Radio Suomen Ilta

Radio Suomen Ilta

tänään klo 21.55–22.00
Suora

Aiemmat lähetykset

Logged in -sarjan ohjaaja Sami Kieksi: Liika hyvinvointi voi myös luoda ongelmia

eilen klo 19.05–20.00

Logged in dokumenttisarja kertoo viidestä nuoresta miehestä ja heidän elämästään pelimaailmassa. Sami Kieksin ohjaamassa sarjassa päästään näkemään, kuinka vaikeaa sosiaalisten suhteiden luominen ja yhteiskuntaan kiinnittyminen on.

Yle Areenasta löytyvän dokumenttisarjan on ohjannut 29-vuotias, Ruotsissa syntynyt Sami Kieksi. Millainen mies ohjaaja Kieksi on ja mitä hän ajattelee maailman menosta?

Keskustelussa pohdittiin mm. mitä voisimme tehdä syrjäytymisen estämiseksi. Sami Kieksi ehdottaa, että eduskunta voisi järjestää työpajoja, joissa mukana olisi eri yhteiskuntaluokista olevia ja myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvia ihmisiä. Kuunneltaisiin heitä, mitä he todellisina asiantuntijoina olisivat asiasta mieltä.

- Tällä hetkellä tilanne on se, että pääkaupunkiseudulla asuvat ja paremmassa yhteiskuntaluokassa olevat ihmiset suunnittelevat, miten esim. erilaiset tuet tulisi jakaa. Heillä ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa ja käytännön tuomaa kokemusta asioista, mutta silti he tekevät niistä päätöksiä.

Jos teemme aina ylhäältä alaspäin asioita, niin mikään ei välttämättä muutu hyvään suuntaan, aprikoi ohjaaja Kieksi.

- Miksi emme mene alhaalta ylöspäin? En minäkään mene dokumentin päähenkilöiden luokse kuvaamaan ylhäältä alaspäin -asenteella sanoen, "hei, minä olen ohjaaja Sami Kieksi, ja tulin tekemään sinusta dokumenttia". Lähden aina asenteella, että voin myös itse oppia heiltä jotain uutta.

Sami Kieksi kertoi silmiä avaavasta reissustaan Himalajalle, Mount Everestin perusleirille, jossa tutustui sherpa -yhteisöön ja heidän kulttuuriinsa.

- Vaikka heillä on paljon köyhyyttä ja ongelmia, siellä ei kiusattu ketään. Kaikki puhalsivat yhteen hiileen ja yhdessä kantoivat kortensa samaan kekoon. Heidän tapansa elää todisti minulle, että meidän yhteiskuntamme liiallinen hyvinvointi ja helppo elämä tuovat meille myös ongelmia.

Juontajina Markus Turunen ja Paula Jokimies.

Kuvassa ohjaaja Sami Kieksi Copyright: Theofanis Kavvadas

"Olisit komea vainaja" - lääkärin sanat veivät velttoilun ja voileivät Christian Irjalan elämästä

ma 24.2. klo 19.05–20.00

Kun pietarsaarelainen Christian Irjala näki reilu vuosi sitten itsestään kuvan lehdessä, hän säpsähti. Olenko tuossa minä? Kuvassa oli keski-ikäinen mies, jonka posket ja maha roikkuivat ja olemus oli lysähtänyt.

Samalla Irjala alkoi tunnustella oloaan. Tuntui raskaalta, nukutti huonosti ja vaikka elämä oli vauhdikasta, veto oli usein pois. Sohva, telkkari ja runsaat voileivät olivat iltojen ilo, hissi vei sekä ylös että alaspäin. Lopullisesti miehen sysäsivät liikkeelle lääkärin sanat: olisit komea vainaja, mutta on vielä aivan liian aikaista sille.

Ensin Irjala laittoi remonttiin ruokavalionsa, sitten hän alkoi pikkuhiljaa vetää vatsaa sisään ja laittaa tossua toisen eteen. Alkuun kuri ja kuuri olivat tiukkoja, nyt uusi tapa syödä ja liikkua ovat osa jokapäiväistä elämää.

