Politiikkaradio

Politiikkaradio

Professori tyrmää rikkaita suosivan teorian

eilen klo 12.30–13.00
Viimeisin

Politiikkaa on kaikkialla, ja politiikka on meidän kaikkien asia. Politiikkaradio on myös ohjelma yhteiskunnasta, sen kiinnostavista ilmiöistä ja ihmisistä meillä ja maailmalla. Toimittajina Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen.

Seuraava lähetys

Politiikkaradio

tänään klo 6.05–6.35

Miksi eriarvoisuus kasvaa?

Haastateltavana Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala. Toimittajana Linda Pelkonen.

1980-luvulta lähtien on ajateltu, että suurituloisten verotusta keventämällä myös köyhemmät hyötyvät. Tätä teoriaa kyseenalaistetaan Tuomalan uutuuskirjassa Markkinat, valtio & eriarvoisuus (Vastapaino 2019). Yhdysvaltojen presidentin Ronald Reganin ja Britannian pääministerin Margaret Thatcherin aloittama talousajattelu ei saa Tuomalalta kehuja.

Eriarvoisuus on kasvanut maailmassa ja Suomessa jyrkästi. Maailman 42:n varakkaimman henkilön yhteenlaskettu nettovarallisuus oli vuonna 2017 yhtä suuri kuin koko maailman varallisuusjakauman alemman puoliskon eli noin 3,7 miljardin ihmisen yhteenlaskettu nettovarallisuus.

Miksi eriarvoisuudesta pitäisi olla huolissaan? Mitä tapahtuu, jos eriarvoistuminen jatkaa kasvuaan?

Riippumattoman World Values Surveyn tekemien tutkimusten mukaan eurooppalaiset ja yhdvaltalaiset pitävät eriarvoisuutta suurempana uhkana kuin uskonnollista tai etnistä vihanpitoa, saasteita, ydinaseita tai AIDS:in kaltaisia sairauksia.

Suomessakin eriarvoisuus on kasvanut 1990-luvulta lähtien. Tuomalan mukaan vuonna 2000 silloisen valtiovarainministerin Sauli Niinistön (kok.) tukena oli valtiovarainministeriön virkamiesjohto ja neuvonantajaekonomistit, "jotka ovat jo pitkään tulkinneet taloustieteellistä tutkimuskirjallisuutta valikoivasti".

Tuomalan mukaan vasta hiljattain on saatu tarpeeksi uskottavaa tutkimusta työttömyystuen porrastamisesta.

Onko työttömyys merkki siitä, että järjestelmässämme on jotain pahasti pielessä?

Tuomala väittää, että työttömyyden pitkittyminen ei ole pelkästään huono asia. Miksi?

Aiemmat lähetykset

Professori tyrmää rikkaita suosivan teorian

eilen klo 12.30–13.00

Miksi eriarvoisuus kasvaa?

Haastateltavana Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala. Toimittajana Linda Pelkonen.

1980-luvulta lähtien on ajateltu, että suurituloisten verotusta keventämällä myös köyhemmät hyötyvät. Tätä teoriaa kyseenalaistetaan Tuomalan uutuuskirjassa Markkinat, valtio & eriarvoisuus (Vastapaino 2019). Yhdysvaltojen presidentin Ronald Reganin ja Britannian pääministerin Margaret Thatcherin aloittama talousajattelu ei saa Tuomalalta kehuja.

Eriarvoisuus on kasvanut maailmassa ja Suomessa jyrkästi. Maailman 42:n varakkaimman henkilön yhteenlaskettu nettovarallisuus oli vuonna 2017 yhtä suuri kuin koko maailman varallisuusjakauman alemman puoliskon eli noin 3,7 miljardin ihmisen yhteenlaskettu nettovarallisuus.

Miksi eriarvoisuudesta pitäisi olla huolissaan? Mitä tapahtuu, jos eriarvoistuminen jatkaa kasvuaan?

Riippumattoman World Values Surveyn tekemien tutkimusten mukaan eurooppalaiset ja yhdvaltalaiset pitävät eriarvoisuutta suurempana uhkana kuin uskonnollista tai etnistä vihanpitoa, saasteita, ydinaseita tai AIDS:in kaltaisia sairauksia.

Suomessakin eriarvoisuus on kasvanut 1990-luvulta lähtien. Tuomalan mukaan vuonna 2000 silloisen valtiovarainministerin Sauli Niinistön (kok.) tukena oli valtiovarainministeriön virkamiesjohto ja neuvonantajaekonomistit, "jotka ovat jo pitkään tulkinneet taloustieteellistä tutkimuskirjallisuutta valikoivasti".

Tuomalan mukaan vasta hiljattain on saatu tarpeeksi uskottavaa tutkimusta työttömyystuen porrastamisesta.

Onko työttömyys merkki siitä, että järjestelmässämme on jotain pahasti pielessä?

Tuomala väittää, että työttömyyden pitkittyminen ei ole pelkästään huono asia. Miksi?

Kurdien ja Syyrian hallinnon sopimus: kompromissi kansanmurhan sijaan?

eilen klo 6.05–6.35

Turkin hyökkäys Syyrian kurdialueelle sai uuden käänteen, kun Syyrian hallinto ilmoitti lähettävänsä asevoimia maan pohjoisosaan kohtaamaan Turkin hyökkäystä. Myöhemmin kurdien edustajat ilmoittivat, että Syyria ja kurdien johtamat SDF-joukot ovat päässeet sopimukseen syyrialaisten joukkojen sijoittelusta lähelle Turkin rajaa. Vaikuttaako kurdien ja Syyrian hallinnon välinen sopimus Turkin hyökkäykseen? Mitä sopimuksesta tiedetään?

Valitsiko seinää vasten asetettu kurdihallinto kompromissin kansanmurhan sijaan? Päättääkö sopimus kurdien reilun viiden vuoden puolittaisen autonomian Koillis-Syyrian kurdialueilla? Toimiko Venäjä sopimuksen kätilönä?

Mikä on Turkin tavoite? Pystyykö Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan toimimaan laajasta kansainvälisestä vastustuksesta piittaamatta? Nauttiiko Turkin hyökkäys sisäpoliittista suosiota?

Entä miten Yhdysvaltain joukkojen poisvetäminen Turkin hyökkäyksen alta muuttaa Lähi-idän geopoliittista tasapainoa?

Turkin hyökkäystä Syyriaan analysoivat Lähi-Idän asiantuntija Mikko Patokallio CMI:stä ja vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kurdien ja Syyrian hallinnon sopimus: kompromissi kansanmurhan sijaan?

toissa päivänä klo 12.30–13.00

Turkin hyökkäys Syyrian kurdialueelle sai uuden käänteen, kun Syyrian hallinto ilmoitti lähettävänsä asevoimia maan pohjoisosaan kohtaamaan Turkin hyökkäystä. Myöhemmin kurdien edustajat ilmoittivat, että Syyria ja kurdien johtamat SDF-joukot ovat päässeet sopimukseen syyrialaisten joukkojen sijoittelusta lähelle Turkin rajaa. Vaikuttaako kurdien ja Syyrian hallinnon välinen sopimus Turkin hyökkäykseen? Mitä sopimuksesta tiedetään?

Valitsiko seinää vasten asetettu kurdihallinto kompromissin kansanmurhan sijaan? Päättääkö sopimus kurdien reilun viiden vuoden puolittaisen autonomian Koillis-Syyrian kurdialueilla? Toimiko Venäjä sopimuksen kätilönä?

Mikä on Turkin tavoite? Pystyykö Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan toimimaan laajasta kansainvälisestä vastustuksesta piittaamatta? Nauttiiko Turkin hyökkäys sisäpoliittista suosiota?

Entä miten Yhdysvaltain joukkojen poisvetäminen Turkin hyökkäyksen alta muuttaa Lähi-idän geopoliittista tasapainoa?

Turkin hyökkäystä Syyriaan analysoivat Lähi-Idän asiantuntija Mikko Patokallio CMI:stä ja vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Puheet päreiksi: Poliittisen viestinnän strategiset keinot

toissa päivänä klo 6.05–6.35

Suomen historian ensimmäinen hallituksen oma viestintästrategia on julkaistu. Pääministeri Antti Rinteen hallituksen viestintästrategia sisältää hallituksen viestinnän tavoitteet ja arvot.

Miksi moinen strategia julkaistiin vasta vuonna 2019? Olisiko Sipilän hallituksen sote-sotkut vältetty strategisella viestinnällä?

Entä pohjaavatko kaikki lausunnot politiikassa johonkin tietoisesti valittuun strategiaan? Miksi nykyhallituksen ministerit näyttävät esiintyvän ministeriaitiossa jopa korostetun yliasiallisesti? Toteuttavatko he tietoisesti valittua hymykampanjaa?

Entä onko politiikassa yleinen tiedon ja faktan manipulointi, jopa suoranainen valehtelu, tarkkaan harkitun strategian toteuttamista? Onko valehtelu keino saada gallupit nousuun?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Päättäjiä yritetään painostaa verkossa: tutkimus paljasti vihapuhetehtailun

su 13.10. klo 11.30–12.00

Suomen päättäjistä 45 prosenttia kohtaa verkossa aggressiivista, hyökkäävää tai painostavaa viestittelyä, paljastaa hallituksen teettämä tutkimus Viha Vallassa: vihapuheen vaikutukset.

Miten painostus, uhkailu ja haukkuminen vaikuttaa poliitikon työhön? Onnistuvatko vihapuheen käyttäjät vaientamaan ihmisiä?

Haastateltavana Vihapuheen vaikutukset -tutkimuksen tekijä Heidi Kosonen ja valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski. Toimittajana Linda Pelkonen.

Tutkimuksesta käy ilmi, että vihapuhetta tehtaillaan systemaattisesti tiettyjen tahojen vaientamiseksi.

