Politiikkaradio

Politiikkaradio

Suomen ilmastotavoitetta kuvataan "kovaksi" - mitä hiilineutraalius vaatii?

eilen klo 12.30–13.00
Viimeisin

Politiikkaa on kaikkialla, ja politiikka on meidän kaikkien asia. Politiikkaradio on myös ohjelma yhteiskunnasta, sen kiinnostavista ilmiöistä ja ihmisistä meillä ja maailmalla. Toimittajina Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen.

Seuraava lähetys

Politiikkaradio

tänään klo 6.05–6.35

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla teki raportin, jossa esiteltiin kolme skenaariota Suomen hiilipäästöjen kehitykselle. Mikä skenaario on todennäköisin?

Studiossa Etlan tutkija Ville Kaitila ja Aalto Yliopiston professori Peter Lund.

Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Etlan mukaan tavoite on kova. Onko se liian kova, vai voidaanko siihen jollain keinoilla päästä?

Sanna Marinin hallitus aikoo valmistella kestävän kehityksen tiekartan, jonka ensimmäinen vaihe valmistuu kevään kehysriiheen mennessä. Mitä tuolta tiekartalta pitää vaatia? Voidaanko ilmastonmuutos taittaa verotuksella?

Kaitila korostaa, että Suomen ja suomalaisten yritysten pitäisi nyt nähdä mahdollisuudet uusien teknologioiden kehittämiselle, koska niillä on kasvavat maailmanmarkkinat.

Lundin mukaan suuri osa Suomen hyvinvoinnista tulee jatkossa insinööriosaamisesta ja ilmastonmuutokseen liittyvistä innovaatioista.

Toimittajana Linda Pelkonen.

Aiemmat lähetykset

Suomen ilmastotavoitetta kuvataan "kovaksi" - mitä hiilineutraalius vaatii?

eilen klo 12.30–13.00

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla teki raportin, jossa esiteltiin kolme skenaariota Suomen hiilipäästöjen kehitykselle. Mikä skenaario on todennäköisin?

Studiossa Etlan tutkija Ville Kaitila ja Aalto Yliopiston professori Peter Lund.

Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Etlan mukaan tavoite on kova. Onko se liian kova, vai voidaanko siihen jollain keinoilla päästä?

Sanna Marinin hallitus aikoo valmistella kestävän kehityksen tiekartan, jonka ensimmäinen vaihe valmistuu kevään kehysriiheen mennessä. Mitä tuolta tiekartalta pitää vaatia? Voidaanko ilmastonmuutos taittaa verotuksella?

Kaitila korostaa, että Suomen ja suomalaisten yritysten pitäisi nyt nähdä mahdollisuudet uusien teknologioiden kehittämiselle, koska niillä on kasvavat maailmanmarkkinat.

Lundin mukaan suuri osa Suomen hyvinvoinnista tulee jatkossa insinööriosaamisesta ja ilmastonmuutokseen liittyvistä innovaatioista.

Toimittajana Linda Pelkonen.

Virkarikossyyte: pannaanko presidentti Trump viralta vai ei?

eilen klo 6.05–6.35

Virkarikosoikeudenkäynti Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia vastaan senaatissa alkaa. Vasta kolmannen kerran Yhdysvaltain historiassa senaatti saa eteensä presidentin virkarikossyytteen ja muuttuu valtakunnanoikeudeksi.

Syytekohtia on kaksi. Virkarikostutkinnassa edustajainhuone päätyi syyttämään Trumpia virka-aseman väärinkäytöstä ja kongressin tekemän rikostutkinnan haittaamisesta. Trumpin epäillään painostaneen Ukrainan presidenttiä tutkimaan demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivän Joe Bidenin perheen toimia. Syytteen mukaan Trump haki itselleen Yhdysvaltain ulkopolitiikasta henkilökohtaista etua painostamalla Ukrainaa.

Miltä virkarikossyytteen poliittiset ja juridiset lähtökohdat näyttävät: pannaanko presidentti Trump viralta vai ei?

