Homo religiosus - Olavi Seppänen

Homo religiosus - Olavi Seppänen

Uhrit keskuudessamme – Syntipukeista pyhiin sorrettuihin

eilen klo 9.03–10.01
Viimeisin

Yllättävän monesta asiasta löytyy uskonnoista tuttuja piirteitä. Teologian opiskelija Olavi Seppänen tutkailee viikoittaisessa radioesseesarjassaan yhdessä vieraidensa kanssa uskonnon, myyttien ja jumalien merkitystä sekä uskonnontutkimuksen näkökulmasta erilaisia arjen ilmiöitä aina talouselämästä elokuviin.

Aiemmat lähetykset

Uhrit keskuudessamme – Syntipukeista pyhiin sorrettuihin

eilen klo 9.03–10.01

Uhrit ovat uskonnontutkijoille tuttu juttu. On jopa väitetty, että uskontoon kuin uskontoon kuuluu uhri. Mutta niin sanottu maallistumiskehitys ei suinkaan ole lakkauttanut uhrien kulttuurista merkitystä läntisessä maailmassa. Ensin täällä annettiin miljoonien ihmishenkien uhreja kansakunnille ja työväenluokalle. Sittemmin uhriudesta tuli elävien ihmisten statustekijä. Yhteiskunnan jakaminen sorron uhreihin ja etuoikeuksien nauttijoihin luo elämään draamallista jännitettä ja merkitystä. Uhriuden moraalinen vipuvoima kiinnostaa poliittisia toimijoita niin oikealla kuin vasemmalla. Näkyykö tässä kaikesta huolimatta kristillinen historiamme ja usko ristiinnaulittuun Jumalaan? Lisäksi sopii miettiä, kuinka ikiaikainen uhritoimitusten käytäntö kenties jatkuu nykyisin. Teilaammeko yksittäisiä syntipukkeja medioiden ja somen välityksellä, jotta emme kaikki karkaisi kiinni toistemme kurkkuihin? Vieraana toimittaja Tuija Siltamäki.

Uhrit keskuudessamme – Syntipukeista pyhiin sorrettuihin

ti 8.10. klo 21.30–22.28

Uhrit ovat uskonnontutkijoille tuttu juttu. On jopa väitetty, että uskontoon kuin uskontoon kuuluu uhri. Mutta niin sanottu maallistumiskehitys ei suinkaan ole lakkauttanut uhrien kulttuurista merkitystä läntisessä maailmassa. Ensin täällä annettiin miljoonien ihmishenkien uhreja kansakunnille ja työväenluokalle. Sittemmin uhriudesta tuli elävien ihmisten statustekijä. Yhteiskunnan jakaminen sorron uhreihin ja etuoikeuksien nauttijoihin luo elämään draamallista jännitettä ja merkitystä. Uhriuden moraalinen vipuvoima kiinnostaa poliittisia toimijoita niin oikealla kuin vasemmalla. Näkyykö tässä kaikesta huolimatta kristillinen historiamme ja usko ristiinnaulittuun Jumalaan? Lisäksi sopii miettiä, kuinka ikiaikainen uhritoimitusten käytäntö kenties jatkuu nykyisin. Teilaammeko yksittäisiä syntipukkeja medioiden ja somen välityksellä, jotta emme kaikki karkaisi kiinni toistemme kurkkuihin? Vieraana toimittaja Tuija Siltamäki.

Uhrit keskuudessamme – Syntipukeista pyhiin sorrettuihin

ti 8.10. klo 13.02–14.00

Uhrit ovat uskonnontutkijoille tuttu juttu. On jopa väitetty, että uskontoon kuin uskontoon kuuluu uhri. Mutta niin sanottu maallistumiskehitys ei suinkaan ole lakkauttanut uhrien kulttuurista merkitystä läntisessä maailmassa. Ensin täällä annettiin miljoonien ihmishenkien uhreja kansakunnille ja työväenluokalle. Sittemmin uhriudesta tuli elävien ihmisten statustekijä. Yhteiskunnan jakaminen sorron uhreihin ja etuoikeuksien nauttijoihin luo elämään draamallista jännitettä ja merkitystä. Uhriuden moraalinen vipuvoima kiinnostaa poliittisia toimijoita niin oikealla kuin vasemmalla. Näkyykö tässä kaikesta huolimatta kristillinen historiamme ja usko ristiinnaulittuun Jumalaan? Lisäksi sopii miettiä, kuinka ikiaikainen uhritoimitusten käytäntö kenties jatkuu nykyisin. Teilaammeko yksittäisiä syntipukkeja medioiden ja somen välityksellä, jotta emme kaikki karkaisi kiinni toistemme kurkkuihin? Vieraana toimittaja Tuija Siltamäki.

