Politiikkaradio

Politiikkaradio

Koronapandemian poliittiset seuraukset: onko virus valtioille kuin huono avioliitto vai päinvastoin?

tänään klo 12.30–13.00
Viimeisin

Politiikkaa on kaikkialla, ja politiikka on meidän kaikkien asia. Politiikkaradio on myös ohjelma yhteiskunnasta, sen kiinnostavista ilmiöistä ja ihmisistä meillä ja maailmalla. Toimittajina Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen.

Seuraava lähetys

Politiikkaradio

huomenna klo 6.05–6.35

Britit lähtivät liikkeelle laumasuojalla. Saksassa on vedottu solidaarisuuteen. Ruotsissa omaan vastuuseen. Suomessa julistettiin poikkeustila. Unkarissa asetettiin hätätila määräämättömäksi ajaksi. Mitkä ovat koronakriisin poliittiset seuraukset Euroopassa?

Onko eurooppalainen solidaarisuus koetuksella? Palauttaako pandemia vahvan valtion? Vai peruuttaako Saksa koronan pakottamana ordoliberalismistaan? Joutuvatko britit pidentämään brexitin siirtymäaikaa?

Onko koronakriisi valtioille kuin huono avioliitto: se saa poliittisista järjestelmistä huonoimmat puolet esiin? Vai käykö päinvastoin?

Muuttuuko Amerikka-keskeinen maailmanjärjestys pandemiaoloissa?

Koronakriisin poliittisia vaikutuksia analysoi Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen tutkija Timo Miettinen.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Aiemmat lähetykset

Koronapandemian poliittiset seuraukset: onko virus valtioille kuin huono avioliitto vai päinvastoin?

tänään klo 12.30–13.00

Britit lähtivät liikkeelle laumasuojalla. Saksassa on vedottu solidaarisuuteen. Ruotsissa omaan vastuuseen. Suomessa julistettiin poikkeustila. Unkarissa asetettiin hätätila määräämättömäksi ajaksi. Mitkä ovat koronakriisin poliittiset seuraukset Euroopassa?

Onko eurooppalainen solidaarisuus koetuksella? Palauttaako pandemia vahvan valtion? Vai peruuttaako Saksa koronan pakottamana ordoliberalismistaan? Joutuvatko britit pidentämään brexitin siirtymäaikaa?

Onko koronakriisi valtioille kuin huono avioliitto: se saa poliittisista järjestelmistä huonoimmat puolet esiin? Vai käykö päinvastoin?

Muuttuuko Amerikka-keskeinen maailmanjärjestys pandemiaoloissa?

Koronakriisin poliittisia vaikutuksia analysoi Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen tutkija Timo Miettinen.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Onko eduskunnan toiminta vaaka-laudalla koronapandemian takia?

tänään klo 6.05–6.35

Marinin hallitus vyörytti nopeassa tahdissa valmiuslain asetuksia koronaepidemian johdosta. Keskeisiä perusoikeuksia on rajoitettu. Onko hallituksella liikaa valtaa valmiuslain asettamisessa ja poikkeusolojen julistamisessa? Onko eduskunta ja kansanvalta pysynyt kyydissä mukana?

Onko eduskunnan toiminta vaaka-laudalla koronapandemian takia?

Eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen (kesk.) mukaan eduskunnassa tehdään kaikki mahdollinen toiminnan turvaamiseksi. Myös tarvetta eduskunnan etä-äänestämiseen arvioidaan koko ajan. Voidaanko perustuslain kynnys etä-äänestämiseen ylittää, jos koronaepidemia uhkaa eduskunnan toiminnan jatkumista?

Miksi koronaviruksen estämisessä ja rajaamisessa epäonnistuttiin maailmalla?

Unkarissa parlamentti siirsi Victor Orbánin hallitukselle rajoittamattoman vallan koronapandemian varjolla. Miten Euroopan unionin pitäisi asiaan reagoida?

Vieraana on eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Onko eduskunnan toiminta vaaka-laudalla koronapandemian takia?

eilen klo 12.30–13.00

Marinin hallitus vyörytti nopeassa tahdissa valmiuslain asetuksia koronaepidemian johdosta. Keskeisiä perusoikeuksia on rajoitettu. Onko hallituksella liikaa valtaa valmiuslain asettamisessa ja poikkeusolojen julistamisessa? Onko eduskunta ja kansanvalta pysynyt kyydissä mukana?

Onko eduskunnan toiminta vaaka-laudalla koronapandemian takia?

Eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen (kesk.) mukaan eduskunnassa tehdään kaikki mahdollinen toiminnan turvaamiseksi. Myös tarvetta eduskunnan etä-äänestämiseen arvioidaan koko ajan. Voidaanko perustuslain kynnys etä-äänestämiseen ylittää, jos koronaepidemia uhkaa eduskunnan toiminnan jatkumista?

Miksi koronaviruksen estämisessä ja rajaamisessa epäonnistuttiin maailmalla?

Unkarissa parlamentti siirsi Victor Orbánin hallitukselle rajoittamattoman vallan koronapandemian varjolla. Miten Euroopan unionin pitäisi asiaan reagoida?

Vieraana on eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Hoidetaanko COVID-19-talouskriisi koronabondeilla?

eilen klo 6.05–6.35

Koronavirus runnoo Eurooppaa. Viruksen talousvaikutuksien lääkitsemiseksi yhdeksän euromaata ehdottaa yhteisiä velkakirjoja, koronabondeja. Suomi on toistaiseksi torjunut ehdotuksen. Onko suhtautuminen yhteisvastuuseen kääntymässä siitä mitä se oli finanssikriisin vuosina? Johtavatko koronapandemian talousvaikutukset Euroopassa talouspolitiikan yhteisvastuun kasvattamiseen?

Hoidetaanko COVID19-koronaviruksen aiheuttama talouskriisi koronabondeilla? Kuinka koronaviruksen laukaisemaa talouskriisiä parhaiten lääkitään?

Keskustelemassa ovat eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.), kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.) sekä Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah (kd.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Hoidetaanko COVID-19-talouskriisi koronabondeilla?

ti 31.3. klo 12.30–13.00

Koronavirus runnoo Eurooppaa. Viruksen talousvaikutuksien lääkitsemiseksi yhdeksän euromaata ehdottaa yhteisiä velkakirjoja, koronabondeja. Suomi on toistaiseksi torjunut ehdotuksen. Onko suhtautuminen yhteisvastuuseen kääntymässä siitä mitä se oli finanssikriisin vuosina? Johtavatko koronapandemian talousvaikutukset Euroopassa talouspolitiikan yhteisvastuun kasvattamiseen?

Hoidetaanko COVID19-koronaviruksen aiheuttama talouskriisi koronabondeilla? Kuinka koronaviruksen laukaisemaa talouskriisiä parhaiten lääkitään?

Keskustelemassa ovat eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.), kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.) sekä Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah (kd.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Koronavirus repii Yhdysvaltoja: kestääkö maan terveydenhoitojärjestelmä?

ti 31.3. klo 6.05–6.35

Arviot koronaviruksen vaikutuksista Yhdysvaltojen sisällä synkkenevät. Uuden skenaarion mukaan epidemia voisi vaatia Yhdysvalloissa jopa 100 000 – 200 000 ihmisen hengen. Skenaariossa kuolleisuus suhteutettuna väestön kokoon olisi dramaattisesti isompi kuin toistaiseksi missään maassa on nähty: Italia mukaan lukien.

Oliko Yhdysvallat lainkaan valmistautunut pandemiaan?

Kestääkö maan terveydenhoitojärjestelmä? Kestääkö maan talous? Repiikö koronavirus maan sisäpolitiikan rikki?

Koronaviruspandemian vaikutuksia Yhdysvaltain sisäpolitiikkaan on arvioimassa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Koronavirus repii Yhdysvaltoja: kestääkö maan terveydenhoitojärjestelmä?

ma 30.3. klo 12.30–13.00

Arviot koronaviruksen vaikutuksista Yhdysvaltojen sisällä synkkenevät. Uuden skenaarion mukaan epidemia voisi vaatia Yhdysvalloissa jopa 100 000 – 200 000 ihmisen hengen. Skenaariossa kuolleisuus suhteutettuna väestön kokoon olisi dramaattisesti isompi kuin toistaiseksi missään maassa on nähty: Italia mukaan lukien.

Oliko Yhdysvallat lainkaan valmistautunut pandemiaan?

Kestääkö maan terveydenhoitojärjestelmä? Kestääkö maan talous? Repiikö koronavirus maan sisäpolitiikan rikki?

Koronaviruspandemian vaikutuksia Yhdysvaltain sisäpolitiikkaan on arvioimassa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Puheet päreiksi: Korona-kieltä suomeksi

ma 30.3. klo 6.05–6.35

On SARS:sia, MERS:iä, Espanjan tautia, aasialaista, kiinalaisvirusta, influenssaa. Viruspandemioiden uusin tulokas on koronapandemia. Kuinka koronasta puhutaan?