"Tutkimus oli tyrmäävää luettavaa. Moni joutuu pelkäämään itsensä ja myös perheensä puolesta. Politiikan huipulla tätä on ollut aina, mutta sosiaalinen media tekee sen todella helpoksi", Anttikoski sanoo.

Turvapaikanhakijat, maahanmuutto ja Venäjä ovat aiheita, joista kirjoittaviin kohdistuu usein verkkohäirintää. Miksi juuri nämä aiheet saavat aikaan keskustelun kärjistymistä?

Vihapuheen taustalla on kohtalaisen pieni joukko, joista 98 prosenttia on yli 30-vuotiaita ja 85 prosenttia on miehiä.

"Vihapuhe on päässyt normalisoitumaan, koska sitä ei ole tuomittu tarpeeksi selväsanaisesti ja tarpeeksi korkealta tasolta", Kosonen sanoo.

Kososen ja Anttikosken mielestä pitää kiinnittää myös huomio siihen, millaista kuvaa media esittää Suomesta.

Budjettikeskustelu - piisaako prosentin talouskasvusta hyvinvointivaltion tarpeisiin?

su 13.10. klo 11.00–11.30

Rinteen hallitus kasasi ensimmäisen budjettinsa keskellä hidastuvaa talouskasvua. Valtiovarainministeriön uusimman talousennusteen mukaan Suomen bruttokansantuotteen kasvu on hidastumassa noin prosenttiin. Riittääkö yhden prosentin talouskasvu hyvinvointivaltion tarpeisiin?

Kuinka vakavaa on, että valtion menot ovat tuloja suuremmat myös talouskasvun oloissa?

Politiikkaradion budjettikeskustelussa ovat Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah, Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri, SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen sekä Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten liberaaleja kosiskelevasta Viktor Orbamista tuli autoritäärinen johtaja?

la 12.10. klo 11.30–12.00

Oikeusvaltioperiaatteesta EU:n kanssa riitaantunut Unkari käy sunnuntaina paikallisvaaleja.

Haastateltavana yliopistolehtorit Katalin Miklossy Helsingin yliopistosta ja Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Toimittajana Linda Pelkonen.

Nyyssönen kertoo, ettei ole koskaan nähnyt yhtä likaista vaalikampanjointia kuin Unkarin paikallisvaaleissa on nähty.

Mihin perustuu Unkarin pääministerin Viktor Orbanin ja hänen Fidez-puolueensa suosio? Miten Orbanista tuli yksi Euroopan tunntetuimmista johtajista? Vielä 90-luvulla Orban kosiskeli liberaaleja kaupunkilaisia. Nyt Orban vastustaa maahanmuuttoa ja kehittää omaa kristiilistä demokratiakäsitystään Unkarissa.

Lisääkö Orban valtaansa sunnuntain vaaleissa vai onko oppositiopuolueilla mahdollisuuksia? Hivuttaako Orban ja Fidez krisillistä demokratiaansa ja autoritäärisen johtajuuden mallia Eurooppaan?

"Orbanismi tai Unkarin ja Puolan malli on leviämässä nopeasti itäisessä EU:ssa. Samanlaisia piirteitä on Romaniassa, Slovakiassa, Bulgariassa, jopa Tsekissä. Pitäisi pohtia miten torpataan tämän leviämistä länteen", Miklossy sanoo.

Puheet päreiksi: Poliittisen viestinnän strategiset keinot

la 12.10. klo 11.00–11.30

Suomen historian ensimmäinen hallituksen oma viestintästrategia on julkaistu. Pääministeri Antti Rinteen hallituksen viestintästrategia sisältää hallituksen viestinnän tavoitteet ja arvot.

Miksi moinen strategia julkaistiin vasta vuonna 2019? Olisiko Sipilän hallituksen sote-sotkut vältetty strategisella viestinnällä?

Entä pohjaavatko kaikki lausunnot politiikassa johonkin tietoisesti valittuun strategiaan? Miksi nykyhallituksen ministerit näyttävät esiintyvän ministeriaitiossa jopa korostetun yliasiallisesti? Toteuttavatko he tietoisesti valittua hymykampanjaa?

Entä onko politiikassa yleinen tiedon ja faktan manipulointi, jopa suoranainen valehtelu, tarkkaan harkitun strategian toteuttamista? Onko valehtelu keino saada gallupit nousuun?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Puheet päreiksi: Poliittisen viestinnän strategiset keinot

pe 11.10. klo 12.30–13.00

Suomen historian ensimmäinen hallituksen oma viestintästrategia on julkaistu. Pääministeri Antti Rinteen hallituksen viestintästrategia sisältää hallituksen viestinnän tavoitteet ja arvot.

Miksi moinen strategia julkaistiin vasta vuonna 2019? Olisiko Sipilän hallituksen sote-sotkut vältetty strategisella viestinnällä?

Entä pohjaavatko kaikki lausunnot politiikassa johonkin tietoisesti valittuun strategiaan? Miksi nykyhallituksen ministerit näyttävät esiintyvän ministeriaitiossa jopa korostetun yliasiallisesti? Toteuttavatko he tietoisesti valittua hymykampanjaa?

Entä onko politiikassa yleinen tiedon ja faktan manipulointi, jopa suoranainen valehtelu, tarkkaan harkitun strategian toteuttamista? Onko valehtelu keino saada gallupit nousuun?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Miten liberaaleja kosiskelevasta Viktor Orbamista tuli autoritäärinen johtaja?

pe 11.10. klo 6.05–6.35

Oikeusvaltioperiaatteesta EU:n kanssa riitaantunut Unkari käy sunnuntaina paikallisvaaleja.

Haastateltavana yliopistolehtorit Katalin Miklossy Helsingin yliopistosta ja Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Toimittajana Linda Pelkonen.

Nyyssönen kertoo, ettei ole koskaan nähnyt yhtä likaista vaalikampanjointia kuin Unkarin paikallisvaaleissa on nähty.

Mihin perustuu Unkarin pääministerin Viktor Orbanin ja hänen Fidez-puolueensa suosio? Miten Orbanista tuli yksi Euroopan tunntetuimmista johtajista? Vielä 90-luvulla Orban kosiskeli liberaaleja kaupunkilaisia. Nyt Orban vastustaa maahanmuuttoa ja kehittää omaa kristiilistä demokratiakäsitystään Unkarissa.

Lisääkö Orban valtaansa sunnuntain vaaleissa vai onko oppositiopuolueilla mahdollisuuksia? Hivuttaako Orban ja Fidez krisillistä demokratiaansa ja autoritäärisen johtajuuden mallia Eurooppaan?

"Orbanismi tai Unkarin ja Puolan malli on leviämässä nopeasti itäisessä EU:ssa. Samanlaisia piirteitä on Romaniassa, Slovakiassa, Bulgariassa, jopa Tsekissä. Pitäisi pohtia miten torpataan tämän leviämistä länteen", Miklossy sanoo.

Miten liberaaleja kosiskelevasta Viktor Orbamista tuli autoritäärinen johtaja?

to 10.10. klo 12.30–13.00

Oikeusvaltioperiaatteesta EU:n kanssa riitaantunut Unkari käy sunnuntaina paikallisvaaleja.

Haastateltavana yliopistolehtorit Katalin Miklossy Helsingin yliopistosta ja Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Toimittajana Linda Pelkonen.

Nyyssönen kertoo, ettei ole koskaan nähnyt yhtä likaista vaalikampanjointia kuin Unkarin paikallisvaaleissa on nähty.

Mihin perustuu Unkarin pääministerin Viktor Orbanin ja hänen Fidez-puolueensa suosio? Miten Orbanista tuli yksi Euroopan tunntetuimmista johtajista? Vielä 90-luvulla Orban kosiskeli liberaaleja kaupunkilaisia. Nyt Orban vastustaa maahanmuuttoa ja kehittää omaa kristiilistä demokratiakäsitystään Unkarissa.

Lisääkö Orban valtaansa sunnuntain vaaleissa vai onko oppositiopuolueilla mahdollisuuksia? Hivuttaako Orban ja Fidez krisillistä demokratiaansa ja autoritäärisen johtajuuden mallia Eurooppaan?

"Orbanismi tai Unkarin ja Puolan malli on leviämässä nopeasti itäisessä EU:ssa. Samanlaisia piirteitä on Romaniassa, Slovakiassa, Bulgariassa, jopa Tsekissä. Pitäisi pohtia miten torpataan tämän leviämistä länteen", Miklossy sanoo.

Päättäjiä yritetään painostaa verkossa: tutkimus paljasti vihapuhetehtailun

to 10.10. klo 6.05–6.35

Suomen päättäjistä 45 prosenttia kohtaa verkossa aggressiivista, hyökkäävää tai painostavaa viestittelyä, paljastaa hallituksen teettämä tutkimus Viha Vallassa: vihapuheen vaikutukset.

Miten painostus, uhkailu ja haukkuminen vaikuttaa poliitikon työhön? Onnistuvatko vihapuheen käyttäjät vaientamaan ihmisiä?

Haastateltavana Vihapuheen vaikutukset -tutkimuksen tekijä Heidi Kosonen ja valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski. Toimittajana Linda Pelkonen.

Tutkimuksesta käy ilmi, että vihapuhetta tehtaillaan systemaattisesti tiettyjen tahojen vaientamiseksi.

"Tutkimus oli tyrmäävää luettavaa. Moni joutuu pelkäämään itsensä ja myös perheensä puolesta. Politiikan huipulla tätä on ollut aina, mutta sosiaalinen media tekee sen todella helpoksi", Anttikoski sanoo.

Turvapaikanhakijat, maahanmuutto ja Venäjä ovat aiheita, joista kirjoittaviin kohdistuu usein verkkohäirintää. Miksi juuri nämä aiheet saavat aikaan keskustelun kärjistymistä?

