Politiikkaradio

Politiikkaradio

USA vetämässä joukkojaan Afganistanista - vaarana Isisin uusi nousu?

eilen klo 12.30–13.00
Viimeisin

Politiikkaa on kaikkialla, ja politiikka on meidän kaikkien asia. Politiikkaradio on myös ohjelma yhteiskunnasta, sen kiinnostavista ilmiöistä ja ihmisistä meillä ja maailmalla. Toimittajina Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen.

Seuraava lähetys

Politiikkaradio

tänään klo 6.05–6.35

Yhdysvallat on vetämässä joukkojaan Afganistanista.

Haastattelussa Ulkoministeriön Afganistan-tiiminvetäjä Matti Keppo ja Puolustusministeriön osastoesiupseeri Mikko Lehto.

Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin sen jälkeen kun Yhdysvaltoihin tehtiin terroristi-isku vuonna 2001. Marraskuussa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi, että Yhdysvallat on vetämässä joukkojaan pouis Afganistanista vielä ennen kuin Joe Bidenin presidenttikausi alkaa tammikuussa.

Trumpin ilmoitus on herättänyt kritiikkiä. Sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg varoitti marraskuussa, että ennenaikainen vetäytyminen voi olla vaarallista. Afganista voisi tulla terroristien tukikohta ja Isisin uuuden kalifaatin sijaintipaikka.

Myös Suomella on joukkoja Afganistanissa Naton operaatiossa. Ovatko suomalaiset joukot vaarassa, jos tilanne muuttuu Afganistanissa?

"Afganistan on Suomen suurin kehitysyhteistyön vastaanottajamaa. Olemme tehneet siviilikriisinhallintaa kokonaisvaltaisesti ja tehdään poliittista ja diplomaattista työtä, tavoitteena Afganistanin vakauttaminen. Jos Afganistan ei ole vakaa, se voi heijastua Eurooppaan - terrorismi, hallitsematon muuttoliike suurina kysymyksinä", Keppo kertoo.

Suomalaisten sotilaiden määrää Afganistanissa vähennetään 60:sta 20:een. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoi lokakuussa, että kaikki suomalaissotilaat saatettaisiin kotiuttaa jo ensi vuoden keväällä.

Lehto korostaa, että suomalaiset sotilaat toimivat Afganistanissa osana Naton johtamaa Resolute Support -operaatiota, ja silloin Suomi ei yksin päätä sotilaiden määrästä maassa.

Hänen arvionsa mukaan Yhdysvaltojen suunnitelma vähentää joukkoja ei aiheuta merkittäviä riskejä suomalaisille, jos se toteutetaan kuten nyt on tiedossa.

Miltä näyttää Afganistanin tulevaisuus?

Tänä syksynä on otettu historiallinen askel ja aloitettu rauhanneuvottelut Afganistanin hallituksen ja Taleban-liikkeen välillä.

Keppo arvioi, että parhaassa skenaariossa sota on mahdollisuus lopettaa.

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Aiemmat lähetykset

USA vetämässä joukkojaan Afganistanista - vaarana Isisin uusi nousu?

eilen klo 12.30–13.00

Yhdysvallat on vetämässä joukkojaan Afganistanista.

Haastattelussa Ulkoministeriön Afganistan-tiiminvetäjä Matti Keppo ja Puolustusministeriön osastoesiupseeri Mikko Lehto.

Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin sen jälkeen kun Yhdysvaltoihin tehtiin terroristi-isku vuonna 2001. Marraskuussa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi, että Yhdysvallat on vetämässä joukkojaan pouis Afganistanista vielä ennen kuin Joe Bidenin presidenttikausi alkaa tammikuussa.

Trumpin ilmoitus on herättänyt kritiikkiä. Sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg varoitti marraskuussa, että ennenaikainen vetäytyminen voi olla vaarallista. Afganista voisi tulla terroristien tukikohta ja Isisin uuuden kalifaatin sijaintipaikka.

Myös Suomella on joukkoja Afganistanissa Naton operaatiossa. Ovatko suomalaiset joukot vaarassa, jos tilanne muuttuu Afganistanissa?

"Afganistan on Suomen suurin kehitysyhteistyön vastaanottajamaa. Olemme tehneet siviilikriisinhallintaa kokonaisvaltaisesti ja tehdään poliittista ja diplomaattista työtä, tavoitteena Afganistanin vakauttaminen. Jos Afganistan ei ole vakaa, se voi heijastua Eurooppaan - terrorismi, hallitsematon muuttoliike suurina kysymyksinä", Keppo kertoo.

Suomalaisten sotilaiden määrää Afganistanissa vähennetään 60:sta 20:een. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoi lokakuussa, että kaikki suomalaissotilaat saatettaisiin kotiuttaa jo ensi vuoden keväällä.

Lehto korostaa, että suomalaiset sotilaat toimivat Afganistanissa osana Naton johtamaa Resolute Support -operaatiota, ja silloin Suomi ei yksin päätä sotilaiden määrästä maassa.