Uhrit keskuudessamme – Syntipukeista pyhiin sorrettuihin

ti 8.10. klo 13.00–13.58

Uhrit ovat uskonnontutkijoille tuttu juttu. On jopa väitetty, että uskontoon kuin uskontoon kuuluu uhri. Mutta niin sanottu maallistumiskehitys ei suinkaan ole lakkauttanut uhrien kulttuurista merkitystä läntisessä maailmassa. Ensin täällä annettiin miljoonien ihmishenkien uhreja kansakunnille ja työväenluokalle. Sittemmin uhriudesta tuli elävien ihmisten statustekijä. Yhteiskunnan jakaminen sorron uhreihin ja etuoikeuksien nauttijoihin luo elämään draamallista jännitettä ja merkitystä. Uhriuden moraalinen vipuvoima kiinnostaa poliittisia toimijoita niin oikealla kuin vasemmalla. Näkyykö tässä kaikesta huolimatta kristillinen historiamme ja usko ristiinnaulittuun Jumalaan? Lisäksi sopii miettiä, kuinka ikiaikainen uhritoimitusten käytäntö kenties jatkuu nykyisin. Teilaammeko yksittäisiä syntipukkeja medioiden ja somen välityksellä, jotta emme kaikki karkaisi kiinni toistemme kurkkuihin? Vieraana toimittaja Tuija Siltamäki.

Rukouksia presidentille – Vladimir Putin ja Venäjän myytit

su 6.10. klo 9.03–10.01

Suomen ja länsimaiden myyttisessä maisemassa Venäjällä on aivan erityinen rooli, jota päättyvän vuosikymmenen myrskyisät tapahtumat ovat taas kerran korostaneet. Itäinen tuonpuoleisemme on koulutettu ja teollistunut, mutta ottaa pyhimyslegendansa tosissaan. Myös presidentti, Vladimir Putin, on omanlaisensa pyhimys – hyvin erityyppinen hahmo kuin länsimaiset valtionpäät. Kenties yllättävästi Venäjän poliittisen todellisuuden taustalta löytyy vanhoja teologian historian kehityskulkuja, ja ovatpa uskonasiat nyky-Venäjälläkin tarkastelemisen arvoisia. Tiedetään, että Putin hyödyntää kirkkoa, mutta kuinka kirkko hyödyntää Putinia? Kuinka outoa lopulta oli, että ateistisen neuvostoajan jälkeen ortodoksisuus pääsikin positiiviseen rooliin? Vieraana professori Jukka Korpela Itä-Suomen yliopistosta.

Rukouksia presidentille – Vladimir Putin ja Venäjän myytit

ti 1.10. klo 13.02–14.00

Suomen ja länsimaiden myyttisessä maisemassa Venäjällä on aivan erityinen rooli, jota päättyvän vuosikymmenen myrskyisät tapahtumat ovat taas kerran korostaneet. Itäinen tuonpuoleisemme on koulutettu ja teollistunut, mutta ottaa pyhimyslegendansa tosissaan. Myös presidentti, Vladimir Putin, on omanlaisensa pyhimys – hyvin erityyppinen hahmo kuin länsimaiset valtionpäät. Kenties yllättävästi Venäjän poliittisen todellisuuden taustalta löytyy vanhoja teologian historian kehityskulkuja, ja ovatpa uskonasiat nyky-Venäjälläkin tarkastelemisen arvoisia. Tiedetään, että Putin hyödyntää kirkkoa, mutta kuinka kirkko hyödyntää Putinia? Kuinka outoa lopulta oli, että ateistisen neuvostoajan jälkeen ortodoksisuus pääsikin positiiviseen rooliin? Vieraana professori Jukka Korpela Itä-Suomen yliopistosta.

