Radio Suomen Ilta: Olga Ketonen

Radio Suomen Ilta: Olga Ketonen

Arppa: Musiikissani on nyt ajaton meininki ja se tuntuu minulle luontevalta

to 14.10. klo 19.05–20.00
Viimeisin

Olgan vieraaksi on hyvä tulla – harva kieltäytyy. Torstai-iltaisin kiinnostavat tyypit puhuvat Olgan kanssa populaaristi kulttuurista. Yhden Suomen parhaan puhetyöläisen seurassa tuttuja ihmisiä, maanläheisesti, nauruakaan unohtamatta.

Aiemmat lähetykset

Arppa: Musiikissani on nyt ajaton meininki ja se tuntuu minulle luontevalta

to 14.10. klo 19.05–20.00

Arppa on folksävytteistä poprockia soittava yhtye, jonka esikoisalbumi kiinnitti kriitikoiden ja yleisön huomion loppukesästä 2020. Yhtyeen toinen albumi "Kinovalon alla" ilmestyi syyskuussa -21.

Arpan musiikki tuntuu retrolta, ehkä jopa ajattomalta. Arppa kertoo tekevänsä musiikkiaan ajattomilla työkaluilla.

- Aistin herkästi tämän ajan ilmiöitä ja osaan niitä sitten musiikissani välttää. Olen kuunnellut paljon eri aikakausien musiikkia ja ystäväpiirinikin koostuu hyvin eri-ikäisistä ihmisistä. Tykkään myös kaiken ikäisistä elokuvista ja kirjoistakin. Näillä eväin musiikkini on luontevasti muotoutunut omanlaisekseen. Ei se suinkaan ole mikään aate, varmaan myös tämän ajan elementeillä musiikkia tekemällä voisin toimia, ehkäpä vielä jonakin päivänä niin teenkin. Mutta nyt on ollut tällainen ajaton meininki ja se tuntuu minulle luontevalta.

Lähetyksessä soivat kappaleet: ARPPA - Laila ARPPA - Täällä taas J.KARJALAINEN - Pashahousua SPINDRIFT - Speak to the wind

Laura Malmivaara: Vaiti -romaanin pohjavireenä kulkee mähmäinen häpeä

to 14.10. klo 18.02–18.50

Näyttelijä, valokuvaaja Laura Malmivaara on nyt myös esikoiskirjailija. Vaiti -romaanissa ex-miehen mediakohun uuvuttama nainen pakenee mökkisaareen omien vanhempiensa turvasatamaan. Olga Ketosen haastattelussa kirjailija Malmivaara kertoo, onko romaani totta vai tarua.

Visuaalinen tarkkuus ja todellisesta elämästä ja ympäristöstä kiinnostuminen ovat valokuvaaja Laura Malmivaaralle luontaisia ominaisuuksia, joita hän hyödyntää myös tarinan kerronnassa. - Koen, että en voi sanoa kaiken olevan totta, koska se on rakennettua. Kirjoituksestani tulee fiktiota, silloin kun muistot ja tämän hetkiset kirkkaat havainnot yhdistetään. Vaikka kuulostaa ehkä lattealta, halusin olla mahdollisimman rehellinen ja tarkka.

Malmivaara ei halunnut käyttää häpeä sanaa kirjassa, se tuli sinne vaivihkaa.

- Sellainen häpeä, joka on meissä kaikissa läsnä tosi vahvasti koko ajan; häpeä sosiaalisissa tilanteissa, häpeä menneisyydestä, häpeä avioerosta tai häpeä osallisuudesta johonkin sellaiseen, josta ei oikein tiedä mitä siitä pitäisi ajatella. Sellainen mähmäinen häpeä menee romaanin pohjavireenä.

Ero- ja uusperheet ovat olennainen osa nykyaikaa ja lapsille on iso asia kasvaa kahteen eri kotiin ja tapaan olla. Laura Malmivaara halusi kirjoittaa näistä parkkipaikkojen ja etupihojen siirtymäriiteistä.

- Kasvoton eteinen, johon aina lasketaan kurahousut ja reput on surullinen osa taloa. Onneksi tästäkin selvitään, lapset kasvavat ja aikuistuvat ja heille tulee perspektiiviä ja omaa ajattelua.

Laura Malmivaaralla oli vankka usko omiin kirjoitustaitoihin.

- En epäillyt itseäni kirjoittajana, mutta epäilin omia ajatuksiani ja saako näin kirjoittaa, mutta en sitä ettenkö osaisi. Minulla oli vahva luottamus siihen, että eletyt vuodet ovat opettaneet ajattelemaan loogisesti ja ymmärrettävästi. Palaute, jonka sain jo ensimmäisestä vedoksesta oli niin kannustavaa, että ajattelin "no hitto, ehkä tästä tulee sittenkin romaani".

Joel Hallikainen toivoo, että hänet muistetaan paitsi lauluista niin myös siitä, että piti hyvää huolta lapsistaan

to 7.10. klo 19.05–20.00

Joel Hallikainen täyttää 60 vuotta maanantaina 11.10. Olga Ketosen vieraaksi hän saapuu suoraan keikalta!