Onko tautipuhe Suomessa samanlaista kuin ennen? Oliko politiikkaa puheissa silloinkin kun aasialainen sairastutti?

Miksi koronan viralliset talousaakkoset ovat V, U, J ja L? Miltä kuulostaa korona-kieli suomeksi?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Varmuusvarastot avattiin koronakriisin takia: loppuvatko kaupasta kamat ja varastoista tavarat?

su 29.3. klo 11.30–12.00

Suomen huoltovarmuusvarastot avattiin koronakriisin takia. Huoltovarmuuskeskuksen luolastoista kaivetaan esiin koronakriisin hoidossa välttämättömiä terveydenhuollon henkilökunnan suojavarusteita: kirurgisia suojaimia, maskeja, hengityssuojaimia. Miksi Suomessa avattiin kriisiajan varastot?

Miten vakavia huoltovarmuusriskejä koronapandemia aiheuttaa Suomelle? Loppuvatko kaupasta tavarat, varastoista tarvikkeet? Vaarantuvatko yhteiskunnan kriittiset sektorit?

Onko nyt todistettu koronaviruspandemia yksittäinen riski muiden riskien joukossa?

Tarvitaanko huoltovarmuuskysymysten takia globalisaatioon peruutusvaihde?

Vieraana on hallintojohtaja Asko Harjula Huoltovarmuuskeskuksesta.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Saksa avasi piikin yritystuelle – Fed poisti rajat ostoiltaan: ovatko Suomen toimet koronakriisin vaatimassa mittakaavassa?

su 29.3. klo 11.00–11.30

Keskuspankit ja valtiot ympäri maailmaa tekevät kaikkensa, jottei koronakriisi johtaisi konkurssiaaltoon, finanssikriisiin, megatyöttömyyteen. Yhdysvaltain keskuspankki poisti rajat velkapaperiostoiltaan. Saksa avasi valtion piikin yritystuelle ja piikki on auki: tukea voivat saada kaikki yritykset eikä sitä ole rajoitettu. Suomen ensimmäiseen lisätalousarvioon verrattuna Saksan paketti on kymmenkertainen.

Ovatko Suomen valtion toimet koronakriisin vaatimassa mittakaavassa?

Miten koronakriisin laukaisema talouden syöksykierre oikaistaan?

Tähtäävätkö elvytyspaketit ja karanteenitoimet siihen, että koronan talousvaikutuksista piirtyisi V:n muotoinen käyrä: ensin jyrkästi alas ja heti perään jyrkästi ylös?

Paisuvatko tukipaketteja taikovien valtioiden velat kriisin myötä pysyviksi riippakiviksi?

Vieraina ovat eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) ja talousvaliokunnan puheenjohtaja Juhana Vartiainen (kok.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Järjesteleekö koronapandemia maailmanpolitiikan uusiksi?

la 28.3. klo 11.30–12.00

Koronavirus on laittanut maailmankirjat sekaisin. Virus on haastanut kansallisvaltiot, kotimaiset ja kansainväliset terveysviranomaiset, koko verkottuneen maailmanjärjestyksen.

Miten koronapandemian liikkeelle laittamia poliittisia ja yhteiskunnallisia reaktioita voidaan analysoida? Mikä muuttuu Suomessa, Ruotsissa, Euroopassa, Amerikassa?

Reagoiko ihmiskunta kulkutauteihin rajoin ja muurein? Johtaako koronakriisi sosiaaliseen ja poliittiseen etäännyttämiseen? Laukaiseeko pandemia globalisaatiossa peruutusvaihteen?

Vieraana on Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Puheet päreiksi: Korona-kieltä suomeksi

la 28.3. klo 11.00–11.30

On SARS:sia, MERS:iä, Espanjan tautia, aasialaista, kiinalaisvirusta, influenssaa. Viruspandemioiden uusin tulokas on koronapandemia. Kuinka koronasta puhutaan?

Onko tautipuhe Suomessa samanlaista kuin ennen? Oliko politiikkaa puheissa silloinkin kun aasialainen sairastutti?

Miksi koronan viralliset talousaakkoset ovat V, U, J ja L? Miltä kuulostaa korona-kieli suomeksi?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Puheet päreiksi: Korona-kieltä suomeksi

pe 27.3. klo 12.30–13.00

On SARS:sia, MERS:iä, Espanjan tautia, aasialaista, kiinalaisvirusta, influenssaa. Viruspandemioiden uusin tulokas on koronapandemia. Kuinka koronasta puhutaan?

Onko tautipuhe Suomessa samanlaista kuin ennen? Oliko politiikkaa puheissa silloinkin kun aasialainen sairastutti?

Miksi koronan viralliset talousaakkoset ovat V, U, J ja L? Miltä kuulostaa korona-kieli suomeksi?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Järjesteleekö koronapandemia maailmanpolitiikan uusiksi?

pe 27.3. klo 6.05–6.35

Koronavirus on laittanut maailmankirjat sekaisin. Virus on haastanut kansallisvaltiot, kotimaiset ja kansainväliset terveysviranomaiset, koko verkottuneen maailmanjärjestyksen.

Miten koronapandemian liikkeelle laittamia poliittisia ja yhteiskunnallisia reaktioita voidaan analysoida? Mikä muuttuu Suomessa, Ruotsissa, Euroopassa, Amerikassa?

Reagoiko ihmiskunta kulkutauteihin rajoin ja muurein? Johtaako koronakriisi sosiaaliseen ja poliittiseen etäännyttämiseen? Laukaiseeko pandemia globalisaatiossa peruutusvaihteen?

Vieraana on Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Järjesteleekö koronapandemia maailmanpolitiikan uusiksi?

to 26.3. klo 12.30–13.00

Koronavirus on laittanut maailmankirjat sekaisin. Virus on haastanut kansallisvaltiot, kotimaiset ja kansainväliset terveysviranomaiset, koko verkottuneen maailmanjärjestyksen.

Miten koronapandemian liikkeelle laittamia poliittisia ja yhteiskunnallisia reaktioita voidaan analysoida? Mikä muuttuu Suomessa, Ruotsissa, Euroopassa, Amerikassa?

Reagoiko ihmiskunta kulkutauteihin rajoin ja muurein? Johtaako koronakriisi sosiaaliseen ja poliittiseen etäännyttämiseen? Laukaiseeko pandemia globalisaatiossa peruutusvaihteen?

Vieraana on Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Varmuusvarastot avattiin koronakriisin takia: loppuvatko kaupasta kamat ja varastoista tavarat?

to 26.3. klo 6.05–6.35

Suomen huoltovarmuusvarastot avattiin koronakriisin takia. Huoltovarmuuskeskuksen luolastoista kaivetaan esiin koronakriisin hoidossa välttämättömiä terveydenhuollon henkilökunnan suojavarusteita: kirurgisia suojaimia, maskeja, hengityssuojaimia. Miksi Suomessa avattiin kriisiajan varastot?

Miten vakavia huoltovarmuusriskejä koronapandemia aiheuttaa Suomelle? Loppuvatko kaupasta tavarat, varastoista tarvikkeet? Vaarantuvatko yhteiskunnan kriittiset sektorit?

Onko nyt todistettu koronaviruspandemia yksittäinen riski muiden riskien joukossa?

Tarvitaanko huoltovarmuuskysymysten takia globalisaatioon peruutusvaihde?

Vieraana on hallintojohtaja Asko Harjula Huoltovarmuuskeskuksesta.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Varmuusvarastot avattiin koronakriisin takia: loppuvatko kaupasta kamat ja varastoista tavarat?

ke 25.3. klo 12.30–13.00

Suomen huoltovarmuusvarastot avattiin koronakriisin takia. Huoltovarmuuskeskuksen luolastoista kaivetaan esiin koronakriisin hoidossa välttämättömiä terveydenhuollon henkilökunnan suojavarusteita: kirurgisia suojaimia, maskeja, hengityssuojaimia. Miksi Suomessa avattiin kriisiajan varastot?

Miten vakavia huoltovarmuusriskejä koronapandemia aiheuttaa Suomelle? Loppuvatko kaupasta tavarat, varastoista tarvikkeet? Vaarantuvatko yhteiskunnan kriittiset sektorit?

Onko nyt todistettu koronaviruspandemia yksittäinen riski muiden riskien joukossa?

Tarvitaanko huoltovarmuuskysymysten takia globalisaatioon peruutusvaihde?

Vieraana on hallintojohtaja Asko Harjula Huoltovarmuuskeskuksesta.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Saksa avasi piikin yritystuelle – Fed poisti rajat ostoiltaan: ovatko Suomen toimet koronakriisin vaatimassa mittakaavassa?

ke 25.3. klo 6.05–6.35

Keskuspankit ja valtiot ympäri maailmaa tekevät kaikkensa, jottei koronakriisi johtaisi konkurssiaaltoon, finanssikriisiin, megatyöttömyyteen. Yhdysvaltain keskuspankki poisti rajat velkapaperiostoiltaan. Saksa avasi valtion piikin yritystuelle ja piikki on auki: tukea voivat saada kaikki yritykset eikä sitä ole rajoitettu. Suomen ensimmäiseen lisätalousarvioon verrattuna Saksan paketti on kymmenkertainen.