Rukouksia presidentille – Vladimir Putin ja Venäjän myytit

ti 1.10. klo 13.00–13.58

Suomen ja länsimaiden myyttisessä maisemassa Venäjällä on aivan erityinen rooli, jota päättyvän vuosikymmenen myrskyisät tapahtumat ovat taas kerran korostaneet. Itäinen tuonpuoleisemme on koulutettu ja teollistunut, mutta ottaa pyhimyslegendansa tosissaan. Myös presidentti, Vladimir Putin, on omanlaisensa pyhimys – hyvin erityyppinen hahmo kuin länsimaiset valtionpäät. Kenties yllättävästi Venäjän poliittisen todellisuuden taustalta löytyy vanhoja teologian historian kehityskulkuja, ja ovatpa uskonasiat nyky-Venäjälläkin tarkastelemisen arvoisia. Tiedetään, että Putin hyödyntää kirkkoa, mutta kuinka kirkko hyödyntää Putinia? Kuinka outoa lopulta oli, että ateistisen neuvostoajan jälkeen ortodoksisuus pääsikin positiiviseen rooliin? Vieraana professori Jukka Korpela Itä-Suomen yliopistosta.

Pyhän Paavalin stadionilta mystiselle Tervanevalle – Urheilukulttuuri ja uskonto

su 29.9. klo 9.03–10.03

Oletko ajatellut, mitä yhteistä on urheiluottelulla ja pääsiäisellä? Tai Oulun Kärppien fanilla ja Australian aboriginaalilla? Muun muassa näitä asioita valaisee urheiluteemainen jaksomme. Urheilun maailma on uskonnontutkijallekin antoisaa tarkasteltavaa. Suosikkijoukkueensa ottelussa fanit kerääntyvät toteemien ympärille, heittäytyvät myyttisen draaman pyörteisiin, ja haltioituvat urheilusankareiden ihmeteoista. Myös urheilija itse kolkuttelee tavallisen olemassaolon rajoja niin harjoituksissa, pelikentällä kuin kilparadalla. Hän harjoittaa askeesia jalostuakseen ihmisenä ja toivoo, että kohdevalo korkeuksista osuisi kerran häneenkin. Urheilu ja uskonto ovat historiassa sekä liittoutuneet että kilpailleet – tuotetaanhan kummankin kautta yhteen sitoutuneita, hyveellisiä kansalaisia. Päivän teemaa avaamassa urheilutoimittaja, tietokirjailija Juha Kanerva.

Pyhän Paavalin stadionilta mystiselle Tervanevalle – Urheilukulttuuri ja uskonto

ti 24.9. klo 21.30–22.30

Oletko ajatellut, mitä yhteistä on urheiluottelulla ja pääsiäisellä? Tai Oulun Kärppien fanilla ja Australian aboriginaalilla? Muun muassa näitä asioita valaisee urheiluteemainen jaksomme. Urheilun maailma on uskonnontutkijallekin antoisaa tarkasteltavaa. Suosikkijoukkueensa ottelussa fanit kerääntyvät toteemien ympärille, heittäytyvät myyttisen draaman pyörteisiin, ja haltioituvat urheilusankareiden ihmeteoista. Myös urheilija itse kolkuttelee tavallisen olemassaolon rajoja niin harjoituksissa, pelikentällä kuin kilparadalla. Hän harjoittaa askeesia jalostuakseen ihmisenä ja toivoo, että kohdevalo korkeuksista osuisi kerran häneenkin. Urheilu ja uskonto ovat historiassa sekä liittoutuneet että kilpailleet – tuotetaanhan kummankin kautta yhteen sitoutuneita, hyveellisiä kansalaisia. Päivän teemaa avaamassa urheilutoimittaja, tietokirjailija Juha Kanerva.

Pyhän Paavalin stadionilta mystiselle Tervanevalle – Urheilukulttuuri ja uskonto

ti 24.9. klo 13.02–14.02

Oletko ajatellut, mitä yhteistä on urheiluottelulla ja pääsiäisellä? Tai Oulun Kärppien fanilla ja Australian aboriginaalilla? Muun muassa näitä asioita valaisee urheiluteemainen jaksomme. Urheilun maailma on uskonnontutkijallekin antoisaa tarkasteltavaa. Suosikkijoukkueensa ottelussa fanit kerääntyvät toteemien ympärille, heittäytyvät myyttisen draaman pyörteisiin, ja haltioituvat urheilusankareiden ihmeteoista. Myös urheilija itse kolkuttelee tavallisen olemassaolon rajoja niin harjoituksissa, pelikentällä kuin kilparadalla. Hän harjoittaa askeesia jalostuakseen ihmisenä ja toivoo, että kohdevalo korkeuksista osuisi kerran häneenkin. Urheilu ja uskonto ovat historiassa sekä liittoutuneet että kilpailleet – tuotetaanhan kummankin kautta yhteen sitoutuneita, hyveellisiä kansalaisia. Päivän teemaa avaamassa urheilutoimittaja, tietokirjailija Juha Kanerva.