Christian Irjala myöntää, että aluksi tuntui kuin kaikesta kivasta pitäisi luopua. Jostain ehkä pitikin, mutta se mitä tuli tilalle, korvaa kaiken satakertaisesti. Sitä paitsi kyllä viiniä ja kermakastikettakin saa ottaa, kunhan ei ota joka päivä eikä pullo- tai lautastolkulla.

VAROITUS: Juttu sisältää paljon naurua ja elämäniloa, jotka saattavat tarttua.

Toimittajana Sanna Pirkkalainen.

Lordi on lempeä diktaattori: "Päätän miltä bändi kuulostaa ja näyttää"

to 20.2. klo 19.05–20.00

Matti Ylönen ja Lordi keskustelevat mm. uudesta fiktiivisesta Killection-kokoelmalevystä, uusista maskeista ja puvuista sekä Euroopan ja Suomen kiertueista.

Killection on mielikuvituskokoelma, joka sisältää biisejä, joita Lordi olisi voinut kirjoittaa varhaisesta 70-luvusta aina 1990-luvun puoliväliin. Idea mielikuvituskokoelmaan tuli siitä, että aina kun tehdään levyä, siitä jää loistavia biisejä pois sen takia, että ne eivät tyylillisesti istu kokonaisuuteen. Tämä on pääsyy sille, miksi Killection syntyi: hyvät kappaleet ansaitsevat tulla julki, ja jos ne eivät kerran istu kokonaisuuteen, tehdään niille oma kokonaisuus.

Mr. Lordi eli Tomi Putaansuu kuvailee uuden levyn syntyvaiheita värikkäästi.

- Kun esittelin uuden levyn idean puhelimessa managerillemme Saksan päässä, hän toppuutteli minua "ei missään nimessä, tosi huono idis. Voisitte tehdä vaikka EP:n tai muutaman bonusbiisin, mutta ei koko levyä". Saman tyyppinen keskustelu käytiin myös levy-yhtiön kanssa.

- Levy tehtiin kuitenkin juuri niin kuin halusin. Kun managerille ja levy-yhtiölle lähetettiin valmis levy, kumpikaan taho ei sanonut mielipidettä levystä. Kun tuli arvostelujen aika, tuli niin hyvä mieli kun sain vääntää veistä haavassa ja lähetellä heille positiivisia arvosteluja.

Lordi tunnustaa haluavansa pitää ohjakset käsissään siitä, miltä bändi kuulostaa ja näyttää.

- Toki olemme demokraattinen bändi, jossa kaikkien jäsenten mielipiteet otetaan huomioon ja kaikkien ideoita kokeillaan. Se vaan sattuu olemaan niin, että minulta tuppaa ideoita tulemaan niin paljon isommalla tuutilla kuin muilta yhteensä.

“Se on hyvää musiikkia eikä tällaista tee kukaan muu kuin minä” - Antti Tuisku on oman musiikkinsa suurin fani

to 20.2. klo 18.02–18.50

“Antti Tuiskun uutuus on ohittamaton suomalainen poplevy. Sitä on verrattava Timo K. Mukan ja Hannu Salaman perinteisiin suomalaisiin taidekohuihin.”

Näin kirjoitti Helsingin Sanomien kriitikko Oskari Onninen ja antoi Valittu kansa -levylle viisi tähteä.

Samaan aikaan somessa kuohuu ja roihuaa, sillä vahvasti uskonnollisuudesta ammentava levy on suututtanut monet. Sitä moititaan rienaukseksi ja jumalan pilkaksi.

Tuisku tiesi tehdessään, että sanomista tulee. Mutta jos sanoo olevansa Suomen suurin pop-tähti, on tekojen oltava sen mukaisia. On tehtävä levy, jota jo nyt kutsutaan kaikkien aikojen suomalaiseksi pop-levyksi.

Ja on vedettävä ensi kesänä Olympiastadionilla kaksi keikka, joita ei unohdeta. Sitä varten Tuisku treenaa kuin huippu-urheilija, kolmen valmentajan opeilla ja tarkasti suunnitellun ohjelman mukaan.

