Radio Suomen Ilta: Olga Ketonen

Radio Suomen Ilta: Olga Ketonen

Juho Kuosmanen: Leffan teon lempivaihe on äänien miksaus, kivuliainta käsikirjoittaminen

to 18.11. klo 19.05–20.00
Viimeisin

Olgan vieraaksi on hyvä tulla – harva kieltäytyy. Torstai-iltaisin kiinnostavat tyypit puhuvat Olgan kanssa populaaristi kulttuurista. Yhden Suomen parhaan puhetyöläisen seurassa tuttuja ihmisiä, maanläheisesti, nauruakaan unohtamatta.

Aiemmat lähetykset

Juho Kuosmanen: Leffan teon lempivaihe on äänien miksaus, kivuliainta käsikirjoittaminen

to 18.11. klo 19.05–20.00

Keski-Pohjanmaan henki leijailee vahvana studiossa, kun lakeuksilta kotoisin olevat Olga Ketonen ja ohjaaja Juho Kuosmanen kohtaavat.

Kuosmasen ohjaama elokuva Hytti nro 6 palkittiin aiemmin tänä vuonna Cannesin elokuvajuhlilla Grand Prix -palkinnolla. Elokuva on saanut myös kolme European Film Awards -ehdokkuutta.

Hytti nro 6 on syntynyt Rosa Liksomin samannimisen Finlandia-palkitun romaanin innoittamana. Elokuva kertoo suomalaisen opiskelijan ja venäläisen kaivosmiehen kohtaamisesta junamatkalla. Elokuvan pääosia näyttelevät Seidi Haarla ja Juri Borisov.

Juho Kuosmasen edellinen ohjaus "Hymyilevä mies" oli tositapahtumien innoittama elokuva nyrkkeilijä Olli Mäestä. Kuosmanen kertoo tämän elokuvan auttaneen häntä löytämään omaa ohjaajan ääntä.

- Tarina oli minua lähellä, se oli kokkolalainen monella tapaa. Se oli myös oman tekijyyden, elokuvakäsityksen ja huumorin suhteen hyvin lähellä sitä tapaa, miten katson maailmaa. Hymyilevän miehen menestys rohkaisi minua ja olin tyytyväinen, että otin sen riskin, että luotin omaan ääneeni. Se oli tuuppaus, jossa löysin kepeyden ja naurun tekemiseeni.

Kuosmanen kehuu vuolaasti kuvaaja J-P Passia, jonka kanssa hän on tehnyt pitkään yhteistyötä.

- Koen J-P:n työparikseni, en niinkään ohjaaja-kuvaaja suhteeksi. Saamme tasapuolisesti läpi asioita, joita haluamme. J-P on esim. aktiivisesti mukana käsiksen kommentoinnissa, minulla puolestaan saattaa olla ideoita valaisuun, joka on J-P:n aluetta. Tuntuu, että emme ylitä mitään rajoja, vaan työskentelemme rinnakkain. Ammatillinen näkemyksemme, tavoitteet ja kunnianhimo ovat kasvaneet samaan suuntaan ja samaan aikaan.

Mikä elokuvan teon vaihe on mieluisin?

- Äänien miksaus on suosikkivaiheeni, siinä päästään hieromaan lopputuloksen kannalta hyvin voimakkaita yksityiskohtia. Äänet vaikuttavat meihin eri tavalla kuin kuva. Äänet värjäävät kuvaa, sitä katsetta, miten näet kuvan. Sama maisema eri biisi taustanaan tuntuu aivan erilaiselta. Äänet ohjaavat tunnetta pään sisältä ulospäin, värittävät sitä mitä näemme. Elokuvan tekemisessä 95 % on sitä kivuliainta vaihetta, keskeneräisyyden sietämistä ja epävarmuuden tunnetta, joka liittyy voimakkaimmin käsikirjoittamiseen.

Haastattelun lomassa soivat kappaleet: DESIRELESS - Voyage Voyage OLAVI UUSIVIRTA - Tiet etäisyyksiin KHRUANGBIN, LEON BRIDGES - Texas sun

Suomen Kansallisbaletti viettää keväällä 100-vuotisjuhliaan – mihin suuntaan balettia viedään tulevaisuudessa?

to 18.11. klo 18.02–18.50

Kansallisbaletin juhlanäytäntö järjestetään toukokuun loppupuolella, mutta jo tammikuussa ensi-iltansa saa uusi versio tutusta klassisen baletin helmestä, Pjotr Tshaikovskin säveltämästä Joutsenlammesta. Nämä joutsenet ovat kulkeneet Kansallisbaletin mukana koko vuosisadan, sillä ihka ensimmäinen teos oli juuri tuo klassikko, Joutsenlampi, tammikuussa 1922. Kymmenpäinen kirjoittajajoukko on sukeltanut arkistoihin, luonut kontakteja ja tehnyt lukuisia haastatteluja ja näin syntyi "Se alkoi joutsenesta - 100 vuotta arkea ja unelmia Kansallisbaletissa" -niminen balettiryhmän historiaa kattavasti ja ainutlaatuisesti käsittelevä kirja.

