Politiikkaradio

Politiikkaradio

Keskusjohtoinen nyky-Kiina on vaarassa pudota keskituloluokan loukkuun

tänään klo 6.05–6.35
Viimeisin

Politiikkaa on kaikkialla, ja politiikka on meidän kaikkien asia. Politiikkaradio on myös ohjelma yhteiskunnasta, sen kiinnostavista ilmiöistä ja ihmisistä meillä ja maailmalla. Toimittajina Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen.

Seuraava lähetys

Politiikkaradio

tänään klo 12.30–13.00

Mitä tulee olemaan valtion omistajaohjauspolitiikka tällä hallituskaudella? Haastateltavana kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.). Toimittajana Linda Pelkonen.

Aiemmat lähetykset

Keskusjohtoinen nyky-Kiina on vaarassa pudota keskituloluokan loukkuun

tänään klo 6.05–6.35

Kiinan bruttokansantuote nousi vuosikymmeniä huimia prosentteja. Maa on taloudellinen suurvalta, jonka jälki maailmankaupassa on valtava. Kiinan poliittinen järjestelmä perustuu yhden puolueen ylivaltaan. Maan talous on markkinatalouden ja valtiovetoisen komentotalouden sekoitus. Onko nyky-Kiinalla eväitä jatkaa kasvua ja nousta maailman suurimmaksi taloudeksi?

Miksi Kiinan bruttokansantuotteessa on näkynyt hiipumisen merkkejä läpi 2010-luvun?

Kykeneekö Kiina välttämään keskituloluokan loukun, johon moni entinen kehitysmaa on vaurastuessaan pudonnut?

Entä kumpi on todellinen maailmankaupan moottori: Yhdysvallat vai Kiina?

Kuinka todennäköistä on, että nyky-Kiina käynnistäisi globaalin talouslaman?

Mitä Kiinan taloudessa tapahtuu?

Keskustelemassa ovat Ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osaston päällikkö Ilkka-Pekka Similä, Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta sekä Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Keskusjohtoinen nyky-Kiina on vaarassa pudota keskituloluokan loukkuun

eilen klo 12.30–13.00

Kiinan bruttokansantuote nousi vuosikymmeniä huimia prosentteja. Maa on taloudellinen suurvalta, jonka jälki maailmankaupassa on valtava. Kiinan poliittinen järjestelmä perustuu yhden puolueen ylivaltaan. Maan talous on markkinatalouden ja valtiovetoisen komentotalouden sekoitus. Onko nyky-Kiinalla eväitä jatkaa kasvua ja nousta maailman suurimmaksi taloudeksi?

Miksi Kiinan bruttokansantuotteessa on näkynyt hiipumisen merkkejä läpi 2010-luvun?

Kykeneekö Kiina välttämään keskituloluokan loukun, johon moni entinen kehitysmaa on vaurastuessaan pudonnut?

Entä kumpi on todellinen maailmankaupan moottori: Yhdysvallat vai Kiina?

Kuinka todennäköistä on, että nyky-Kiina käynnistäisi globaalin talouslaman?

Mitä Kiinan taloudessa tapahtuu?

Keskustelemassa ovat Ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osaston päällikkö Ilkka-Pekka Similä, Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta sekä Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Trumpin virkarikostutkinta: mikä on Rudy Giulianin rooli?

eilen klo 6.05–6.35

Yhdysvalloissa käydään parhaillaan ennennäkemätöntä virkarikoskuulemista presidentti Donald Trumpia vastaan. Mitä tämä merkitsee Trumpin uralle? Entä Yhdysvalloille laajemmin?

Vieraina ovat Yhdysvaltain tutkimuksen emeritusprofessori Markku Henriksson, Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä sekä Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Millaisia argumentteja puolesta ja vastaan virkarikossyytteessä on esitetty? Miten prosessi etenee?

Onko Trumpin ja Ukrainen presidentin Volodymyr Zelenskyn välillä käyty epävirallinen puhelinkeskustelu ainoa laatuaan vai onko kyse vain jäävuoren huipusta?

Salonius-Pasternakin mielestä olisi outoa, jos vain Ukrainan suhteen järjesteltäisiin asiat näin epävirallisesti, ja kaikissa muissa maissa viralliset linjat olisivat toimineet.

Mielenkiintoinen juonne virkarikoskeississä on Trumpin henkilökohtaisen neuvonantajan Rudy Giulianin tahattomat taskupuhelut toimittajalle.

Onko Trumpilla vielä mahdollisuudet voittaa vaalit tämän jälkeen? Henriksson ja Salonius-Pasternak arvioivat, että Trumpilla on vielä mahdollisuudet toiselle kaudelle Yhdysvaltojen presidenttinä. Penttilä suhtautuu skeptisemmin Trumpin mahdollisuuksiin.

Trumpin virkarikostutkinta: mikä on Rudy Giulianin rooli?

toissa päivänä klo 12.30–13.00

Yhdysvalloissa käydään parhaillaan ennennäkemätöntä virkarikoskuulemista presidentti Donald Trumpia vastaan. Mitä tämä merkitsee Trumpin uralle? Entä Yhdysvalloille laajemmin?

Vieraina ovat Yhdysvaltain tutkimuksen emeritusprofessori Markku Henriksson, Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä sekä Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Millaisia argumentteja puolesta ja vastaan virkarikossyytteessä on esitetty? Miten prosessi etenee?

Onko Trumpin ja Ukrainen presidentin Volodymyr Zelenskyn välillä käyty epävirallinen puhelinkeskustelu ainoa laatuaan vai onko kyse vain jäävuoren huipusta?

Salonius-Pasternakin mielestä olisi outoa, jos vain Ukrainan suhteen järjesteltäisiin asiat näin epävirallisesti, ja kaikissa muissa maissa viralliset linjat olisivat toimineet.

Mielenkiintoinen juonne virkarikoskeississä on Trumpin henkilökohtaisen neuvonantajan Rudy Giulianin tahattomat taskupuhelut toimittajalle.

Onko Trumpilla vielä mahdollisuudet voittaa vaalit tämän jälkeen? Henriksson ja Salonius-Pasternak arvioivat, että Trumpilla on vielä mahdollisuudet toiselle kaudelle Yhdysvaltojen presidenttinä. Penttilä suhtautuu skeptisemmin Trumpin mahdollisuuksiin.

Uhkakuvat ovat nykyisin sekuntipeliä - Suomikin on nostanut valmiutta

ma 18.11. klo 6.05–6.35

Tuhoisasta kyberiskusta on varoiteltu pitkään, mutta toistaiseksi Suomessa ei ole sellaista nähty, totesi puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) maanpuolustuskurssin avajaispuheessaan.

Millainen uhka kyberisku on Suomelle? Onko uhkaa liioiteltu, vai vähätelty? Onko vähittäinen kehitys todennäköisempi uhka kuin yksittäinen suuri isku?

Haastateltavina puolustusvaliokunnasta Jukka Kopra (kok.) ja Atte Harjanne sekä ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko (ps.). Toimittajana Linda Pelkonen.

Kaikkosen mielestä "uudet sotakäsitteet" kuten "informaatiosota" ja "hybridisodankäynti" ovat ongelmallisia ja osittain yliampuvia. Hän toteaa Suomen turvallisuustilanteen heikentyneen.

Kopra korostaa, että näiden uusien käsitteiden takana olevat imiöt eivät ole täysin uusia, vaan informaatiovaikuttamista on ollut aiemminkin. Harjanteen mielestä Suomessa ollaan ennen Krimin valtausta oltu liian tuudittautuneita hyvään turvallisuustilanteeseen. Niikko tuo esiin, että Suomi on jo nostanut valmiutta kyberturvallisuuden parantamiseksi.

Niikko, Harjanne ja Kopra ovat yksimielisiä siitä, että sekä kyberturvallisuuden että perinteisen sodankäynnin uhkaan on Suomessa varauduttava vakavasti kumpaakaan aliarvioimatta.

Suurvaltapolitiikan paluu, kauppakiistat ja propagandistinen ilmapiiri ovat muuttaneet Suomenkin toimintaympäristöä levottomammaksi.

"Puolustusvoimat on jo muutettu koulutusorganisaatiosta valmiusorganisaatioksi. Presidentti voi nykyisin kutusa joukkoja tositoimiin hyvin lyhyellä varoitusajalla. Ennen valmiutta nostettiin kalenteriin katsomalla - nykyisin sekunttikellosta", Kopra toteaa.

Antti Rinteen eläke-ehdotus syynissä: voidaanko naisten eläkkeitä nostaa?

su 17.11. klo 11.30–12.00

Voiko naisten eläkkeitä korottaa ja mitä vaikutuksia sillä olisi jos näin tehtäisiin?

Pääministeri Antti Rinne (sd.) esitti eduskunnan kyselytunnilla eläkevarojen käyttöä sen kompensoimiseksi, että nykyisille eläkeläisille ei ole kertynyt eläkettä vanhempainvapaan ajalta.

Mitä se merkitsisi, jos Rinteen ehdotus toteutetaan?

Haastateltavana Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Toimittajana Linda Pelkonen.

Onko Suomen eläkejärjestelmä reilu? Minkälaisia korjauspaineita eläkejärjestelmässä on?

Entinen kansanedustaja, liikemies Eero Lehti (kok.) ehdotti, että työeläkevaroista 50 prosenttia sijoitettaisiin pörssiin.

Poliittisten päätösten vaikutusten arviointi: mahdotonta, mahdollista vai äärimmäisen vaikeaa?

su 17.11. klo 11.00–11.30

Jos hallitus päättää lisätä työttömille keppiä tai porkkanaa, miten voimme tietää onko kyseinen päätös hyvä vai huono? Kuinka helposti työllisyyspolitiikka lepää poliittisesti värittyneiden oletusten varassa? Missä määrin poliittiset päätökset perustuvat tutkittuun tietoon?