Vihapuheen taustalla on kohtalaisen pieni joukko, joista 98 prosenttia on yli 30-vuotiaita ja 85 prosenttia on miehiä.

"Vihapuhe on päässyt normalisoitumaan, koska sitä ei ole tuomittu tarpeeksi selväsanaisesti ja tarpeeksi korkealta tasolta", Kosonen sanoo.

Kososen ja Anttikosken mielestä pitää kiinnittää myös huomio siihen, millaista kuvaa media esittää Suomesta.

Päättäjiä yritetään painostaa verkossa: tutkimus paljasti vihapuhetehtailun

ke 9.10. klo 12.30–13.00

Suomen päättäjistä 45 prosenttia kohtaa verkossa aggressiivista, hyökkäävää tai painostavaa viestittelyä, paljastaa hallituksen teettämä tutkimus Viha Vallassa: vihapuheen vaikutukset.

Miten painostus, uhkailu ja haukkuminen vaikuttaa poliitikon työhön? Onnistuvatko vihapuheen käyttäjät vaientamaan ihmisiä?

Haastateltavana Vihapuheen vaikutukset -tutkimuksen tekijä Heidi Kosonen ja valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski. Toimittajana Linda Pelkonen.

Tutkimuksesta käy ilmi, että vihapuhetta tehtaillaan systemaattisesti tiettyjen tahojen vaientamiseksi.

"Tutkimus oli tyrmäävää luettavaa. Moni joutuu pelkäämään itsensä ja myös perheensä puolesta. Politiikan huipulla tätä on ollut aina, mutta sosiaalinen media tekee sen todella helpoksi", Anttikoski sanoo.

Turvapaikanhakijat, maahanmuutto ja Venäjä ovat aiheita, joista kirjoittaviin kohdistuu usein verkkohäirintää. Miksi juuri nämä aiheet saavat aikaan keskustelun kärjistymistä?

Vihapuheen taustalla on kohtalaisen pieni joukko, joista 98 prosenttia on yli 30-vuotiaita ja 85 prosenttia on miehiä.

"Vihapuhe on päässyt normalisoitumaan, koska sitä ei ole tuomittu tarpeeksi selväsanaisesti ja tarpeeksi korkealta tasolta", Kosonen sanoo.

Kososen ja Anttikosken mielestä pitää kiinnittää myös huomio siihen, millaista kuvaa media esittää Suomesta.

Budjettikeskustelu - piisaako prosentin talouskasvusta hyvinvointivaltion tarpeisiin?

ke 9.10. klo 6.05–6.35

Rinteen hallitus kasasi ensimmäisen budjettinsa keskellä hidastuvaa talouskasvua. Valtiovarainministeriön uusimman talousennusteen mukaan Suomen bruttokansantuotteen kasvu on hidastumassa noin prosenttiin. Riittääkö yhden prosentin talouskasvu hyvinvointivaltion tarpeisiin?

Kuinka vakavaa on, että valtion menot ovat tuloja suuremmat myös talouskasvun oloissa?

Politiikkaradion budjettikeskustelussa ovat Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah, Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri, SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen sekä Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Budjettikeskustelu - piisaako prosentin talouskasvusta hyvinvointivaltion tarpeisiin?

ti 8.10. klo 12.30–13.00

Rinteen hallitus kasasi ensimmäisen budjettinsa keskellä hidastuvaa talouskasvua. Valtiovarainministeriön uusimman talousennusteen mukaan Suomen bruttokansantuotteen kasvu on hidastumassa noin prosenttiin. Riittääkö yhden prosentin talouskasvu hyvinvointivaltion tarpeisiin?

Kuinka vakavaa on, että valtion menot ovat tuloja suuremmat myös talouskasvun oloissa?

Politiikkaradion budjettikeskustelussa ovat Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah, Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri, SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen sekä Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ulkoministeri: "Olen huolissani Syyrian sodan loppuselvittelystä"

ti 8.10. klo 6.05–6.35

Yhdysvaltain presidentinhallinnon mukaan Turkki aloittaa piakkoin operaation Koillis-Syyriassa. Turkin presidentti Erdogan vahvistaa, että operaatio voi alkaa hetkenä minä hyvänsä. Turkin tavoitteena on ajaa terroristeinaan pitämät kurdijoukot pois rajaseudulta. Onko edessä laajamittainen sota kurdijoukkoja vastaan?

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan pahimmillaan Turkin toimiin voi sisältyä ihmisoikeusloukkauksia ja hän on huolissaaan koko Syyrian sodan loppuselvittelystä.

Yhdysvaltojen mukaan alueella olevat äärijärjestö Isisiin kuuluneet vangit siirtyvät tulevaisuudessa Turkin vastuulle. Ovatko al-Holin leirillä olevat suomalaiset vaarassa joutua sodan jalkoihin? Mitä hallitus tekee al-Holin leirillä olevien Suomen kansalaisten kanssa?

Ovatko Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kädet sidottu maan ulkopolitiikassa virkarikostutkinnan johdosta?

Ovatko Montenegro, Serbia, Pohjois-Makedonia ja Albania ottamassa todellisia askeleita EU-jäsenyyteen?

Vieraana ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ulkoministeri: "Olen huolissani Syyrian sodan loppuselvittelystä"

ma 7.10. klo 12.30–13.00

Yhdysvaltain presidentinhallinnon mukaan Turkki aloittaa piakkoin operaation Koillis-Syyriassa. Turkin presidentti Erdogan vahvistaa, että operaatio voi alkaa hetkenä minä hyvänsä. Turkin tavoitteena on ajaa terroristeinaan pitämät kurdijoukot pois rajaseudulta. Onko edessä laajamittainen sota kurdijoukkoja vastaan?

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan pahimmillaan Turkin toimiin voi sisältyä ihmisoikeusloukkauksia ja hän on huolissaaan koko Syyrian sodan loppuselvittelystä.

Yhdysvaltojen mukaan alueella olevat äärijärjestö Isisiin kuuluneet vangit siirtyvät tulevaisuudessa Turkin vastuulle. Ovatko al-Holin leirillä olevat suomalaiset vaarassa joutua sodan jalkoihin? Mitä hallitus tekee al-Holin leirillä olevien Suomen kansalaisten kanssa?

Ovatko Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kädet sidottu maan ulkopolitiikassa virkarikostutkinnan johdosta?

Ovatko Montenegro, Serbia, Pohjois-Makedonia ja Albania ottamassa todellisia askeleita EU-jäsenyyteen?

Vieraana ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Politiikkaradio Brysselissä: "Afrikka on mahdollisuus EU:lle ja Suomelle"

ma 7.10. klo 6.05–6.35

Viikon iso EU-uutinen ainakin suomalaisille oli komissaariehdokas Jutta Urpilaisen kuuleminen Euroopan parlamentissa Brysselissä tiistaina.

Politiikkaradiossa analysoidaan Urpilaisen kuulemista. Haastateltavana pitkän linjan EU-virkamies Pekka Nurminen. Toimittajana Linda Pelkonen. Haastattelu äänitettiin Brysselissä EU-parlamentin studiossa 2. lokakuuta.

Nurminen kertoo, millaisen prässin läpi komissaariehdokkaat menevät ennen kuin tulevat valituksi.

"Yhdessäkään EU-jäsenmaassa ei ole samanlaista syyniä siihen, miten hallitukset nimitetään", Nurminen kertoo. Politiikkaradio seurasi Urpilaisen kuulemista paikanpäällä Brysselissä. Urpilaista tentattiin kolme tuntia parlamentissa. Mihin asioihin parlamentti kiinnittää huomiota kuulemisissa? Miten Urpilainen pärjäsi? Mitkä olivat Urpilaisen keskeiset painotukset?

Yksi keskeinen osa Urpilaiselle sovitettavassa komissaarin salkussa on Afrikka. Nurmisen mielestä Afrikka pitää nähdä muutenkin kuin kehitysavun kohteena.

"Kasvava ja vaurastuva Afrikka pitää nähdä toivon maanosana. Se on myös taloudellinen kumppani, ja se on taloudellinen mahdollisuus myös suomalaisille", Nurminen kertoo.

Nurminen korostaa, että komissaarien puheissa kysymys on arvoista. Kaikki Urpilaisen painottamat arvot eivät ole koko Euroopan jakamia. Urpilainen otti rohkeasti kantaa kiisteltyihin teemoihin, esimerkiksi maahanmuuton ja kehitysavun suhteesta sekä tyttöjen aseman parantamisesta.

Nurmisen mielestä on jopa vaarallista kuvitella, että maailma edistyy vääjäämättä tietyissä kysymyksissä.

"Rauhantila ei ole saavutettu etu, oikeusvaltiokehitys ei ole saavutettu etu, naisten ja tyttöjen oikeudet eivät ole saavutettu etu", Nurminen kertoo.

Nurminen kertoo Politiikkaradiolle, miten Euroopan parlamentti on muuttunut sen jälkeen kun hän tuli Brysseliin töihin vuonna 1995. Mitkä ovat yleisimmät väärinymmärrykset EU-parlamentista?

Onko Italian politiikan kriisi vertauskuva yleiseurooppalaisesta politiikan kriisistä?

su 6.10. klo 11.30–12.00

Vuosikymmenien usko Euroopan unioniin on vaihtunut epäilyyn. Talous ei ole kasvanut yli kymmeneen vuoteen. Politiikka oikealla ja vasemmalla on populistista ja katkeraa. Onko tarina nyky-Italiasta kertomus laajemmin Eurooppaa vaivaavista poliittisista, taloudellisista ja kulttuurisista ongelmista, joita ei ole kyetty ratkaisemaan?

