Politiikkaradio

Politiikkaradio

Upottaako brexit-aika Pohjois-Irlannin rauhansopimuksen?

tänään klo 11.30–12.00
Viimeisin

Politiikkaa on kaikkialla, ja politiikka on meidän kaikkien asia. Politiikkaradio on myös ohjelma yhteiskunnasta, sen kiinnostavista ilmiöistä ja ihmisistä meillä ja maailmalla. Toimittajina Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen.

Seuraava lähetys

Politiikkaradio

huomenna klo 11.00–11.30

Ukrainan presidentinkanslian mukaan Venäjä on marssittanut yli 40 000 sotilasta maan itärajalle sekä ekä yli 40 000 sotilasta Krimille. Lisäksi Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin ei ole vastannut hänen esittämäänsä tapaamispyyntöön. Mitä Itä-Ukrainassa tapahtuu?

Onko jäätynyt konflikti kuumentumassa laajamittaisiksi sotatoimiksi?

Vieraina ovat sotataidon laitoksen johtaja, eversti Petteri Kajanmaa Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittisesta instituutista.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Aiemmat lähetykset

Upottaako brexit-aika Pohjois-Irlannin rauhansopimuksen?

tänään klo 11.30–12.00

Ovatko Pohjois-Irlannin mellakat ja rajatarkastukset kaatamassa Iso-Britannian ja EU:n välistä kauppasopimusta? Upottaako brexit-aika Pohjois-Irlannin rauhansopimuksen?

Pohjois-Irlannin brexit-tilannetta analysoivat Kriisinhallintakeskuksen johtava asiantuntija Jyrki Ruohomäki, sekä Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Timo Miettinen Helsingin yliopistosta.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Puheet päreiksi: Koronakeväisiä vaalikuumemittauksia

tänään klo 11.00–11.30

Koronakevät ja vaalikevät piinaavat politiikkaa. Mistä politiikassa puhuttaisiin, ellei elettäisi vaalikevättä? Mistä politiikassa puhuttaisiin, ellei elettäisi koronakevättä?

Miten koronakevät vaikuttaa kesäkuulle siirrettyihin kuntavaaleihin?

Olisiko kansakunnan vaalikuumelukema korkeampi, ellei kuntavaaleja olisi siirretty?

Mikä on päivän poliikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Onko Suomen rokotustahti vaarassa?

to 15.4. klo 6.05–6.35

Miten koronakriisistä päästään ulos? Miten rokotteiden haittavaikutukset vaikuttavat Suomen rokotustahtiin?

Haastateltavana THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio ja HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.

Suomen koronatilanne on selvästi parempi kuin pari viikkoa sitten. Jos arvioitu rokotustahti toteutuu, toukokuussa päästään rokottamaan työikäisiä.

Astra Zeneca -koronarokotteessa on todettu haittavaikutuksia, jotka liittyvät aivolaskimotukokseen ja myös Johnson&Johnson -rokotteessa on havaittu haittoja. Voiko rokotustahti olla näiden tietojen valossa hidastumassa?

Kontion mukaan haittavaikutusten ilmeneminen vaikuttaa Suomen rokotustahtiin, mutta "ei se vaikutus valtava ole", koska eniten Suomessa on Pfeizerin rokotteita.

"Paljon riippuu siitä, kuinka paljon saadaan rokotteita heinäkuussa," hän toteaa.

Lehtonen korostaa, että rokotteisiin liittyvät haittavaikutukset ovat erittäin harvinaisia: todennäköisempää on kuolla salamaniskuun kuin saada haittavaikutus rokotteesta.

Millainen on paras rokotusjärjestys? Onko parempi rokottaa tasaisesti koko maassa vai ensin siellä missä tautia on eniten?

Kontion mukaan asiantuntijoiden näkemykset asiasta ovat muuttuneet kun on nähty miten epidemia etenee.

"Aiemmat laskelmat perustuivat siihen, että paikalliset erot eivät olisi suuria. Näinhän ei ole käynyt", Kontio kertoo.

Hallitus on hahmotellut exit-strategiaa koronalle. Tänään eduskunnassa käsitellään tartuntatautilain muutosta. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi viime viikolla, että ravintoloiden täyssulusta ollaan näillä näkymin luopumassa 18. huhtikuuta. Kaikkia rajoituksia ei todennäköisesti kuitenkaan pureta.