Onko esimerkiksi työttömien aktiivimallin työllisyysvaikutuksia kyetty luotettavasti osoittamaan, vaikka mallilla on leikattu yli sadantuhannen työttömän työttömyysturvaa? Entä tiedämmekö kuinka suuri on ollut kiky-sopimuksen vaikutus työllisyyteen?

Onko poliittisten päätösten vaikutuksia mahdotonta, mahdollista vai äärimmäisen vaikeaa arvioida?

Vieraana on Helsingin yliopiston julkistalouden professori Roope Uusitalo.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Sisäministeri Ohisalo (vihr.): Uhkaako radikaali äärioikeisto Suomessa sisäistä turvallisuutta?

la 16.11. klo 11.30–12.00

Helsingissä juutalaisen seurakunnan ulkopuolelle liimattiin Daavidin tähti -tarroja jude tekstillä. Teko ajoittuu natsien kristalliyön tapahtumien vuosipäivään ja liittyy uusnatsiliikkeeseen, jonka epäillään jatkavan hovioikeudessa kielletyn Pohjoismaisen vastarintaliikkeen toimintaa. Uhkaako radikaalin äärioikeiston toiminta Suomessa sisäistä turvallisuutta?

Onko antisemitismi Suomessa marginaali-ilmiö vai laajempi uhka?

Tanskan viranomaiset päättivät ottaa käyttöön väliaikaiset rajatarkastukset Ruotsin vastaisella rajalla. Päätöstä perustellaan Ruotsista Tanskaan suuntautuvan rikollisuuden ehkäisyllä. Kohdistuuko vastaava järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvä uhka myös Suomen rajoille?

Miten liikennettä jatkossa verotetaan, jos ilmastopolitiikan takia raskaasti verotettujen polttoaineiden käyttö vähenee?

Vieraana on sisäministeri ja Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Uhkakuvat ovat nykyisin sekuntipeliä - Suomikin on nostanut valmiutta

la 16.11. klo 11.00–11.30

Tuhoisasta kyberiskusta on varoiteltu pitkään, mutta toistaiseksi Suomessa ei ole sellaista nähty, totesi puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) maanpuolustuskurssin avajaispuheessaan.

Millainen uhka kyberisku on Suomelle? Onko uhkaa liioiteltu, vai vähätelty? Onko vähittäinen kehitys todennäköisempi uhka kuin yksittäinen suuri isku?

Haastateltavina puolustusvaliokunnasta Jukka Kopra (kok.) ja Atte Harjanne sekä ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko (ps.). Toimittajana Linda Pelkonen.

Kaikkosen mielestä "uudet sotakäsitteet" kuten "informaatiosota" ja "hybridisodankäynti" ovat ongelmallisia ja osittain yliampuvia. Hän toteaa Suomen turvallisuustilanteen heikentyneen.

Kopra korostaa, että näiden uusien käsitteiden takana olevat imiöt eivät ole täysin uusia, vaan informaatiovaikuttamista on ollut aiemminkin. Harjanteen mielestä Suomessa ollaan ennen Krimin valtausta oltu liian tuudittautuneita hyvään turvallisuustilanteeseen. Niikko tuo esiin, että Suomi on jo nostanut valmiutta kyberturvallisuuden parantamiseksi.

Niikko, Harjanne ja Kopra ovat yksimielisiä siitä, että sekä kyberturvallisuuden että perinteisen sodankäynnin uhkaan on Suomessa varauduttava vakavasti kumpaakaan aliarvioimatta.

Suurvaltapolitiikan paluu, kauppakiistat ja propagandistinen ilmapiiri ovat muuttaneet Suomenkin toimintaympäristöä levottomammaksi.

"Puolustusvoimat on jo muutettu koulutusorganisaatiosta valmiusorganisaatioksi. Presidentti voi nykyisin kutusa joukkoja tositoimiin hyvin lyhyellä varoitusajalla. Ennen valmiutta nostettiin kalenteriin katsomalla - nykyisin sekunttikellosta", Kopra toteaa.

Uhkakuvat ovat nykyisin sekuntipeliä - Suomikin on nostanut valmiutta

pe 15.11. klo 12.30–13.00

Tuhoisasta kyberiskusta on varoiteltu pitkään, mutta toistaiseksi Suomessa ei ole sellaista nähty, totesi puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) maanpuolustuskurssin avajaispuheessaan.

Millainen uhka kyberisku on Suomelle? Onko uhkaa liioiteltu, vai vähätelty? Onko vähittäinen kehitys todennäköisempi uhka kuin yksittäinen suuri isku?

Haastateltavina puolustusvaliokunnasta Jukka Kopra (kok.) ja Atte Harjanne sekä ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko (ps.). Toimittajana Linda Pelkonen.

Kaikkosen mielestä "uudet sotakäsitteet" kuten "informaatiosota" ja "hybridisodankäynti" ovat ongelmallisia ja osittain yliampuvia. Hän toteaa Suomen turvallisuustilanteen heikentyneen.

Kopra korostaa, että näiden uusien käsitteiden takana olevat imiöt eivät ole täysin uusia, vaan informaatiovaikuttamista on ollut aiemminkin. Harjanteen mielestä Suomessa ollaan ennen Krimin valtausta oltu liian tuudittautuneita hyvään turvallisuustilanteeseen. Niikko tuo esiin, että Suomi on jo nostanut valmiutta kyberturvallisuuden parantamiseksi.

Niikko, Harjanne ja Kopra ovat yksimielisiä siitä, että sekä kyberturvallisuuden että perinteisen sodankäynnin uhkaan on Suomessa varauduttava vakavasti kumpaakaan aliarvioimatta.

Suurvaltapolitiikan paluu, kauppakiistat ja propagandistinen ilmapiiri ovat muuttaneet Suomenkin toimintaympäristöä levottomammaksi.

"Puolustusvoimat on jo muutettu koulutusorganisaatiosta valmiusorganisaatioksi. Presidentti voi nykyisin kutusa joukkoja tositoimiin hyvin lyhyellä varoitusajalla. Ennen valmiutta nostettiin kalenteriin katsomalla - nykyisin sekunttikellosta", Kopra toteaa.

Sisäministeri Ohisalo (vihr.): Uhkaako radikaali äärioikeisto Suomessa sisäistä turvallisuutta?

pe 15.11. klo 6.05–6.35

Helsingissä juutalaisen seurakunnan ulkopuolelle liimattiin Daavidin tähti -tarroja jude tekstillä. Teko ajoittuu natsien kristalliyön tapahtumien vuosipäivään ja liittyy uusnatsiliikkeeseen, jonka epäillään jatkavan hovioikeudessa kielletyn Pohjoismaisen vastarintaliikkeen toimintaa. Uhkaako radikaalin äärioikeiston toiminta Suomessa sisäistä turvallisuutta?

Onko antisemitismi Suomessa marginaali-ilmiö vai laajempi uhka?

Tanskan viranomaiset päättivät ottaa käyttöön väliaikaiset rajatarkastukset Ruotsin vastaisella rajalla. Päätöstä perustellaan Ruotsista Tanskaan suuntautuvan rikollisuuden ehkäisyllä. Kohdistuuko vastaava järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvä uhka myös Suomen rajoille?

Miten liikennettä jatkossa verotetaan, jos ilmastopolitiikan takia raskaasti verotettujen polttoaineiden käyttö vähenee?

Vieraana on sisäministeri ja Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Sisäministeri Ohisalo (vihr.): Uhkaako radikaali äärioikeisto Suomessa sisäistä turvallisuutta?

to 14.11. klo 12.30–13.00

Helsingissä juutalaisen seurakunnan ulkopuolelle liimattiin Daavidin tähti -tarroja jude tekstillä. Teko ajoittuu natsien kristalliyön tapahtumien vuosipäivään ja liittyy uusnatsiliikkeeseen, jonka epäillään jatkavan hovioikeudessa kielletyn Pohjoismaisen vastarintaliikkeen toimintaa. Uhkaako radikaalin äärioikeiston toiminta Suomessa sisäistä turvallisuutta?

Onko antisemitismi Suomessa marginaali-ilmiö vai laajempi uhka?

Tanskan viranomaiset päättivät ottaa käyttöön väliaikaiset rajatarkastukset Ruotsin vastaisella rajalla. Päätöstä perustellaan Ruotsista Tanskaan suuntautuvan rikollisuuden ehkäisyllä. Kohdistuuko vastaava järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvä uhka myös Suomen rajoille?

Miten liikennettä jatkossa verotetaan, jos ilmastopolitiikan takia raskaasti verotettujen polttoaineiden käyttö vähenee?

Vieraana on sisäministeri ja Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Antti Rinteen eläke-ehdotus syynissä: voidaanko naisten eläkkeitä nostaa?

to 14.11. klo 6.05–6.35

Voiko naisten eläkkeitä korottaa ja mitä vaikutuksia sillä olisi jos näin tehtäisiin?

Pääministeri Antti Rinne (sd.) esitti eduskunnan kyselytunnilla eläkevarojen käyttöä sen kompensoimiseksi, että nykyisille eläkeläisille ei ole kertynyt eläkettä vanhempainvapaan ajalta.

Mitä se merkitsisi, jos Rinteen ehdotus toteutetaan?

Haastateltavana Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Toimittajana Linda Pelkonen.

Onko Suomen eläkejärjestelmä reilu? Minkälaisia korjauspaineita eläkejärjestelmässä on?