Entä mistä virkarikossyytteessä on kyse: poliittisesta vai oikeudellisesta prosessista, vai molemmista?

Mikä merkitys virkarikossyytteellä on tulevien presidentinvaalien kannalta?

Trumpin virkarikossyytettä analysoivat johtava asiantuntija Vesa Lehtonen Ulkoministeriöstä sekä Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Virkarikossyyte: pannaanko presidentti Trump viralta vai ei?

toissa päivänä klo 12.30–13.00

Virkarikosoikeudenkäynti Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia vastaan senaatissa alkaa. Vasta kolmannen kerran Yhdysvaltain historiassa senaatti saa eteensä presidentin virkarikossyytteen ja muuttuu valtakunnanoikeudeksi.

Syytekohtia on kaksi. Virkarikostutkinnassa edustajainhuone päätyi syyttämään Trumpia virka-aseman väärinkäytöstä ja kongressin tekemän rikostutkinnan haittaamisesta. Trumpin epäillään painostaneen Ukrainan presidenttiä tutkimaan demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivän Joe Bidenin perheen toimia. Syytteen mukaan Trump haki itselleen Yhdysvaltain ulkopolitiikasta henkilökohtaista etua painostamalla Ukrainaa.

Miltä virkarikossyytteen poliittiset ja juridiset lähtökohdat näyttävät: pannaanko presidentti Trump viralta vai ei?

Entä mistä virkarikossyytteessä on kyse: poliittisesta vai oikeudellisesta prosessista, vai molemmista?

Mikä merkitys virkarikossyytteellä on tulevien presidentinvaalien kannalta?

Trumpin virkarikossyytettä analysoivat johtava asiantuntija Vesa Lehtonen Ulkoministeriöstä sekä Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Venäjän hallitus erosi ja perustuslakia muutetaan: onko kaikki langat sittenkään Putinin käsissä?

toissa päivänä klo 6.05–6.35

Miksi Venäjän hallitus erosi ja mitä seuraavaksi tapahtuu?

Studiossa Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila ja Venäjään erikoistunut toimittaja Polina Kopylova.

Taustalla on Lassilan mukaan Venäjän hallituksen saamattomuus ja presidentti Putinin laskenut kannatus. Kangaspuron mukaan oppositio on onnistunut luomaan vaaleille merkityksen haastamalla epäsuositun valtapuolueen.

Millaisia muutoksia Venäjällä on tapahtumassa kun perustuslakia muutetaan?

Kopylova arvioi, että Venäjällä ollaan luomassa suurta järjestelmän muutosta, ja tavoitteena voi olla Neuvostoliiton tyyppinen ratkaisu.

Kangaspuro arvioi, että mallia uuteen poliittiseen järjestelmään voidaan ottaa myös Kiinasta.

"Turvallisuusneuvoston puheenjohtajuus esimerkiksi yhdistettynä parlamentin puheenjohtajuuden rooliin - tai pääministerin rooliin muodostaisi melkoisen valtakeskittymän", hän kertoo.

Lassilan mukaan Venäjällä voi olla edessä myös vuoden 1993 tyyppinen tilanne, jossa ollaan perustuslaillisessa kriisissä.

Ovatko kaikki langat Vladimir Putinin käsissä vai ei?

Entä kuka on Venäjän uusi pääministeri Mihail Mishustini ja mikä on väistyvän pääministerin Dimitri Medvedevin rooli?

Toimittajana Linda Pelkonen.

Venäjän hallitus erosi ja perustuslakia muutetaan: onko kaikki langat sittenkään Putinin käsissä?

ma 20.1. klo 12.30–13.00

Miksi Venäjän hallitus erosi ja mitä seuraavaksi tapahtuu?

Studiossa Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila ja Venäjään erikoistunut toimittaja Polina Kopylova.

Taustalla on Lassilan mukaan Venäjän hallituksen saamattomuus ja presidentti Putinin laskenut kannatus. Kangaspuron mukaan oppositio on onnistunut luomaan vaaleille merkityksen haastamalla epäsuositun valtapuolueen.