Lehtosen mielestä lainsäädäntökehikko on sekava, eikä se pysty vastaamaan jatkuvasti muuttuvaan tilanteeseen.

"Palataan samaan tilanteeseen missä oltiin kun pandemia alkoi eli määräaikaiset lait eivät ole voimassa, ja puuttuu jatkosuunnitelma", Lehtonen sanoo.

Päästäänkö kesällä juhlimaan normaalisti ylioppilasjuhlia, häitä ja grillijuhlia?

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Onko Itä-Ukrainan jäätynyt sota kuumentumassa?

ke 14.4. klo 6.05–6.35

Ukrainan presidentinkanslian mukaan Venäjä on marssittanut yli 40 000 sotilasta maan itärajalle sekä ekä yli 40 000 sotilasta Krimille. Lisäksi Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin ei ole vastannut hänen esittämäänsä tapaamispyyntöön. Mitä Itä-Ukrainassa tapahtuu?

Onko jäätynyt konflikti kuumentumassa laajamittaisiksi sotatoimiksi?

Vieraina ovat sotataidon laitoksen johtaja, eversti Petteri Kajanmaa Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittisesta instituutista.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suomalaisyritykset ja uiguurien pakkotyö: miten varmistetaan ihmisoikeudet?

ti 13.4. klo 6.05–6.35

Kansainvälinen kauppa ja ihmisoikeudet - miten molemmat saadaan toteutumaan sujuvasti samaan aikaan?

Keskustelemassa Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér ja Elinkeinoelämän keskusliiton kauppapolitiikan johtaja Hanna Laurén.

Laurén korostaa, että suomalaisista yrityksistä kolme on maailman sadan vastuullisimman yrityksen listalla. Hän myös kertoo, että yritykselle on aina maineriski, jos ihmisoikeuksia ei arvosteta, joten yritysten ei kannattaisi lähteä hakemaan edullisia sopimuksia ihmisoikeuksia rikkovien yritysten kanssa.

Finnwatchin Finèr ei pidä hyväksyttävänä, että yritykset siirtävät vastuun ihmisoikeuksien noudattamisesta alihankkijoille.

"Emme hyväksy sitäkään, että kaupassa myydään vaikka pilaantuneita elintarvikkeita sillä verukkeella, että yritys ei ole kykenevä hallitsemaan niitä riskejä. Tarvitaan samaa ajattelua ihmisoikeuksien puolelle", Finér sanoo.

Laurénin mukaan yksikään yritys ei voi taata, että riskiä ihmisoikeusloukkauksiin ei ole, eikä yritykset aina pääse tehtaille tarkistamaan missä oloissa töitä tehdään.

"On ihmisoikeusrikkomuksia, jotka eivät ole vain valtion tiedossa, vaan valtiovetoista ja valtion peittelemiä. Jos sinne ei pääse journalistit tai kansalaisjärjestöt, miten sinne pääsee yksittäinen yritys?"

Viime viikolla paljastui, että Stora Enso on vienyt liukosellua vähemmistöjen oikeuksia polkevalle Xinjiangin viskoositehtaiseen Kiinaan. Yhtiö kertoi kohun jälkeen, että liukosellun valmistus lopetetaan kokonaan Xinjiangin viskoositehtaisiin toimitetun liukosellun tuotannon Uimaharjun tehtaallaan.

Ruotsalainen vaateyhtiö H&M lopetti syksyllä yhteistyön Kiinan uiguurialueilla toimivien alihankkijoiden kanssa. Tämän jälkeen H&M:n tuotteet katosivat Kiinan kahdesta suurimmasta vaatteiden verkkokaupasta, T-Mallista ja JD.comista. H&M:n kivijalkakauppoja ei löytynyt enää kiinalaisista karttasovelluksista.

Miten varmistetaan tulevaisuudessa, että ihmisoikeudet toteutuvat kansainvälisessä kaupassa?

Finérin mukaan ensin pitää edetä EU:n tasolla. EU-komissiossa on parhaillaan sääntelyesitys, jolla pyritään parantamaan tilannetta.

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Puheet päreiksi: Exit-suunnitelmilla kohti normaalia juhannusta

ma 12.4. klo 6.05–6.35

Ulospääsytie, englanniksi exit, on kuuma sana kotimaan korona-politiikassa. Hallitus pohjustaa parhaillaan exit-strategiaa, ulospääsytietä koronasta. Miksi samaan aikaan puhutaan uusista rajoituksista?