Entinen kansanedustaja, liikemies Eero Lehti (kok.) ehdotti, että työeläkevaroista 50 prosenttia sijoitettaisiin pörssiin.

Antti Rinteen eläke-ehdotus syynissä: voidaanko naisten eläkkeitä nostaa?

ke 13.11. klo 12.30–13.00

Voiko naisten eläkkeitä korottaa ja mitä vaikutuksia sillä olisi jos näin tehtäisiin?

Pääministeri Antti Rinne (sd.) esitti eduskunnan kyselytunnilla eläkevarojen käyttöä sen kompensoimiseksi, että nykyisille eläkeläisille ei ole kertynyt eläkettä vanhempainvapaan ajalta.

Mitä se merkitsisi, jos Rinteen ehdotus toteutetaan?

Haastateltavana Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Toimittajana Linda Pelkonen.

Onko Suomen eläkejärjestelmä reilu? Minkälaisia korjauspaineita eläkejärjestelmässä on?

Entinen kansanedustaja, liikemies Eero Lehti (kok.) ehdotti, että työeläkevaroista 50 prosenttia sijoitettaisiin pörssiin.

Poliittisten päätösten vaikutusten arviointi: mahdotonta, mahdollista vai äärimmäisen vaikeaa?

ke 13.11. klo 6.05–6.35

Jos hallitus päättää lisätä työttömille keppiä tai porkkanaa, miten voimme tietää onko kyseinen päätös hyvä vai huono? Kuinka helposti työllisyyspolitiikka lepää poliittisesti värittyneiden oletusten varassa? Missä määrin poliittiset päätökset perustuvat tutkittuun tietoon?

Onko esimerkiksi työttömien aktiivimallin työllisyysvaikutuksia kyetty luotettavasti osoittamaan, vaikka mallilla on leikattu yli sadantuhannen työttömän työttömyysturvaa? Entä tiedämmekö kuinka suuri on ollut kiky-sopimuksen vaikutus työllisyyteen?

Onko poliittisten päätösten vaikutuksia mahdotonta, mahdollista vai äärimmäisen vaikeaa arvioida?

Vieraana on Helsingin yliopiston julkistalouden professori Roope Uusitalo.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Poliittisten päätösten vaikutusten arviointi: mahdotonta, mahdollista vai äärimmäisen vaikeaa?

ti 12.11. klo 12.30–13.00

Jos hallitus päättää lisätä työttömille keppiä tai porkkanaa, miten voimme tietää onko kyseinen päätös hyvä vai huono? Kuinka helposti työllisyyspolitiikka lepää poliittisesti värittyneiden oletusten varassa? Missä määrin poliittiset päätökset perustuvat tutkittuun tietoon?

Onko esimerkiksi työttömien aktiivimallin työllisyysvaikutuksia kyetty luotettavasti osoittamaan, vaikka mallilla on leikattu yli sadantuhannen työttömän työttömyysturvaa? Entä tiedämmekö kuinka suuri on ollut kiky-sopimuksen vaikutus työllisyyteen?

Onko poliittisten päätösten vaikutuksia mahdotonta, mahdollista vai äärimmäisen vaikeaa arvioida?

Vieraana on Helsingin yliopiston julkistalouden professori Roope Uusitalo.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miksi vaalit eivät tuota ratkaisua Espanjan poliittiseen takalukkoon?

ti 12.11. klo 6.05–6.35

Neljännet vaalit neljään vuoteen. Toiset jo tänä vuonna. Eikä vieläkään läpimurtoa poliittisen pattitilanteen avaamiseksi. Miksi vaalit eivät Espanjassa tuota ratkaisua poliittiseen hajaannukseen?

Minkälainen hallituskoalitio Espanjan parlamenttivaalit voittaneen sosialistipuolueen ympärille olisi mahdollista muodostaa?

Johtaako vaalitulos Katalonian tilanteen lientymiseen vai kärjistymiseen? Miten kannatustaan kasvattanut äärioikeistopuolue Vox hyötyi Katalonian kriisistä?

Miksi kysymys Espanjan identiteetistä on tapetilla politiikassa?

Miksi vaaleissa ei puhuttu ilmastonmuutoksesta, vaikka Espanjassa elinkeinoelämä ja maatalous kärsivät kuivuudesta?

Espanjan parlamenttivaaleja analysoivat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko sekä lähetystöneuvos Veikko Kiljunen ulkoministeriöstä.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miksi vaalit eivät tuota ratkaisua Espanjan poliittiseen takalukkoon?

ma 11.11. klo 12.30–13.00

Neljännet vaalit neljään vuoteen. Toiset jo tänä vuonna. Eikä vieläkään läpimurtoa poliittisen pattitilanteen avaamiseksi. Miksi vaalit eivät Espanjassa tuota ratkaisua poliittiseen hajaannukseen?

Minkälainen hallituskoalitio Espanjan parlamenttivaalit voittaneen sosialistipuolueen ympärille olisi mahdollista muodostaa?

Johtaako vaalitulos Katalonian tilanteen lientymiseen vai kärjistymiseen? Miten kannatustaan kasvattanut äärioikeistopuolue Vox hyötyi Katalonian kriisistä?

Miksi kysymys Espanjan identiteetistä on tapetilla politiikassa?

Miksi vaaleissa ei puhuttu ilmastonmuutoksesta, vaikka Espanjassa elinkeinoelämä ja maatalous kärsivät kuivuudesta?

Espanjan parlamenttivaaleja analysoivat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko sekä lähetystöneuvos Veikko Kiljunen ulkoministeriöstä.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Puheet päreiksi: Herraviha, kulttuurisodat vai politiikan pirstaloituminen - mistä gallupit kertovat?

ma 11.11. klo 6.05–6.35

Gallupit heiluvat. Mitä niistä jää käteen? Miksi Perussuomalaisten gallup-suosio kasvaa? Miksi demareiden gallup-suosio laskee?

Johtuuko SDP:n kannatuksen lasku vanhasta kunnon herravihasta ja pettymyksestä perinteisiin vallankäyttöpuolueisiin? Nojaako Perussuomalaisten gallup-suosio kulttuuristen ristiriitojen lietsomiseen?

Onko puolueiden nykyinen kannatuskehitys merkki poliittisen kentän polarisoitumisesta, sirpaloitumisesta vai jopa pirstaloitumisesta?

Miksi kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) vanhasta kirjoituksesta käynnistettiin esitutkinta? Voiko menneitä kirjoituksia tulkita nykyajan ihanteista käsin?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Suomen eduskunnan kirjoitetut ja kirjoittamattomat säännöt

su 10.11. klo 11.30–12.00

Vapaa ja rajoittamaton puheoikeus, vakaa ja arvokas käytös, pidättäytyminen vain ja ainoastaan oikeudessa ja totuudessa. Nämä ja monet muut kirjoitetut tai kirjoittamattomat säännöt ja tavat hallitsevat eduskuntaa ja siellä politikoivia kansanedustajia. Minkälaisia ovat lukuisat säännöt ja tavat, jotka ohjaavat eduskuntaa?

Miksi eduskunnan päivittäinen poliittinen elämä koostuu suoranaisesta sääntöviidakosta ja omintakeisesta parlamentaarisesta kulttuurista?

Miksi eduskunnan riippumattomuus ja mahdollisuus itsesäätelyyn ovat tärkeitä periaatteita vapaan poliittisen järjestelmän ja kansanvallan toteutumisen kannalta?

Miksi poliittisen toiminnan oikeudellinen ohjaus, politiikan oikeudellistuminen, on uhka kansanvallalle?

Vieraana on eduskunnan johtava tietoasiantuntija Timo Turja.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Onko Chilen protestit merkki pieleen menneestä oikeistopolitiikasta?

su 10.11. klo 11.00–11.30

Chilessä on Etelä-Amerikan suurimmat tuloerot. Vaikka Chilen talous on kasvanut, vain pieni osa väeöstöstä on päässyt nauttimaan kasvun hedelmistä.

Studiossa diplomaatti Tapani Brotherus ja puhelimessa Chilestä tutkija Auli Leskinen. Toimittajana Linda Pelkonen.

Brotherus toimi Suomen suurlähetystössä väliaikaisena asiainhoitajana vuonna 1973 kun maassa tapahtui väkivaltainen vallankkaappaus, ja Augusto Pinochet joukkoineen syrjäytti presidentti Salvador Allenden.

Pinochet otti neuvoja Chicagon koulukuntaan kuuluvalta Milton Friedmanilta. Chilessä yksityistettiin Pinochetin johdolla terveydenhuolto, eläkejärjestelmä ja koulutusta kovalla kädellä.

Leskisen mukaan Pinochetin perintö näkyy Chilessä nykyäänkin, koska Pinochetin jälkeiset hallitukset eivät ole pystyneet tekemään kaivattuja muutoksia yhteiskunnassa.

"Tämä Chilen uusliberalistinen talousmalli on aivan sama, jonka Pinochet tänne istutti," Leskinen toteaa.

"Pinochetin haamut taitavat leijailla Chilen yllä, mutta täyttä alibia se ei anna Chilen parlamentille kuitenkaan", Brotherus arvioi.

Mitä tapahtuu kilpailulle ja hinnoille jos Mehiläisestä kasvaa Pohjoismaiden suurin?

la 9.11. klo 11.30–12.00

Terveysjätti Mehiläinen ilmoitti tiistaina ostavansa Pihlajalinnan. Jos tämä kauppa toteutuu, Mehiläisestä tulee Suomen ja Pohjoismaiden suurin yksityinen terveysalan yritys.

Mitä se merkitsee? Merkitseekö kauppa kilpailun vähenemistä, kuten perhe ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) arvioi?