Hallikaisen ensimmäisestä levytyksestä Korroosion riveissä on vierähtänyt 41 vuotta ja Kuurankukastakin melkein 30 vuotta. Viiden aikuisen lapsen isä toivoo, että hänen muistettaisiin jälkikäteen paitsi laulajana niin myös lapsistaan hyvää huolta pitäneenä isänä.

Keskustelun lomassa soivat: Mikko Alatalo: Tunnetko rakkauden (v. 1978, tämä liittyy muistoon Joel Hallikaisen nuoruudesta) Korroosio: Hei hei hei (v. 1980, säv. Joel Hallikainen, sanat ja laulu Jarmo Hauhtonen) Joel Hallikainen: Hopeaa hiuksille (v. 2021) Joel Hallikainen: Käyttöohje (v. 2021)

Yle TV2 näyttää Hallikaisen syntymäpäivänä 11.10. klo 19 Hallikaisen juhlakonsertin vuodelta 2011 sekä klo 20 presidentillisen Tuttu juttu -ohjelman vuodelta 1994.

Kuva kuvassa: Bo Stranden.

"Rinta rottingille ja rotsi auki" on uusi tulkinta hokemasta "Kell' onni on, se onnen kätkeköön"

to 30.9. klo 19.05–20.00

Sekoitus häpeää, katkeruutta, epävarmuutta ja ulkopuolisuuden kokemusta. Tunne, joka vyöryy niskaan, kun muut tuntuvat viisaammilta ja osaavammilta. Niin arkipäiväinen asia, että siihen kiinnittää harvoin huomioita.

Kotiseutuvieraus, kyyry, humauttaa ryhdin tilanteissa, joissa osutaan johonkin vuosien takaiseen; kykyyn tulkita taidetta tai hahmottaa politiikkaa, kielitaitoon tai lapsuudenkodin alkoholikulttuuriin.

Kyyry -kirjan kirjoittajien mielestä vanhat suomalaiset hokemat ovat osaltaan vahvistaneet kyyryn syntyä ja niinpä kirjassa on myös muokattu niitä uusiksi. Uusi tulkinta "Kell' onni on, se onnen kätkeköön" sanonnasta on "Rinta rottingille ja rotsi auki".

Millaisen jäljen se jättää, jos ei mahdu pienen paikkakunnan tavallisuuden määritelmään? Torstai-illan keskustelussa jaamme vertaistukea kotiseutuvierauteen, kun Olga Ketosen vieraina ovat Kyyry -kirjan kirjoittajat, Kymenlaaksosta lähtöisin olevat Laura Hakanen ja Heidi Backström.

Miten tehdään lapsille kunnianhimoista ja hauskaa musiikkia?

to 23.9. klo 20.03–21.00

Miksi mummo ei nuku talviunta? Näin kysyi 2 -vuotias Sointu Helsingin Sanomien lasten tiedekysymykset -palstalla vuonna 2016.

Viisi vuotta myöhemmin julkaistaan koko perheen albumi "Laulavat tiedekysymykset", jossa kuullaan tähän, ja kahdeksaan muuhun kysymykseen musiikillinen vastaus.

Anna Keränen tapasi lauluntekijä Suvi Isotalon, joka on levyprojektin takana.

Aki Tykki: Toivon, että seuraava levy tehtäisiin jo vanhaan malliin eikä etäillen

to 23.9. klo 19.05–20.00

Aki Tykki, herra Happoradio, jolla on pari tuhatta keikkaa takana, ei enää turhia jännitä esiintyessään. Mutta sen hän tunnustaa, että visailuohjelmaan osallistuminen häntä kuitenkin jännittäisi todella paljon.

Korona aikana Tykki on ottanut itselleen musiikin kuuntelussa tavoitteen.

- Päätin kuunnella Rolling Stone lehden top 100 albumit kautta aikain järjestyksessä ykkösestä - sataseen. Eilen illalla kuuntelin yhden Aretha Franklinin levyn, joka oli sijalla 84, eli nyt olen jo ihan loppumetreillä. Se on aika hyvä katsaus siihen, mistä länsimainen pop- ja rock -musiikki on tehty. Carol Kingin Tapestry -levy jäi tästä rupeamasta vakituiseen kuunteluun. Siinä on kaikki nykyisen popin sointukulut. Olen päättänyt treenata sen levyn soittamista ja laulamista.

Happoradion uusin Majakka -albumi tehtiin aika pitkälti etätyönä.

-Tuottaja Jukka Immosen kanssa lähettelimme biisien raitoja toisllemme, keskusteltiin WhatsApissa ja välillä taas soiteltiin biisiä. Biisien pohjien soitot tehtiin onneksi ihan läsnä E- studiossa Sipoossa. Oli tosi nastaa kun yhdessä tutulla porukalla soittelimme ja tehtiin musaa ihan vanhaan malliin, välillä pikkuisen punaviiniäkin nauttien. Toivotaan, että seuraavaa levyä ei enää tarvitse tehdä WhatsApp-malliin.