Millaisia muutoksia Venäjällä on tapahtumassa kun perustuslakia muutetaan?

Kopylova arvioi, että Venäjällä ollaan luomassa suurta järjestelmän muutosta, ja tavoitteena voi olla Neuvostoliiton tyyppinen ratkaisu.

Kangaspuro arvioi, että mallia uuteen poliittiseen järjestelmään voidaan ottaa myös Kiinasta.

"Turvallisuusneuvoston puheenjohtajuus esimerkiksi yhdistettynä parlamentin puheenjohtajuuden rooliin - tai pääministerin rooliin muodostaisi melkoisen valtakeskittymän", hän kertoo.

Lassilan mukaan Venäjällä voi olla edessä myös vuoden 1993 tyyppinen tilanne, jossa ollaan perustuslaillisessa kriisissä.

Ovatko kaikki langat Vladimir Putinin käsissä vai ei?

Entä kuka on Venäjän uusi pääministeri Mihail Mishustini ja mikä on väistyvän pääministerin Dimitri Medvedevin rooli?

Toimittajana Linda Pelkonen.

Puheet päreiksi: Timo Soinin kansa ja Sauli Niinistön kansalaiset

ma 20.1. klo 6.05–6.35

Perussuomalaisten perustaja ja suomalaisen populismin veteraani Timo Soini kirjoitti kirjan populismista. Teoksessa avataan populistin pelikirja ja metodit kansan kosiskelemiseksi. Soinin teesien ytimessä on oletus tavallisesta kansasta, jota populisti ihannoi. Missä ovat ne tavalliset ihmiset tai tavallinen kansa?

Kansaa ja kansalaisia puhuttelee myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan. Oliko puhe populistinen, jos Timo Soinin mittareita käytetään?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Yli 400 000 kuntatyöntekijän työehdot pöydällä: “Kiky edelleen kipeä haava”

su 19.1. klo 11.30–12.00

Kunta-alan työehtosopimusneuvottelut ovat alkaneet. Miksi kunta-alalla pitäisi saada korkeammat palkankorotukset kuin vientisektorilla?

Keskustelemassa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine ja Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen. JUKO:n hallituksen puheenjohtaja Olli Luukkainen osallistui keskusteluun lyhyessä puhelinhaastattelussa.

Nyt neuvotellaan yli 400 000 kuntatyöntekijät työehtosopimuksista. Pöydällä on palkat, työaika ja erityisesti kiky-tunnit, joista työntekijät haluavat päästä eroon. Työnantajan mukaan kiky-tunnit on sovittu pysyviksi.

Rytkönen ihmettelee, miksi Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtjaa Minna Helle on sanonut, että muiden alojen ei ole syytä nostaa palkkoja enempää kuin Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton tammikuun alussa saadussa sovussa päätettiin.

"Tämä on kyllä liittokierros, ei mikään tupo. Tuntuu että Etelärannassa yritetään tehdä tupoa uusissa vaatteissa," Rytkönen toteaa.

Markku Jalonen korostaa, että kuntatalous on "historiallisen huono", joten palkankorotuksia on vaikea antaa.

Päivi Niemi-Laine pitää ongelmallisena, jos kuntatyöntekijöiden roolia Suomen bruttokansantuotteen nostamisessa ei arvosteta.

"Kaikki osaaminen tulee koulutuksen kautta, ja se lähtee varhaiskasvatuksesta", Niemi-Laine toteaa.

Kunta-alan työehtosopimusneuvottelut ovat vasta alkaneet. JUKO:n Olli Luukkaisen mukaan kentällä puhutaan lakosta, ja lakkovalmius on korkealla tasolla.

Kilpailukykysopimuksessa sovitut 24 lisätyötuntia eli kiky-tuntia on Luukkaisen mukaan jättänyt pahat arvet kuntatyöntekijöihin. Rytkönen kuvailee, että kiky-tunneista tullut haava ei ole edes arpeutunut.