Haastateltavana sosiaalipolitiikan yliopistolehtori Johannes Kananen Helsingin yliopistosta ja uudistumiskykyjohtoaja Antti Kivelä Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta Sitrasta. Toimittajana Linda Pelkonen.

Kauppa menee nyt Kilpailu- ja kuluttajaviraston käsiteltäväksi. Kananen arvioi, että Mehiläisen ja Pihlajalinnan yhdistyminen ei todennäköisesti toteudu sellaisenaan.

Mikä rooli yksityisillä terveysalan yrityksillä Suomessa on, ja mikä sen pitäisi olla? Miten hyvä hoito ja yhteiskunnan etu yhdistyvät voitontavoitteluun?

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus on sorvaamassa sote-uudistusta. Kanasen mielestä nyt olisi tärkeää kiinnittää huomio voiton ja tehokkuuden tavoittelun sijaan palveluiden laatuun. Hän kritisoi myös ideologista keskustelua siitä, että yksityiset palveluntuottajat olisivat tehokkaampia kuin julkiset.

Kivelän mielestä Suomen terveysjärjestelmän ongelmat ovat terveyseroissa ja kunnat on laitettu liian ahtaalle.

"Kunnat eivät enää pysty hoitamaan vastuutaan, koska markkina on muuttunut niin paljon", Kivelä toteaa.

Puheet päreiksi: Herraviha, kulttuurisodat vai politiikan pirstaloituminen - mistä gallupit kertovat?

la 9.11. klo 11.00–11.30

Gallupit heiluvat. Mitä niistä jää käteen? Miksi Perussuomalaisten gallup-suosio kasvaa? Miksi demareiden gallup-suosio laskee?

Johtuuko SDP:n kannatuksen lasku vanhasta kunnon herravihasta ja pettymyksestä perinteisiin vallankäyttöpuolueisiin? Nojaako Perussuomalaisten gallup-suosio kulttuuristen ristiriitojen lietsomiseen?

Onko puolueiden nykyinen kannatuskehitys merkki poliittisen kentän polarisoitumisesta, sirpaloitumisesta vai jopa pirstaloitumisesta?

Miksi kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) vanhasta kirjoituksesta käynnistettiin esitutkinta? Voiko menneitä kirjoituksia tulkita nykyajan ihanteista käsin?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Puheet päreiksi: Herraviha, kulttuurisodat vai politiikan pirstaloituminen - mistä gallupit kertovat?

pe 8.11. klo 12.30–13.00

Gallupit heiluvat. Mitä niistä jää käteen? Miksi Perussuomalaisten gallup-suosio kasvaa? Miksi demareiden gallup-suosio laskee?

Johtuuko SDP:n kannatuksen lasku vanhasta kunnon herravihasta ja pettymyksestä perinteisiin vallankäyttöpuolueisiin? Nojaako Perussuomalaisten gallup-suosio kulttuuristen ristiriitojen lietsomiseen?

Onko puolueiden nykyinen kannatuskehitys merkki poliittisen kentän polarisoitumisesta, sirpaloitumisesta vai jopa pirstaloitumisesta?

Miksi kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) vanhasta kirjoituksesta käynnistettiin esitutkinta? Voiko menneitä kirjoituksia tulkita nykyajan ihanteista käsin?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Mitä tapahtuu kilpailulle ja hinnoille jos Mehiläisestä kasvaa Pohjoismaiden suurin?

pe 8.11. klo 6.05–6.35

Terveysjätti Mehiläinen ilmoitti tiistaina ostavansa Pihlajalinnan. Jos tämä kauppa toteutuu, Mehiläisestä tulee Suomen ja Pohjoismaiden suurin yksityinen terveysalan yritys.

Mitä se merkitsee? Merkitseekö kauppa kilpailun vähenemistä, kuten perhe ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) arvioi?

Haastateltavana sosiaalipolitiikan yliopistolehtori Johannes Kananen Helsingin yliopistosta ja uudistumiskykyjohtoaja Antti Kivelä Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta Sitrasta. Toimittajana Linda Pelkonen.

Kauppa menee nyt Kilpailu- ja kuluttajaviraston käsiteltäväksi. Kananen arvioi, että Mehiläisen ja Pihlajalinnan yhdistyminen ei todennäköisesti toteudu sellaisenaan.

Mikä rooli yksityisillä terveysalan yrityksillä Suomessa on, ja mikä sen pitäisi olla? Miten hyvä hoito ja yhteiskunnan etu yhdistyvät voitontavoitteluun?

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus on sorvaamassa sote-uudistusta. Kanasen mielestä nyt olisi tärkeää kiinnittää huomio voiton ja tehokkuuden tavoittelun sijaan palveluiden laatuun. Hän kritisoi myös ideologista keskustelua siitä, että yksityiset palveluntuottajat olisivat tehokkaampia kuin julkiset.

Kivelän mielestä Suomen terveysjärjestelmän ongelmat ovat terveyseroissa ja kunnat on laitettu liian ahtaalle.

"Kunnat eivät enää pysty hoitamaan vastuutaan, koska markkina on muuttunut niin paljon", Kivelä toteaa.

Mitä tapahtuu kilpailulle ja hinnoille jos Mehiläisestä kasvaa Pohjoismaiden suurin?

to 7.11. klo 12.30–13.00

Terveysjätti Mehiläinen ilmoitti tiistaina ostavansa Pihlajalinnan. Jos tämä kauppa toteutuu, Mehiläisestä tulee Suomen ja Pohjoismaiden suurin yksityinen terveysalan yritys.

Mitä se merkitsee? Merkitseekö kauppa kilpailun vähenemistä, kuten perhe ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) arvioi?

Haastateltavana sosiaalipolitiikan yliopistolehtori Johannes Kananen Helsingin yliopistosta ja uudistumiskykyjohtoaja Antti Kivelä Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta Sitrasta. Toimittajana Linda Pelkonen.

Kauppa menee nyt Kilpailu- ja kuluttajaviraston käsiteltäväksi. Kananen arvioi, että Mehiläisen ja Pihlajalinnan yhdistyminen ei todennäköisesti toteudu sellaisenaan.

Mikä rooli yksityisillä terveysalan yrityksillä Suomessa on, ja mikä sen pitäisi olla? Miten hyvä hoito ja yhteiskunnan etu yhdistyvät voitontavoitteluun?

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus on sorvaamassa sote-uudistusta. Kanasen mielestä nyt olisi tärkeää kiinnittää huomio voiton ja tehokkuuden tavoittelun sijaan palveluiden laatuun. Hän kritisoi myös ideologista keskustelua siitä, että yksityiset palveluntuottajat olisivat tehokkaampia kuin julkiset.

Kivelän mielestä Suomen terveysjärjestelmän ongelmat ovat terveyseroissa ja kunnat on laitettu liian ahtaalle.

"Kunnat eivät enää pysty hoitamaan vastuutaan, koska markkina on muuttunut niin paljon", Kivelä toteaa.

Suomen eduskunnan kirjoitetut ja kirjoittamattomat säännöt

to 7.11. klo 6.05–6.35

Vapaa ja rajoittamaton puheoikeus, vakaa ja arvokas käytös, pidättäytyminen vain ja ainoastaan oikeudessa ja totuudessa. Nämä ja monet muut kirjoitetut tai kirjoittamattomat säännöt ja tavat hallitsevat eduskuntaa ja siellä politikoivia kansanedustajia. Minkälaisia ovat lukuisat säännöt ja tavat, jotka ohjaavat eduskuntaa?

Miksi eduskunnan päivittäinen poliittinen elämä koostuu suoranaisesta sääntöviidakosta ja omintakeisesta parlamentaarisesta kulttuurista?

Miksi eduskunnan riippumattomuus ja mahdollisuus itsesäätelyyn ovat tärkeitä periaatteita vapaan poliittisen järjestelmän ja kansanvallan toteutumisen kannalta?

Miksi poliittisen toiminnan oikeudellinen ohjaus, politiikan oikeudellistuminen, on uhka kansanvallalle?

Vieraana on eduskunnan johtava tietoasiantuntija Timo Turja.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suomen eduskunnan kirjoitetut ja kirjoittamattomat säännöt

ke 6.11. klo 12.30–13.00

Vapaa ja rajoittamaton puheoikeus, vakaa ja arvokas käytös, pidättäytyminen vain ja ainoastaan oikeudessa ja totuudessa. Nämä ja monet muut kirjoitetut tai kirjoittamattomat säännöt ja tavat hallitsevat eduskuntaa ja siellä politikoivia kansanedustajia. Minkälaisia ovat lukuisat säännöt ja tavat, jotka ohjaavat eduskuntaa?

Miksi eduskunnan päivittäinen poliittinen elämä koostuu suoranaisesta sääntöviidakosta ja omintakeisesta parlamentaarisesta kulttuurista?

Miksi eduskunnan riippumattomuus ja mahdollisuus itsesäätelyyn ovat tärkeitä periaatteita vapaan poliittisen järjestelmän ja kansanvallan toteutumisen kannalta?

Miksi poliittisen toiminnan oikeudellinen ohjaus, politiikan oikeudellistuminen, on uhka kansanvallalle?

Vieraana on eduskunnan johtava tietoasiantuntija Timo Turja.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Onko Chilen protestit merkki pieleen menneestä oikeistopolitiikasta?

ke 6.11. klo 6.05–6.35

Chilessä on Etelä-Amerikan suurimmat tuloerot. Vaikka Chilen talous on kasvanut, vain pieni osa väeöstöstä on päässyt nauttimaan kasvun hedelmistä.

Studiossa diplomaatti Tapani Brotherus ja puhelimessa Chilestä tutkija Auli Leskinen. Toimittajana Linda Pelkonen.