Pyhän Paavalin stadionilta mystiselle Tervanevalle – Urheilukulttuuri ja uskonto

ti 24.9. klo 13.00–13.58

Oletko ajatellut, mitä yhteistä on urheiluottelulla ja pääsiäisellä? Tai Oulun Kärppien fanilla ja Australian aboriginaalilla? Muun muassa näitä asioita valaisee urheiluteemainen jaksomme. Urheilun maailma on uskonnontutkijallekin antoisaa tarkasteltavaa. Suosikkijoukkueensa ottelussa fanit kerääntyvät toteemien ympärille, heittäytyvät myyttisen draaman pyörteisiin, ja haltioituvat urheilusankareiden ihmeteoista. Myös urheilija itse kolkuttelee tavallisen olemassaolon rajoja niin harjoituksissa, pelikentällä kuin kilparadalla. Hän harjoittaa askeesia jalostuakseen ihmisenä ja toivoo, että kohdevalo korkeuksista osuisi kerran häneenkin. Urheilu ja uskonto ovat historiassa sekä liittoutuneet että kilpailleet – tuotetaanhan kummankin kautta yhteen sitoutuneita, hyveellisiä kansalaisia. Päivän teemaa avaamassa urheilutoimittaja, tietokirjailija Juha Kanerva.

"Suositumpia kuin Jeesus" – The Beatles 60-luvun hengenmiehinä

su 22.9. klo 9.03–10.03

Jos pitäisi mainita populaarimusiikin historiasta yksi yhtye, jonka fanitusta sopisi kutsua uskonnoksi, niin tuskin voisi keksiä parempaa vaihtoehtoa kuin The Beatles. Pyörtyilyä ja kirkumista? Enemmän kuin kylliksi. Ylitsevuotavaa rakkautta? Täältä pesee. Reittejä toisiin todellisuuksiin? Vaikka kuinka monia.

Perinteiset hyvän elämän mallit antoivat myöten 60-luvulla, kun Beatlet ihailijoineen eivät mukautuneet niihin vaan loivat uusia. Nämä neljä liverpoolilaista olivat aito aatteellinen ja yhteiskunnallinen muutosvoima, ja he etsivät uransa aikana monin tavoin vastauksia myös elämän perimmäisiin kysymyksiin. Viime kaudella tarkasteltiin jo rockmusiikin fanikulttuuria uskontotieteen kautta. Nyt vetovastuu on enemmän tarinalla kuin teorioilla. Beatles tuo musiikin ja uskonnon rajapinnan näkyviin konkreettisesti, yhteydessä historialliseen kehitykseen: muun muassa seksuaaliseen vapaamielisyyteen, rotuerottelun haastamiseen ja orientalismin uuteen aaltoon. Päivän vieraina teologi Mikko Salmi ja kirjailija-suomentaja Kira Poutanen.

"Suositumpia kuin Jeesus" – The Beatles 60-luvun hengenmiehinä

ti 17.9. klo 21.30–22.30

Jos pitäisi mainita populaarimusiikin historiasta yksi yhtye, jonka fanitusta sopisi kutsua uskonnoksi, niin tuskin voisi keksiä parempaa vaihtoehtoa kuin The Beatles. Pyörtyilyä ja kirkumista? Enemmän kuin kylliksi. Ylitsevuotavaa rakkautta? Täältä pesee. Reittejä toisiin todellisuuksiin? Vaikka kuinka monia.

Perinteiset hyvän elämän mallit antoivat myöten 60-luvulla, kun Beatlet ihailijoineen eivät mukautuneet niihin vaan loivat uusia. Nämä neljä liverpoolilaista olivat aito aatteellinen ja yhteiskunnallinen muutosvoima, ja he etsivät uransa aikana monin tavoin vastauksia myös elämän perimmäisiin kysymyksiin. Viime kaudella tarkasteltiin jo rockmusiikin fanikulttuuria uskontotieteen kautta. Nyt vetovastuu on enemmän tarinalla kuin teorioilla. Beatles tuo musiikin ja uskonnon rajapinnan näkyviin konkreettisesti, yhteydessä historialliseen kehitykseen: muun muassa seksuaaliseen vapaamielisyyteen, rotuerottelun haastamiseen ja orientalismin uuteen aaltoon. Päivän vieraina teologi Mikko Salmi ja kirjailija-suomentaja Kira Poutanen.