Toimittajana Linda Pelkonen.

Työntääkö maksimaalisen paineen politiikka Iranin neuvottelupöytään vai käykö päinvastoin?

su 19.1. klo 11.00–11.30

Joulukuun lopun raketti-iskut, Iranin vallankumouskaartin komentajan likvidointi sekä vastaiskut Yhdysvaltain sotilaiden käyttämiin tukikohtiin Irakissa ovat lisänneet sodan riskiä Yhdysvaltain ja Iranin välillä.

Pakottaako Trumpin hallinnon harjoittama maksimaalisen paineen politiikka Iranin neuvottelupöytään, vai onko linja virhearvio?

Onko Trumpin kova linja suhteessa Iranin ydinsopimukseen johtanut Lähi-idän politiikan umpikujaan? Minkälaista loppunäytöstä Trump tavoittelee Iranin suunnalla?

Entä minkälaista valtatasapainoa Iran rakentaa Lähi-idässä?

Lähi-idän tilannetta sekä Iranin ja Yhdysvaltain välisiä suhteita analysoivat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Ville Sinkkonen sekä konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Lähi-idän asiantuntija Mikko Patokallio.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Euroopan Green Deal: vaikeampi rasti kuin kuukävely?

la 18.1. klo 11.30–12.00

EU-komission esittelemä Green Deal ulottuu jokaiselle yhteiskunnan sektorille läpi Euroopan: teollisuuteen, ruoantuotantoon, energiasektorille, liikenteeseen, koulutukseen, rakentamiseen. Tavoitteena on Euroopan laajuinen ilmastolaki, joka tekisi Euroopasta maailman ensimmäisen hiilineutraalin maanosan.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen rinnastaa Euroopan Green Dealin merkityksen ihmisen ensimmäiseen kuukävelyyn. Von der Layenin mukaan ohjelma vaatii suuria panostuksia, mutta vakuuttaa, että on kalliimpaa jättää muutokset tekemättä.

Kuinka suuresta askeleesta Euroopan Green Dealissä on kyse? Mistä Green Dealiin laitetut miljardit eurot tulevat: veronmaksajilta vai yksityiseltä sektorilta?

Onko vihreän talouden kasvumalleista fossiilitalouden kasvumallien korvaajiksi? Kuinka Euroopan talouden ja teollisuuden kilpailukyky turvataan, jos Kiina, Yhdysvallat ja muu maailma eivät siirry samalla tahdilla irti fossiilisista polttoaineista?

Euroopan parlamentin studiossa Strasbourgissa keskustelevat europarlamentaarikot Eero Heinäluoma (s&d), Petri Sarvamaa (epp) ja Ville Niinistö (greens/efa).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Puheet päreiksi: Timo Soinin kansa ja Sauli Niinistön kansalaiset

la 18.1. klo 11.00–11.30

Perussuomalaisten perustaja ja suomalaisen populismin veteraani Timo Soini kirjoitti kirjan populismista. Teoksessa avataan populistin pelikirja ja metodit kansan kosiskelemiseksi. Soinin teesien ytimessä on oletus tavallisesta kansasta, jota populisti ihannoi. Missä ovat ne tavalliset ihmiset tai tavallinen kansa?

Kansaa ja kansalaisia puhuttelee myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan. Oliko puhe populistinen, jos Timo Soinin mittareita käytetään?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Puheet päreiksi: Timo Soinin kansa ja Sauli Niinistön kansalaiset

pe 17.1. klo 12.30–13.00

Perussuomalaisten perustaja ja suomalaisen populismin veteraani Timo Soini kirjoitti kirjan populismista. Teoksessa avataan populistin pelikirja ja metodit kansan kosiskelemiseksi. Soinin teesien ytimessä on oletus tavallisesta kansasta, jota populisti ihannoi. Missä ovat ne tavalliset ihmiset tai tavallinen kansa?