Ovatko Suomen valtion toimet koronakriisin vaatimassa mittakaavassa?

Miten koronakriisin laukaisema talouden syöksykierre oikaistaan?

Tähtäävätkö elvytyspaketit ja karanteenitoimet siihen, että koronan talousvaikutuksista piirtyisi V:n muotoinen käyrä: ensin jyrkästi alas ja heti perään jyrkästi ylös?

Paisuvatko tukipaketteja taikovien valtioiden velat kriisin myötä pysyviksi riippakiviksi?

Vieraina ovat eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) ja talousvaliokunnan puheenjohtaja Juhana Vartiainen (kok.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Saksa avasi piikin yritystuelle – Fed poisti rajat ostoiltaan: ovatko Suomen toimet koronakriisin vaatimassa mittakaavassa?

ti 24.3. klo 12.30–13.00

Keskuspankit ja valtiot ympäri maailmaa tekevät kaikkensa, jottei koronakriisi johtaisi konkurssiaaltoon, finanssikriisiin, megatyöttömyyteen. Yhdysvaltain keskuspankki poisti rajat velkapaperiostoiltaan. Saksa avasi valtion piikin yritystuelle ja piikki on auki: tukea voivat saada kaikki yritykset eikä sitä ole rajoitettu. Suomen ensimmäiseen lisätalousarvioon verrattuna Saksan paketti on kymmenkertainen.

Ovatko Suomen valtion toimet koronakriisin vaatimassa mittakaavassa?

Miten koronakriisin laukaisema talouden syöksykierre oikaistaan?

Tähtäävätkö elvytyspaketit ja karanteenitoimet siihen, että koronan talousvaikutuksista piirtyisi V:n muotoinen käyrä: ensin jyrkästi alas ja heti perään jyrkästi ylös?

Paisuvatko tukipaketteja taikovien valtioiden velat kriisin myötä pysyviksi riippakiviksi?

Vieraina ovat eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) ja talousvaliokunnan puheenjohtaja Juhana Vartiainen (kok.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miksi fasismi on nousussa?

ti 24.3. klo 6.05–6.35

Miksi fasismi, antisemitismi ja ääriajattelu viehättävät?

Haastateltavana professori, kirjailija Tarmo Kunnas.

Kunnas on kirjoittanut kirjan Fasismin lumo, jossa hän kertoo, miksi filosofit, kirjailijat ja kulttuurihenkilöt viehättyivät fasismista ensimmäisen maailmansodan jälkeen.

Hänen mielestään tässä ajassa on yllättävän paljon menneisyyden unohdusta.

“Minun sukupolveni on ilmeisesti aliarvioinut fasismin voiman”, Kunnas sanoo.

Kunnas pohtii sosiaalidarvinismin viehätystä puolueissa, jotka ovat omaksuneet piirteitä fasismista.

“Sosiaalidarvinismi perustuu ajatukseen, että elämä olisi pelkästään taistelua, jossa vahvimmat voittajat ovat oikeassa. Tämähän ei vastaa todellisuutta,” Kunnas pohtii.

Hän korostaa, että isänmaallisuudessa ja oman maan rakastamisessa ei ole mitään väärää, mutta jos ei suvaita toisia ollenkaan, ollaan jo lähellä fasismia.

Entä miten globalisaatio vaikuttaa ääriajattelun nousuun?

Kunnas kertoo myös näkemyksensä siitä, miten fasismin nousua voidaan estää.

Hän on erityisen huolissaan autoritäärisen johtajuuden noususta.

“Kyllä tämä on pelottava tilanne, että meillä on tällaisia pitkäaikaisjohtajia, jotka tietävät kaikesta kaiken ja vähän uhkailevatkin,” hän toteaa.

Toimittajana Linda Pelkonen.

Miksi fasismi on nousussa?

ma 23.3. klo 12.30–13.00

Miksi fasismi, antisemitismi ja ääriajattelu viehättävät?

Haastateltavana professori, kirjailija Tarmo Kunnas.

Kunnas on kirjoittanut kirjan Fasismin lumo, jossa hän kertoo, miksi filosofit, kirjailijat ja kulttuurihenkilöt viehättyivät fasismista ensimmäisen maailmansodan jälkeen.

Hänen mielestään tässä ajassa on yllättävän paljon menneisyyden unohdusta.

“Minun sukupolveni on ilmeisesti aliarvioinut fasismin voiman”, Kunnas sanoo.

Kunnas pohtii sosiaalidarvinismin viehätystä puolueissa, jotka ovat omaksuneet piirteitä fasismista.

“Sosiaalidarvinismi perustuu ajatukseen, että elämä olisi pelkästään taistelua, jossa vahvimmat voittajat ovat oikeassa. Tämähän ei vastaa todellisuutta,” Kunnas pohtii.

Hän korostaa, että isänmaallisuudessa ja oman maan rakastamisessa ei ole mitään väärää, mutta jos ei suvaita toisia ollenkaan, ollaan jo lähellä fasismia.

Entä miten globalisaatio vaikuttaa ääriajattelun nousuun?

Kunnas kertoo myös näkemyksensä siitä, miten fasismin nousua voidaan estää.

Hän on erityisen huolissaan autoritäärisen johtajuuden noususta.

“Kyllä tämä on pelottava tilanne, että meillä on tällaisia pitkäaikaisjohtajia, jotka tietävät kaikesta kaiken ja vähän uhkailevatkin,” hän toteaa.

Toimittajana Linda Pelkonen.

Venäjällä sorvataan perustuslakia: "Poliittisessa eliitissä hermostuneisuutta"

ma 23.3. klo 6.05–6.35

Miten Vladimir Putinin valta jatkuu perustuslakia muuttamalla?

Haastateltavana vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista ja Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro. Toimittajana Linda Pelkonen.

"Irvokkuuden huippu oli perustuslakituomioistuimen istunto, joka tehttiin suljettujen ovien takana. Jos presidentti jotain haluaa, perustetaan tällainen juridinen teatteri sen ympärille. Mitään aitoja soraääniä ei enää ole", Lassila kertoo.

"Putin alkoi näyttäytyä väistyvänä ja heikompana presidenttinä, ja se alkoi näkyä mielipidemittauksissa. Tämä aiheutti poliittisen eliitin hermostuneisuutta", Kangaspuro sanoo.

Koronaviruksen sumuiset talousnäkymät: pohjaton suonsilmäke vai tilapäinen kuoppa?

su 22.3. klo 11.30–12.00

1990-luvun lamassa Suomen talous putosi neljä vuosineljännestä putkeen. Finanssikriisissä bruttokansantuote romahti yhtä lailla neljä vuosineljännestä peräkkäin. Ovatko koronaviruksen talousvaikutukset pienemmät vai suuremmat kuin 1990-luvun lamassa tai finanssikriisissä?

Millä pohjalla arviot koronaviruksen vaikutuksista Suomen talouteen lepäävät? Pystytäänkö taloutta pandemian akuutissa vaiheessa ennustamaan lainkaan?

Ovatko rahoitusmarkkinat finanssikriisin kaltaisessa myllerryksessä? Valmistaudutaanko valtiovarainministeriössä usean alan täydelliseen pysähtymiseen?

Koronaviruksen talousvaikutuksia arvioivat valtiovarainministeriön kansantalousosaston päällikkö Mikko Spolander sekä liikepankki Nordean pääanalyytikko Jan Von Gerich.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Muuttuuko valmiuslaki? Eduskunta päättää voidaanko perusoikeuksia rajoittaa

su 22.3. klo 11.00–11.30

Hallitus esittää valmiuslain ottamista käyttöön Suomessa, korona-viruksen takia. Valmiuslaki tarkoittaisi muun muassa koulujen sulkemista, liikkumisen rajoittamista ja rajojen sulkemista. Hallitus esittää poukkeusoloja kuukaudeksi, mutta poikkeustilaa on mahdollista jatkaa pidenpäänkin.

Studiossa hallituspuolueita edustamassa kansanedustajat Markus Lohi (kesk.) ja Anders Adlercreutz (rkp.) sekä oppositiopuolueista kansanedustajat lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri (ps.) ja Wille Rydman (kok.). Lohi ja Rydman ovat jäseniä perustuslakivaliokunnassa, joka ottaa tänään tiistaina käsittelyyn hallituksen esityksen valmiuslaista.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus kertoi eilen julkaisemassaan tiedotteessa, että lopullinen päätösvalta valmiuslaista on eduskunnalla, joka päättää, tulevatko hallituksen antaman asetuksen lisävaltuudet käyttöön kokonaan tai osittain.

Onko hallituksen lakiesityksessä sellaisia kohtia, jotka voivat saada perustuslakivaliokunnalta muutosvaatimuksia?

Toimittajana Linda Pelkonen.