Vieraana on "Minne menet Italia?" -kirjan kirjoittaja, tietokirjailija Anton Monti.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten Suomi ja muut EU-maat varmistavat ettei EU-rahoja käytetä väärin tai korruptioon?

su 6.10. klo 11.00–11.30

Suomi ajaa EU:n puheenjohtajamaana oikeusvaltioperiaatteen kytkemistä Euroopan unionin rahoitukseen. Erityisesti Unkaria ja presidentti Viktor Orbania yritetään taivutella sitoutumaan periaatteeseen. Unkari on yksi EU-tukien suurista saajista ja sitä vastaan on aloitettu menettely oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta. Toistaiseksi Unkari on pitänyt mekanismia turhana.

Onko vaatimus oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta ajanut Suomen nokkapokkaan Unkarin kanssa?

Mitä uutta Suomen ajama malli toisi Euroopan unioniin?

Miten Suomi ja muut EU-maat varmistavat ettei EU-rahoja käytetä väärin tai korruptioon?

Löytyykö Iso-Britannian hallitukselta vielä jokin brexit-ratkaisu, jolla maan sopimukseton ero EU:sta vältettäisiin?

Vieraana on eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Pääministeri: "Kaikki ei vielä aukene mitä Johnson tarkoittaa"

la 5.10. klo 11.30–12.00

Iso-Britannian pääministerin Boris Johnsonin viimeinen brexit-ehdotus pitää kiinni siitä, että Pohjois-Irlanti eroaa Iso-Britannian kanssa EU:n tulliliitosta. Onko Boris Johnsonin brexit ehdotus hyväksyttävissä?

Suomi ajaa EU:n puheenjohtajamaana oikeusvaltioperiaatteen kytkemistä Euroopan unionin rahoitukseen. Erityisesti Unkaria ja presidentti Viktor Orbania yritetään taivutella sitoutumaan periaatteeseen. Mitä jäi käteen pääministerin reissusta Unkarin presidentin Viktor Orbanin luo?

Mikä on totuus hallituksen ilmastotavoitteista ja työpaikoista?

Vieraana on pääministeri Antti Rinne (sd.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Politiikkaradio Brysselissä: "Afrikka on mahdollisuus EU:lle ja Suomelle"

la 5.10. klo 11.00–11.30

Viikon iso EU-uutinen ainakin suomalaisille oli komissaariehdokas Jutta Urpilaisen kuuleminen Euroopan parlamentissa Brysselissä tiistaina.

Politiikkaradiossa analysoidaan Urpilaisen kuulemista. Haastateltavana pitkän linjan EU-virkamies Pekka Nurminen. Toimittajana Linda Pelkonen. Haastattelu äänitettiin Brysselissä EU-parlamentin studiossa 2. lokakuuta.

Nurminen kertoo, millaisen prässin läpi komissaariehdokkaat menevät ennen kuin tulevat valituksi.

"Yhdessäkään EU-jäsenmaassa ei ole samanlaista syyniä siihen, miten hallitukset nimitetään", Nurminen kertoo. Politiikkaradio seurasi Urpilaisen kuulemista paikanpäällä Brysselissä. Urpilaista tentattiin kolme tuntia parlamentissa. Mihin asioihin parlamentti kiinnittää huomiota kuulemisissa? Miten Urpilainen pärjäsi? Mitkä olivat Urpilaisen keskeiset painotukset?

Yksi keskeinen osa Urpilaiselle sovitettavassa komissaarin salkussa on Afrikka. Nurmisen mielestä Afrikka pitää nähdä muutenkin kuin kehitysavun kohteena.

"Kasvava ja vaurastuva Afrikka pitää nähdä toivon maanosana. Se on myös taloudellinen kumppani, ja se on taloudellinen mahdollisuus myös suomalaisille", Nurminen kertoo.

Nurminen korostaa, että komissaarien puheissa kysymys on arvoista. Kaikki Urpilaisen painottamat arvot eivät ole koko Euroopan jakamia. Urpilainen otti rohkeasti kantaa kiisteltyihin teemoihin, esimerkiksi maahanmuuton ja kehitysavun suhteesta sekä tyttöjen aseman parantamisesta.

Nurmisen mielestä on jopa vaarallista kuvitella, että maailma edistyy vääjäämättä tietyissä kysymyksissä.

"Rauhantila ei ole saavutettu etu, oikeusvaltiokehitys ei ole saavutettu etu, naisten ja tyttöjen oikeudet eivät ole saavutettu etu", Nurminen kertoo.

Nurminen kertoo Politiikkaradiolle, miten Euroopan parlamentti on muuttunut sen jälkeen kun hän tuli Brysseliin töihin vuonna 1995. Mitkä ovat yleisimmät väärinymmärrykset EU-parlamentista?

Politiikkaradio Brysselissä: "Afrikka on mahdollisuus EU:lle ja Suomelle"

pe 4.10. klo 12.30–13.00

Viikon iso EU-uutinen ainakin suomalaisille oli komissaariehdokas Jutta Urpilaisen kuuleminen Euroopan parlamentissa Brysselissä tiistaina.

Politiikkaradiossa analysoidaan Urpilaisen kuulemista. Haastateltavana pitkän linjan EU-virkamies Pekka Nurminen. Toimittajana Linda Pelkonen. Haastattelu äänitettiin Brysselissä EU-parlamentin studiossa 2. lokakuuta.

Nurminen kertoo, millaisen prässin läpi komissaariehdokkaat menevät ennen kuin tulevat valituksi.

"Yhdessäkään EU-jäsenmaassa ei ole samanlaista syyniä siihen, miten hallitukset nimitetään", Nurminen kertoo. Politiikkaradio seurasi Urpilaisen kuulemista paikanpäällä Brysselissä. Urpilaista tentattiin kolme tuntia parlamentissa. Mihin asioihin parlamentti kiinnittää huomiota kuulemisissa? Miten Urpilainen pärjäsi? Mitkä olivat Urpilaisen keskeiset painotukset?

Yksi keskeinen osa Urpilaiselle sovitettavassa komissaarin salkussa on Afrikka. Nurmisen mielestä Afrikka pitää nähdä muutenkin kuin kehitysavun kohteena.

"Kasvava ja vaurastuva Afrikka pitää nähdä toivon maanosana. Se on myös taloudellinen kumppani, ja se on taloudellinen mahdollisuus myös suomalaisille", Nurminen kertoo.

Nurminen korostaa, että komissaarien puheissa kysymys on arvoista. Kaikki Urpilaisen painottamat arvot eivät ole koko Euroopan jakamia. Urpilainen otti rohkeasti kantaa kiisteltyihin teemoihin, esimerkiksi maahanmuuton ja kehitysavun suhteesta sekä tyttöjen aseman parantamisesta.

Nurmisen mielestä on jopa vaarallista kuvitella, että maailma edistyy vääjäämättä tietyissä kysymyksissä.

"Rauhantila ei ole saavutettu etu, oikeusvaltiokehitys ei ole saavutettu etu, naisten ja tyttöjen oikeudet eivät ole saavutettu etu", Nurminen kertoo.

Nurminen kertoo Politiikkaradiolle, miten Euroopan parlamentti on muuttunut sen jälkeen kun hän tuli Brysseliin töihin vuonna 1995. Mitkä ovat yleisimmät väärinymmärrykset EU-parlamentista?

Pääministeri: "Kaikki ei vielä aukene mitä Johnson tarkoittaa"

pe 4.10. klo 6.05–6.35

Iso-Britannian pääministerin Boris Johnsonin viimeinen brexit-ehdotus pitää kiinni siitä, että Pohjois-Irlanti eroaa Iso-Britannian kanssa EU:n tulliliitosta. Onko Boris Johnsonin brexit ehdotus hyväksyttävissä?

Suomi ajaa EU:n puheenjohtajamaana oikeusvaltioperiaatteen kytkemistä Euroopan unionin rahoitukseen. Erityisesti Unkaria ja presidentti Viktor Orbania yritetään taivutella sitoutumaan periaatteeseen. Mitä jäi käteen pääministerin reissusta Unkarin presidentin Viktor Orbanin luo?

Mikä on totuus hallituksen ilmastotavoitteista ja työpaikoista?

Vieraana on pääministeri Antti Rinne (sd.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Pääministeri: "Kaikki ei vielä aukene mitä Johnson tarkoittaa"

to 3.10. klo 12.30–13.00

Iso-Britannian pääministerin Boris Johnsonin viimeinen brexit-ehdotus pitää kiinni siitä, että Pohjois-Irlanti eroaa Iso-Britannian kanssa EU:n tulliliitosta. Onko Boris Johnsonin brexit ehdotus hyväksyttävissä?

Suomi ajaa EU:n puheenjohtajamaana oikeusvaltioperiaatteen kytkemistä Euroopan unionin rahoitukseen. Erityisesti Unkaria ja presidentti Viktor Orbania yritetään taivutella sitoutumaan periaatteeseen. Mitä jäi käteen pääministerin reissusta Unkarin presidentin Viktor Orbanin luo?

Mikä on totuus hallituksen ilmastotavoitteista ja työpaikoista?

Vieraana on pääministeri Antti Rinne (sd.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Onko Italian politiikan kriisi vertauskuva yleiseurooppalaisesta politiikan kriisistä?

to 3.10. klo 6.05–6.35

Vuosikymmenien usko Euroopan unioniin on vaihtunut epäilyyn. Talous ei ole kasvanut yli kymmeneen vuoteen. Politiikka oikealla ja vasemmalla on populistista ja katkeraa. Onko tarina nyky-Italiasta kertomus laajemmin Eurooppaa vaivaavista poliittisista, taloudellisista ja kulttuurisista ongelmista, joita ei ole kyetty ratkaisemaan?