Kansaa ja kansalaisia puhuttelee myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan. Oliko puhe populistinen, jos Timo Soinin mittareita käytetään?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Euroopan Green Deal: vaikeampi rasti kuin kuukävely?

pe 17.1. klo 6.05–6.35

EU-komission esittelemä Green Deal ulottuu jokaiselle yhteiskunnan sektorille läpi Euroopan: teollisuuteen, ruoantuotantoon, energiasektorille, liikenteeseen, koulutukseen, rakentamiseen. Tavoitteena on Euroopan laajuinen ilmastolaki, joka tekisi Euroopasta maailman ensimmäisen hiilineutraalin maanosan.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen rinnastaa Euroopan Green Dealin merkityksen ihmisen ensimmäiseen kuukävelyyn. Von der Layenin mukaan ohjelma vaatii suuria panostuksia, mutta vakuuttaa, että on kalliimpaa jättää muutokset tekemättä.

Kuinka suuresta askeleesta Euroopan Green Dealissä on kyse? Mistä Green Dealiin laitetut miljardit eurot tulevat: veronmaksajilta vai yksityiseltä sektorilta?

Onko vihreän talouden kasvumalleista fossiilitalouden kasvumallien korvaajiksi? Kuinka Euroopan talouden ja teollisuuden kilpailukyky turvataan, jos Kiina, Yhdysvallat ja muu maailma eivät siirry samalla tahdilla irti fossiilisista polttoaineista?

Euroopan parlamentin studiossa Strasbourgissa keskustelevat europarlamentaarikot Eero Heinäluoma (s&d), Petri Sarvamaa (epp) ja Ville Niinistö (greens/efa).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Euroopan Green Deal: vaikeampi rasti kuin kuukävely?

to 16.1. klo 12.30–13.00

EU-komission esittelemä Green Deal ulottuu jokaiselle yhteiskunnan sektorille läpi Euroopan: teollisuuteen, ruoantuotantoon, energiasektorille, liikenteeseen, koulutukseen, rakentamiseen. Tavoitteena on Euroopan laajuinen ilmastolaki, joka tekisi Euroopasta maailman ensimmäisen hiilineutraalin maanosan.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen rinnastaa Euroopan Green Dealin merkityksen ihmisen ensimmäiseen kuukävelyyn. Von der Layenin mukaan ohjelma vaatii suuria panostuksia, mutta vakuuttaa, että on kalliimpaa jättää muutokset tekemättä.

Kuinka suuresta askeleesta Euroopan Green Dealissä on kyse? Mistä Green Dealiin laitetut miljardit eurot tulevat: veronmaksajilta vai yksityiseltä sektorilta?

Onko vihreän talouden kasvumalleista fossiilitalouden kasvumallien korvaajiksi? Kuinka Euroopan talouden ja teollisuuden kilpailukyky turvataan, jos Kiina, Yhdysvallat ja muu maailma eivät siirry samalla tahdilla irti fossiilisista polttoaineista?

Euroopan parlamentin studiossa Strasbourgissa keskustelevat europarlamentaarikot Eero Heinäluoma (s&d), Petri Sarvamaa (epp) ja Ville Niinistö (greens/efa).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Yli 400 000 kuntatyöntekijän työehdot pöydällä: “Kiky edelleen kipeä haava”

to 16.1. klo 6.05–6.35

Kunta-alan työehtosopimusneuvottelut ovat alkaneet. Miksi kunta-alalla pitäisi saada korkeammat palkankorotukset kuin vientisektorilla?

Keskustelemassa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine ja Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen. JUKO:n hallituksen puheenjohtaja Olli Luukkainen osallistui keskusteluun lyhyessä puhelinhaastattelussa.

Nyt neuvotellaan yli 400 000 kuntatyöntekijät työehtosopimuksista. Pöydällä on palkat, työaika ja erityisesti kiky-tunnit, joista työntekijät haluavat päästä eroon. Työnantajan mukaan kiky-tunnit on sovittu pysyviksi.

Rytkönen ihmettelee, miksi Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtjaa Minna Helle on sanonut, että muiden alojen ei ole syytä nostaa palkkoja enempää kuin Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton tammikuun alussa saadussa sovussa päätettiin.