Antti Tuisku puhuu Sanna Pirkkalaisen kanssa mm. musiikista, itsensä rääkkäämisestä, hohtavista hiihtokeleistä, luovuudesta, yksinäisyydestä ja rakkaudesta. Ja puhuu paljon. Ehkä siksi, että hän on oivaltanut, mistä tässä kaikessa on kyse.

Miksi amerikkalaiset äänestivät kiistanalaista johtajaansa ja tekevätkö he sen uudelleen?

ti 18.2. klo 19.05–20.00

Varallisuus, räyhäkkyys, puhetapa. Ei niistä huolimatta, vaan ehkäpä juuri niiden takia.

Miksi amerikkalaiset äänestivät kiistanalaista johtajaansa ja tekevätkö he sen uudelleen? Keskustelussa mukana Yhdysvaltojen politiikkaan erikoistunut uutistoimittaja Maria Annala. Hänen vastikään julkaistu kirja Trumpin kansa seuraa kolmen intohimoisen Trumpin kannattajan ponnisteluja ehdokkaansa hyväksi vuoden 2016 vaalikampanjan alkumetreiltä aina virkaanastujaisiin saakka.

Radio Suomen Illassa pohdimme amerikkalaisten äänestäjien motiiveja, mielenliikkeitä ja vaaliasetelmia marraskuun presidentinvaaleissa. Juontajina Paula Jokimies ja Markus Turunen.

"Ehkä" ja "jos" eivät kuulu abinuorukaisten sanastoon - väkevällä asenteella saa opiskelupaikan ja voi muuttaa maailmaa

ma 17.2. klo 19.05–20.00

Vähän enemmän suvaitsevaisuutta ja luottamusta. Sitä toivovat meiltä aikuisilta tulevaisuuden tekijät, tämän kevään abiturientit Julius Karppinen ja Valtti Hyvärinen.

Molemmilla nuorukaisilla on oman elämän suhteen melko selvät suunnitelmat, Juliuksesta tulee lääkäri ja Valtti tähtää elokuva-alalle. Siihen se selkeys sitten jääkin, sillä tulevaisuuden suuret kysymykset ovat hämärän peitossa.

Miten maapallo selviää ilmaston nopeasta lämpenemisestä? Muokkaako sosiaalinen media meistä homogeenisen lauman öyhöttäjiä? Onnistuvatko edelliset sukupolvet sössimään kaiken niin, että nuorille jää liian suuri aukko paikattavaksi?

Epävarmuustekijöistä huolimatta abinuorukaiset suhtautuvat tulevaisuuteen uteliaasti ja väkevällä asenteella: sinne mennään, mihin on päätetty mennä. Tästä asenteesta riittäisi paljon ammennettavaa myös meille vanhemmille. Tarvitaan virtaa ja voimaa, että asiat muuttuvat.

Sanna Pirkkalaisen vieraana kaksi virtalähdettä, tämän kevään abit Julius Karppinen ja Valtti Hyvärinen.

Elokuvakriitikko Kalle Kinnunen: Kritiikki on sivistyksen ytimessä

to 13.2. klo 19.05–20.00

Olga Ketonen kutsui nisukahveille toimittaja, tietokirjailija, elokuvakriitikko Kalle Kinnusen, joka loppuvuonna 2019 palkittiin elokuvataiteen valtionpalkinnolla. Kinnusen kanssa keskustellaan mm. Oscar -palkinnoista ja tulevasta Jussi -gaalasta.

Kinnunen on huolissaan elokuvakritiikin vähenemisestä eri medioissa. Samaan aikaan kaikenlainen markkinapuhe lisääntyy ja yhä vähemmän keskustellaan taiteiden sisällöistä.

- Kriitikoiden pitää myös itse taistella sen puolesta, että kritiikki on kiinnostavaa luettavaa, laadun tulee olla hyvää.

Kalle Kinnunen kertoo television laatusarjojen aikakauden alkaneen vuosituhannen vaihteessa. Sopranos ja The Wire ovat esimerkkejä kausisarjoista, joissa on uusi kerronnan muoto ja mukana huippukirjoittajia.