Vieraana on "Minne menet Italia?" -kirjan kirjoittaja, tietokirjailija Anton Monti.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Onko Italian politiikan kriisi vertauskuva yleiseurooppalaisesta politiikan kriisistä?

ke 2.10. klo 12.30–13.00

Vuosikymmenien usko Euroopan unioniin on vaihtunut epäilyyn. Talous ei ole kasvanut yli kymmeneen vuoteen. Politiikka oikealla ja vasemmalla on populistista ja katkeraa. Onko tarina nyky-Italiasta kertomus laajemmin Eurooppaa vaivaavista poliittisista, taloudellisista ja kulttuurisista ongelmista, joita ei ole kyetty ratkaisemaan?

Vieraana on "Minne menet Italia?" -kirjan kirjoittaja, tietokirjailija Anton Monti.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten Suomi ja muut EU-maat varmistavat ettei EU-rahoja käytetä väärin tai korruptioon?

ke 2.10. klo 6.05–6.35

Suomi ajaa EU:n puheenjohtajamaana oikeusvaltioperiaatteen kytkemistä Euroopan unionin rahoitukseen. Erityisesti Unkaria ja presidentti Viktor Orbania yritetään taivutella sitoutumaan periaatteeseen. Unkari on yksi EU-tukien suurista saajista ja sitä vastaan on aloitettu menettely oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta. Toistaiseksi Unkari on pitänyt mekanismia turhana.

Onko vaatimus oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta ajanut Suomen nokkapokkaan Unkarin kanssa?

Mitä uutta Suomen ajama malli toisi Euroopan unioniin?

Miten Suomi ja muut EU-maat varmistavat ettei EU-rahoja käytetä väärin tai korruptioon?

Löytyykö Iso-Britannian hallitukselta vielä jokin brexit-ratkaisu, jolla maan sopimukseton ero EU:sta vältettäisiin?

Vieraana on eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten Suomi ja muut EU-maat varmistavat ettei EU-rahoja käytetä väärin tai korruptioon?

ti 1.10. klo 12.30–13.00

Suomi ajaa EU:n puheenjohtajamaana oikeusvaltioperiaatteen kytkemistä Euroopan unionin rahoitukseen. Erityisesti Unkaria ja presidentti Viktor Orbania yritetään taivutella sitoutumaan periaatteeseen. Unkari on yksi EU-tukien suurista saajista ja sitä vastaan on aloitettu menettely oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta. Toistaiseksi Unkari on pitänyt mekanismia turhana.

Onko vaatimus oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta ajanut Suomen nokkapokkaan Unkarin kanssa?

Mitä uutta Suomen ajama malli toisi Euroopan unioniin?

Miten Suomi ja muut EU-maat varmistavat ettei EU-rahoja käytetä väärin tai korruptioon?

Löytyykö Iso-Britannian hallitukselta vielä jokin brexit-ratkaisu, jolla maan sopimukseton ero EU:sta vältettäisiin?

Vieraana on eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Oliko Juha Sipilän Vake epäonnistunut hanke?

ti 1.10. klo 6.05–6.35

Hallitus teetti selvityksen valtion ja sijoitus- ja kehitysyhtiöiden rooleista. Selvityksessä esitetään Juha Sipilän hallituksen perustaman valtion kehitysyhtiö Vake Oy:n purkamista. Miksi juuri perustettu yhtiö kannattaa nyt purkaa?

Politiikkaradiossa haastateltavana selvityksen laatinut varatuomari Jouni Hakala. Haastattelijana Linda Pelkonen.

Hakalan tekemässä selvityksessä todetaan, että eri maiden omistus ja ohjauskäytäntöjen välillä on huomattavia eroja. Hakala kertoo Politiikkaradiolle, miksi Suomessa on erilainen tilanne omistusten suhteen kuin monessa muussa maassa.

Juha Sipilän hallituksen perustaman kehitysyhtiö Vaken rooli on jäänyt Hakalan mielestä hämäräksi.

Politiikkaradiossa vieraina 23. syyskuuna olleet kansanedustajat Erkki Tuomioja (sd.) ja Juhana Vartiainen (kok.) ihmettelivät Vake Oy:n roolia ja perustamisen syitä. Tuomiojan mukaan Vaken "suuri merkitys oli, että sitä kautta siirrettiin eduskunnan päätäntävallan ulkopuolelle eritätin suuri osa tätä yhteistä omaistuutta".

Hakala kertoo olevansa samoilla linjoilla Tuomiojan ja Vartiaisen kanssa.

Miten valtion omistajaohjauksessa estetään spontaani kiinnostavien osakkeiden shoppailu ja edistetään pitkäjänteistä omistamista?

Oliko Sipilän Vake Oy täysin epäonnistunut projekti? Miksi Vake pitäisi purkaa?

Oliko Juha Sipilän Vake epäonnistunut hanke?

ma 30.9. klo 12.30–13.00

Hallitus teetti selvityksen valtion ja sijoitus- ja kehitysyhtiöiden rooleista. Selvityksessä esitetään Juha Sipilän hallituksen perustaman valtion kehitysyhtiö Vake Oy:n purkamista. Miksi juuri perustettu yhtiö kannattaa nyt purkaa?

Politiikkaradiossa haastateltavana selvityksen laatinut varatuomari Jouni Hakala. Haastattelijana Linda Pelkonen.

Hakalan tekemässä selvityksessä todetaan, että eri maiden omistus ja ohjauskäytäntöjen välillä on huomattavia eroja. Hakala kertoo Politiikkaradiolle, miksi Suomessa on erilainen tilanne omistusten suhteen kuin monessa muussa maassa.

Juha Sipilän hallituksen perustaman kehitysyhtiö Vaken rooli on jäänyt Hakalan mielestä hämäräksi.

Politiikkaradiossa vieraina 23. syyskuuna olleet kansanedustajat Erkki Tuomioja (sd.) ja Juhana Vartiainen (kok.) ihmettelivät Vake Oy:n roolia ja perustamisen syitä. Tuomiojan mukaan Vaken "suuri merkitys oli, että sitä kautta siirrettiin eduskunnan päätäntävallan ulkopuolelle eritätin suuri osa tätä yhteistä omaistuutta".

Hakala kertoo olevansa samoilla linjoilla Tuomiojan ja Vartiaisen kanssa.

Miten valtion omistajaohjauksessa estetään spontaani kiinnostavien osakkeiden shoppailu ja edistetään pitkäjänteistä omistamista?

Oliko Sipilän Vake Oy täysin epäonnistunut projekti? Miksi Vake pitäisi purkaa?

Puheet päreiksi: Greta Thunbergin ilmastopuhe

ma 30.9. klo 6.05–6.35

Ilmastoaktivisti Greta Thunbergin YK:n ilmastokokouksessa pitämä puhe leviää maailmalla kulolvalkean tavoin. Kyse on radikaalista puheesta. Thunbergin syytös poliitikkoja ja politiikkaa kohtaan on hyvin suora. Ilmassa on myös radikaalia sukupolvisyytöstä ilmastopolitiikan epäonnistumisesta.

Mistä Gretan puheessa on kyse? Sanoittaako Thunberg aitoa ison mittakaavan poliittista sukupolvikysymystä? Onko Thunbergin politiikanvastainen viesti loppuun saakka harkittu? Mihin sillä pyritään, mihin se kannustaa? Kenelle Gretan viesti on suunnattu?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

"Hallitus tukee tätä budjettia täysin"

su 29.9. klo 11.30–12.00

Rinteen hallitus päätti budjettiriihessä lisätä valtion menoja noin miljardilla. Valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan hallitus on täysin sitoutunut budjettiin. Perutaanko menolisäykset, jos valtion verotulot eivät kasva?

Entä haluaako hallitus haluaa myydä valtion yhtiöitä, vaikka lainarahaa saisi halvalla?

Riittävätkö hallituksen ilmastotoimet jos tavoitellaan hiilineutraaliutta ja hiilen energiakäytön kieltoa? Miksi turpeen verotukea ole poistettu?

Vieraana on valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Oikeusministerin haasteet: järjestäytynyt rasismi, maalittaminen, lähisuhdeväkivalta

su 29.9. klo 11.00–11.30

Hallitusohjelmassa kerrotaan "järjestelmällisestä häirinnäistä" joka "uhkaa sananvapautta, viranomaistpoimintaa, tutkimusta ja tiedonvälitystä". Uhkaako järjestelmällinen häirintä oikeusvaltiota?

Vieraana on oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.). Haastattelijana on Linda Pelkonen.

Suomessa joka kolmas nainen joutuu parisuhdeväkivallan uhriksi elämänsä aikana. Hallitus lupaa puuttua naisiin kohdistuvaan äädännön näkökulmasta?

Henriksson kertoo uuden viran perustamisesta lähisuhdeväkivallan vähentämiseksi. Hallitus laatii torjuntaohjelman naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi.

Hallitusohjelmassa kerrotaan myös maalittamisesta ja järjestäytyneestä rasismista. Kriminalisoidaanko maalittaminen? Tuleeko uusia lakeja järjestäytyneeseen rasismiin liittyen.

Ministeri kertoo, että raiskausrikoslainsäädäntöä muutetaan.

Trump, Ukraina ja virkarikostutkinta

la 28.9. klo 11.30–12.00

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kehotti Ukrainan presidenttiä tutkimaan poliittista vastustajaansa, presidentiksi pyrkivää Joe Bidenia ja hänen poikaansa. Tämä selviää muistiinpanoista, jotka Valkoinen talo julkaisi tapauksen vuodettua julkisuuteen Trumpin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin välisestä puhelinkeskustelusta.

Virkarikostutkinta tapaus Ukrainasta alkaa. Edustajainhuoneen puhemiehen Nancy Pelosin mukaan Trump on rikkonut perustuslaillisia velvoitteitaan.