Brotherus toimi Suomen suurlähetystössä väliaikaisena asiainhoitajana vuonna 1973 kun maassa tapahtui väkivaltainen vallankkaappaus, ja Augusto Pinochet joukkoineen syrjäytti presidentti Salvador Allenden.

Pinochet otti neuvoja Chicagon koulukuntaan kuuluvalta Milton Friedmanilta. Chilessä yksityistettiin Pinochetin johdolla terveydenhuolto, eläkejärjestelmä ja koulutusta kovalla kädellä.

Leskisen mukaan Pinochetin perintö näkyy Chilessä nykyäänkin, koska Pinochetin jälkeiset hallitukset eivät ole pystyneet tekemään kaivattuja muutoksia yhteiskunnassa.

"Tämä Chilen uusliberalistinen talousmalli on aivan sama, jonka Pinochet tänne istutti," Leskinen toteaa.

"Pinochetin haamut taitavat leijailla Chilen yllä, mutta täyttä alibia se ei anna Chilen parlamentille kuitenkaan", Brotherus arvioi.

Onko Chilen protestit merkki pieleen menneestä oikeistopolitiikasta?

ti 5.11. klo 12.30–13.00

Chilessä on Etelä-Amerikan suurimmat tuloerot. Vaikka Chilen talous on kasvanut, vain pieni osa väeöstöstä on päässyt nauttimaan kasvun hedelmistä.

Studiossa diplomaatti Tapani Brotherus ja puhelimessa Chilestä tutkija Auli Leskinen. Toimittajana Linda Pelkonen.

Brotherus toimi Suomen suurlähetystössä väliaikaisena asiainhoitajana vuonna 1973 kun maassa tapahtui väkivaltainen vallankkaappaus, ja Augusto Pinochet joukkoineen syrjäytti presidentti Salvador Allenden.

Pinochet otti neuvoja Chicagon koulukuntaan kuuluvalta Milton Friedmanilta. Chilessä yksityistettiin Pinochetin johdolla terveydenhuolto, eläkejärjestelmä ja koulutusta kovalla kädellä.

Leskisen mukaan Pinochetin perintö näkyy Chilessä nykyäänkin, koska Pinochetin jälkeiset hallitukset eivät ole pystyneet tekemään kaivattuja muutoksia yhteiskunnassa.

"Tämä Chilen uusliberalistinen talousmalli on aivan sama, jonka Pinochet tänne istutti," Leskinen toteaa.

"Pinochetin haamut taitavat leijailla Chilen yllä, mutta täyttä alibia se ei anna Chilen parlamentille kuitenkaan", Brotherus arvioi.

Kasvavien velkojen kasvot ja riskit

ma 4.11. klo 6.05–6.35

Suomalaiset ovat velkaantuneet huimaa vauhtia. Kotitalouksien velkaantumisaste on jo 129 prosenttia käytettävissä olevista bruttotuloista. Ovatko velkaantumisen riskit kasvaneet liian suuriksi? Pitäisikö suomalaisten velkaantumista rajoittaa? Jäävätkö suomalaiset korkojen noustessa tuuliajolle, jos nykymenoa ei muuteta?

Vai vieläkö entiset talousteoriat velasta pätevät nollakoron aikoina? Tiedämmekö miksi korot ovat painuneet vuosikymmeniä lähes yhtäjakoisesti kohti nykyisiä nollakorkoja? Tiedämmekö miten talous nollakorkomaailmassa toimii? Miksi raha ohjautuu asuntomarkkinoihin eikä yritysten tuottaviin investointeihin? Toimivatko vanhat talousteoriat nykyoloissa?

Vieraana on valtiovarainministeriön ylijohtaja Leena Mörttinen, jonka vetämä työryhmä esittää kattoa suomalaisten kotitalouksien kaikkien luottojen ylärajaksi.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Brexit - poliittisen jakautumisen symboli vai osa kansallista identiteettiä?

su 3.11. klo 11.30–12.00

Mikä brittien poliittisessa historiassa ja kansallisessa identiteetissä selittää brexitin? Miksi brexit-kansanäänestys päättyi EU-jäsenyyden vastustajien voittoon ja konservatiivipääministeri David Cameronin eroon? Ja miksi David Cameron ylipäätään lupasi koko äänestyksen, vaikkei edes kannattanut koko eroa?

Mitkä poliittiset käänteet selittävät, miksi entisaikojen maailmanmahti kipuilee EU-eron partaalla keskellä kansakuntaa jakavaa eroprosessia?

Onko EU Iso-Britanniassa vain symboli maan poliittiselle jakautumiselle?

Vieraana on Blairista brexitiin -kirjan tekijä, Iso-Britannian politiikan tutkija Markus Kantola Turun yliopistosta.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Keskustan puheenjohtaja: Politiikassa pelottelua ratkaisujen sijaan

su 3.11. klo 11.00–11.30

Keskustan puheenjohtajan elinkeinoministeri Katri Kulmunin mukaan Suomen politiikassa on paljon asioita, joilla pelotellaan, sen sijaan että niitä ratkaistaisiin. Esimerkkinä Kulmuni mainitsee ilmastopolitiikan ja puolueista oppositiopuolue Perussuomalaiset, joka Kulmunin mukaan pelottelee ratkaisujen sijaan. "En ole kuullut, että perussuomalaisilta tulisi kovin monia ratkaisuehdotuksia", sanoo Kulmuni Politiikkaradiossa.

Keskustalainen elinkeinoministeri linjaa myös, että Rinteen hallitus ei kiristä yritysten ja yrittäjien verotusta. Kulmunin mukaan "talous ei tule kuntoon veroja korottamalla".

Miksi yritykset jakavat osinkoja investointien sijaan? Miksi yritysten kilpailukyvystä huolehtiminen ei ole johtanut investointiasteen nousuun? Onko listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus avokätinen?

Mikä on Katri Kulmunin analyysi keskustan alamaissa olevasta kannatuksesta? Miksi Juha Sipilän (kesk.) pääministerikaudella toteutettu "Suomi kuntoon" -linja romahdutti puolueen kannatuksen? Vieraana on elinkeinoministeri ja Suomen Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Putinin trollit -kirjan kirjoittanut Jessikka Aro: "Trollitehtaista puhuttava rikostehtaina"

la 2.11. klo 11.30–12.00

Millä tavoin Venäjä pyrkii vaikuttamaan ihmisiin sosiaalisen median kautta?

Haastateltavana Putinin trollit -kirjan kirjoittaja Jessikka Aro. Toimittajana Linda Pelkonen.

Kirjassa Aro kertoo millaisia informaatiovaikuttamisen kampanjoita Venäjä on tehnyt ympäri maailmaa. Politiikkaradiossa käydään esimerkinomaisesti läpi Liettuassa ja Yhdysvalloissa tapahtuneita sosiaalisen median lokakampanjoita, kuten diblomaatti Renatas Jushkan joutuminen lokakampanjan kohteeksi ja toimittaja Liz Wahlin dramaattisesta irtisanoutumisesta suorassa lähetyksessä.

Onko Venäjä pyrkinyt RT:n kautta heikentämään Yhdysvaltoja ja Eurooppaa?

Jessikka Aro on haastatellut kirjana lukuisan määrän ihmisiä ja kerännyt tietoa Venäjän trollien tavoista vaikuttaa.

Aron mielestä olisi hyvä, että trollitehtaista alettaisiin puhua rikostehtaina. Hän myös pohtii Politiikkaradiossa keinoja trollaamisen ja informaatiovaikuttamisen suitsimiseksi. Suomessa pitäisi hänen mielestään tiukantaa lainsäädäntöä.

Aro kertoo kirjassaan, miten myös perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja poliitikot Laura Huhtasaari sekä Eduskunnan varapuhemies Juho Eerola ovat osallistuneet trollien ja valemediasivuston aloittamaan lokakampanjaan vähättelemällä julkisesti Aron saamia kärsimyskorvauksia.

Kasvavien velkojen kasvot ja riskit

la 2.11. klo 11.00–11.30

Suomalaiset ovat velkaantuneet huimaa vauhtia. Kotitalouksien velkaantumisaste on jo 129 prosenttia käytettävissä olevista bruttotuloista. Ovatko velkaantumisen riskit kasvaneet liian suuriksi? Pitäisikö suomalaisten velkaantumista rajoittaa? Jäävätkö suomalaiset korkojen noustessa tuuliajolle, jos nykymenoa ei muuteta?

Vai vieläkö entiset talousteoriat velasta pätevät nollakoron aikoina? Tiedämmekö miksi korot ovat painuneet vuosikymmeniä lähes yhtäjakoisesti kohti nykyisiä nollakorkoja? Tiedämmekö miten talous nollakorkomaailmassa toimii? Miksi raha ohjautuu asuntomarkkinoihin eikä yritysten tuottaviin investointeihin? Toimivatko vanhat talousteoriat nykyoloissa?

Vieraana on valtiovarainministeriön ylijohtaja Leena Mörttinen, jonka vetämä työryhmä esittää kattoa suomalaisten kotitalouksien kaikkien luottojen ylärajaksi.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kasvavien velkojen kasvot ja riskit

pe 1.11. klo 12.30–13.00

Suomalaiset ovat velkaantuneet huimaa vauhtia. Kotitalouksien velkaantumisaste on jo 129 prosenttia käytettävissä olevista bruttotuloista. Ovatko velkaantumisen riskit kasvaneet liian suuriksi? Pitäisikö suomalaisten velkaantumista rajoittaa? Jäävätkö suomalaiset korkojen noustessa tuuliajolle, jos nykymenoa ei muuteta?