Onko koronavuosi tehnyt politiikasta tyystin juridiikkaa ja pykälien tuijottamista: mikä on mahdollista, mikä ei?

Tyrmäsikö perustuslakivaliokunta todella liikkumisrajoitukset, vai menivätkö kannat jälleen kerran moneen suuntaan?

Mikä on päivän poliikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Liikkumisrajoitukset kaatuivat: mitä tilalle?

su 11.4. klo 11.30–12.00

Eduskunnan perustuslakivaliokunta tyrmäsi hallituksen pitkään valmisteleman esityksen liikkumisrajoituksista. Tällä viikolla hallituksen on määrä julkaista suunnitelma siitä, mitä nyt rajoitusten suhteen tapahtuu.

Tietojen mukaan harkinnassa ovat kokoontumisrajoitusten tiukempi rajoittaminen, yksityisten tilojen sulkeminen, ei välttämättömien kauppojen sulkemiset, maskipakko.

Mitä rajoitustoimia voisi ottaa käyttöön? Mitkä toimet olisivat epidemian hallitsemisen suhteen ehdottoman välttämättömiä tai oikeasuhtaisia?

Keskustelemassa ovat kansanedustajat Ben Zyskowicz (kok.), Paavo Arhinmäki (vas.), Päivi Räsänen (kd.) ja Johannes Koskinen (sd.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Virheen korjaus:

Lähetyksessä esiintyy tieto, että kaikki uskonnolliset tilaisuudet, joissa on yli kuusi henkeä, olisi kielletty. Tieto on virheellinen. Aluehallintoviraston määräämät kokoontumisrajoitukset eivät koske uskonnollisten yhdyskuntien järjestämiä jumalanpalveluksia ja muita vastaavia toimituksia.

Uskonnollisella yhdyskunnalla tarkoitetaan evankelis-luterilaista kirkkoa, ortodoksista kirkkokuntaa ja muuta uskonnollista yhdyskuntaa, joka on rekisteröity uskonnonvapauslain mukaisesti.

Uskonnollisten yhdyskuntien toimintaa säätelevät yhdyskunnat itse. Aluehallintovirastolla ei ole lain mukaan toimivaltaa rajoittaa tällaisia tilaisuuksia. Käytännössä monet seurakunnat ja uskonnolliset yhteisöt kuitenkin noudattavat yleisiä kokoontumisrajoituksia ja suosituksia.

Poikkeus ei koske uskonnollisiksi yhdyskunniksi rekisteröimättömiä uskonnollisia yhteisöjä ja yhdistyksiä. Niitä koskevat aluehallintoviraston määräykset yleisötilaisuuksista.

Sen sijaan tartuntatautilain nojalla aluehallintovirastojen antamat päätökset etäisyys- ja hygieniamääräyksistä koskevat myös uskonnollisia yhdyskuntia.

Vaaliliittoja useiden puolueiden kesken - näin kristillisdemokraatit taktikoi

su 11.4. klo 11.00–11.30

Millä linjalla kristillisdemokraatit lähtee kuntavaaleihin?

Haastateltavana puoluesihteeri Asmo Maanselkä (kd.).

Kristillisdemokraatit ovat useissa vaaleissa vaaliliitoissa ja niin nytkin. Rovaniemellä vaaliliitto solmittiin keskustan kanssa, Turussa kokoomuksen kanssa ja Helsingissä sinisen tulevaisuuden kanssa. Miksi vaaliliittoja solmitaan juuri tiettyjen puolueiden kesken?

Maanselkä myöntää, että kyse on taktisesta laskelmoinnista, eikä toisen puolueen arvomaailmaan sitouduta.

Kristillisdemokraatit kertovat haluavansa panostaa perheiden mahdollisuuteen hoitaa lapsia kotona, mielenterveyspalveluihin ja terveydenhuollon saatavuuteen. Kuitenkaan kunnat eivät saisi valkaantua. Maanselkä kertoo, miten nämä panostukset maksettaisiin.

"Työhyvinvointi kunnissa on miljardiluokan asia, toinen on työllisyyspalveluiden parantaminen", Maanselkä kertoo.

Maanselkä ehdottaa, että kuntien julkiset tilat otettaisiin uudenlaiseen käyttöön, mikä toisi säästöjä.

"Ihmiset enemmän tekee etätöitä. Julkiset tilat voisivat olla sellainen voimavara, jolla voidaan saada tuloja kunnalle", hän pohtii.