Koronakriisi laukaisi valmiuslain: kykeneekö kourallinen ministereitä päättämään valtaoikeuksiensa kasvattamisesta?

la 21.3. klo 11.30–12.00

Suomeen on julistettu poikkeustila. Valtioneuvosto on todennut poikkeusolot yhdessä presidentin kanssa ensimmäistä kertaa nykyisen valmiuslain ja rauhan aikana. Valmiuslain käytön siunasi eduskunta ja perustuslakivaliokunta.

Miksi eduskunnan perustuslakivaliokunta hyväksyi valmiuslain käytön koronakriisin perusteella? Millä perusteilla hallituksen ja presidentin näkemys poikkeusoloista hyväksyttiin?

Miten nyt muodostettu ennakkopäätös koronakriisistä vaikuttaa valmiuslain käyttöön tulevaisuuden kriiseissä?

Miksi valtioneuvosto pystyy itse asettamaan itselleen lisävaltaa? Kykeneekö kourallinen ministereitä päättämään omien valtaoikeuksiensa kasvattamisesta?

Vieraana ovat eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) ja varapuheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Venäjällä sorvataan perustuslakia: "Poliittisessa eliitissä hermostuneisuutta"

la 21.3. klo 11.00–11.30

Miten Vladimir Putinin valta jatkuu perustuslakia muuttamalla?

Haastateltavana vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista ja Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro. Toimittajana Linda Pelkonen.

"Irvokkuuden huippu oli perustuslakituomioistuimen istunto, joka tehttiin suljettujen ovien takana. Jos presidentti jotain haluaa, perustetaan tällainen juridinen teatteri sen ympärille. Mitään aitoja soraääniä ei enää ole", Lassila kertoo.

"Putin alkoi näyttäytyä väistyvänä ja heikompana presidenttinä, ja se alkoi näkyä mielipidemittauksissa. Tämä aiheutti poliittisen eliitin hermostuneisuutta", Kangaspuro sanoo.

Venäjällä sorvataan perustuslakia: "Poliittisessa eliitissä hermostuneisuutta"

pe 20.3. klo 12.30–13.00

Miten Vladimir Putinin valta jatkuu perustuslakia muuttamalla?

Haastateltavana vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista ja Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro. Toimittajana Linda Pelkonen.

"Irvokkuuden huippu oli perustuslakituomioistuimen istunto, joka tehttiin suljettujen ovien takana. Jos presidentti jotain haluaa, perustetaan tällainen juridinen teatteri sen ympärille. Mitään aitoja soraääniä ei enää ole", Lassila kertoo.

"Putin alkoi näyttäytyä väistyvänä ja heikompana presidenttinä, ja se alkoi näkyä mielipidemittauksissa. Tämä aiheutti poliittisen eliitin hermostuneisuutta", Kangaspuro sanoo.

Koronakriisi laukaisi valmiuslain: kykeneekö kourallinen ministereitä päättämään valtaoikeuksiensa kasvattamisesta?

pe 20.3. klo 6.05–6.35

Suomeen on julistettu poikkeustila. Valtioneuvosto on todennut poikkeusolot yhdessä presidentin kanssa ensimmäistä kertaa nykyisen valmiuslain ja rauhan aikana. Valmiuslain käytön siunasi eduskunta ja perustuslakivaliokunta.

Miksi eduskunnan perustuslakivaliokunta hyväksyi valmiuslain käytön koronakriisin perusteella? Millä perusteilla hallituksen ja presidentin näkemys poikkeusoloista hyväksyttiin?

Miten nyt muodostettu ennakkopäätös koronakriisistä vaikuttaa valmiuslain käyttöön tulevaisuuden kriiseissä?

Miksi valtioneuvosto pystyy itse asettamaan itselleen lisävaltaa? Kykeneekö kourallinen ministereitä päättämään omien valtaoikeuksiensa kasvattamisesta?

Vieraana ovat eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) ja varapuheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Koronakriisi laukaisi valmiuslain: kykeneekö kourallinen ministereitä päättämään valtaoikeuksiensa kasvattamisesta?

to 19.3. klo 12.30–13.00

Suomeen on julistettu poikkeustila. Valtioneuvosto on todennut poikkeusolot yhdessä presidentin kanssa ensimmäistä kertaa nykyisen valmiuslain ja rauhan aikana. Valmiuslain käytön siunasi eduskunta ja perustuslakivaliokunta.

Miksi eduskunnan perustuslakivaliokunta hyväksyi valmiuslain käytön koronakriisin perusteella? Millä perusteilla hallituksen ja presidentin näkemys poikkeusoloista hyväksyttiin?

Miten nyt muodostettu ennakkopäätös koronakriisistä vaikuttaa valmiuslain käyttöön tulevaisuuden kriiseissä?

Miksi valtioneuvosto pystyy itse asettamaan itselleen lisävaltaa? Kykeneekö kourallinen ministereitä päättämään omien valtaoikeuksiensa kasvattamisesta?

Vieraana ovat eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) ja varapuheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Koronaviruksen sumuiset talousnäkymät: pohjaton suonsilmäke vai tilapäinen kuoppa?

to 19.3. klo 6.05–6.35

1990-luvun lamassa Suomen talous putosi neljä vuosineljännestä putkeen. Finanssikriisissä bruttokansantuote romahti yhtä lailla neljä vuosineljännestä peräkkäin. Ovatko koronaviruksen talousvaikutukset pienemmät vai suuremmat kuin 1990-luvun lamassa tai finanssikriisissä?

Millä pohjalla arviot koronaviruksen vaikutuksista Suomen talouteen lepäävät? Pystytäänkö taloutta pandemian akuutissa vaiheessa ennustamaan lainkaan?

Ovatko rahoitusmarkkinat finanssikriisin kaltaisessa myllerryksessä? Valmistaudutaanko valtiovarainministeriössä usean alan täydelliseen pysähtymiseen?

Koronaviruksen talousvaikutuksia arvioivat valtiovarainministeriön kansantalousosaston päällikkö Mikko Spolander sekä liikepankki Nordean pääanalyytikko Jan Von Gerich.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Koronaviruksen sumuiset talousnäkymät: pohjaton suonsilmäke vai tilapäinen kuoppa?

ke 18.3. klo 12.30–13.00

1990-luvun lamassa Suomen talous putosi neljä vuosineljännestä putkeen. Finanssikriisissä bruttokansantuote romahti yhtä lailla neljä vuosineljännestä peräkkäin. Ovatko koronaviruksen talousvaikutukset pienemmät vai suuremmat kuin 1990-luvun lamassa tai finanssikriisissä?

Millä pohjalla arviot koronaviruksen vaikutuksista Suomen talouteen lepäävät? Pystytäänkö taloutta pandemian akuutissa vaiheessa ennustamaan lainkaan?

Ovatko rahoitusmarkkinat finanssikriisin kaltaisessa myllerryksessä? Valmistaudutaanko valtiovarainministeriössä usean alan täydelliseen pysähtymiseen?

Koronaviruksen talousvaikutuksia arvioivat valtiovarainministeriön kansantalousosaston päällikkö Mikko Spolander sekä liikepankki Nordean pääanalyytikko Jan Von Gerich.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Muuttuuko valmiuslaki? Eduskunta päättää voidaanko perusoikeuksia rajoittaa

ke 18.3. klo 6.05–6.35

Hallitus esittää valmiuslain ottamista käyttöön Suomessa, korona-viruksen takia. Valmiuslaki tarkoittaisi muun muassa koulujen sulkemista, liikkumisen rajoittamista ja rajojen sulkemista. Hallitus esittää poukkeusoloja kuukaudeksi, mutta poikkeustilaa on mahdollista jatkaa pidenpäänkin.

Studiossa hallituspuolueita edustamassa kansanedustajat Markus Lohi (kesk.) ja Anders Adlercreutz (rkp.) sekä oppositiopuolueista kansanedustajat lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri (ps.) ja Wille Rydman (kok.). Lohi ja Rydman ovat jäseniä perustuslakivaliokunnassa, joka ottaa tänään tiistaina käsittelyyn hallituksen esityksen valmiuslaista.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus kertoi eilen julkaisemassaan tiedotteessa, että lopullinen päätösvalta valmiuslaista on eduskunnalla, joka päättää, tulevatko hallituksen antaman asetuksen lisävaltuudet käyttöön kokonaan tai osittain.

Onko hallituksen lakiesityksessä sellaisia kohtia, jotka voivat saada perustuslakivaliokunnalta muutosvaatimuksia?

Toimittajana Linda Pelkonen.

Muuttuuko valmiuslaki? Eduskunta päättää voidaanko perusoikeuksia rajoittaa

ti 17.3. klo 12.30–13.00

Hallitus esittää valmiuslain ottamista käyttöön Suomessa, korona-viruksen takia. Valmiuslaki tarkoittaisi muun muassa koulujen sulkemista, liikkumisen rajoittamista ja rajojen sulkemista. Hallitus esittää poukkeusoloja kuukaudeksi, mutta poikkeustilaa on mahdollista jatkaa pidenpäänkin.