Vai vieläkö entiset talousteoriat velasta pätevät nollakoron aikoina? Tiedämmekö miksi korot ovat painuneet vuosikymmeniä lähes yhtäjakoisesti kohti nykyisiä nollakorkoja? Tiedämmekö miten talous nollakorkomaailmassa toimii? Miksi raha ohjautuu asuntomarkkinoihin eikä yritysten tuottaviin investointeihin? Toimivatko vanhat talousteoriat nykyoloissa?

Vieraana on valtiovarainministeriön ylijohtaja Leena Mörttinen, jonka vetämä työryhmä esittää kattoa suomalaisten kotitalouksien kaikkien luottojen ylärajaksi.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Putinin trollit -kirjan kirjoittanut Jessikka Aro: "Trollitehtaista puhuttava rikostehtaina"

pe 1.11. klo 6.05–6.35

Millä tavoin Venäjä pyrkii vaikuttamaan ihmisiin sosiaalisen median kautta?

Haastateltavana Putinin trollit -kirjan kirjoittaja Jessikka Aro. Toimittajana Linda Pelkonen.

Kirjassa Aro kertoo millaisia informaatiovaikuttamisen kampanjoita Venäjä on tehnyt ympäri maailmaa. Politiikkaradiossa käydään esimerkinomaisesti läpi Liettuassa ja Yhdysvalloissa tapahtuneita sosiaalisen median lokakampanjoita, kuten diblomaatti Renatas Jushkan joutuminen lokakampanjan kohteeksi ja toimittaja Liz Wahlin dramaattisesta irtisanoutumisesta suorassa lähetyksessä.

Onko Venäjä pyrkinyt RT:n kautta heikentämään Yhdysvaltoja ja Eurooppaa?

Jessikka Aro on haastatellut kirjana lukuisan määrän ihmisiä ja kerännyt tietoa Venäjän trollien tavoista vaikuttaa.

Aron mielestä olisi hyvä, että trollitehtaista alettaisiin puhua rikostehtaina. Hän myös pohtii Politiikkaradiossa keinoja trollaamisen ja informaatiovaikuttamisen suitsimiseksi. Suomessa pitäisi hänen mielestään tiukantaa lainsäädäntöä.

Aro kertoo kirjassaan, miten myös perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja poliitikot Laura Huhtasaari sekä Eduskunnan varapuhemies Juho Eerola ovat osallistuneet trollien ja valemediasivuston aloittamaan lokakampanjaan vähättelemällä julkisesti Aron saamia kärsimyskorvauksia.

Putinin trollit -kirjan kirjoittanut Jessikka Aro: "Trollitehtaista puhuttava rikostehtaina"

to 31.10. klo 12.30–13.00

Millä tavoin Venäjä pyrkii vaikuttamaan ihmisiin sosiaalisen median kautta?

Haastateltavana Putinin trollit -kirjan kirjoittaja Jessikka Aro. Toimittajana Linda Pelkonen.

Kirjassa Aro kertoo millaisia informaatiovaikuttamisen kampanjoita Venäjä on tehnyt ympäri maailmaa. Politiikkaradiossa käydään esimerkinomaisesti läpi Liettuassa ja Yhdysvalloissa tapahtuneita sosiaalisen median lokakampanjoita, kuten diblomaatti Renatas Jushkan joutuminen lokakampanjan kohteeksi ja toimittaja Liz Wahlin dramaattisesta irtisanoutumisesta suorassa lähetyksessä.

Onko Venäjä pyrkinyt RT:n kautta heikentämään Yhdysvaltoja ja Eurooppaa?

Jessikka Aro on haastatellut kirjana lukuisan määrän ihmisiä ja kerännyt tietoa Venäjän trollien tavoista vaikuttaa.

Aron mielestä olisi hyvä, että trollitehtaista alettaisiin puhua rikostehtaina. Hän myös pohtii Politiikkaradiossa keinoja trollaamisen ja informaatiovaikuttamisen suitsimiseksi. Suomessa pitäisi hänen mielestään tiukantaa lainsäädäntöä.

Aro kertoo kirjassaan, miten myös perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja poliitikot Laura Huhtasaari sekä Eduskunnan varapuhemies Juho Eerola ovat osallistuneet trollien ja valemediasivuston aloittamaan lokakampanjaan vähättelemällä julkisesti Aron saamia kärsimyskorvauksia.

Brexit - poliittisen jakautumisen symboli vai osa kansallista identiteettiä?

to 31.10. klo 6.05–6.35

Mikä brittien poliittisessa historiassa ja kansallisessa identiteetissä selittää brexitin? Miksi brexit-kansanäänestys päättyi EU-jäsenyyden vastustajien voittoon ja konservatiivipääministeri David Cameronin eroon? Ja miksi David Cameron ylipäätään lupasi koko äänestyksen, vaikkei edes kannattanut koko eroa?

Mitkä poliittiset käänteet selittävät, miksi entisaikojen maailmanmahti kipuilee EU-eron partaalla keskellä kansakuntaa jakavaa eroprosessia?

Onko EU Iso-Britanniassa vain symboli maan poliittiselle jakautumiselle?

Vieraana on Blairista brexitiin -kirjan tekijä, Iso-Britannian politiikan tutkija Markus Kantola Turun yliopistosta.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Brexit - poliittisen jakautumisen symboli vai osa kansallista identiteettiä?

ke 30.10. klo 12.30–13.00

Mikä brittien poliittisessa historiassa ja kansallisessa identiteetissä selittää brexitin? Miksi brexit-kansanäänestys päättyi EU-jäsenyyden vastustajien voittoon ja konservatiivipääministeri David Cameronin eroon? Ja miksi David Cameron ylipäätään lupasi koko äänestyksen, vaikkei edes kannattanut koko eroa?

Mitkä poliittiset käänteet selittävät, miksi entisaikojen maailmanmahti kipuilee EU-eron partaalla keskellä kansakuntaa jakavaa eroprosessia?

Onko EU Iso-Britanniassa vain symboli maan poliittiselle jakautumiselle?

Vieraana on Blairista brexitiin -kirjan tekijä, Iso-Britannian politiikan tutkija Markus Kantola Turun yliopistosta.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Keskustan puheenjohtaja: Politiikassa pelottelua ratkaisujen sijaan

ke 30.10. klo 6.05–6.35

Keskustan puheenjohtajan elinkeinoministeri Katri Kulmunin mukaan Suomen politiikassa on paljon asioita, joilla pelotellaan, sen sijaan että niitä ratkaistaisiin. Esimerkkinä Kulmuni mainitsee ilmastopolitiikan ja puolueista oppositiopuolue Perussuomalaiset, joka Kulmunin mukaan pelottelee ratkaisujen sijaan. "En ole kuullut, että perussuomalaisilta tulisi kovin monia ratkaisuehdotuksia", sanoo Kulmuni Politiikkaradiossa.

Keskustalainen elinkeinoministeri linjaa myös, että Rinteen hallitus ei kiristä yritysten ja yrittäjien verotusta. Kulmunin mukaan "talous ei tule kuntoon veroja korottamalla".

Miksi yritykset jakavat osinkoja investointien sijaan? Miksi yritysten kilpailukyvystä huolehtiminen ei ole johtanut investointiasteen nousuun? Onko listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus avokätinen?

Mikä on Katri Kulmunin analyysi keskustan alamaissa olevasta kannatuksesta? Miksi Juha Sipilän (kesk.) pääministerikaudella toteutettu "Suomi kuntoon" -linja romahdutti puolueen kannatuksen? Vieraana on elinkeinoministeri ja Suomen Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Keskustan puheenjohtaja: Politiikassa pelottelua ratkaisujen sijaan

ti 29.10. klo 12.30–13.00

Keskustan puheenjohtajan elinkeinoministeri Katri Kulmunin mukaan Suomen politiikassa on paljon asioita, joilla pelotellaan, sen sijaan että niitä ratkaistaisiin. Esimerkkinä Kulmuni mainitsee ilmastopolitiikan ja puolueista oppositiopuolue Perussuomalaiset, joka Kulmunin mukaan pelottelee ratkaisujen sijaan. "En ole kuullut, että perussuomalaisilta tulisi kovin monia ratkaisuehdotuksia", sanoo Kulmuni Politiikkaradiossa.

Keskustalainen elinkeinoministeri linjaa myös, että Rinteen hallitus ei kiristä yritysten ja yrittäjien verotusta. Kulmunin mukaan "talous ei tule kuntoon veroja korottamalla".

Miksi yritykset jakavat osinkoja investointien sijaan? Miksi yritysten kilpailukyvystä huolehtiminen ei ole johtanut investointiasteen nousuun? Onko listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus avokätinen?

Mikä on Katri Kulmunin analyysi keskustan alamaissa olevasta kannatuksesta? Miksi Juha Sipilän (kesk.) pääministerikaudella toteutettu "Suomi kuntoon" -linja romahdutti puolueen kannatuksen? Vieraana on elinkeinoministeri ja Suomen Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Uutuuskirja paljastaa yksityiskohdat: näin Antti Rinne syrjäytti Jutta Urpilaisen

ti 29.10. klo 6.05–6.35

Miltä Suomi näyttäisi jos Antti Rinne ei olisi vuonna 2014 lähtenyt haastamaan SDP:n puheenjohtajaa ja valtiovarainministeriä Jutta Urpilaista? Miksi ammattiliitto Pron puheenjohtaja lähti politiikkaan?

Salaiset palaverit Rinteen nostamiseksi SDP:n puheenjohtajaksi aloitettiin pienen porukan kanssa helsinkiläisen hotellin kabinetissa.