"Suositumpia kuin Jeesus" – The Beatles 60-luvun hengenmiehinä

ti 17.9. klo 13.02–14.02

Jos pitäisi mainita populaarimusiikin historiasta yksi yhtye, jonka fanitusta sopisi kutsua uskonnoksi, niin tuskin voisi keksiä parempaa vaihtoehtoa kuin The Beatles. Pyörtyilyä ja kirkumista? Enemmän kuin kylliksi. Ylitsevuotavaa rakkautta? Täältä pesee. Reittejä toisiin todellisuuksiin? Vaikka kuinka monia.

Perinteiset hyvän elämän mallit antoivat myöten 60-luvulla, kun Beatlet ihailijoineen eivät mukautuneet niihin vaan loivat uusia. Nämä neljä liverpoolilaista olivat aito aatteellinen ja yhteiskunnallinen muutosvoima, ja he etsivät uransa aikana monin tavoin vastauksia myös elämän perimmäisiin kysymyksiin. Viime kaudella tarkasteltiin jo rockmusiikin fanikulttuuria uskontotieteen kautta. Nyt vetovastuu on enemmän tarinalla kuin teorioilla. Beatles tuo musiikin ja uskonnon rajapinnan näkyviin konkreettisesti, yhteydessä historialliseen kehitykseen: muun muassa seksuaaliseen vapaamielisyyteen, rotuerottelun haastamiseen ja orientalismin uuteen aaltoon. Päivän vieraina teologi Mikko Salmi ja kirjailija-suomentaja Kira Poutanen.

"Suositumpia kuin Jeesus" – The Beatles 60-luvun hengenmiehinä

ti 17.9. klo 13.00–13.58

Jos pitäisi mainita populaarimusiikin historiasta yksi yhtye, jonka fanitusta sopisi kutsua uskonnoksi, niin tuskin voisi keksiä parempaa vaihtoehtoa kuin The Beatles. Pyörtyilyä ja kirkumista? Enemmän kuin kylliksi. Ylitsevuotavaa rakkautta? Täältä pesee. Reittejä toisiin todellisuuksiin? Vaikka kuinka monia.

Perinteiset hyvän elämän mallit antoivat myöten 60-luvulla, kun Beatlet ihailijoineen eivät mukautuneet niihin vaan loivat uusia. Nämä neljä liverpoolilaista olivat aito aatteellinen ja yhteiskunnallinen muutosvoima, ja he etsivät uransa aikana monin tavoin vastauksia myös elämän perimmäisiin kysymyksiin. Viime kaudella tarkasteltiin jo rockmusiikin fanikulttuuria uskontotieteen kautta. Nyt vetovastuu on enemmän tarinalla kuin teorioilla. Beatles tuo musiikin ja uskonnon rajapinnan näkyviin konkreettisesti, yhteydessä historialliseen kehitykseen: muun muassa seksuaaliseen vapaamielisyyteen, rotuerottelun haastamiseen ja orientalismin uuteen aaltoon. Päivän vieraina teologi Mikko Salmi ja kirjailija-suomentaja Kira Poutanen.

Luther, Potter, Hitler, Trump – Perimmäisiä kysymyksiä politiikassa

su 15.9. klo 9.03–10.03

Kun poliitikot lähtevät vaaleihin ”pimeyden voimia” torjumaan, Homo religiosus höristää korviaan. Höristellä onkin saanut viime vuosina, kun länsimaissa ovat aktivoituneet kansallismieliset uusoikeistolaiset ja heidän vannoutuneet vastustajansa. Jos poliitikkojen puheet joskus olivat kuin matematiikan tunnilta, nykyään ne muistuttavat yhä useammin uskonpuhdistuksen polemiikkia. Yksi jos toinenkin tuntee pyhät periaatteet uhatuiksi ja intoutuu niitä puolustamaan. Kansan käsite, joka aikoinaan tuli vallan oikeuttajana Jumalan tilalle, on taas otettu mystiseen käyttöön ja varsin hyvällä menestyksellä. Rautaisiksi kuvitellut sosiaaliset luonnonlait vääntyivät vänkyrälle, kun poliittinen ihmeentekijä ilmestyi Yhdysvaltain presidentinvaaleihin – toisten palvomana ja toisten kauhistelemana. Nykypolitiikan ja uskonnon yhteistä maastoa kartoittamassa mukana teologi, professori Risto Saarinen Helsingin yliopistosta sekä Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Laura Saarikoski.