Miksi joissain kunnissa kristillisdemokraattien kannatus on jopa yli 40 prosenttia ja valtakunnallisella tasolle 4,1 prosenttia?

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Vladimir Putin allekirjoitti uuden perustuslain: "Diktatuuriin kallellaan"

la 10.4. klo 11.30–12.00

Venäjän perustuslaki muuttuu, Ukrainan rajalle tuodaan rautaa ja oppositiojohtajaa kidutetaan vankilassa.

Haastattelussa ulkopoliittisen instituutin vanhempia tutkija Jussi Lassila ja Ylen entinen Moskovan kirjeenvaihtaja, väitöskirjatutkija Jarmo Koponen.

Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti viime viikolla lain, joka mahdollistaa hänelle olla ehdolla vielä kaksi kertaa. Aiempi perustuslaki olisi estänyt Putinin jatkamisen nykyisen presidenttikauden jälkeen, joka päättyy 2024.

"Putinhan teki tavallaan vallankaappauksen. Hän antoi itselleen lisää aikaa, että voi olla 83-vuotiaaksi saakka presidenttinä. Koko lakimuutos on tähdännyt tähän yhteen päämäärään, että presidentti ja hänen hallintakoneistonsa pysyisi vallassa," Koponen sanoo.

"Se on irvokas teatteri, johon ilmeisesti Kreml myös uskoo. On olemassa formaalit demokratioille tutut instituutiot, mutta päätöksenteko tapahtuu hyvin keskitetysti, mutta rituaalia halutaan pitää loppuun", Lassila kertoo.

Perustuslakiin kirjataan myös esimerkiksi, että avioliitto on vain miehen ja naisen välinen ja usko jumalaan mainitaan venäläisiä yhdistäväksi tekijäksi. Venäjän entisille presidenteille annetaan elinikäinen syytesuoja.

"Nyt kyse on rehellisemmin konservatiiviseen, autoritääriseen, jopa diktatuuriin kallellaan olevan systeemin perustuslaki ", Lassila toteaa.

Koposen mukaan lakipaketissa on täkyjä myös muulle maailmalle: "Venäjä pelaa koko ajan omaa suhdettaan muihin maihin".

Miksi Venäjä on tuonut sotakalustoa Ukrainan rajalle?

Koponen arvioi, että kyseessä voi olla hämäys, joka liittyyv veden siirtämiseen. Lassila huomauttaa, että jos erityisoperaatio on meneillään, Venäjä pyrkii tekemään sen kätketysti.

Mikä rooli vankilassa kidutetulla oppositiojohtajalla Aleksei Navalnyillä on tässä kuviossa?

Lassila arvioi, että ihmisten huomio ehkä yritetään saada pois Navalnyistä kiinnittämällä huomio Ukrainaan.

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miten identiteettipolitiikka heiluttaa Suomea?

su 4.4. klo 11.30–12.00

Erilaisista identiteeteistä näyttää tulleen politiikassa kiistakapuloita. Etenkin sosiaalisessa mediassa suhtautuminen feminismiin, seksuaalivähemmistöihin, ihonväriin, kieleen, uskontoon näyttää jakavan suomalaisia eri leireihin. Yhdysvalloissa tilanne näyttää vieläkin kärjistyneemmältä.

Onko identiteettipolitiikka hajoittamassa Suomea? Vai heiluuko maamme poliittinen kenttä vain koska somessa joukko aktivisteja miekkailee erilaisilla identiteettipoliittisilla kiistoilla?

Vieraana on Ääripäät-kirjan kirjoittaja, toimittaja Matti Virtanen.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tähtilipun maa

su 4.4. klo 11.00–11.30

Minkälainen maa Yhdysvallat on historiansa valossa?

Vieraana on Pohjois-Amerikan tutkimuksen emeritusprofessori Markku Henriksson Helsingin yliopistosta.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Hyvin sanottu osa 1: Onko eduskunnan puhekulttuuri vinksallaan?

la 3.4. klo 11.30–12.00

Vallitseeko eduskunnassa vakaa, arvokas ja kunnioittava henki? Vai onko ilmapiiri tulehtunut?