Tavoitteliko Trump henkilökohtaista etua edesauttamalla poliittisen vastustajansa asettamista epäilyn alaiseksi? Mikä julkaistun Ukraina-muistion todistusarvo on? Onko kyseessä "savuava ase", "smoking gun", jota Trumpin ympäriltä on etsitty läpi presidenttikauden?

Mikä on Trumpin liikkumatila virkarikostutkinnan käynnistyttyä? Jatkuuko America first -linja sisäpolitiikassa, kauppapolitiikassa, ulkopolitiikassa? Mikä on pelikirja Kiinan suhteen, Iranissa, suhteessa Eurooppaan?

Vieraana on Ulkopoliittisen instituutin tutkija Ville Sinkkonen.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Puheet päreiksi: Greta Thunbergin ilmastopuhe

la 28.9. klo 11.00–11.30

Ilmastoaktivisti Greta Thunbergin YK:n ilmastokokouksessa pitämä puhe leviää maailmalla kulolvalkean tavoin. Kyse on radikaalista puheesta. Thunbergin syytös poliitikkoja ja politiikkaa kohtaan on hyvin suora. Ilmassa on myös radikaalia sukupolvisyytöstä ilmastopolitiikan epäonnistumisesta.

Mistä Gretan puheessa on kyse? Sanoittaako Thunberg aitoa ison mittakaavan poliittista sukupolvikysymystä? Onko Thunbergin politiikanvastainen viesti loppuun saakka harkittu? Mihin sillä pyritään, mihin se kannustaa? Kenelle Gretan viesti on suunnattu?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Puheet päreiksi: Greta Thunbergin ilmastopuhe

pe 27.9. klo 12.30–13.00

Ilmastoaktivisti Greta Thunbergin YK:n ilmastokokouksessa pitämä puhe leviää maailmalla kulolvalkean tavoin. Kyse on radikaalista puheesta. Thunbergin syytös poliitikkoja ja politiikkaa kohtaan on hyvin suora. Ilmassa on myös radikaalia sukupolvisyytöstä ilmastopolitiikan epäonnistumisesta.

Mistä Gretan puheessa on kyse? Sanoittaako Thunberg aitoa ison mittakaavan poliittista sukupolvikysymystä? Onko Thunbergin politiikanvastainen viesti loppuun saakka harkittu? Mihin sillä pyritään, mihin se kannustaa? Kenelle Gretan viesti on suunnattu?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Trump, Ukraina ja virkarikostutkinta

pe 27.9. klo 6.05–6.35

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kehotti Ukrainan presidenttiä tutkimaan poliittista vastustajaansa, presidentiksi pyrkivää Joe Bidenia ja hänen poikaansa. Tämä selviää muistiinpanoista, jotka Valkoinen talo julkaisi tapauksen vuodettua julkisuuteen Trumpin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin välisestä puhelinkeskustelusta.

Virkarikostutkinta tapaus Ukrainasta alkaa. Edustajainhuoneen puhemiehen Nancy Pelosin mukaan Trump on rikkonut perustuslaillisia velvoitteitaan.

Tavoitteliko Trump henkilökohtaista etua edesauttamalla poliittisen vastustajansa asettamista epäilyn alaiseksi? Mikä julkaistun Ukraina-muistion todistusarvo on? Onko kyseessä "savuava ase", "smoking gun", jota Trumpin ympäriltä on etsitty läpi presidenttikauden?

Mikä on Trumpin liikkumatila virkarikostutkinnan käynnistyttyä? Jatkuuko America first -linja sisäpolitiikassa, kauppapolitiikassa, ulkopolitiikassa? Mikä on pelikirja Kiinan suhteen, Iranissa, suhteessa Eurooppaan?

Vieraana on Ulkopoliittisen instituutin tutkija Ville Sinkkonen.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Trump, Ukraina ja virkarikostutkinta

to 26.9. klo 12.30–13.00

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kehotti Ukrainan presidenttiä tutkimaan poliittista vastustajaansa, presidentiksi pyrkivää Joe Bidenia ja hänen poikaansa. Tämä selviää muistiinpanoista, jotka Valkoinen talo julkaisi tapauksen vuodettua julkisuuteen Trumpin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin välisestä puhelinkeskustelusta.

Virkarikostutkinta tapaus Ukrainasta alkaa. Edustajainhuoneen puhemiehen Nancy Pelosin mukaan Trump on rikkonut perustuslaillisia velvoitteitaan.

Tavoitteliko Trump henkilökohtaista etua edesauttamalla poliittisen vastustajansa asettamista epäilyn alaiseksi? Mikä julkaistun Ukraina-muistion todistusarvo on? Onko kyseessä "savuava ase", "smoking gun", jota Trumpin ympäriltä on etsitty läpi presidenttikauden?

Mikä on Trumpin liikkumatila virkarikostutkinnan käynnistyttyä? Jatkuuko America first -linja sisäpolitiikassa, kauppapolitiikassa, ulkopolitiikassa? Mikä on pelikirja Kiinan suhteen, Iranissa, suhteessa Eurooppaan?

Vieraana on Ulkopoliittisen instituutin tutkija Ville Sinkkonen.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

"Hallitus tukee tätä budjettia täysin"

to 26.9. klo 6.05–6.35

Rinteen hallitus päätti budjettiriihessä lisätä valtion menoja noin miljardilla. Valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan hallitus on täysin sitoutunut budjettiin. Perutaanko menolisäykset, jos valtion verotulot eivät kasva?

Entä haluaako hallitus haluaa myydä valtion yhtiöitä, vaikka lainarahaa saisi halvalla?

Riittävätkö hallituksen ilmastotoimet jos tavoitellaan hiilineutraaliutta ja hiilen energiakäytön kieltoa? Miksi turpeen verotukea ole poistettu?

Vieraana on valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

"Hallitus tukee tätä budjettia täysin"

ke 25.9. klo 12.30–13.00

Rinteen hallitus päätti budjettiriihessä lisätä valtion menoja noin miljardilla. Valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan hallitus on täysin sitoutunut budjettiin. Perutaanko menolisäykset, jos valtion verotulot eivät kasva?

Entä haluaako hallitus haluaa myydä valtion yhtiöitä, vaikka lainarahaa saisi halvalla?

Riittävätkö hallituksen ilmastotoimet jos tavoitellaan hiilineutraaliutta ja hiilen energiakäytön kieltoa? Miksi turpeen verotukea ole poistettu?

Vieraana on valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Oikeusministerin haasteet: järjestäytynyt rasismi, maalittaminen, lähisuhdeväkivalta

ke 25.9. klo 6.05–6.35

Hallitusohjelmassa kerrotaan "järjestelmällisestä häirinnäistä" joka "uhkaa sananvapautta, viranomaistpoimintaa, tutkimusta ja tiedonvälitystä". Uhkaako järjestelmällinen häirintä oikeusvaltiota?

Vieraana on oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.). Haastattelijana on Linda Pelkonen.

Suomessa joka kolmas nainen joutuu parisuhdeväkivallan uhriksi elämänsä aikana. Hallitus lupaa puuttua naisiin kohdistuvaan äädännön näkökulmasta?

Henriksson kertoo uuden viran perustamisesta lähisuhdeväkivallan vähentämiseksi. Hallitus laatii torjuntaohjelman naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi.

Hallitusohjelmassa kerrotaan myös maalittamisesta ja järjestäytyneestä rasismista. Kriminalisoidaanko maalittaminen? Tuleeko uusia lakeja järjestäytyneeseen rasismiin liittyen.

Ministeri kertoo, että raiskausrikoslainsäädäntöä muutetaan.

Oikeusministerin haasteet: järjestäytynyt rasismi, maalittaminen, lähisuhdeväkivalta

ti 24.9. klo 12.30–13.00

Hallitusohjelmassa kerrotaan "järjestelmällisestä häirinnäistä" joka "uhkaa sananvapautta, viranomaistpoimintaa, tutkimusta ja tiedonvälitystä". Uhkaako järjestelmällinen häirintä oikeusvaltiota?

Vieraana on oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.). Haastattelijana on Linda Pelkonen.

Suomessa joka kolmas nainen joutuu parisuhdeväkivallan uhriksi elämänsä aikana. Hallitus lupaa puuttua naisiin kohdistuvaan äädännön näkökulmasta?

Henriksson kertoo uuden viran perustamisesta lähisuhdeväkivallan vähentämiseksi. Hallitus laatii torjuntaohjelman naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi.

Hallitusohjelmassa kerrotaan myös maalittamisesta ja järjestäytyneestä rasismista. Kriminalisoidaanko maalittaminen? Tuleeko uusia lakeja järjestäytyneeseen rasismiin liittyen.

Ministeri kertoo, että raiskausrikoslainsäädäntöä muutetaan.

Kannattaako valtion pilkkoa Posti tai myydä energiayhtiöitä?

ti 24.9. klo 6.05–6.35

Mitä yhtiöitä valtion kannattaa myydä - mitä ei?

Politiikkaradiossa vieraina kansanedustajat Erkki Tuomioja (sd.) ja Juhana Vartiainen (kok.). Haastattelijana Linda Pelkonen.

Hallitus on aikeissa myydä valtion omaisuutta. Vielä on tarkentumatta, mitä yhtiöitä myydään.

Postin pilkkomista ja myymistä on julkisuudessa väläytelty. Juha Sipilän hallituksen myyntipäätöksiä on arvosteltu.

Mitkä yhtiöt kannattaa Suomen turvallisuuden kannalta pitää valtion omistuksessa? Onko oikein myydä lypsäviä lehmiä valtion alijäämäisen budjetin tilkkeeksi?

Vartiainen ehdottaa, että valtionyhtiöitä voitaisiin lahjoittaa yliopistoille.

"Yliopistot tulevat olemaan tukalassa tilanteessa 2020-luvulla", Vartiainen toteaa.