"Tämä on kyllä liittokierros, ei mikään tupo. Tuntuu että Etelärannassa yritetään tehdä tupoa uusissa vaatteissa," Rytkönen toteaa.

Markku Jalonen korostaa, että kuntatalous on "historiallisen huono", joten palkankorotuksia on vaikea antaa.

Päivi Niemi-Laine pitää ongelmallisena, jos kuntatyöntekijöiden roolia Suomen bruttokansantuotteen nostamisessa ei arvosteta.

"Kaikki osaaminen tulee koulutuksen kautta, ja se lähtee varhaiskasvatuksesta", Niemi-Laine toteaa.

Kunta-alan työehtosopimusneuvottelut ovat vasta alkaneet. JUKO:n Olli Luukkaisen mukaan kentällä puhutaan lakosta, ja lakkovalmius on korkealla tasolla.

Kilpailukykysopimuksessa sovitut 24 lisätyötuntia eli kiky-tuntia on Luukkaisen mukaan jättänyt pahat arvet kuntatyöntekijöihin. Rytkönen kuvailee, että kiky-tunneista tullut haava ei ole edes arpeutunut.

Toimittajana Linda Pelkonen.

Yli 400 000 kuntatyöntekijän työehdot pöydällä: “Kiky edelleen kipeä haava”

ke 15.1. klo 12.30–13.00

Kunta-alan työehtosopimusneuvottelut ovat alkaneet. Miksi kunta-alalla pitäisi saada korkeammat palkankorotukset kuin vientisektorilla?

Keskustelemassa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine ja Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen. JUKO:n hallituksen puheenjohtaja Olli Luukkainen osallistui keskusteluun lyhyessä puhelinhaastattelussa.

Nyt neuvotellaan yli 400 000 kuntatyöntekijät työehtosopimuksista. Pöydällä on palkat, työaika ja erityisesti kiky-tunnit, joista työntekijät haluavat päästä eroon. Työnantajan mukaan kiky-tunnit on sovittu pysyviksi.

Rytkönen ihmettelee, miksi Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtjaa Minna Helle on sanonut, että muiden alojen ei ole syytä nostaa palkkoja enempää kuin Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton tammikuun alussa saadussa sovussa päätettiin.

"Tämä on kyllä liittokierros, ei mikään tupo. Tuntuu että Etelärannassa yritetään tehdä tupoa uusissa vaatteissa," Rytkönen toteaa.

Markku Jalonen korostaa, että kuntatalous on "historiallisen huono", joten palkankorotuksia on vaikea antaa.

Päivi Niemi-Laine pitää ongelmallisena, jos kuntatyöntekijöiden roolia Suomen bruttokansantuotteen nostamisessa ei arvosteta.

"Kaikki osaaminen tulee koulutuksen kautta, ja se lähtee varhaiskasvatuksesta", Niemi-Laine toteaa.

Kunta-alan työehtosopimusneuvottelut ovat vasta alkaneet. JUKO:n Olli Luukkaisen mukaan kentällä puhutaan lakosta, ja lakkovalmius on korkealla tasolla.

Kilpailukykysopimuksessa sovitut 24 lisätyötuntia eli kiky-tuntia on Luukkaisen mukaan jättänyt pahat arvet kuntatyöntekijöihin. Rytkönen kuvailee, että kiky-tunneista tullut haava ei ole edes arpeutunut.

Toimittajana Linda Pelkonen.

Työntääkö maksimaalisen paineen politiikka Iranin neuvottelupöytään vai käykö päinvastoin?

ke 15.1. klo 6.05–6.35

Joulukuun lopun raketti-iskut, Iranin vallankumouskaartin komentajan likvidointi sekä vastaiskut Yhdysvaltain sotilaiden käyttämiin tukikohtiin Irakissa ovat lisänneet sodan riskiä Yhdysvaltain ja Iranin välillä.