Entä minkälainen Antti Rinne on ihmisenä? Loviisassa ja Hyvinkäällä lapsuutensa ja nuoruutensa elänyt Rinne oli luonteeltaan kiltti, mutta hänessä oli toinenkin puoli, joka näkyy edelleen.

Mörttinen arvioi, että Rinne on ihmisenä vähän erilainen mitä julkisista esiintymisistä voi ymmärtää. Hänen mielestään erityisesti Rinteen tunteet perhettä kohtaan tulevat kirjassa ilmi.

Antti Rinne - koko tarina -kirjan (Into 2019) kirjoittajat Matti Mörttinen ja Lauri Nurmi. Toimittajana Linda Pelkonen.

Entä mitä tarkoittaa, että Antti Rinne on "äijäfeministi"? Ajatus äijäfeminismistä lähti miesten saunaillassa. Vaikka kirjassa verrataan Timo Soinin ja Antti Rinteen tyylejä, Nurmi korostaa, että Soinin ja Rinteen suuri ero on, että "Soini on sovinisti ja Antti Rinne on aito feministi".

Kirjasta piirtyy kuva strategisesti ajattelevasta henkilöstä, joka käyttää tulistumistaankin vain tarkoitushakuisesti tietyissä tilanteissa.

Kirjaan on haastateltu Antti Rinnettä yli 30 tuntia ja neljä päivää Antti Rinteen vanhempia. Kirja kuvaa Antti Rinteen perheen elämää sekä Rinteen nousua ay-liikkeestä politiikan huipulle.

Uutuuskirja paljastaa yksityiskohdat: näin Antti Rinne syrjäytti Jutta Urpilaisen

ma 28.10. klo 12.30–13.00

Miltä Suomi näyttäisi jos Antti Rinne ei olisi vuonna 2014 lähtenyt haastamaan SDP:n puheenjohtajaa ja valtiovarainministeriä Jutta Urpilaista? Miksi ammattiliitto Pron puheenjohtaja lähti politiikkaan?

Salaiset palaverit Rinteen nostamiseksi SDP:n puheenjohtajaksi aloitettiin pienen porukan kanssa helsinkiläisen hotellin kabinetissa.

Entä minkälainen Antti Rinne on ihmisenä? Loviisassa ja Hyvinkäällä lapsuutensa ja nuoruutensa elänyt Rinne oli luonteeltaan kiltti, mutta hänessä oli toinenkin puoli, joka näkyy edelleen.

Mörttinen arvioi, että Rinne on ihmisenä vähän erilainen mitä julkisista esiintymisistä voi ymmärtää. Hänen mielestään erityisesti Rinteen tunteet perhettä kohtaan tulevat kirjassa ilmi.

Antti Rinne - koko tarina -kirjan (Into 2019) kirjoittajat Matti Mörttinen ja Lauri Nurmi. Toimittajana Linda Pelkonen.

Entä mitä tarkoittaa, että Antti Rinne on "äijäfeministi"? Ajatus äijäfeminismistä lähti miesten saunaillassa. Vaikka kirjassa verrataan Timo Soinin ja Antti Rinteen tyylejä, Nurmi korostaa, että Soinin ja Rinteen suuri ero on, että "Soini on sovinisti ja Antti Rinne on aito feministi".

Kirjasta piirtyy kuva strategisesti ajattelevasta henkilöstä, joka käyttää tulistumistaankin vain tarkoitushakuisesti tietyissä tilanteissa.

Kirjaan on haastateltu Antti Rinnettä yli 30 tuntia ja neljä päivää Antti Rinteen vanhempia. Kirja kuvaa Antti Rinteen perheen elämää sekä Rinteen nousua ay-liikkeestä politiikan huipulle.

Puheet päreiksi: Vihapuhetta vai vihaista ja kiihkeää puhetta?

ma 28.10. klo 6.05–6.35

Iso-Britannian parlamentin alahuoneen brexit-istunnoista on tullut jopa monen suomalaisen viihdettä. Onhan kielenkäyttö ja puhekulttuuri brittiparlamentissa hyvinkin kiinnostavaa verrattuna esimerkiksi kotoisen eduskunnan täysistuntoihin.

Syyllistytäänkö brittiparlamentissa vihapuheeseen, kun poliittinen keskustelu on niin kiihkeää? Vai muistetaanko alahuoneessa ihmisyys, vaikka poliittisesti vastapuolia oltaisiinkin?

Entä miksi Suomessa ei löydy rikoslaista vihapuheen määritelmää?

Mitä Vihreiden päätös lakkauttaa puolueen lehti Vihreä lanka kertoo journalismin arvostuksesta puolueiden keskuudessa? Some-viestintäkö on kriittistä journalismia arvokkaampaa?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Brexit-saagan jatko: käänne, ero vai uusi tuotantokausi?

su 27.10. klo 11.30–12.00

Brittiparlamentin alahuone äänesti pääministeri Boris Johnsonin neuvottelemasta brexit-sopimuksesta. Ensin äänestettiin ottaako alahuone brexit-sopimuksen käsittelyyn. Sen jälkeen suostuuko parlamentti pääministerin vaatimaan lakipaketin pikakäsittelyyn.

Ensimmäisen äänestyksen Johnson voitti. Äänestys oli pääministerille merkittävä erävoitto. Seuraavan äänestyksen pääministeri hävisi: merkittävä tappio pääministerille.

Mitä parlamentin alahuoneen äänestykset uudesta brexit-erosopimuksesta merkitsevät?

Asettuiko alahuone Johnsonin erosopimuksen taakse, vai vain hyväksyi lakipaketin valiokuntakäsittelyn? Johtaako pikakäsittelyn tyrmääminen erosopimuksen muuttamiseen?

Merkitseekö parlamentin vaatima lisäaika eropäivän lykkääntymistä? Onko Johnsonin neuvottelemaan brexit-sopimukseen leivottu kovan eron porsaanreikä?

Miten brexit-käsikirjoitus jatkuu?

Brexit-tilannetta analysoimassa ovat Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela ja tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa tutkimuksen keskuksesta.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Eurokriisin avaintodistus: epäonnistuminen olisi teurastanut Euroopan talouden

su 27.10. klo 11.00–11.30

Eurokriisi iski Eurooppaan vuosikymmen sitten. Kuilun partaalla käynyt eurojärjestelmä nousi jaloilleen vuosina 2010 - 2012 tehtyjen päätösten seurauksena. Eurokriisikokoksia pidettiin EU:ssa, euroryhmässä ja Euroopan keskuspankissa. Näiden päätöstenavaintodistaja on nykyinen Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn, eurokriisivuosien talouskomissaari.

Oliko sunnuntai 9. toukokuuta 2010 kriittisin päivä kuilun partaalla? Oliko eurokriisin äärimmäinen kielekkeen reuna edessä vasta kesällä 2012?

Olisiko epäonnistuminen eurokriisin keskellä johtanut Euroopan talouden pohjan ja omistusten teurastukseen maailman pörsseissä?

Mitkä ovat eurokriisinä tunnetun tarinan syyt, seuraukset ja opetukset?

Vieraana on eurokriisin keskellä talouskomissaarina toiminut, kriisivuosista ja -kokouksista kirjan kirjoittanut Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

EU-komissiota ei saada sittenkään nimitettyä - näpäytys Ranskalle?

la 26.10. klo 11.30–12.00

Komission uusi puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ajautunut vaikeuksiin, koska Unkarin, Romanian ja Ranskan komissaariehdokkaat eivät läpäisseet EU-parlamentin seulaa.

Miksi tähän päädyttiin ja kuinka paha kolaus tämä on? Onko Ranskan komissaariehdokkaan hyllytys näpäytys Emmanuel Macronille?

Politiikkaradiolla on etäyhteys Strasbourgiin. Haastateltavina europarlamentaarikot Henna Virkkunen, Mauri Pekkarinen ja Laura Huhtasaari. Toimittajana Linda Pelkonen.

Parlamentissa odotetaan yhä uusia ehdokkaita hyllytettyjen tilalle.

Entä mikä on väistyvän komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin komission perintö - onko se brexit vai jotain muuta?

Puheet päreiksi: Vihapuhetta vai vihaista ja kiihkeää puhetta?

la 26.10. klo 11.00–11.30

Iso-Britannian parlamentin alahuoneen brexit-istunnoista on tullut jopa monen suomalaisen viihdettä. Onhan kielenkäyttö ja puhekulttuuri brittiparlamentissa hyvinkin kiinnostavaa verrattuna esimerkiksi kotoisen eduskunnan täysistuntoihin.

Syyllistytäänkö brittiparlamentissa vihapuheeseen, kun poliittinen keskustelu on niin kiihkeää? Vai muistetaanko alahuoneessa ihmisyys, vaikka poliittisesti vastapuolia oltaisiinkin?

Entä miksi Suomessa ei löydy rikoslaista vihapuheen määritelmää?

Mitä Vihreiden päätös lakkauttaa puolueen lehti Vihreä lanka kertoo journalismin arvostuksesta puolueiden keskuudessa? Some-viestintäkö on kriittistä journalismia arvokkaampaa?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Puheet päreiksi: Vihapuhetta vai vihaista ja kiihkeää puhetta?

pe 25.10. klo 12.30–13.00

Iso-Britannian parlamentin alahuoneen brexit-istunnoista on tullut jopa monen suomalaisen viihdettä. Onhan kielenkäyttö ja puhekulttuuri brittiparlamentissa hyvinkin kiinnostavaa verrattuna esimerkiksi kotoisen eduskunnan täysistuntoihin.

Syyllistytäänkö brittiparlamentissa vihapuheeseen, kun poliittinen keskustelu on niin kiihkeää? Vai muistetaanko alahuoneessa ihmisyys, vaikka poliittisesti vastapuolia oltaisiinkin?

