Yle Puhe

Mitä EU:ssa suunnitellaan sen suhteen, miten metsää voi tai kannattaa hakata ja miten ei? Minkälaista puuta ei ole suotavaa käyttää energiaksi? Tai millä tavoin Suomessakin metsiä pitää ennallistaa ja metsien monimuotoisuutta edistää? Miten tämä kaikki tavallisen metsäomistajan toimiin ja Suomen kansantalouteen voi vaikuttaa? Ja miten hyvin tai huonosti MTK:n nykyisen metsäjohtajan mukaan nykyhallitus on ajanut metsäomistajien asioita EU:ssa? Haastateltavana on MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Paljon parjatut 70-luvun lähiöt olivat lapsille mieluisia asuinpaikkoja, Kerrostaloissa asui paljon samanikäisiä lapsia, joiden kanssa polttopallopeli tai nelis saatiin helposti käyntiin. Oman lähiön kallioilla ja metsissä oli kiva seikkailla, ja kun lapsille ostettiin polkupyörät, heidän reviirinsä laajeni entisestään. Ohjelmassa kurkataan lopuksi myös 1980- ja 90-luvun lapsuuteen. Haastateltavana dosentti Antti Malinen Tampereen yliopistosta sekä Nuorisotutkimusverkoston tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Kari. Ohjelman toimittaa Virpi Väisänen

Kun miehet pantiin tutkimuksessa Porschen rattiin, testosteronitasot nousivat. Kun samoille miehille annettiin Toyota Corolla, testosteronitasot laskivat. Hevirokin diggareilla on tutkitusti korkeampi testosteroni kuin niillä, jotka pitävät jatsista ja klassisesta. Uskonnollisilla miehillä on puolestaan matalammat testosteronitasot kuin ei-uskonnollisilla. Mitä enemmän testosteronia, sitä dominoivampi, aggressiivisempi, statushakuisempi ja riskialttiimpi mies. Testosteronitasojen yleinen laskusuunta aikaisempiin sukupolviin nähden on kuitenkin huolestuttavaa, sillä se heikentää tutkitusti miehen henkistä ja fyysistä terveyttä. Mistä tämä johtuu? Entä miten painonhallinta ja hormonitoimintaa häiritsevät kemikaalit vaikuttavat miehen siemennesteen laatuun ja sukuviettiin? Haastateltavat: Testosteronin vaikutuksia vuosikymmeniä tutkinut fysiologian emeritusprofessori Ilpo Huhtaniemi sekä miesten lisääntymisterveyttä tutkiva dosentti Antti Perheentupa Turun yliopistosta. Toimittajana Niina Melanen. Huomautus 6.5.2022: Ohjelmassa toimittaja käyttää vanhentunutta käsitettä "transseksuaali". Oikea käsite on "transsukupuolinen".

Mitä tapahtui suomalaiselle yhteiskunnalle 1980-luvulla? Elimme suomettumisen, rötösherrojen, aidsin ja vapaan juhlimisen kulttuurissa. Millä tavalla suomalaisista tuli kansainvälisiä? Miksi naiset pukeutuivat liituraitaan ja olkatoppauksiin? Miksi 1990-luvulla katsoimme 1980-lukua niin kriittisesti? Me halusimme kaiken on kirja, joka avaa 1980-luvun ristiriitaisuutta historian, tuoksujen ja tyylien kautta. Ohjelman vieraina ovat Gloria-lehden perustaja Riitta Lindegren ja Helsingin kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö ja kirjailija Minna Sarantola-Weiss. Juontajana on Pia-Maria Lehtola

Yöt kylmenevät ja päivät lyhenevät. Valon määrä vähenee. On siis varauduttava talven varalle. Siilit viettävät talvensa horroksessa. Ennen horrokseen vaipumista on syötävä tanakasti ja etsittävä suojaisa talvehtimispaikka. Luontoretkellä Espoon Nöykkiössä Heidi Kinnunen ja Juha Laaksonen pohtivat millaisilta pihoilla siilit löytävät eniten ravintoa ja miten tätä piikikästä, kulttuuriympäristöön sopeutunutta nisäkästä voisi myös auttaa.

Rasmus on päättänyt tehdä kokonaisen jakson perheen pienimmille! Hyppää mukaan radiomuskarin ja vauvauinnin ihmeelliseen maailmaan! Nyt mukaan pääsevät aivan kaikki! Varsinkin Salmis-vauva!