Studiossa hallituspuolueita edustamassa kansanedustajat Markus Lohi (kesk.) ja Anders Adlercreutz (rkp.) sekä oppositiopuolueista kansanedustajat lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri (ps.) ja Wille Rydman (kok.). Lohi ja Rydman ovat jäseniä perustuslakivaliokunnassa, joka ottaa tänään tiistaina käsittelyyn hallituksen esityksen valmiuslaista.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus kertoi eilen julkaisemassaan tiedotteessa, että lopullinen päätösvalta valmiuslaista on eduskunnalla, joka päättää, tulevatko hallituksen antaman asetuksen lisävaltuudet käyttöön kokonaan tai osittain.

Onko hallituksen lakiesityksessä sellaisia kohtia, jotka voivat saada perustuslakivaliokunnalta muutosvaatimuksia?

Toimittajana Linda Pelkonen.

Koronavirusepidemia Euroopassa: Onko Suomi käytännössä jo eristyksissä?

ti 17.3. klo 6.05–6.35

Euroopassa on nyt yli 44 000 tiedettyä koronavirustapausta, joista lähes on puolet Italiassa. Infektioiden määrät ovat kasvussa Espanjassa, Ranskassa ja Saksassa. Monet Euroopan maat ovat sulkeneet rajojaan. Myös Pohjoismaissa Tanska ja Norja ovat asettaneet liikkumisrajoituksia.

Suomessa on 241 vahvistettua koronavirustapausta, mutta todellista lukemaa ei tiedä kukaan. Onko koronavirustilanne Euroopassa ja Suomessa huolestuttava?

Pitäisikö Suomessa laittaa rajat kiinni ja ottaa valmiuslaki käyttöön? Vai olemmeko jo käytännössä eristyksissä muiden maiden toimien takia?

Onko Suomessa testattu koronavirusepäilyjä liian kitsaasti? Onko Suomen virallinen testauslinja erilainen kuin WHO:lla, jonka mukaan kansalaisten laajat koronavirustestaukset hidastavat epidemian leviämistä?

Pitäisikö koulut sulkea? Mikä on viranomaisten johtopäätös koulujen sulkemisen suhteen?

Vieraana on johtaja Tuija Kumpulainen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Koronavirusepidemia Euroopassa: Onko Suomi käytännössä jo eristyksissä?

ma 16.3. klo 12.30–13.00

Euroopassa on nyt yli 44 000 tiedettyä koronavirustapausta, joista lähes on puolet Italiassa. Infektioiden määrät ovat kasvussa Espanjassa, Ranskassa ja Saksassa. Monet Euroopan maat ovat sulkeneet rajojaan. Myös Pohjoismaissa Tanska ja Norja ovat asettaneet liikkumisrajoituksia.

Suomessa on 241 vahvistettua koronavirustapausta, mutta todellista lukemaa ei tiedä kukaan. Onko koronavirustilanne Euroopassa ja Suomessa huolestuttava?

Pitäisikö Suomessa laittaa rajat kiinni ja ottaa valmiuslaki käyttöön? Vai olemmeko jo käytännössä eristyksissä muiden maiden toimien takia?

Onko Suomessa testattu koronavirusepäilyjä liian kitsaasti? Onko Suomen virallinen testauslinja erilainen kuin WHO:lla, jonka mukaan kansalaisten laajat koronavirustestaukset hidastavat epidemian leviämistä?

Pitäisikö koulut sulkea? Mikä on viranomaisten johtopäätös koulujen sulkemisen suhteen?

Vieraana on johtaja Tuija Kumpulainen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Puheet päreiksi: Koronaviruspolemiikkia ja valmiustoimia

ma 16.3. klo 6.05–6.35

Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen: yli 500 ihmisen yleisötilaisuudet kielletään koronaviruksen takia. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan kyse on järeästä toimesta. Silti päätös herättää polemiikkia osan vaatiessa valmiuslakia käyttöön. Peruuttihan Trumpkin lennot Manner-Euroopasta.

Onko usko viranomaistoimiin koetuksella kuten talousihmisillä keskuspankkeihin? Miksi valmiuslakia vaaditaan käyttöön? Mitkä koronavirustoimet olisivat vaikuttavimpia tai tarkoituksenmukaisimpia ja miksi niistä kiistellään?

Muuttuvatko ihmisten ajatusmaailmat koronavirustoimien myötä, kuten tasavallan presidentti Sauli Niinistö aprikoi?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Kreikan ja Turkin rajalla kriisi: onko kyse hybridioperaatiosta?

su 15.3. klo 11.30–12.00

Kreikka raportoi, että sen rajaa on yrittänyt ylittää ainakin 10 000 Turkista pyrkivää ihmistä. Kreikka on pitänyt rajan kiinni ja ampunut kyynelkaasua ihmisiä kohti. Kreikka ilmoitti myös, että ei käsittele turvapaikkahakemuksia kuukauteen.

Miten Kreikan ja Turkin rajan tapahtumiin tulisi suhtautua?

Studiossa kansanedustajat Emma Kari (vihr.), Sari Essayah (kd.), kansanedustaja Hanna Huttunen (kesk.) ja Kai Mykkänen (kok.).

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan sanoi viime viikolla televisioidussa puheessaan, että ei enää estä pakolaisten pyrkimistä Eurooppaan. EU ja Turkki ovat vuonna 2016 sopineet, että Turkki pitää EU:n rajan kiinni ja EU maksaa Turkille pakolaisleirien ylläpidosta. Onko tämä sopimus nyt kriisissä?

Maksaako EU Turkille lisää rahaa, vai miten asia pitäisi ratkaista EU:n ja Turkin välillä?

Toimittajana Linda Pelkonen.

Kesyä myötäilyä vai kovaa naljailua – miten Suomessa nauretaan valtaapitäville?

su 15.3. klo 11.00–11.30

1960-luvulla satiiriohjelma Me krokotiilien isäntä Matti Kuusla heitettiin omassa tv-ohjelmassaan ulos eduskuntatalosta. 1980-luvulla Hukkaputkessa ystävällismielinen neuvostosukellusvene ajoi ystävällismieliselle karille Itämerellä. 1990-luvulla Frank Pappa Show’ssa pilkottiin valtiovarainministeri Iiro Viinasen pahvikuva lama-ajan leikkauksena.

Kuinka suomalaisessa tv-viihteessä on naurettu vallalle ja valtaapitäville?

Onko poliittinen satiiri Suomessa kesyä myötäilyä vai kovaa naljailua? Vai onko suomalaisten suhde vallanpitäjiin niin vakava, että pelkästään se naurattaa?

Miltä näyttää suomalaisen poliittisen satiirin kokonaiskuva? Nauretaanko Suomessa vallalle ja politiikalle?

Vieraana on politiikan ja satiirin välisestä suhteesta kirjan kirjoittanut toimittaja ja käsikirjoittaja Janne Zareff.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Trumpin lentokielto eurooppalaisille: koronavirustoimi ja kauppapoliittinen ase?

la 14.3. klo 11.30–12.00

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julisti koronaviruksen johdosta lentomatkustuskiellon Manner-Euroopasta Yhdysvaltoihin 30 päiväksi. Lentokielto ei koske Iso-Britanniaa. Miksi Trump turvautui poikkeuksellisen laajaan lentokieltoon?

Onko eurooppalaisille asetettu lentokielto taistelua koronavirusta vastaan ja samalla kauppapoliittista taistelua Eurooppaa vastaan?

Ovatko koronavirustoimenpiteet Euroopassa ja EU-maissa olleet oikein vai väärin mitoitettuja? Onko päätöksenteko Euroopan parlamentissa vaarassa pysähtyä koronaviruksen takia?

Kuinka suuret tukipaketit Euroopassa tarvitaan koronaviruksen talousvaikutusten takia?

Vieraana ovat europarlamentaarikot Henna Virkkunen (epp), Miapetra Kumpula-Natri (s&d) sekä Silvia Modig (GUE-NGL).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Puheet päreiksi: Koronaviruspolemiikkia ja valmiustoimia

la 14.3. klo 11.00–11.30

Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen: yli 500 ihmisen yleisötilaisuudet kielletään koronaviruksen takia. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan kyse on järeästä toimesta. Silti päätös herättää polemiikkia osan vaatiessa valmiuslakia käyttöön. Peruuttihan Trumpkin lennot Manner-Euroopasta.

Onko usko viranomaistoimiin koetuksella kuten talousihmisillä keskuspankkeihin? Miksi valmiuslakia vaaditaan käyttöön? Mitkä koronavirustoimet olisivat vaikuttavimpia tai tarkoituksenmukaisimpia ja miksi niistä kiistellään?