- Nyt suoratoistopalveluluiden aikakaudella sarjojen tekemisen resurssit ovat kasvaneet paljon. Se kertoo myös siitä, että tv-sarjat ovat se audivisuaalisen kerronan muoto, joka houkuttelee niitä, jotka eivät tahdo lähteä kotoaan pois. Helppous houkuttaa, voi katsoa jakson tai kaksi illassa, kun maksaa suoratoistopalvelun kuukausimaksua. Tämä maksu mahdollistaa sen, että sarjoja ja elokuvia tehdään isolla rahalla ja huipputekijöiden kanssa.

Toimittajana Olga Ketonen.

Paula Vesala on "Katri Helena Helvetistä", jota taiteen raja-aidat eivät pidättele

to 13.2. klo 18.02–18.50

Paula Vesala on koko kansan tuntema muusikko, moninaisia rooleja tehnyt näyttelijä, dramaturgi, ja omien sanojensa mukaan myös "Katri Helena Helvetistä".

Ohjaaja Selma Vilhunen houkutteli Vesalan näyttelemään Tyttö nimeltä Varpu -elokuvaansa. Vesalan lahjakkuutta Vilhunen on kuvaillut osuvasti "Niin suuri ilmaisuvoima, niin suuri tahto, ettei yksi instrumentti riitä".

Kansallisoopperassa saa kesäkuussa 2020 kantaesityksensä interaktiivinen teos Laila, joka hyödyntää immersiivistä teknologiaa. Teoksen on säveltänyt Esa-Pekka Salonen, sen dramaturgi on Paula Vesala.

Olga Ketonen ja Vesala juttelivat niin interaktiivisesta teknologiasta, Raptorista kuin uudesta albumistakin.

VESALA: Mul ei oo lapsuudensankarii KATRI HELENA: Katson sineen taivaan

Hammaslääkäri Henna Virtomaa: Suu on eteinen elimistöömme

ti 11.2. klo 19.05–20.00

Radio Suomen Illassa puhuimme suun ja hampaiden terveydestä, hammaslääkäripelosta ja sen kanssa pärjäämisestä, energiajuomista, esteettisestä hammashoidosta, suomalaisesta hammashoidosta ja sen nykytilasta.

Vieraana Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja, hammaslääkäri Henna Virtomaa. Juontajina Markus Turunen ja Paula Jokimies.

Henna Virtomaa kertoo, että hammaslääkäripelosta kärsii joka kolmas suomalainen aikuinen. Hän myös muistuttaa, että hammaslääkäripelko on vakava asia.

- Jo vastaanotolle mennessä kannattaa kertoa, että pelottaa. Potilasta pyritään hoitamaan niin, että pelosta päästäisiin pois. Potilasta arvostetaan ihmisenä ja hänen tarpeitaan huomioidaan. Jo pelkällä keskustelulla potilaan kanssa saadaan pelkoa pienemmäksi.

Pelon vakavin seuraus on säännöllisen hammashoidon välttäminen, joka voi johtaa vaikeisiin suusairauksiin, painottaa Virtomaa.

- Kun vastaanotolle meno pelottaa, hammaslääkärikäyntiä siirretään ja halutaan jättää hampaiden pesu ja koko suun terveydenhoito, kun se koetaan vastenmielisenä. Siinä vaiheessa kun hammasta särkee, on jo todellinen hoidon tarve ja asiat ovat tosi huonosti. Moni suuhun liittyvä tulehdus ja infektio ovat pitkään oireettomia, ennen kuin ollaan jo radikaalin hammashoidon tarpeessa.

Henna Virtomaan mukaan purukaluston huono kunto voi olla esteenä sosiaalisessa kanssakäymisessäkin.

- Ihmiset kokevat jopa työnhakutilanteessa haittana hampaiden huonon kunnon. Heistä tuntuu, että en voi niitä muille näyttää, ja näin ollen he välttelevät tilanteita, joissa joutuisi avaamaan suun ja paljastuisi sen huonokuntoisuus.