Ylen kyselyssä lähes kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista kansanedustajista kokee keskustelukulttuurin eduskunnassa menneen huonompaan suuntaan. Eduskunnan keskustelukulttuuria kansanedustajat kuvailevat kaikkein eniten negatiivisilla sanoilla, kuten kriittinen, hyökkäävä, negatiivinen, henkilöön menevä. Kyselyyn vastasi kolmasosa kansanedustajista.

Mikä korjaisi puhekulttuuria ja ilmapiiriä eduskunnassa?

Eduskunnan puhekulttuurista keskustelevat eduskunnan puhemiehistö. Vieraina ovat puhemies Anu Vehviläinen (kesk.), ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov (sd.) ja toinen varapuhemies Juho Eerola (ps.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ohjelma on osa Hyvin sanottu -hanketta, jolla pyritään nostamaan suomalaisen keskustelukulttuurin tasoa ja parantamaan keskusteluilmapiiriä. Hyvin sanottu -hanke on osa Ylen toimintaa. Eduskunta on mukana hankkeessa.

Missä viipyy luonnon hintalappu?

ti 30.3. klo 6.05–6.35

Lajikato, luonnon köyhtyminen, sukupuutot, ilmastonmuutos: näitä kaikkia pidetään ihmisen toiminnan seurauksena.

Mikä on lajikadon, tai ilmastonmuutoksen, kytkös talouskasvuun? Ovatko nämä suoria seurauksia harjoitetusta talouspolitiikasta, josta puuttuu luonnon hintalappu? Ja jos luontokato on seurausta harjoitetusta talouspolitiikasta, niin missä viipyy luonnon hintalappu?

Iso-Britannian valtiovarainministeriön tilaustyönä kirjoitettu professori Dasguptan raportti peräänkuuluttaa taloudellisten mittareiden muuttamista luonnon ekosysteemien turvaamiseksi ja globaalin ekokatastrofin estämiseksi.

Politiikkaradiossa Dasguptan raporttia analysoi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava tutkija Anni Huhtala.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Puheet päreiksi: Aikasidonnaisia vai pandemiasidonnaisia liikkumisrajoitussuunnitelmia?

ma 29.3. klo 6.05–6.35

Sanna Marinin hallitus esittää kuin esittääkin liikkumisrajoituksia pahenevan koronaepidemian takia. Liikkumisrajoitukset ovat äärimmäisen poikkeusellinen toimi, jolla rajoitetaan keskeisintä perusoikeutta ja vapautta, eli kansalaisten liikkumisen vapautta. Hallituksen mukaan liikkumisrajoitukset ovat ainoa jäljellä oleva toimi, jolla voidaan merkittävästi vähentää ihmisten kontakteja. Pitääkö väite paikkansa?

Minne kansalaiset saavat liikkua, minne eivät? Entä mistä syystä saa liikkua, vai eikö saa liikkua lainkaan?

Mikä on päivän poliikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Suomen talouden syvin ongelma pandemian jälkeen

su 28.3. klo 12.15–12.45

Hallitus esittää ravintolarajoituksille jatkoa kolmella viikolla ja pohtii kysymystä liikkumisrajoitusten päättämisestä koronatilanteen takia. Pitäisikö Helsingin näyttää yhtä autiolta kuin vuosi sitten?

Miten Suomi aikoo käyttää EU:n koronaelvytysmiljardit? Miksi puolet rahoista laitetaan niin sanottuun vihreään siirtymään?

Onko vuosikymmenien investointivaje Suomen talouden syvin ongelma? Estääkö maahanmuuttopoliittinen keskustelu työperäistä maahanmuuttoa?

Vieraana on valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.).

Valtiovarainministeri Vanhasen mukaan maahanmuuttokritiikki vaikeuttaa päätöksentekoa työperäisestä maahanmuutosta.

"Osa työntekijöistä pitää tiukasti kiinni niin sanotusta harkinnanvaraisuudesta, kun ETA-alueen ulkopuolelta tuodaan työvoimaa. Eli halutaan suojella olemassa olevia töitä. Se on toiselta puolelta vaikuttamassa samaan suuntaan kuin tämä maahanmuuttokritiikki. Niitten yhteisvaikutus on haitallinen. Se vaikeuttaa päätöksentekoa", sanoo Vanhanen Politiikkaradiossa.

Vanhasen mukaan Suomessa halutaan osin jopa kieltää ikääntyvän yhteiskunnan tosiasioita.