Tuomioja suhtautuu kriittisesti valtionyhtiöiden myymiseen.

"Elämme maailmassa, jossa kapitalismin linnakkeissakin, viimeksi Financial Timesissä, otettiin selvästi kantaa, että kapitalismi, tämä pelkkään osakkeenomistajien arvon kasvattamiseen tähtäävä järjestelmä, on tullut tiensä päähän", Tuomioja kertoo.

Kannattaako valtion pilkkoa Posti tai myydä energiayhtiöitä?

ma 23.9. klo 12.30–13.00

Mitä yhtiöitä valtion kannattaa myydä - mitä ei?

Politiikkaradiossa vieraina kansanedustajat Erkki Tuomioja (sd.) ja Juhana Vartiainen (kok.). Haastattelijana Linda Pelkonen.

Hallitus on aikeissa myydä valtion omaisuutta. Vielä on tarkentumatta, mitä yhtiöitä myydään.

Postin pilkkomista ja myymistä on julkisuudessa väläytelty. Juha Sipilän hallituksen myyntipäätöksiä on arvosteltu.

Mitkä yhtiöt kannattaa Suomen turvallisuuden kannalta pitää valtion omistuksessa? Onko oikein myydä lypsäviä lehmiä valtion alijäämäisen budjetin tilkkeeksi?

Vartiainen ehdottaa, että valtionyhtiöitä voitaisiin lahjoittaa yliopistoille.

"Yliopistot tulevat olemaan tukalassa tilanteessa 2020-luvulla", Vartiainen toteaa.

Tuomioja suhtautuu kriittisesti valtionyhtiöiden myymiseen.

"Elämme maailmassa, jossa kapitalismin linnakkeissakin, viimeksi Financial Timesissä, otettiin selvästi kantaa, että kapitalismi, tämä pelkkään osakkeenomistajien arvon kasvattamiseen tähtäävä järjestelmä, on tullut tiensä päähän", Tuomioja kertoo.

Astuuko Eurooppa saksalaisesta komennosta ranskalaiseen?

ma 23.9. klo 6.05–6.35

Vallansiirto Euroopan komissiossa ja Euroopan keskuspankissa on käynnissä. EKP:n italialainen pääjohtaja Mario Draghi ja komission puheenjohtaja Jean Claude Juncker Luxemburgista astuvat syrjään. Heidät korvaa kaksi naista: Ranskan entinen valtiovarainministeri ja IMF:n entinen pääjohtaja Christine Lagarde sekä Brysselissä syntynyt saksalainen Ursula von der Leyen.

Mikä Euroopassa muuttuu vallansiirron myötä? Astuuko Eurooppa saksalaisesta komennosta ranskalaiseen?

Vieraina ovat kirjeenvaihtaja, toimittaja ja kirjailija Helena Petäistö sekä poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ursula von der Leyen: vahvan vai heikon komission johtaja?

su 22.9. klo 11.30–12.00

Uuden Euroopan komission nimittäminen on poliittisesti vaikea palapeli. Kokousruletin päätteeksi saksalainen Ursula von der Leyen nostettiin Euroopan komission johtoon ohi eurovaalien kärkiehdokkaiden. Von der Leyenin valinta sinetöitiin ainoastaan yhdeksän äänen enemmistöllä.

Onko von der Leyenin asema komission johdossa heikko, kun takana on vain niukka enemmistö ja valinnassa ohitettiin parlamentin kärkiehdokkaat? Minkä parlamenttiryhmien tukeen Ursula von der Leyen nojaa?

Joutuuko uusi komissio myötäilemään Euroopan parlamentissa entistä suuremman ryhmän omaavaa populistista oikeaa laitaa?

Miten von der Leyenin politiikka poikkeaa Junckerin kaudesta, kun takana ei ole totuttua keskustaoikeiston ja sosialistien enemmistöä Euroopan parlamentissa?

Euroopan parlamentin studiossa Strasbourgissa keskustelevat europarlamentaarikot Eero Heinäluoma (sd.), Sirpa Pietikäinen (kok.) ja Ville Niinistö (vihr.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Budjettiriihi: Rinteen hallituksen ensitesti

su 22.9. klo 11.00–11.30

Rinteen hallitus kasaa ensimmäistä valtion budjettiaan keskellä hidastuvaa talouskasvua. Riittääkö rahat jo päätettyihin noin miljardin euron uusiin pysyviin menoihin kun talouskasvu hidastuu? Joudutaanko jo päätettyjä panostuksia koulutukseen, luonnosuojeluun, sosiaaliturvaan ruksimaan yli?

Vai tingitäänkö tavoitteesta, että julkinen talous olisi tasapainossa vuonna 2023?

Entä toteutetaanko vaalien alla luvattu uusi hoitajamitoitus? Löytyykö budjetista rahat mitoituksen nostamiseksi 0,7 hoitajaan per hoidettava?

Hallituksen budjettiriihestä keskustelevat Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki, SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Ilmari Nurminen ja kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

"Kauppapolitiikasta on tullut suurvaltapolitiikan väline"

la 21.9. klo 11.30–12.00

Mitä Suomen pitää tehdä jos viennin vanhat kivijalat horjuvat? Entä miksi kehitysyhteistyö ei pääse tasolle, josta on sovittu YK:n ja EU:n kanssa?

Haastateltavana kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.). Haastattelijana Linda Pelkonen.

Maailmankaupan näkymät ovat Kiinan ja Yhdysvaltain kauppanokittelun vuoksi synkät. Mahdollinen brexit on riski Suomen ulkomaankaupalle.

"Kauppapolitiikasta on tullut suurvaltapolitiikan väline. Se näkyy Yhdysvaltojen ja Kiinan toiminnoissa", Skinnari sanoo Politiikkaradiossa.

Suomen viennistä noin puolet on raaka-ainevientiä. Onko järkevää viedä bulkkia vai pitäisikö Suomen myös jalostaa enemmän?

Suomen merkittävin vientimaa Saksa on ongelmissa, jos Yhdysvallat asettaa tuontitullit autoille. Mitä tämä merkitsisi Suomelle?

Suomi on sitoutunut YK:ssa ja EU:ssa nostamaan kehitysyhteistyömäärärahansa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta, mutta ei ole päässyt tälle tasolle vuoden 1989 jälkeen.

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen leikkausten takia yli sata kehitysyhteistyöhanketta lopetettiin ja yli miljoona ihmistä jäi vaille apua, kertovat kehitysyhteistyöjärjestöt.

Miten tämä tilanne korjataan?

Astuuko Eurooppa saksalaisesta komennosta ranskalaiseen?

la 21.9. klo 11.00–11.30

Vallansiirto Euroopan komissiossa ja Euroopan keskuspankissa on käynnissä. EKP:n italialainen pääjohtaja Mario Draghi ja komission puheenjohtaja Jean Claude Juncker Luxemburgista astuvat syrjään. Heidät korvaa kaksi naista: Ranskan entinen valtiovarainministeri ja IMF:n entinen pääjohtaja Christine Lagarde sekä Brysselissä syntynyt saksalainen Ursula von der Leyen.

Mikä Euroopassa muuttuu vallansiirron myötä? Astuuko Eurooppa saksalaisesta komennosta ranskalaiseen?

Vieraina ovat kirjeenvaihtaja, toimittaja ja kirjailija Helena Petäistö sekä poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Astuuko Eurooppa saksalaisesta komennosta ranskalaiseen?

pe 20.9. klo 12.30–13.00

Vallansiirto Euroopan komissiossa ja Euroopan keskuspankissa on käynnissä. EKP:n italialainen pääjohtaja Mario Draghi ja komission puheenjohtaja Jean Claude Juncker Luxemburgista astuvat syrjään. Heidät korvaa kaksi naista: Ranskan entinen valtiovarainministeri ja IMF:n entinen pääjohtaja Christine Lagarde sekä Brysselissä syntynyt saksalainen Ursula von der Leyen.

Mikä Euroopassa muuttuu vallansiirron myötä? Astuuko Eurooppa saksalaisesta komennosta ranskalaiseen?

Vieraina ovat kirjeenvaihtaja, toimittaja ja kirjailija Helena Petäistö sekä poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

"Kauppapolitiikasta on tullut suurvaltapolitiikan väline"

pe 20.9. klo 6.05–6.35

Mitä Suomen pitää tehdä jos viennin vanhat kivijalat horjuvat? Entä miksi kehitysyhteistyö ei pääse tasolle, josta on sovittu YK:n ja EU:n kanssa?

Haastateltavana kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.). Haastattelijana Linda Pelkonen.

Maailmankaupan näkymät ovat Kiinan ja Yhdysvaltain kauppanokittelun vuoksi synkät. Mahdollinen brexit on riski Suomen ulkomaankaupalle.

"Kauppapolitiikasta on tullut suurvaltapolitiikan väline. Se näkyy Yhdysvaltojen ja Kiinan toiminnoissa", Skinnari sanoo Politiikkaradiossa.

Suomen viennistä noin puolet on raaka-ainevientiä. Onko järkevää viedä bulkkia vai pitäisikö Suomen myös jalostaa enemmän?

Suomen merkittävin vientimaa Saksa on ongelmissa, jos Yhdysvallat asettaa tuontitullit autoille. Mitä tämä merkitsisi Suomelle?

Suomi on sitoutunut YK:ssa ja EU:ssa nostamaan kehitysyhteistyömäärärahansa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta, mutta ei ole päässyt tälle tasolle vuoden 1989 jälkeen.

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen leikkausten takia yli sata kehitysyhteistyöhanketta lopetettiin ja yli miljoona ihmistä jäi vaille apua, kertovat kehitysyhteistyöjärjestöt.

Miten tämä tilanne korjataan?