Isä toivoo poikien jatkavan yli 350 vuotta vanhaa tarinaa - Teemu Kinnari ei silti aio pakottaa poikiaan isännäksi

ma 10.2. klo 19.05–20.00

Kinnarin tilan pihatien reunassa Hollolassa on takorautainen kyltti, jossa on vuosiluku 1667. Tuona vuonna tilan otti haltuunsa Sipi Eerikinpoika ja siitä saakka tila on ollut yhden ja saman suvun hallussa.

Teemu Kinnari on tilan 14. isäntä. Hän toivoo, että jompikumpi hänen pojistaan ottaisi aikanaan tilan hoitaakseen mutta pakottamalla se ei Kinnarin mukaan onnistu. Pitää olla palo tekemiseen ja oma, vahva halu jatkaa sukupolvien ketjua. Sellainen kuin Teemu Kinnarilla itsellään on ollut pikkunassikasta saakka.

Yli 350 vuodessa tila ja sitä ympäröivä maailma ovat tietenkin muuttuneet täysin mutta yksi asia on ja pysyy: osa elannosta tulee edelleen tilasta ja sitä ympäröivästä maasta. Vaikka Teemu Kinnari käy nykyään töissä myös tilan ulkopuolella, hän on kasvanut kiinni molempiin: sekä tilaan että maahan.

Teemu Kinnarin kanssa kahvipöydässä istuu Sanna Pirkkalainen.

Miten Samuel Harjanne löysi musikaalien maailman?

to 6.2. klo 19.05–20.00

Oletko musikaali-ihminen vai kierrätkö ne kaukaa? Voiko musikaaleista oppia tykkäämään?

Olga Ketosen juttukaverina Suomen Mr. musikaali Samuel Harjanne. Samuel on ohjannut mm. Kinky Boots, Pieni merenneito ja Maailma on tehty meitä varten -musikaalit.

Äkkiseltään saatta tulla mieleen yleistys, että musikaalin pääparina on aina tyttö ja poika, ja niissä pussataan sekä tanssitaan sateenvarjojen alla. Mutta kun tarkemmin ajatellaan, esimerkiksi Samuel Harjanteen töitä, niin musikaalien taustalla voi olla tosi syviä ja kipeitäkin asioita.

Billy Elliot on kaivoskaupungissa asuva poika, joka haluaa tanssia balettia. Billyn äiti on kuollut, isä on surun sairastuttama ja yhteiskunnassa lakkoillaan. Vastoinkäymisistä huolimatta Billy taistelee tietään kohti unelmaansa. Pieni merenneito puolestaan on syntynyt väärään kehoon. Eivät nämä ole laisinkaan pieniä tarinoita, ne ovat rankkoja ja raadollisiakin.

Samuel Harjanne tunnustaa, että suurin haave on päästä ohjaamaan Broadwaylle.

- Tämä ultimaattinen haave on myös ristiriitainen, koska sinne täytyy päästä ohjaamaan sellainen teos, joka toimii. Jos Broadwaylle menee luomuksella, joka floppaa, niin silloin on ura ohi.

Harjanne myöntää että Broadwaylle pääseminen tuntuu Suomi-pojalle tosi vaikealta ja vähän mahdottomaltakin.

- Toisaalta Broadwaylla ja myös Britanniassakin on jo tyyppejä, jotka tuntevat minut nimeltä. Kaikki on mahdollista, olen vasta 32-vuotias ja yritän tehdä hommani niin hyvin kuin mahdollista.

Markus Turunen pakenee todellisuutta Mark Twainin Mississippi joen maisemiin

to 6.2. klo 18.02–18.50

Markus Turunen steppailee pakinassaan maailmankirjallisuuden, kotiolojen ja musiikin maailmassa.

Juontajana Olga Ketonen.

Onko matematiikka avain luonnon, ehkä koko maailman selittämiseen?

ti 4.2. klo 18.02–18.50

Matematiikka - puuduttavia kaavoja ja nörttihommia. Tai avain luonnon, ehkä koko maailman selittämiseen. Nimittäin väittävät, että on vaikea löytää mitään, mihin ei matematiikka liittyisi.