"Huomasin kannanoton, että jopa mieluummin otetaan eläkeiän edelleen korotuksia kuin työperäistä maahanmuuttoa lisää. Kannattaisi hetkeksi pysähtyä ja pohtia, että mitkä ne varsinaiset tavoitteet on. Realismia on, että tarvitsemme nuorta valmiiksi osaavaa työvoimaa. Sitä pitää saada myös maailmalta. Tämä on ikääntyvän yhteiskunnan tosiasia, että näin on. Jos sitä haluaa kieltää niin kukaan muu ei siitä vahingoitu kuin me itse", sanoo Vanhanen.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mihin EU tarvitsee "omia" varoja – avaako komissio rokotesodan?

pe 26.3. klo 6.05–6.35

Euroopan komissio esittää uutta rokotevientiharkintaa. Esityksen on tulkittu olevan näpäytys Iso-Britannian sormille. Ovatko EU ja Iso-Britannia päätymässä brexit-kiistoista kauppapoliittiseen rokotesotaan?

EU:ssa rakennetaan niin sanottua omien varojen järjestelmää. Euroopan parlamentissa äänestettiin laeista, jotka rakentavat tietä unionin uusille tulonlähteille, kuten muovimaksulle.

Mihin EU tarvitsee "omia" varoja? Avataanko omien varojen järjestelmällä tie kohti EU:n omaa verotusoikeutta?

Keskustelemassa ovat europarlamentaarikot Mauri Pekkarinen (re), Henna Virkkunen (epp) ja Silvia Modig (left).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Hallitus on erimielinen: tiukennetaanko koronarajoituksia?

to 25.3. klo 6.05–6.35

Tuleeko Suomen pahimmille korona-alueille liikkumisrajoituksia ja maskipakko sakon uhalla?

Keskustelemassa kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.), kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen ja RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Hallitus on neuvotellut Säätytalolla uusista koronatoimista kaksi iltaa myöhään yöhön, ja neuvottelut jatkuvat tänään. Pöydällä ovat liikkumisrajoitukset ja maskipakko sakon uhalla.

Säätytalolla kokoustavat tänään vain kolme hallituspuoluetta: RKP, vihreät ja vasemmistoliitto. SDP ja keskusta ovat Kymäläisen mukaan valmiita asettamaan tiukempia rajoituksia, mutta kolme tänään kokoontuvaa puoluetta vielä muodostavat kantaansa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja sosiaali- ja terveysministeriö STM ovat arvioineet, että tiukemmille rajoituksille on välttämätön tarve. Kuitenkin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n ylilääkäri Asko Järvinen sanoi Ylelle, että nyt pitäisi huomioida, että viime viikolta on tapahtunut käännettä koronatartuntojen määrässä.

Adlercreutz toteaa, että kyse ei ole pelkästään siitä, ovatko tiukemmat toimet tarpeen vaan pitää ottaa huomioon myös lakiin liittyvät juridiset asiat.

Mykkänen nostaa esiin, että hallituksen koronatoimissa on useita ongelmallisia kohtia.

Lähestyvä pääsiäinen ja eduskunnan istuntotauko lisäävät aikapainetta hallitukselle tehdä asiassa päätös.

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Liike Nyt vastustaa kuntaliitoksia ja autoilun kustannusten nousua

ti 23.3. klo 6.05–6.35

Millaista kuntapolitiikkaa aikoo tehdä Liike Nyt?

Haastateltavana puoluesihteeri Juhani Klemetti.

Liike Nyt pyrkii lisäämään demokratiaa järjestelmällä, jonka kautta kuka tahansa voi äänestää liikkeen asettelemista poliittisista kysymyksistä. Kuitenkin jokaisen kuntavaaliehdokkaan pitää sitoutua Liike Nytin kuuteen perusperiaatteeseen, joista yks liittyy markkinataloden kannattamiseen.

Liike Nyt lupaa viedä politiikan pois kabineteista. Miten se käytännössä tehdään?

Kesäkuussa järjestettävät kuntavaalit ovat Liike Nytille ensimmäiset. Liikkeellä on 500 ehdokasta 70 kunnassa.

Liike Nyt vastustaa kuntien pakkoliitoksia ja pyrkii edistämään kohtuuhintaista asumista.

"Kunnilla ei ole paljon rahaa. Nyt kunnissa pitää herätä siihen, että tehdään yhteityötä yli kuntarajojen," Klemetti kertoo.