Entä miksi Suomessa ei löydy rikoslaista vihapuheen määritelmää?

Mitä Vihreiden päätös lakkauttaa puolueen lehti Vihreä lanka kertoo journalismin arvostuksesta puolueiden keskuudessa? Some-viestintäkö on kriittistä journalismia arvokkaampaa?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

EU-komissiota ei saada sittenkään nimitettyä - näpäytys Ranskalle?

pe 25.10. klo 6.05–6.35

Komission uusi puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ajautunut vaikeuksiin, koska Unkarin, Romanian ja Ranskan komissaariehdokkaat eivät läpäisseet EU-parlamentin seulaa.

Miksi tähän päädyttiin ja kuinka paha kolaus tämä on? Onko Ranskan komissaariehdokkaan hyllytys näpäytys Emmanuel Macronille?

Politiikkaradiolla on etäyhteys Strasbourgiin. Haastateltavina europarlamentaarikot Henna Virkkunen, Mauri Pekkarinen ja Laura Huhtasaari. Toimittajana Linda Pelkonen.

Parlamentissa odotetaan yhä uusia ehdokkaita hyllytettyjen tilalle.

Entä mikä on väistyvän komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin komission perintö - onko se brexit vai jotain muuta?

EU-komissiota ei saada sittenkään nimitettyä - näpäytys Ranskalle?

to 24.10. klo 12.30–13.00

Komission uusi puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ajautunut vaikeuksiin, koska Unkarin, Romanian ja Ranskan komissaariehdokkaat eivät läpäisseet EU-parlamentin seulaa.

Miksi tähän päädyttiin ja kuinka paha kolaus tämä on? Onko Ranskan komissaariehdokkaan hyllytys näpäytys Emmanuel Macronille?

Politiikkaradiolla on etäyhteys Strasbourgiin. Haastateltavina europarlamentaarikot Henna Virkkunen, Mauri Pekkarinen ja Laura Huhtasaari. Toimittajana Linda Pelkonen.

Parlamentissa odotetaan yhä uusia ehdokkaita hyllytettyjen tilalle.

Entä mikä on väistyvän komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin komission perintö - onko se brexit vai jotain muuta?

Brexit-saagan jatko: käänne, ero vai uusi tuotantokausi?

to 24.10. klo 6.05–6.35

Brittiparlamentin alahuone äänesti pääministeri Boris Johnsonin neuvottelemasta brexit-sopimuksesta. Ensin äänestettiin ottaako alahuone brexit-sopimuksen käsittelyyn. Sen jälkeen suostuuko parlamentti pääministerin vaatimaan lakipaketin pikakäsittelyyn.

Ensimmäisen äänestyksen Johnson voitti. Äänestys oli pääministerille merkittävä erävoitto. Seuraavan äänestyksen pääministeri hävisi: merkittävä tappio pääministerille.

Mitä parlamentin alahuoneen äänestykset uudesta brexit-erosopimuksesta merkitsevät?

Asettuiko alahuone Johnsonin erosopimuksen taakse, vai vain hyväksyi lakipaketin valiokuntakäsittelyn? Johtaako pikakäsittelyn tyrmääminen erosopimuksen muuttamiseen?

Merkitseekö parlamentin vaatima lisäaika eropäivän lykkääntymistä? Onko Johnsonin neuvottelemaan brexit-sopimukseen leivottu kovan eron porsaanreikä?

Miten brexit-käsikirjoitus jatkuu?

Brexit-tilannetta analysoimassa ovat Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela ja tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa tutkimuksen keskuksesta.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Brexit-saagan jatko: käänne, ero vai uusi tuotantokausi?

ke 23.10. klo 12.30–13.00

Brittiparlamentin alahuone äänesti pääministeri Boris Johnsonin neuvottelemasta brexit-sopimuksesta. Ensin äänestettiin ottaako alahuone brexit-sopimuksen käsittelyyn. Sen jälkeen suostuuko parlamentti pääministerin vaatimaan lakipaketin pikakäsittelyyn.

Ensimmäisen äänestyksen Johnson voitti. Äänestys oli pääministerille merkittävä erävoitto. Seuraavan äänestyksen pääministeri hävisi: merkittävä tappio pääministerille.

Mitä parlamentin alahuoneen äänestykset uudesta brexit-erosopimuksesta merkitsevät?

Asettuiko alahuone Johnsonin erosopimuksen taakse, vai vain hyväksyi lakipaketin valiokuntakäsittelyn? Johtaako pikakäsittelyn tyrmääminen erosopimuksen muuttamiseen?

Merkitseekö parlamentin vaatima lisäaika eropäivän lykkääntymistä? Onko Johnsonin neuvottelemaan brexit-sopimukseen leivottu kovan eron porsaanreikä?

Miten brexit-käsikirjoitus jatkuu?

Brexit-tilannetta analysoimassa ovat Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela ja tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa tutkimuksen keskuksesta.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Eurokriisin avaintodistus: epäonnistuminen olisi teurastanut Euroopan talouden

ke 23.10. klo 6.05–6.35

Eurokriisi iski Eurooppaan vuosikymmen sitten. Kuilun partaalla käynyt eurojärjestelmä nousi jaloilleen vuosina 2010 - 2012 tehtyjen päätösten seurauksena. Eurokriisikokoksia pidettiin EU:ssa, euroryhmässä ja Euroopan keskuspankissa. Näiden päätöstenavaintodistaja on nykyinen Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn, eurokriisivuosien talouskomissaari.

Oliko sunnuntai 9. toukokuuta 2010 kriittisin päivä kuilun partaalla? Oliko eurokriisin äärimmäinen kielekkeen reuna edessä vasta kesällä 2012?

Olisiko epäonnistuminen eurokriisin keskellä johtanut Euroopan talouden pohjan ja omistusten teurastukseen maailman pörsseissä?

Mitkä ovat eurokriisinä tunnetun tarinan syyt, seuraukset ja opetukset?

Vieraana on eurokriisin keskellä talouskomissaarina toiminut, kriisivuosista ja -kokouksista kirjan kirjoittanut Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Eurokriisin avaintodistus: epäonnistuminen olisi teurastanut Euroopan talouden

ti 22.10. klo 12.30–13.00

Eurokriisi iski Eurooppaan vuosikymmen sitten. Kuilun partaalla käynyt eurojärjestelmä nousi jaloilleen vuosina 2010 - 2012 tehtyjen päätösten seurauksena. Eurokriisikokoksia pidettiin EU:ssa, euroryhmässä ja Euroopan keskuspankissa. Näiden päätöstenavaintodistaja on nykyinen Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn, eurokriisivuosien talouskomissaari.

Oliko sunnuntai 9. toukokuuta 2010 kriittisin päivä kuilun partaalla? Oliko eurokriisin äärimmäinen kielekkeen reuna edessä vasta kesällä 2012?

Olisiko epäonnistuminen eurokriisin keskellä johtanut Euroopan talouden pohjan ja omistusten teurastukseen maailman pörsseissä?

Mitkä ovat eurokriisinä tunnetun tarinan syyt, seuraukset ja opetukset?

Vieraana on eurokriisin keskellä talouskomissaarina toiminut, kriisivuosista ja -kokouksista kirjan kirjoittanut Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kaduilla liekehtii ja vaalit ovella - millainen poliittinen kaaos Espanjassa vallitsee?

ti 22.10. klo 6.05–6.35

Espanjassa on nähty kovia protesteja. Levottomuudet alkoivat viikko sitten kun Espanja tuomitsi Katalonian itsenäisyysliikkeen johtajia pitkiin vankeusrangaistuksiin. Yli puolimiljoonaa ihmistä on kaduilla. Viikon aikana on loukkaantunut noin 400 ihmistä, joista noin puolet on poliiseja.

Miksi Espanja on ajautunut poliittisten protestien ja väkivallan aaltoon?

Espanjan poliittista tilannetta analysoivat Suomen Madridin suurlähettiläs Tiina Jortikka-Laitinen, ulkopoliittisen instituutin tutkija Teemu Tammikko sekä Helsingin yliopiston professori Jussi Pakkasvirta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Espanjassa järjestetään marraskuussa toiset parlamenttivaalit vuoden ja neljännet parlamenttivaalit neljän vuoden sisällä. Miksi keväällä vaalit voittaneet sosialistit eivät kyenneet muodostamaan hallitusta viisi kuukautta kestäneissä hallitusneuvotteluissa?

Kaduilla liekehtii ja vaalit ovella - millainen poliittinen kaaos Espanjassa vallitsee?

ma 21.10. klo 12.30–13.00

Espanjassa on nähty kovia protesteja. Levottomuudet alkoivat viikko sitten kun Espanja tuomitsi Katalonian itsenäisyysliikkeen johtajia pitkiin vankeusrangaistuksiin. Yli puolimiljoonaa ihmistä on kaduilla. Viikon aikana on loukkaantunut noin 400 ihmistä, joista noin puolet on poliiseja.

Miksi Espanja on ajautunut poliittisten protestien ja väkivallan aaltoon?

Espanjan poliittista tilannetta analysoivat Suomen Madridin suurlähettiläs Tiina Jortikka-Laitinen, ulkopoliittisen instituutin tutkija Teemu Tammikko sekä Helsingin yliopiston professori Jussi Pakkasvirta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Espanjassa järjestetään marraskuussa toiset parlamenttivaalit vuoden ja neljännet parlamenttivaalit neljän vuoden sisällä. Miksi keväällä vaalit voittaneet sosialistit eivät kyenneet muodostamaan hallitusta viisi kuukautta kestäneissä hallitusneuvotteluissa?