Paula Jokimiehen ja Markus Turusen vieraana matemaatikko, professori Camilla Hollanti.

Usko, toivo ja rakkaus täydennettynä kiitollisuudella ja ilolla - Urpo Karjalaisen usko on väkevä sekoitus hyviä asioita

ma 3.2. klo 19.05–20.00

Kaksi eri otsikkoa samasta asiasta:

"Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu enää alle 70 prosenttia suomalaisista" "Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu yhä liki 70 prosenttia suomalaisista"

Molempien otsikoiden takaa löytyy sama fakta: kirkon jäsenmäärä putosi viime vuonna ensi kertaa alle 70 prosenttiin. Tämän vuoden alussa kirkkoon kuului 68,6 prosenttia suomalaisista.

Joku siis edelleen käy kirkossa, nyt pitää enää kysyä, että miksi. Ja miksi joku uskoo sellaiseen, mitä ei omin silmien näe?

Sanna Pirkkalaisen vieraana on kirkkoväärtinä toimiva Urpo Karjalainen.

Vieraana Susan Aho

to 30.1. klo 19.05–20.00

Olga Ketosen juttukaverina Värttinä ja Kuunkuiskaajat -yhtyeistä tuttu muusikko-laulaja-haitaristi Susan Aho.

Kuunkuiskaajat-duo Susan Aho ja Johanna Hytti edustivat Suomea Euroviisuissa Oslossa vuonna 2010 kappaleella Työlki ellää.

Nyt Susan suuntautuu myös soolouralle ja tekeillä on debyyttialbumi, joka julkaistaan keväällä 2020.

Muistellaan Jörn Donnerin merkitystä suomalaiselle kulttuurille

to 30.1. klo 18.02–18.50

Kirjailija, toimittaja Juha Itkonen muistelee Jörn Donneria. Tehdessään haastatteluja Donnerista Itkonen sanoo tutustuneensa Donnerin "uskomattomaan henkilöhistoriaan ja kohtuullisissa määrin myös hänen järkälemäiseen tuotantoonsa".

- Hän oli eri ajassa ja yhteiskunnassa kasvanut sekä vaikuttanut mies. Meidän ajassamme ei vastaavanlaisia mammutteja enää synny.

Itkonen muistelee tavanneensa Donnerin viimeisen kerran lokakuussa 2019 Turun Kirjamessuilla ja tämä kohtaaminen jäi mieleen vahvana.

- Istuimme illalla ravintolassa samassa pöydässä. Vaihdoimme siinä jonkun verran ajatuksia maailmanmenosta. Kiinnitin huomiota siihen, että hän oli jo hyvin väsynyt silloin. Hän kertoi keskustelumme yhteydessä, ettei enää oikein jaksaisi täällä olla - se oli poikkeuksellista.

Kuva: Yle/Seppo Sarkkinen.

Yksittäistapaus -kampanja: Häirintä on pesiytynyt syvälle kulttuuriimme

ti 28.1. klo 18.02–18.50

Lähentely, likistely, lääppiminen, kouriminen, käpälöinti, ahdistelu, vonkaaminen - tässä monta kokoaan painavampaa sanaa, joista puhumme.

Yksittäistapaus -kampanjan tavoitteena on elokuvien avulla tuoda esille sukupuolittunutta vallankäyttöä sekä tarjota välineitä sen käsittelyyn ja sanallistamiseen.

Yksittäistapaus -lyhytelokuvat voit katsoa Yle Areenassa ja kampanjan verkkosivustolta yksittaistapaus.fi löytyy keskustelu- ja tukimateriaalia aiheen käsittelyyn.

Sukupuolittuneesta vallankäytöstä ja seksuaalisesta häirinnästä keskustelemassa ovat ohjaaja-käsikirjoittaja Jenni Toivoniemi ja Poikien Talon johtaja Kalle Laanterä. Juontajina Paula Jokimies ja Markus Turunen.