Mika Saarelainen tapasi kaksi kirjan kirjoittajista yliopistonlehtori, dosentti Johanna Laakkosen sekä toimittaja Raisa Rauhamaan.

Kuvassa vuoden 1922 Joutsenlammen pääpari: Mary Paischeff Odettena ja George Gé prinssi Siegfriedinä. Kuva: L.Brännlund, Suomen Kansallisoopperan ja -baletin arkisto

Niko Ahvonen: Luksus on naurettavaa

to 11.11. klo 19.05–20.00

Ennen pikkujoulukautta otetaan pienet etukäteiset pohjoisen soulin tahtiin. Olga Ketosen haastattelussa musiikin tyylitaituri Niko Ahvonen.

Keväällä julkaistu albumi “Tilanteen herrat” on Niko Ahvosen ensimmäinen albumi yli kuuteen vuoteen.

Ahvonen muistetaan parhaiten keikkailustaan Cortina Jets -yhtyeen kanssa ja on tunnettu mm. hiteistään Ongenongintaa, Yliluonnollinen, Penelope sekä Aavekaupunki.

Haastattelussa Niko Ahvonen kertoo omistaneensa useampia "amerikan rautoja", mutta eivät ne hänestä niin naurettavia ole, etteikö niillä ajella voisi. Niissä on paljon hyviä puolia, jotka voittavat sen naurettavan puolen. Painokkaasti Ahonen toteaa luksuksen olevan naurettavaa.

- Kultaiset vessanpöntöt ja useimmat uima-altaat ovat naurettavia, ei niissä voi uida. Tuollainen lötkö amerikanvaunu, joka on ihan liian iso ja jossa on muoviset puupaneelit, niin onhan se nyt naurettava. Mutta siitä huolimatta niissä autoissa on hyvät puolet.

Ajatus että muusikot ovat tähtiä, on ihan yhtä tyhjän kanssa, tuumailee Ahvonen. Muusikkona ollaan palveluammatissa. Hän kertoo katsoneensa tv-ohjelmaa, jossa venäläinen mestaripainija Aleksandr Karelin puhui pikkupojille viisaita sanoja.

- Teistä ei välttämättä koskaan tule olympiapainijoita tai mestareita, mutta te kuulutte painijoiden kansainväliseen yhteisöön. Tämä oli mielestäni niin mageesti sanottu. Jokaisen soittajankin tulisi ymmärtää tämä, olkoon hän sitten stadion keikkoja soittava stara tai puistomuusikko - niin hän saa kuulua soittajien kansainväliseen yhteisöön, joka on aivan oma asiansa. Se on tärkeää, että saan olla mukana tässä kummallisessa joukossa. Haastattelun lomassa soivat kappaleet: THE BEATLES - I Want To Hold Your Hand NIKO AHVONEN - Tee-se-itse-mies TUOMARI NURMIO - Rion satamassa ​NIKO AHVONEN & SAMI SAARI - Pohjoinen soul​

Millaista on tehdä elokuvaa, kun näyttelijäkaartiin kuuluu myös eläin?

to 11.11. klo 18.02–18.50

Eläimet ovat erottamaton osa ihmisen tarinaa – ja päätyvät siksi usein mukaan valkokankaalle. Kun kuvauksiin otetaan mukaan eläinnäyttelijä, seuraa usein unohtumattomia kokemuksia, niin hyvässä kuin pahassa.

Sanna Pirkkalainen kävi yhdessä museoamanuenssi Jenni Ahto-Hakosen kanssa Lahden Radio- ja tv-museossa tutustumassa näyttelyyn "Suloiset sankarit – eläimet suomalaisissa elokuvissa ja tv-sarjoissa".

Voiko minkä tahansa eläimen saada oppimaan ihan mitä tahansa? Tuire Kaimio on juuri oikea henkilö vastaamaan kysymykseemme. Tuire on Pohjoismaiden arvostetuin eläintenkouluttaja ja hän on vuosikymmenten ajan kouluttanut paisi kesyjä, myös villejä eläimiä.

Ohjaaja Claes Olsson: Elokuvani käsittelevät usein rakastamisen vaikeutta

to 4.11. klo 19.05–20.00

Konkariohjaaja Claes Olssonin uusin työ "Rikinkeltainen taivas" on nyt valmistunut ja elokuvateattereiden ohjelmistossa.

Claes Olsson oli 40-vuotias kun hän teki ensimmäisen pitkän elokuvansa "Elvis kissan jäljillä".

- Silloin päätin, että teen vähintään 10 elokuvateatterielokuvaa, nyt olen tehnyt seitsemän eli kolme leffaa tulee vielä.