Muuttuvatko ihmisten ajatusmaailmat koronavirustoimien myötä, kuten tasavallan presidentti Sauli Niinistö aprikoi?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Puheet päreiksi: Koronaviruspolemiikkia ja valmiustoimia

pe 13.3. klo 12.30–13.00

Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen: yli 500 ihmisen yleisötilaisuudet kielletään koronaviruksen takia. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan kyse on järeästä toimesta. Silti päätös herättää polemiikkia osan vaatiessa valmiuslakia käyttöön. Peruuttihan Trumpkin lennot Manner-Euroopasta.

Onko usko viranomaistoimiin koetuksella kuten talousihmisillä keskuspankkeihin? Miksi valmiuslakia vaaditaan käyttöön? Mitkä koronavirustoimet olisivat vaikuttavimpia tai tarkoituksenmukaisimpia ja miksi niistä kiistellään?

Muuttuvatko ihmisten ajatusmaailmat koronavirustoimien myötä, kuten tasavallan presidentti Sauli Niinistö aprikoi?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Trumpin lentokielto eurooppalaisille: koronavirustoimi ja kauppapoliittinen ase?

pe 13.3. klo 6.05–6.35

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julisti koronaviruksen johdosta lentomatkustuskiellon Manner-Euroopasta Yhdysvaltoihin 30 päiväksi. Lentokielto ei koske Iso-Britanniaa. Miksi Trump turvautui poikkeuksellisen laajaan lentokieltoon?

Onko eurooppalaisille asetettu lentokielto taistelua koronavirusta vastaan ja samalla kauppapoliittista taistelua Eurooppaa vastaan?

Ovatko koronavirustoimenpiteet Euroopassa ja EU-maissa olleet oikein vai väärin mitoitettuja? Onko päätöksenteko Euroopan parlamentissa vaarassa pysähtyä koronaviruksen takia?

Kuinka suuret tukipaketit Euroopassa tarvitaan koronaviruksen talousvaikutusten takia?

Vieraana ovat europarlamentaarikot Henna Virkkunen (epp), Miapetra Kumpula-Natri (s&d) sekä Silvia Modig (GUE-NGL).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Trumpin lentokielto eurooppalaisille: koronavirustoimi ja kauppapoliittinen ase?

to 12.3. klo 12.30–13.00

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julisti koronaviruksen johdosta lentomatkustuskiellon Manner-Euroopasta Yhdysvaltoihin 30 päiväksi. Lentokielto ei koske Iso-Britanniaa. Miksi Trump turvautui poikkeuksellisen laajaan lentokieltoon?

Onko eurooppalaisille asetettu lentokielto taistelua koronavirusta vastaan ja samalla kauppapoliittista taistelua Eurooppaa vastaan?

Ovatko koronavirustoimenpiteet Euroopassa ja EU-maissa olleet oikein vai väärin mitoitettuja? Onko päätöksenteko Euroopan parlamentissa vaarassa pysähtyä koronaviruksen takia?

Kuinka suuret tukipaketit Euroopassa tarvitaan koronaviruksen talousvaikutusten takia?

Vieraana ovat europarlamentaarikot Henna Virkkunen (epp), Miapetra Kumpula-Natri (s&d) sekä Silvia Modig (GUE-NGL).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kreikan ja Turkin rajalla kriisi: onko kyse hybridioperaatiosta?

to 12.3. klo 6.05–6.35

Kreikka raportoi, että sen rajaa on yrittänyt ylittää ainakin 10 000 Turkista pyrkivää ihmistä. Kreikka on pitänyt rajan kiinni ja ampunut kyynelkaasua ihmisiä kohti. Kreikka ilmoitti myös, että ei käsittele turvapaikkahakemuksia kuukauteen.

Miten Kreikan ja Turkin rajan tapahtumiin tulisi suhtautua?

Studiossa kansanedustajat Emma Kari (vihr.), Sari Essayah (kd.), kansanedustaja Hanna Huttunen (kesk.) ja Kai Mykkänen (kok.).

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan sanoi viime viikolla televisioidussa puheessaan, että ei enää estä pakolaisten pyrkimistä Eurooppaan. EU ja Turkki ovat vuonna 2016 sopineet, että Turkki pitää EU:n rajan kiinni ja EU maksaa Turkille pakolaisleirien ylläpidosta. Onko tämä sopimus nyt kriisissä?

Maksaako EU Turkille lisää rahaa, vai miten asia pitäisi ratkaista EU:n ja Turkin välillä?

Toimittajana Linda Pelkonen.

Kreikan ja Turkin rajalla kriisi: onko kyse hybridioperaatiosta?

ke 11.3. klo 12.30–13.00

Kreikka raportoi, että sen rajaa on yrittänyt ylittää ainakin 10 000 Turkista pyrkivää ihmistä. Kreikka on pitänyt rajan kiinni ja ampunut kyynelkaasua ihmisiä kohti. Kreikka ilmoitti myös, että ei käsittele turvapaikkahakemuksia kuukauteen.

Miten Kreikan ja Turkin rajan tapahtumiin tulisi suhtautua?

Studiossa kansanedustajat Emma Kari (vihr.), Sari Essayah (kd.), kansanedustaja Hanna Huttunen (kesk.) ja Kai Mykkänen (kok.).

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan sanoi viime viikolla televisioidussa puheessaan, että ei enää estä pakolaisten pyrkimistä Eurooppaan. EU ja Turkki ovat vuonna 2016 sopineet, että Turkki pitää EU:n rajan kiinni ja EU maksaa Turkille pakolaisleirien ylläpidosta. Onko tämä sopimus nyt kriisissä?

Maksaako EU Turkille lisää rahaa, vai miten asia pitäisi ratkaista EU:n ja Turkin välillä?

Toimittajana Linda Pelkonen.

Kesyä myötäilyä vai kovaa naljailua – miten Suomessa nauretaan valtaapitäville?

ke 11.3. klo 6.05–6.35

1960-luvulla satiiriohjelma Me krokotiilien isäntä Matti Kuusla heitettiin omassa tv-ohjelmassaan ulos eduskuntatalosta. 1980-luvulla Hukkaputkessa ystävällismielinen neuvostosukellusvene ajoi ystävällismieliselle karille Itämerellä. 1990-luvulla Frank Pappa Show’ssa pilkottiin valtiovarainministeri Iiro Viinasen pahvikuva lama-ajan leikkauksena.

Kuinka suomalaisessa tv-viihteessä on naurettu vallalle ja valtaapitäville?

Onko poliittinen satiiri Suomessa kesyä myötäilyä vai kovaa naljailua? Vai onko suomalaisten suhde vallanpitäjiin niin vakava, että pelkästään se naurattaa?

Miltä näyttää suomalaisen poliittisen satiirin kokonaiskuva? Nauretaanko Suomessa vallalle ja politiikalle?

Vieraana on politiikan ja satiirin välisestä suhteesta kirjan kirjoittanut toimittaja ja käsikirjoittaja Janne Zareff.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kesyä myötäilyä vai kovaa naljailua – miten Suomessa nauretaan valtaapitäville?

ti 10.3. klo 12.30–13.00

1960-luvulla satiiriohjelma Me krokotiilien isäntä Matti Kuusla heitettiin omassa tv-ohjelmassaan ulos eduskuntatalosta. 1980-luvulla Hukkaputkessa ystävällismielinen neuvostosukellusvene ajoi ystävällismieliselle karille Itämerellä. 1990-luvulla Frank Pappa Show’ssa pilkottiin valtiovarainministeri Iiro Viinasen pahvikuva lama-ajan leikkauksena.

Kuinka suomalaisessa tv-viihteessä on naurettu vallalle ja valtaapitäville?

Onko poliittinen satiiri Suomessa kesyä myötäilyä vai kovaa naljailua? Vai onko suomalaisten suhde vallanpitäjiin niin vakava, että pelkästään se naurattaa?

Miltä näyttää suomalaisen poliittisen satiirin kokonaiskuva? Nauretaanko Suomessa vallalle ja politiikalle?

Vieraana on politiikan ja satiirin välisestä suhteesta kirjan kirjoittanut toimittaja ja käsikirjoittaja Janne Zareff.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kestääkö Italian terveydenhoito koronavirusta: kaatuuko Conten hallitus epidemian jatkuessa?

ti 10.3. klo 6.05–6.35

Italian hallitus on asettanut koronaviruepidemian takia yhteensä 16 miljoonaa ihmistä karanteeniin maan pohjoisosassa. Karanteenialueita ovat koko Lombardian maakunta sekä osat Pienmonten, Veneton, Marchen ja Emilia-Romangnan maakunnista. Suurista kaupungeista Milano on karanteenialueella, samoin Venetsia.

Minkälainen on kuva Italian koronavirusepidemiatilanteesta? Kestääkö Italian terveydenhoitojärjestelmä koronaviruepidemiaa?

"Kauhuskenaariota ei uskalla edes ajatella", sanoo Italian koronavirustilannetta seuraava ja maan politiikkaan perehtynyt suomalais-italialainen tietokirjailija Anton Monti. Montin mukaan erot Italian terveydenhoitojärjestelmässä ovat suuret etelän ja pohjoisen välillä. "Toivon että epidemia ei leviä etelään", kuten esimerkiksi Calabrian maakuntaan, tai Napolin alueelle, sanoo Monti Politiikkaradiossa.