TUHKIMO: sadun kertoo suomeksi: Anna E. Karvonen ja stadin slangiksi: Raija Tervomaa “Olen Anna E. Karvonen, lievästä lukihäiriöstä kärsivä akateemisesti koulutettu kansanmuusikko. Muistan että minulle luettiin lapsuudessa kotona ääneen paljon satuja ja muita lastenkirjoja. Perinnettä jatkoi ala-asteella opettajamme Raija, joka luki meille ääneen kuuden yhteisen vuoden aikana julmetun määrän kirjoja. Sittenkin kun me osasimme jo lukea itse, niin vaadimme usein häntä lukemaan meille ääneen. Kansanlaulujen parissa työskennellessäni olen oppinut useita vanhoja lauluihin sidottuja tarinoita, jotka ovat kulkeneet suullisesti sukupolvelta toiselle. On kiehtovaa miten suullinen perinne, tarinat ja sadut sitovat sukupolvet yhteen.” “Mä oon Tervomaan Raija, mummu ja entinen alakoulun maikka. mä oon aina tykänny lukee, itelleni ja muille. Skolessa luin oppilaille kaikki gamlat sadut ja nyyatki tarinat. Mun lapsenlapset sao lysnaa iltasadut aina ku ne oli meillä. Nyt pennut on jo isoja ja mun täytyy pluggaa tarinat usein vain itelleni. Siks tää Tuhkimo-juttu oli kliffaa vaihteluu.”

Saako Petja pelastettua isän ennen kun suru syö hänet zombiksi? Rooleissa: Santtu Karvonen, Lassi Vierikko, Petja Lähde, Elina Lähde ja Pihla Penttinen Ohjaus: Petja Lähde Äänisuunnittelu: Anders Wiksten, tehostemusiikki: Petja Lähde Tuotanto: Soila Valkama, Radioteatteri

Onko kuolema niin vaiettu asia, että jopa läheisensä menettäneen suru hämmentää? Toimittaja Asta Leppä ihmettelee, miksi puhutaan surutyöstä? Onko surustakin tullut projekti, joka pitää suorittaa tietyn aikataulun puitteissa? Kirjailija-ohjaaja Veera Ikonen kertoo, millaista oli menettää monta läheistä peräjälkeen, mukaan lukien oma vauva. Kirkkoherra ja surututkija Juha Itkonen uskoo, että vihan tunteet auttavat surevaa, jos niitä saa näyttää.

Made ei ole kaunis kala, mutta limainen se kyllä on - limaisempi kuin moni muu eväkäs! Lima suojaa nahkaa ja tekee kalasta vaikean saaliin linnuille. Ota haltuun lähes sata kiinnostavaa ja hauskaa knoppia Suomen luonnosta ja uhanalaisista lajeista, jotka voimme vielä yhdessä pelastaa! Podcast on osa Punaisen listan pelastajat -kokonaisuutta, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta Suomen luonnon uhanalaisista lajeista. Kaikki podcastin jaksojen lajit ovat uhanalaisten lajien Punaisella listalla. Tekijätiimi: Jakson lukija: Mikko "Peltsi" Peltola Käsikirjoittajat: Anna-Kaisa Brenner, Minna Pyykkö ja Kukka Ström, Yle Luonto Äänisuunnittelu: Petrus Rapo Konseptisuunnittelu ja tekstieditointi: Tiia Lappalainen, Kaisa Kirves Tuottaja: Kaisa Kirves

Jiang Qing oli Mao Zedongin neljäs vaimo, joka nousi 1960-luvun puolessa välissä vain muutamassa kuukaudessa lähes täydestä tuntemattomuudesta hierarkian korkeimpiin portaisiin ja Kiinan katkeran valtataistelun uudeksi voimahahmoksi. Jiang Qingia kutsuttiin lohikäärmenaiseksi. On arveltu, että häntä motivoi ennen kaikkea henkilökohtainen kosto, jota hän pääsi toteuttamaan Maon kulttuurivallankumouksen pääarkkitehtina vuosina 1966-1969, ja aina Maon kuolemaan saakka. Jiang Qing oli aiemmin näyttelijä ja taiteilijanimeltään Lan Ping. Hän esiintyi 1930-luvun filmeissä ja oli oman aikakautensa kiinalainen versio Jane Fondasta, tosin enemmän monologin kuin dialogin taitaja. Filmiuraansa pettynyt tähtönen otti kuitenkin revanssin ja paikkansa parrasvaloissa oltuaan ensin Maon varjossa noin kolmekymmentä vuotta. Kun hetki koitti, Jiang Qing pelasti miehensä Maon poliittisen uran. Hän oli Maolle uskollinen paras kaveri, joka iski silloin kun isäntä käski. Punaisen keisarin rinnalle nousi keisarinna, jonka aivot olivat Maon mukaan graniitista, kertoo Kauppalehden uutispäällikkö Mikko Metsämäki. Toimittajana Raimo Tyykiluoto.