Helsingin kaupungin pitäisi Liike Nytin mielestä myydä kolmasosa energiayhtiö Helenin osakkeista ja viedä se pörssiin. Helenistä halutaan kilpailukykyinen kansainvälinen yritys.

Liike ei tue autoilun kustannusten nousua, mutta on kuitenkin huolissaan ilmastonmuutoksesta.

Klemetti korostaa, että ilmastonmuutos on vakava ongelma, ja Suomi on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä.

"Kansainväliset yritykset hakee muista maista paikkoja, joissa kunnianhimo ei ole näin suuri ja tämä vaikuttaa investointeihin, joita Suomi saa", Klemetti kertoo.

Mitä tarkoittaa Liike Nytin slogan "modernein puolue"?

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suomen rajoille tulossa pakkotestaus

su 21.3. klo 11.30–12.00

Eduskunta käsittelee tällä viikolla lakimuutosta, jolla Suomen rajoille on tulossa tiukemmat toimet koronan hillitsemiseksi.

Keskustelemassa kansanedustajat Markus Lohi (kesk.), Mia Laiho (kok.) ja Aki Lindén (sd.) eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnasta.

Tartuntatautilain pykäli 16 ja 22 ollaan muuttamassa niin, että aluehallintoviranomainen voi velvoittaa matkustajia pakolliseen terveystarkastukseen. Tulossa on myös toimivaltuuksia lääkäreille tehdä päätös pakollisesta terveystarkastuksesta.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa esimerkiksi Virosta Suomeen matkustavalle?

Miksi tartulain muuttamisessa on mennyt niin pitkään? Ministeri Krista Kiuru (sd.) on todennut halunneensa lain nopeammin.

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Ilmasto ja korona: hiilidioksidipäästöt laskivat, mutta ei yhtä paljon kaikkialla

la 20.3. klo 11.30–12.00

Koronapandemia vaikutti päästöjen määrään globaalisti.

Haastateltavana Helsingin yliopiston professori, maailman johtava ilmakehän aerosolien fysiikan ja kemian tutkija Markku Kulmala.

Hiilidioksidipäästöt vähenivät viime vuonna maailmanlaajuisesti noin seitsemän prosenttia, paljasti Nature Climate Change -lehdessä maaliskuun alussa julkaistu tutkimus.

Suomessa hiilidioksidipäästöt laskuvat 6,7 prosenttia, ja EU-maissa keskimäärin 9,6 prosenttia.

"Ne maat joissa koronakuolemia on suhteellisesti paljon, rajoitukset ovat olleet ankarampia, mistä seuraa, että hiilidioksidipäästöt vähenee. Suomessa ovat siis koronatoimet onnistuneet paremmin kuin muutamassa muussa maassa, jolloin rajoitukset ovat olleet vähäisempiä", Kulmala kertoo.

Kulmala on vertaillut Suomen ja Ruotsin tilannetta.

"Suomessa on huomattavan vähnemmän kuollut ihmisiä koronaan kuin ilmansaasteisiin vuonna 2020, mutta Ruotsissa on päinvastoin", hän kertoo.

Mitä opimme koronavuodesta ilmaston näkökulmasta?

"Ainakin sen (opimme), että on mahdollista vähentää päästöjä, mahdollista tehdä toimenpiteitä, jotka vaikuttavat globaalisti", Kulmala sanoo.

Kulmala pitää tärkeänä ilmakehän mittaamisen merkitystä, ja hiilinielujen merkitystä ilmastotyössä.

Kulmala on mukana myös Compensate-säätiön neuvonanatajaryhmässä puheenjohtajana.

Vuoteen 2050 mennessä hiiliniuelujen pitäisi olla yhtä suuria kuin päästöjen. Tähän mennessä päästöt ovat koronavuotta lukuun ottamatta kasvaneet joka vuosi. Päästöjen pitäisi laskea kahden prosentin vuosivauhtia.

Suomessa on Pirkanmaalla maailman monipuolisin maanpinnan mittausasema Juupajoen kunnassa, jossa Helsingin yliopisto tekee mittauksia. Vastaavia mittauksia pitäisi Kulmalan mukaan tehdä systemaattisesti ympäri maailmaa.

Kulmala arvioi, että tulevaisuudessa ihmisten "elintaso säilyy ja elinolosuhteet paranevat, ja vaatii monipuolista toimintaa, mutta ilmastonmuutoshaasteeseen vastaaminen ei ole pelkkää kurjuutta".

Toimittajana on Linda Pelkonen.