Minkälaiset ovat koronavirusepidemian talousvaikutukset Italialle ja laajemmin Euroopalle? Pysyykö Giuseppe Conten hallitus pystyssä, jos epidemia pahenee?

Miksi koronavirus iski Euroopassa ensimmäisenä Italiaan?

Italian koronavirustilannetta analysoi Italian politiikkaan perehtynyt suomalais-italialainen tietokirjailija Anton Monti.

Tomittajana on Tapio Pajunen.

Kestääkö Italian terveydenhoito koronavirusta: kaatuuko Conten hallitus epidemian jatkuessa?

ma 9.3. klo 12.30–13.00

Italian hallitus on asettanut koronaviruepidemian takia yhteensä 16 miljoonaa ihmistä karanteeniin maan pohjoisosassa. Karanteenialueita ovat koko Lombardian maakunta sekä osat Pienmonten, Veneton, Marchen ja Emilia-Romangnan maakunnista. Suurista kaupungeista Milano on karanteenialueella, samoin Venetsia.

Minkälainen on kuva Italian koronavirusepidemiatilanteesta? Kestääkö Italian terveydenhoitojärjestelmä koronaviruepidemiaa?

"Kauhuskenaariota ei uskalla edes ajatella", sanoo Italian koronavirustilannetta seuraava ja maan politiikkaan perehtynyt suomalais-italialainen tietokirjailija Anton Monti. Montin mukaan erot Italian terveydenhoitojärjestelmässä ovat suuret etelän ja pohjoisen välillä. "Toivon että epidemia ei leviä etelään", kuten esimerkiksi Calabrian maakuntaan, tai Napolin alueelle, sanoo Monti Politiikkaradiossa.

Minkälaiset ovat koronavirusepidemian talousvaikutukset Italialle ja laajemmin Euroopalle? Pysyykö Giuseppe Conten hallitus pystyssä, jos epidemia pahenee?

Miksi koronavirus iski Euroopassa ensimmäisenä Italiaan?

Italian koronavirustilannetta analysoi Italian politiikkaan perehtynyt suomalais-italialainen tietokirjailija Anton Monti.

Tomittajana on Tapio Pajunen.

Putin ja Erdogan tapasivat: mitä tapahtuu Syyrian sodalle ja pakolaisille?

ma 9.3. klo 6.05–6.35

Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaaminen torstaina Moskovassa toi ainakin kaksi uutista: Syyriassa alkaa tulitauko ja M4-moottoritietä aletaan valvoa yhdessä Turkin ja Venäjän avulla.

Oliko Erdoganin ja Putinin tapaaminen menestys ja jos oli niin kenelle?

Haastateltavina CMI:n Lähi-idän asiantuntija Mikko Patokallio ja toimittaja, kirjailija Tom Kankkonen. Toimittajana Linda Pelkonen.

Patokallio arvioi, että vaikka tulitauko saatiin, se voi olla lyhytaikainen.

Kankkonen toteaa, että Venäjä on Syyrian liittolaisena äärimmäisen tärkeä, koska jos Venäjä ei suojelisi Syyriaa, Turkki saattaisi tehdä pahaa jälkeä Syyriassa.

Syyrian sota on kestänyt noin yhdeksän vuotta ja Syyriasta on paennut yli viisi miljoonaa ihmistä, joista noin 3,6 miljoonaa on Turkin pakolaisleireillä.

Miten Syyrian sotaan voitaisiin saada ratkaisu?

Patokallion mielestä Turkin ja EU:n välinen sopimus rajavalvonnasta ja pakolaisleirien hoidosta on laastariratkaisu. Kestävässä ratkaisussa pitäisi kiinnittää huomio Syyrian rakentamiseksi sellaiseksi, että kansalaiset voivat kokea sen rauhalliseksi asua. Hän korostaa, että kyse ei ole myöskään pelkästään kapinallisten viimeisestä saarekkeesta Idlibistä.

Patokallio ja Kankkonen pohtivat myös, mitä Eurooppa voisi tehdä Syyrian tilanteen parantamiseksi.

Syyrian sodan juurisyitä olivat muiden muassa kansalaisten eriarvoistuminen, korruptio ja demokratian kaipuu. Myös kuivuutta ja huonoja satoja on pidetty juurisyynä Syyrian hallintoa vastaan nousseisiin kapinoihin.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi maanantaina Ylelle, että EU voisi ottaa Turki kanssa puheeksi Turkin eteläpuolisen alueen, jonka Turkki loppusyksystä tyhjensi.

"Sinne aikanaan kaavailtiin jonkinnäköistä leiriä. Nyt olisi tilaa sellaista tehdä. Mutta aivan varmasti EU joutuu keskustelemaan tästä Turkin kanssa," Niinistö sanoi.

Kankkonen huomauttaa, että Saksan liittokansleri Angela Merkel on sanonut, että tämä Turkin valtaama alue, johon Erdogan olisi mielellään viemässä miljoona ihmistä, ei tule kysymykseen.

"Erdogan on mielessään piirrellyt pieniä taloja sinne ja voisi lähettää sinne noin miljoona ihmistä. Että ihmiset eivät Syyriaan palaisi koteihinsa vaan palaisi jonkun toisen kotiin", Kankkonen kertoo.

Turkin tilanne ja Kreikan rajat: kenellä on avaimet tilanteen ratkaisemiseksi?

la 7.3. klo 11.30–12.00

Kreikan ja Turkin rajalle on pakkautunut arviolta 25 000 siirtolaista ja turvapaikanhakijaa. Diplomatia kriisin ratkaisemiseksi on käynnissä. Kenellä on käsissään kriisin avaimet?

Miten tilanne Kreikan rajoilla ja Turkissa vaikuttaa Suomeen?

Minkälaisen maailman keskellä Suomi valmistelee uusia ulko- ja turvallisuuspolitiikan kirjauksiaan?

Vieraina ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja selontekomenettelystä vastaava alivaltiosihteeri, ulkoasiainneuvos Kai Sauer Ulkoministeriöstä sekä tutkija Henri Vanhanen Ulkopoliittisesta instituutista.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Putin ja Erdogan tapasivat: mitä tapahtuu Syyrian sodalle ja pakolaisille?

la 7.3. klo 11.00–11.30

Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaaminen torstaina Moskovassa toi ainakin kaksi uutista: Syyriassa alkaa tulitauko ja M4-moottoritietä aletaan valvoa yhdessä Turkin ja Venäjän avulla.

Oliko Erdoganin ja Putinin tapaaminen menestys ja jos oli niin kenelle?

Haastateltavina CMI:n Lähi-idän asiantuntija Mikko Patokallio ja toimittaja, kirjailija Tom Kankkonen. Toimittajana Linda Pelkonen.

Patokallio arvioi, että vaikka tulitauko saatiin, se voi olla lyhytaikainen.

Kankkonen toteaa, että Venäjä on Syyrian liittolaisena äärimmäisen tärkeä, koska jos Venäjä ei suojelisi Syyriaa, Turkki saattaisi tehdä pahaa jälkeä Syyriassa.

Syyrian sota on kestänyt noin yhdeksän vuotta ja Syyriasta on paennut yli viisi miljoonaa ihmistä, joista noin 3,6 miljoonaa on Turkin pakolaisleireillä.

Miten Syyrian sotaan voitaisiin saada ratkaisu?

Patokallion mielestä Turkin ja EU:n välinen sopimus rajavalvonnasta ja pakolaisleirien hoidosta on laastariratkaisu. Kestävässä ratkaisussa pitäisi kiinnittää huomio Syyrian rakentamiseksi sellaiseksi, että kansalaiset voivat kokea sen rauhalliseksi asua. Hän korostaa, että kyse ei ole myöskään pelkästään kapinallisten viimeisestä saarekkeesta Idlibistä.

Patokallio ja Kankkonen pohtivat myös, mitä Eurooppa voisi tehdä Syyrian tilanteen parantamiseksi.

Syyrian sodan juurisyitä olivat muiden muassa kansalaisten eriarvoistuminen, korruptio ja demokratian kaipuu. Myös kuivuutta ja huonoja satoja on pidetty juurisyynä Syyrian hallintoa vastaan nousseisiin kapinoihin.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi maanantaina Ylelle, että EU voisi ottaa Turki kanssa puheeksi Turkin eteläpuolisen alueen, jonka Turkki loppusyksystä tyhjensi.

"Sinne aikanaan kaavailtiin jonkinnäköistä leiriä. Nyt olisi tilaa sellaista tehdä. Mutta aivan varmasti EU joutuu keskustelemaan tästä Turkin kanssa," Niinistö sanoi.

Kankkonen huomauttaa, että Saksan liittokansleri Angela Merkel on sanonut, että tämä Turkin valtaama alue, johon Erdogan olisi mielellään viemässä miljoona ihmistä, ei tule kysymykseen.