"Kauppapolitiikasta on tullut suurvaltapolitiikan väline"

to 19.9. klo 12.30–13.00

Mitä Suomen pitää tehdä jos viennin vanhat kivijalat horjuvat? Entä miksi kehitysyhteistyö ei pääse tasolle, josta on sovittu YK:n ja EU:n kanssa?

Haastateltavana kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.). Haastattelijana Linda Pelkonen.

Maailmankaupan näkymät ovat Kiinan ja Yhdysvaltain kauppanokittelun vuoksi synkät. Mahdollinen brexit on riski Suomen ulkomaankaupalle.

"Kauppapolitiikasta on tullut suurvaltapolitiikan väline. Se näkyy Yhdysvaltojen ja Kiinan toiminnoissa", Skinnari sanoo Politiikkaradiossa.

Suomen viennistä noin puolet on raaka-ainevientiä. Onko järkevää viedä bulkkia vai pitäisikö Suomen myös jalostaa enemmän?

Suomen merkittävin vientimaa Saksa on ongelmissa, jos Yhdysvallat asettaa tuontitullit autoille. Mitä tämä merkitsisi Suomelle?

Suomi on sitoutunut YK:ssa ja EU:ssa nostamaan kehitysyhteistyömäärärahansa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta, mutta ei ole päässyt tälle tasolle vuoden 1989 jälkeen.

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen leikkausten takia yli sata kehitysyhteistyöhanketta lopetettiin ja yli miljoona ihmistä jäi vaille apua, kertovat kehitysyhteistyöjärjestöt.

Miten tämä tilanne korjataan?

Ursula von der Leyen: vahvan vai heikon komission johtaja?

to 19.9. klo 6.05–6.35

Uuden Euroopan komission nimittäminen on poliittisesti vaikea palapeli. Kokousruletin päätteeksi saksalainen Ursula von der Leyen nostettiin Euroopan komission johtoon ohi eurovaalien kärkiehdokkaiden. Von der Leyenin valinta sinetöitiin ainoastaan yhdeksän äänen enemmistöllä.

Onko von der Leyenin asema komission johdossa heikko, kun takana on vain niukka enemmistö ja valinnassa ohitettiin parlamentin kärkiehdokkaat? Minkä parlamenttiryhmien tukeen Ursula von der Leyen nojaa?

Joutuuko uusi komissio myötäilemään Euroopan parlamentissa entistä suuremman ryhmän omaavaa populistista oikeaa laitaa?

Miten von der Leyenin politiikka poikkeaa Junckerin kaudesta, kun takana ei ole totuttua keskustaoikeiston ja sosialistien enemmistöä Euroopan parlamentissa?

Euroopan parlamentin studiossa Strasbourgissa keskustelevat europarlamentaarikot Eero Heinäluoma (sd.), Sirpa Pietikäinen (kok.) ja Ville Niinistö (vihr.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ursula von der Leyen: vahvan vai heikon komission johtaja?

ke 18.9. klo 12.30–13.00

Uuden Euroopan komission nimittäminen on poliittisesti vaikea palapeli. Kokousruletin päätteeksi saksalainen Ursula von der Leyen nostettiin Euroopan komission johtoon ohi eurovaalien kärkiehdokkaiden. Von der Leyenin valinta sinetöitiin ainoastaan yhdeksän äänen enemmistöllä.

Onko von der Leyenin asema komission johdossa heikko, kun takana on vain niukka enemmistö ja valinnassa ohitettiin parlamentin kärkiehdokkaat? Minkä parlamenttiryhmien tukeen Ursula von der Leyen nojaa?

Joutuuko uusi komissio myötäilemään Euroopan parlamentissa entistä suuremman ryhmän omaavaa populistista oikeaa laitaa?

Miten von der Leyenin politiikka poikkeaa Junckerin kaudesta, kun takana ei ole totuttua keskustaoikeiston ja sosialistien enemmistöä Euroopan parlamentissa?

Euroopan parlamentin studiossa Strasbourgissa keskustelevat europarlamentaarikot Eero Heinäluoma (sd.), Sirpa Pietikäinen (kok.) ja Ville Niinistö (vihr.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Budjettiriihi: Rinteen hallituksen ensitesti

ke 18.9. klo 6.05–6.35

Rinteen hallitus kasaa ensimmäistä valtion budjettiaan keskellä hidastuvaa talouskasvua. Riittääkö rahat jo päätettyihin noin miljardin euron uusiin pysyviin menoihin kun talouskasvu hidastuu? Joudutaanko jo päätettyjä panostuksia koulutukseen, luonnosuojeluun, sosiaaliturvaan ruksimaan yli?

Vai tingitäänkö tavoitteesta, että julkinen talous olisi tasapainossa vuonna 2023?

Entä toteutetaanko vaalien alla luvattu uusi hoitajamitoitus? Löytyykö budjetista rahat mitoituksen nostamiseksi 0,7 hoitajaan per hoidettava?

Hallituksen budjettiriihestä keskustelevat Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki, SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Ilmari Nurminen ja kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Budjettiriihi: Rinteen hallituksen ensitesti

ti 17.9. klo 12.30–13.00

Rinteen hallitus kasaa ensimmäistä valtion budjettiaan keskellä hidastuvaa talouskasvua. Riittääkö rahat jo päätettyihin noin miljardin euron uusiin pysyviin menoihin kun talouskasvu hidastuu? Joudutaanko jo päätettyjä panostuksia koulutukseen, luonnosuojeluun, sosiaaliturvaan ruksimaan yli?

Vai tingitäänkö tavoitteesta, että julkinen talous olisi tasapainossa vuonna 2023?

Entä toteutetaanko vaalien alla luvattu uusi hoitajamitoitus? Löytyykö budjetista rahat mitoituksen nostamiseksi 0,7 hoitajaan per hoidettava?

Hallituksen budjettiriihestä keskustelevat Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki, SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Ilmari Nurminen ja kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Päättäjien kuvia yritettiin sensuroida - miksi?

ti 17.9. klo 6.05–6.35

Miksi kuvaaja Sakari Piipon kuvia päättäjistä yritettiin sensuroida? Kuvat julkaistiin uudessa kirjassa Eräitä huomioita Suomen poliittisesta järjestelmästä.

Haastateltavana kuvaaja Sakari Piippo ja kirjaan esseen kirjoittanut Milttonin mediasta vastaava johtaja Ville Blåfield. Haastattelijana Linda Pelkonen.

Miksi näitä kuvia väitettiin "hirviömäisiksi"? Miksi valtaa ei saisi kuvata miten tahansa?

Sensuuriyrityksen kohteeksi joutuneet kuvat paljastavat vallanpitäjistä sellaisia puolia ja yksityskohtia, joita suuri yleisö ei ole tottunut näkemään. Kuvien julkaisu kiellettiin, mutta Piippo julkaisi ne silti.

"Ihmiset näkee näissä kuvissa empatiaa ja inhimillisyyttä näitä ihmisiä kohtaan. Se avaa politiikan maailman vähän eri tavalla ja se tekee politiikalle hyvää että sen näkee vähän eri kulmasta", Piippo sanoo.

Miltä valta näyttää? Onko puku luokkasymboli? Miksi niin moni päättäjä pukeutuu liian suureen pukuun?

"Valta voi pukeutua pillifarkkuihin - tai vallalla voi olla rento nuttura päässä - vallan ei tarvi näyttää puvulta ja kravatilta", Ville Blåfield kertoo.

Päättäjien kuvia yritettiin sensuroida - miksi?

ma 16.9. klo 12.30–13.00

Miksi kuvaaja Sakari Piipon kuvia päättäjistä yritettiin sensuroida? Kuvat julkaistiin uudessa kirjassa Eräitä huomioita Suomen poliittisesta järjestelmästä.

Haastateltavana kuvaaja Sakari Piippo ja kirjaan esseen kirjoittanut Milttonin mediasta vastaava johtaja Ville Blåfield. Haastattelijana Linda Pelkonen.

Miksi näitä kuvia väitettiin "hirviömäisiksi"? Miksi valtaa ei saisi kuvata miten tahansa?

Sensuuriyrityksen kohteeksi joutuneet kuvat paljastavat vallanpitäjistä sellaisia puolia ja yksityskohtia, joita suuri yleisö ei ole tottunut näkemään. Kuvien julkaisu kiellettiin, mutta Piippo julkaisi ne silti.

"Ihmiset näkee näissä kuvissa empatiaa ja inhimillisyyttä näitä ihmisiä kohtaan. Se avaa politiikan maailman vähän eri tavalla ja se tekee politiikalle hyvää että sen näkee vähän eri kulmasta", Piippo sanoo.

Miltä valta näyttää? Onko puku luokkasymboli? Miksi niin moni päättäjä pukeutuu liian suureen pukuun?

"Valta voi pukeutua pillifarkkuihin - tai vallalla voi olla rento nuttura päässä - vallan ei tarvi näyttää puvulta ja kravatilta", Ville Blåfield kertoo.

Puheet päreiksi: Kääntyykö keskusta kohti Kulmunin kultaista keskitietä?

ma 16.9. klo 6.05–6.35

Keskustan uusi puheenjohtaja Katri Kulmuni valittiin nostamaan kannatusalhossa rämpivää puoluetta. Vievätkö keskustan tiet jatkossa kohti politiikan kultaista keskustaa?

Sijaitseeko Kulmunin keskustan poliittinen perunamaa pari piirua vasemmalla, oikealla vai äärikeskellä? Vai onko tavoitteena kannatuksen nostaminen, ei keskusta-aatteen kitkeminen poliittisista rikkakasveista?

Nojaako puolueen kannatus perinteiseen aluepolitiikkaan vai "uuteen aluepolitiikkaan", jossa alueita ovat myös Etelä-Suomen metropolit?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.