Urheilukierros. Toimittaja Nuutti Vihtilä. Ilves-IFKM, KuPS-Honka, Haka-SJK, VPS-HIFK, AC Oulu-FC Lahti, HJK-Inter.

Jorma Valkama - pituushypyn ainoa suomalainen olympiamitalisti. Toimittajina Arto Teronen ja Jouko Vuolle.

Pitääkö Suomen muuttaa linjaansa Turkin vaatimusten takia, jotta pääsemme Naton jäseneksi? Vieraina Ulkopoliittisen instituutin vanhepi tutkija Toni Alaranta ja Ylen rikos- ja oikeustoimittaja Tuomas Rimpiläinen. "On hyvin epätodennäköistä, että Suomen ja Ruotsin omilla teoilla tämä aukeaisi, koska tähän on rakennettu ansa", Alaranta toteaa. Hän arvioi, että hävittäjäkauppa Yhdysvaltojen kanssa voi riittää Turkin myöntymiseen. Alarannan mukaan myös Turkin vaikea sisäpoliittinen tilanne vaikuttaa siihen, että Erdogan haluaa näyttäytyä kovana neuvottelijana Naton sisällä. Rimpiläinen korostaa, että oikeusprosesseja ei Suomessa ole mahdollista tehdä poliittisen harkinnan perusteella. "Pelivaraa on huomattavan vähän. Lain mukaan mennään", Rimpiläinen toteaa. Miten vaikea tilanne saadaan ratkaistuksi? Voivatko muut Nato-maat, esimerkiksi Yhdysvallat, saada Turkin kääntämään päänsä vai estääkö Turkki Suomen Nato-jäsenyyden? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Euroopassa puhaltaa nyt oikeistotuuli, jossa palataan jopa toisen maailmansodan ajattelutapoihin ja nostetaan esiin kansallisia eroja. Italian sunnuntaisissa parlamenttivaaleissa menestyivät fasismin perilliset. Mikä nostaa nyt laitaoikeistoa, kun Pohjoismaissa ja Saksassa puhalsi aiemmin demaripuhuri? Politiikkaradiossa kysytään, mikä on saapasmaan vaalit voittaneen Italian veljet -puolueen fasismin aste. Pääministeriksi on nousemassa ensimmäistä kertaa nainen, Italian veljien johtaja Giorgia Meloni. Tutkijan mukaan miehisen politiikan Italialle koitti ”Elisabeth Rehn -hetki”. Italian vaalitulosta ja Euroopan poliittista tilannetta analysoivat Euroopan politiikkaan perehtyneet Helsingin yliopiston tutkijat Timo Miettinen ja Emilia Palonen. Mutta miten Meloni selviää kylmästä talvesta? Euroopan oikeistotuuli voi tyyntyä heti lokakuisissa Itävallan presidentinvaaleissa. Toimittajana on Antti Pilke.

Mitä EU:ssa suunnitellaan sen suhteen, miten metsää voi tai kannattaa hakata ja miten ei? Minkälaista puuta ei ole suotavaa käyttää energiaksi? Tai millä tavoin Suomessakin metsiä pitää ennallistaa ja metsien monimuotoisuutta edistää? Miten tämä kaikki tavallisen metsäomistajan toimiin ja Suomen kansantalouteen voi vaikuttaa? Ja miten hyvin tai huonosti MTK:n nykyisen metsäjohtajan mukaan nykyhallitus on ajanut metsäomistajien asioita EU:ssa? Haastateltavana on MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Paljon parjatut 70-luvun lähiöt olivat lapsille mieluisia asuinpaikkoja, Kerrostaloissa asui paljon samanikäisiä lapsia, joiden kanssa polttopallopeli tai nelis saatiin helposti käyntiin. Oman lähiön kallioilla ja metsissä oli kiva seikkailla, ja kun lapsille ostettiin polkupyörät, heidän reviirinsä laajeni entisestään. Ohjelmassa kurkataan lopuksi myös 1980- ja 90-luvun lapsuuteen. Haastateltavana dosentti Antti Malinen Tampereen yliopistosta sekä Nuorisotutkimusverkoston tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Kari. Ohjelman toimittaa Virpi Väisänen