"Erdogan on mielessään piirrellyt pieniä taloja sinne ja voisi lähettää sinne noin miljoona ihmistä. Että ihmiset eivät Syyriaan palaisi koteihinsa vaan palaisi jonkun toisen kotiin", Kankkonen kertoo.

Putin ja Erdogan tapasivat: mitä tapahtuu Syyrian sodalle ja pakolaisille?

pe 6.3. klo 12.30–13.00

Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaaminen torstaina Moskovassa toi ainakin kaksi uutista: Syyriassa alkaa tulitauko ja M4-moottoritietä aletaan valvoa yhdessä Turkin ja Venäjän avulla.

Oliko Erdoganin ja Putinin tapaaminen menestys ja jos oli niin kenelle?

Haastateltavina CMI:n Lähi-idän asiantuntija Mikko Patokallio ja toimittaja, kirjailija Tom Kankkonen. Toimittajana Linda Pelkonen.

Patokallio arvioi, että vaikka tulitauko saatiin, se voi olla lyhytaikainen.

Kankkonen toteaa, että Venäjä on Syyrian liittolaisena äärimmäisen tärkeä, koska jos Venäjä ei suojelisi Syyriaa, Turkki saattaisi tehdä pahaa jälkeä Syyriassa.

Syyrian sota on kestänyt noin yhdeksän vuotta ja Syyriasta on paennut yli viisi miljoonaa ihmistä, joista noin 3,6 miljoonaa on Turkin pakolaisleireillä.

Miten Syyrian sotaan voitaisiin saada ratkaisu?

Patokallion mielestä Turkin ja EU:n välinen sopimus rajavalvonnasta ja pakolaisleirien hoidosta on laastariratkaisu. Kestävässä ratkaisussa pitäisi kiinnittää huomio Syyrian rakentamiseksi sellaiseksi, että kansalaiset voivat kokea sen rauhalliseksi asua. Hän korostaa, että kyse ei ole myöskään pelkästään kapinallisten viimeisestä saarekkeesta Idlibistä.

Patokallio ja Kankkonen pohtivat myös, mitä Eurooppa voisi tehdä Syyrian tilanteen parantamiseksi.

Syyrian sodan juurisyitä olivat muiden muassa kansalaisten eriarvoistuminen, korruptio ja demokratian kaipuu. Myös kuivuutta ja huonoja satoja on pidetty juurisyynä Syyrian hallintoa vastaan nousseisiin kapinoihin.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi maanantaina Ylelle, että EU voisi ottaa Turki kanssa puheeksi Turkin eteläpuolisen alueen, jonka Turkki loppusyksystä tyhjensi.

"Sinne aikanaan kaavailtiin jonkinnäköistä leiriä. Nyt olisi tilaa sellaista tehdä. Mutta aivan varmasti EU joutuu keskustelemaan tästä Turkin kanssa," Niinistö sanoi.

Kankkonen huomauttaa, että Saksan liittokansleri Angela Merkel on sanonut, että tämä Turkin valtaama alue, johon Erdogan olisi mielellään viemässä miljoona ihmistä, ei tule kysymykseen.

"Erdogan on mielessään piirrellyt pieniä taloja sinne ja voisi lähettää sinne noin miljoona ihmistä. Että ihmiset eivät Syyriaan palaisi koteihinsa vaan palaisi jonkun toisen kotiin", Kankkonen kertoo.

Turkin tilanne ja Kreikan rajat: kenellä on avaimet tilanteen ratkaisemiseksi?

pe 6.3. klo 6.05–6.35

Kreikan ja Turkin rajalle on pakkautunut arviolta 25 000 siirtolaista ja turvapaikanhakijaa. Diplomatia kriisin ratkaisemiseksi on käynnissä. Kenellä on käsissään kriisin avaimet?

Miten tilanne Kreikan rajoilla ja Turkissa vaikuttaa Suomeen?

Minkälaisen maailman keskellä Suomi valmistelee uusia ulko- ja turvallisuuspolitiikan kirjauksiaan?

Vieraina ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja selontekomenettelystä vastaava alivaltiosihteeri, ulkoasiainneuvos Kai Sauer Ulkoministeriöstä sekä tutkija Henri Vanhanen Ulkopoliittisesta instituutista.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Turkin tilanne ja Kreikan rajat: kenellä on avaimet tilanteen ratkaisemiseksi?

to 5.3. klo 12.30–13.00

Kreikan ja Turkin rajalle on pakkautunut arviolta 25 000 siirtolaista ja turvapaikanhakijaa. Diplomatia kriisin ratkaisemiseksi on käynnissä. Kenellä on käsissään kriisin avaimet?

Miten tilanne Kreikan rajoilla ja Turkissa vaikuttaa Suomeen?

Minkälaisen maailman keskellä Suomi valmistelee uusia ulko- ja turvallisuuspolitiikan kirjauksiaan?

Vieraina ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja selontekomenettelystä vastaava alivaltiosihteeri, ulkoasiainneuvos Kai Sauer Ulkoministeriöstä sekä tutkija Henri Vanhanen Ulkopoliittisesta instituutista.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Supertiistai ja sen tulokset: kaikki muut vastaan Sanders?

to 5.3. klo 6.05–6.35

Joe Biden, Bernie Sanders, Elizabeth Warren, Michael Bloomberg vai Tulsi Gabbard? Kuka nousee Yhdysvaltain esivaaleissa demokraattisen puolueen presidenttiehdokkaaksi?

Joe Bidenille supertiistain äänestykset olivat välttämätön voitto. Altavastaajan asemasta tiistain äänestykseen lähtenyt Biden voitti yhdeksän osavaltiota, mukaan lukien Texasin. Esivaalikisaa tähän saakka hallinnut Bernie Sanders voitti kuitenkin suurimman osavaltion Kalifornian.

Onko demokraattien esivaali tästä lähtien kahden kauppa: Biden vai Sanders? Vai nähdäänkö kisan loppumetreillä vielä niin sanottu ”musta hevonen”?

Vai onko esivaalien asetelma pikemminkin kaikki muut vastaan Sanders?

Nouseeko kysymys terveydenhoidosta tai koronavirusepidemiasta jokerikortiksi, jolla demokraatit horjuttavat istuvaa presidenttiä Donald Trumpia?

Yhdysvaltain presidentinvaalien asetelmia sekä presidentti Trumpia haastavien demokraattien tilannetta analysoivat Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen ja Yhdysvaltain tutkimuksen emeritusprofessori Markku Henriksson Helsingin yliopistosta.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Supertiistai ja sen tulokset: kaikki muut vastaan Sanders?

ke 4.3. klo 12.30–13.00

Joe Biden, Bernie Sanders, Elizabeth Warren, Michael Bloomberg vai Tulsi Gabbard? Kuka nousee Yhdysvaltain esivaaleissa demokraattisen puolueen presidenttiehdokkaaksi?

Joe Bidenille supertiistain äänestykset olivat välttämätön voitto. Altavastaajan asemasta tiistain äänestykseen lähtenyt Biden voitti yhdeksän osavaltiota, mukaan lukien Texasin. Esivaalikisaa tähän saakka hallinnut Bernie Sanders voitti kuitenkin suurimman osavaltion Kalifornian.

Onko demokraattien esivaali tästä lähtien kahden kauppa: Biden vai Sanders? Vai nähdäänkö kisan loppumetreillä vielä niin sanottu ”musta hevonen”?

Vai onko esivaalien asetelma pikemminkin kaikki muut vastaan Sanders?

Nouseeko kysymys terveydenhoidosta tai koronavirusepidemiasta jokerikortiksi, jolla demokraatit horjuttavat istuvaa presidenttiä Donald Trumpia?

Yhdysvaltain presidentinvaalien asetelmia sekä presidentti Trumpia haastavien demokraattien tilannetta analysoivat Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen ja Yhdysvaltain tutkimuksen emeritusprofessori Markku Henriksson Helsingin yliopistosta.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Eduskunta lepää 100 vuotta vanhoilla peruskivillä: minkä on muututtava?

ke 4.3. klo 6.05–6.35

Eduskunta on kansanvallan kehto ja suomalaisen demokratian tärkein areena. Eduskuntan toiminta rakentuu 100 vuotta vanhoille peruskiville, vaikka ympäröivä maailma ja politiikka ovat muuttuneet täysin. Vastaako eduskunnan toiminta nykypäivän tai tulevaisuuden tarpeisiin?

Edellyttääkö onnistunut päätöksenteko täysin erilaisia ratkaisuja kuin sata vuotta sitten?

Minkä on muututtava, jotta eduskunta ja sen valiokunnat pystyvät vastaamaan nykypäivän haasteisiin?

Kuka johtaa eduskunnan monenkirjavia toimia, vai johtaako kukaan? Mistä apu kansanedustajien krooniseen kalenterirumbaan?

Vieraina ovat Sitran ja eduskunnan vetämän Kansanvallan peruskorjaus -projektin vanhemmat neuvonantajat, entiset kansanedustajat Jouni Backman (sd.) ja Liisa Hyssälä (kesk.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.