Pakottaako Trumpin hallinnon harjoittama maksimaalisen paineen politiikka Iranin neuvottelupöytään, vai onko linja virhearvio?

Onko Trumpin kova linja suhteessa Iranin ydinsopimukseen johtanut Lähi-idän politiikan umpikujaan? Minkälaista loppunäytöstä Trump tavoittelee Iranin suunnalla?

Entä minkälaista valtatasapainoa Iran rakentaa Lähi-idässä?

Lähi-idän tilannetta sekä Iranin ja Yhdysvaltain välisiä suhteita analysoivat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Ville Sinkkonen sekä konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Lähi-idän asiantuntija Mikko Patokallio.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Työntääkö maksimaalisen paineen politiikka Iranin neuvottelupöytään vai käykö päinvastoin?

ti 14.1. klo 12.30–13.00

Joulukuun lopun raketti-iskut, Iranin vallankumouskaartin komentajan likvidointi sekä vastaiskut Yhdysvaltain sotilaiden käyttämiin tukikohtiin Irakissa ovat lisänneet sodan riskiä Yhdysvaltain ja Iranin välillä.

Pakottaako Trumpin hallinnon harjoittama maksimaalisen paineen politiikka Iranin neuvottelupöytään, vai onko linja virhearvio?

Onko Trumpin kova linja suhteessa Iranin ydinsopimukseen johtanut Lähi-idän politiikan umpikujaan? Minkälaista loppunäytöstä Trump tavoittelee Iranin suunnalla?

Entä minkälaista valtatasapainoa Iran rakentaa Lähi-idässä?

Lähi-idän tilannetta sekä Iranin ja Yhdysvaltain välisiä suhteita analysoivat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Ville Sinkkonen sekä konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Lähi-idän asiantuntija Mikko Patokallio.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Timo Soini kirjoitti populistin pelikirjan: näin populisti ajattelee ja toimii

ti 14.1. klo 6.05–6.35

Mihin perustuu populismin voima?

Entinen ulkoministeri, perussuomalaisten perustaja Timo Soini kertoo uutuuskirjastaan Populismi.

Soini kertoo näkemyksensä populismista ja perussuomalaisten noususta. Populismi voi Soinin mukaan olla myös vaarallista.

Nykyperussuomalaiset häpeävät hänen mielestään juuriaan liikaa. Soini pohtii myös perussuomalaisten nykyisen puheenjohtajan Jussi Halla-ahon menestyksen syitä.

Entä miksi Soini vihjailee presidentinvaaleista 2024? Soini kommentoi mahdollista ehdokkuuttaan presidentinvaaleissa.

Soini pohtii myös Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin nousun syitä.

Läpi kirjan Soini arvostelee mediaa, vaikka myöntää, että populisti tarvitsee mediaa. Soini kertoo, mitkä virheet media hänen mielestään toistuvasti tekee populistien kanssa.

Haastattelijana Linda Pelkonen.

Timo Soini kirjoitti populistin pelikirjan: näin populisti ajattelee ja toimii

ma 13.1. klo 12.30–13.00

Mihin perustuu populismin voima?

Entinen ulkoministeri, perussuomalaisten perustaja Timo Soini kertoo uutuuskirjastaan Populismi.

Soini kertoo näkemyksensä populismista ja perussuomalaisten noususta. Populismi voi Soinin mukaan olla myös vaarallista.

Nykyperussuomalaiset häpeävät hänen mielestään juuriaan liikaa. Soini pohtii myös perussuomalaisten nykyisen puheenjohtajan Jussi Halla-ahon menestyksen syitä.

Entä miksi Soini vihjailee presidentinvaaleista 2024? Soini kommentoi mahdollista ehdokkuuttaan presidentinvaaleissa.

Soini pohtii myös Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin nousun syitä.

Läpi kirjan Soini arvostelee mediaa, vaikka myöntää, että populisti tarvitsee mediaa. Soini kertoo, mitkä virheet media hänen mielestään toistuvasti tekee populistien kanssa.

Haastattelijana Linda Pelkonen.