Olga ja Claes keskustelevat mm. elokuvamusiikista, perhejuhlien tärkeydestä ja elokuva-alan muutoksesta.

Haastattelussa Claes Olssonin toivekappaleina soivat: YARI - Maria, Maria IMPERIET - Fred

Lyyti: Toivo on parasta, mitä musiikki voi antaa

to 4.11. klo 18.02–18.50

Uuden levyn julkaissut laulaja-lauluntekijä Lyyti on ehkä tämän hetken puhutuimpia indie-artisteja Suomessa.

Jyrki Hakanen otti siitä selvää, millainen muusikko Lyyti-taitelijanimen taakse kätkeytyy. Ja leikkimielisellä sana-assosiaatiotestillä haastattelu aloitettiin.

Haastattelussa keskustellaan mm. esiintymispelosta, musiikillisista esikuvista ja levynjulkaisukonsertin suuresta menestyksestä.

Lyyti tunnustaa, että hänellä liittyy esiintymiseen suuri sisäinen kynnys.

- Minulle on tosi luontevaa kirjoittaminen ja oman taiteen tekeminen. Mutta en ole kuitenkaan koskaan kokenut olevani mikään luontainen esiintyjä, minulle on ollut vaikeaa tilan ottaminen ja esiintyminen. Tässä on siis kynnys, jonka joudun esiintyessäni jatkuvasti ylittämään. Onneksi tähänkin harjaantuu, mitä enemmän esiintymisiä olen tehnyt, sitä enemmän olen oppinut esiintymistilanteesta nauttimaan.

Lyyti määrittää musiikkinsa olevan runoelmapoppia.

- Halusin käyttää sanaa runoelma, koska tekstit ovat selkäranka ja kova ydin, jonka ympärille biisini rakentuvat. Runoelma sanana viittaa pidempään runokokonaisuuteen. Molemmat albumini ovat kokonaistaideteoksia, joissa laulujen välillä erilaisia yhteyksiä - ne ovat yksittäisiä lauluja laajempia kokonaisuuksia. Pop -sana puolestaan viittaa kevyeen ja helposti samaistuttavaan, toivottavasti musiikkini on sellaista.

Haastattelussa soivat kappaleet: LYYTI - Kivi jonka heitit LYYTI - Kimppu kaipausta

Ismo Alanko: Suomen kieli on valtavan hieno instrumentti - se soi ja rytmisesti paukkuu, myös vokaalit soljuvat hienosti

to 28.10. klo 19.05–20.00

Aikojen saatossa moni on hiillostanut Ismo Alankoa elämäkertakirjan tekoon. Alanko kertoo naurahtaen, että ikä teki nyt sen, että oli aika vilkaista jo olan taakse. Hänen mielestään oli myös parempi itse osallistua elämäkerran tekoon, kuin antaa kuoleman jälkeen muiden kirjoittaa se. Katja Ketun kirjoittama Ismo Alangon elämäkerta ilmestyi lokakuussa 2021. Teos kattaa koko laulaja-lauluntekijän 40-vuotisen uran ja tähänastisen elämänkulun.

Anna Keränen kutsui Alangon ja Ketun kertomaan kirjan tekemisen vaiheista. Kuulemme mietteitä muun muassa ihmisen muistin ihmeellisyydestä, suomen kielestä ja onpa arvioitavana Alangon tuotannon laadukkuuskin.

Lähetyksessä soivat kappaleet: ISMO ALANKO - Risteys (feat. ARTTU TAKALON JOUSET), Katja Ketun toive ISMO ALANKO - Kaiken maailman kehtolaulu, Ismo Alangon toive

Matti Johannes Koivu: Podcastien vain kuuloaistiin perustuva kerronta on ihanaa

to 28.10. klo 18.02–18.50

Markus Turunen vie muusikko Matti Johannes Koivun kävelylle.

Kävelyn lomassa keskustellaan mm. Ultramariini -yhtyeen vaiheista, podcastien tekemisestä ja yhteistyöstä Aili Järvelän kanssa.

Koivu ylistää vuolaasti muusikkoystäväänsä Aili Järvelää, joka on toiminut myös viulistina Matin yhtyeessä.

- Aili on musiikin tekemisessä ihan hana - kun sen avaa, sieltä alkaa tulla ihanaa musiikkia. Ailin tekemä Rakkaus -kappale, jonka laulamme duettona, on aivan klassikkoainesta.

Puolison innostamana Koivu aloitti podcast -sarjojen tekemisen. Koneen säätiön myöntämän apurahan turvin hän kehitteli sarjan suomalaisten aikakäsityksestä. Koivu puhuu innostuksen palo silmissään podcastien tekemisen autuudesta.

- Nyt kun olen tehnyt historia sarjoja, se on loputtoman kiinnostavaa puuhaa. Pelkkä kuuloaistiin perustuva kerronta on ihanaa. Se on assosiatiivista ja tekemisessä on mukana myös rytmi.