Hänen arvionsa mukaan Yhdysvaltojen suunnitelma vähentää joukkoja ei aiheuta merkittäviä riskejä suomalaisille, jos se toteutetaan kuten nyt on tiedossa.

Miltä näyttää Afganistanin tulevaisuus?

Tänä syksynä on otettu historiallinen askel ja aloitettu rauhanneuvottelut Afganistanin hallituksen ja Taleban-liikkeen välillä.

Keppo arvioi, että parhaassa skenaariossa sota on mahdollisuus lopettaa.

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Opposition budjettivaihtoehdot Marinin hallituksen budjetille

eilen klo 6.05–6.35

Minkälaisia ovat opposition budjettivaihtoehdot Marinin hallituksen budjetille?

Vaihtoehtobudjeteistaan keskustelevat eduskuntaryhmien puheenjohtajat Kai Mykkänen (kok.), Ville Tavio (ps.), Harry Harkimo (liik.) sekä kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Analyysi: Onko viisikon sisällä epäluottamusta?

toissa päivänä klo 6.05–6.35

Yle paljasti julkisuuteen pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja entisen valtiosihteerin Martti Hetemäen sähköpostit.

Toimittajat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen analysoivat ajankohtaisia politiikan aiheita.

Marin kirjoitti Hetemäelle, että "Olen syvästi turhautunut siihen, ettei tilanteen vakavuutta laajasti ymmärretä. Hallituksen sisälläkin

"Tämä kertoo epäluottamuksesta hallitusviisikon keskuudessa", Pajunen pohtii.

Pitäisikö hallituksen ottaa tiukemmat toimet käyttöön? Onko tarvetta ottaa käyttöön jopa valmiuslaki vai riittääkö tartuntatautilain muuttaminen?

Entä miltä näyttää vallan vaihto Yhdysvalloissa?

Uusien paljastusten mukaan Donald Trump on raivonnut lähipiirilleen ja antanut lainopilliselle avustajalleen Rudy Giulianille valtuudet johtaa vaalivastarintaa, jossa on viljelty salaliittoteorioita.

USA palaamassa Pariisin ilmastosopimukseen: "Haasteena suurvaltojen kilpailu"

ti 1.12. klo 6.05–6.35

Miten Joe Bidenin valinta vaikuttaa Pariisin ilmastosopimukseen?

Haastatteltavina ympäristöneuvos Outi Honkatukia ja Ulkopoliittisen instituutin ilmastonmuutokseen erikoistunut johtava tutkija, Itä-Suomen yliopiston dosentti Antto Vihma.

Honkatukia korostaa, että Pariisin sopimus oli diplomatian suuri voitto, ja enää ei kiistellä tavoitteesta, vaan ainoastaan siitä, miten toimet toteutetaan ja kuka ne rahoittaa.

Yhdysvaltojen presidentinvaalien voittaja Joe Biden on luvannut tuoda Yhdysvallat takaisin Pariisin sopimukseen, josta istuva presidentti Donald Trump maan irtautti.

Yhdysvaltojen osuus maailman kasvihuonepäästöistä on noin 15 prosenttia, joten maan palaaminen yhteisiin ilmastotavoitteisiin on tärkeää koko maailmalle.

"Tämä on Pariisin ilmastosopimukselle tosi iso asia. Kun sopimusta neuvoteltiin ja luotiin USA ja Kiina olivat keskeisessä asemassa, koska näiden kahden maan päästöjen osuus on globaalisti suurimmat", Honkatukia sanoo.

"Yhdysvallat palaa luultavasti (presidentti Barac) Obaman linjoille aktiiviseksi ilmastoneuvottelijaksi ja vaikuttajaksi kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Se on erittäin positiivinen asia," Vihma toteaa.

Vihma pitää harmillisena, että populistit ja autoritääriset johtajat ympäri maailmaa ovat ottaneet ilmastotyön ja kansainväliset sopimukset ja monenkeskisen yhteistyön hyökkäyksen kohteeksi.

"Trumpin aika nosti selkeästi esiin sen, mitä monessa paikassa kukkiva autoritäärinen populismi voi tehdä ilmastopolitiikalle. Se ottaa ilmastopolitiikan tähtäimeen, ja osoittaa, että vieraantunut eliitti tekee vääränlaista politiikkaa ja pettää kansan. Tähän liittyy myös kansainväliset sopimukset", Vihma pohtii.

Honkatukia ja Vihma ovat toiveikkaita ilmastotyön tulevaisuudessa, vaikka haasteitakin on.

"Maailman moninapaistuminen on suuri haaste, suurvaltojen kilpailu, johon maailma saattaa ajautua. Kiina ja Yhdysvallat tällä hetkellä erottautuu teknologisesti toisistaan maailman näyttämöillä on iso kehityskulku ja sillä voi olla arvaamattomia seurauksia. Toinen ongelma on populistinen liikehdintä, mitä nähdään Yhdysvalloissa, Euroopassa, Breziliassa, Filippiineillä, Turkissa ja Venäjällä. Tämä voi hyvin napata muuten myötätuulessa olevia toimia", Vihma kertoo.

"Iso pyörä on kääntynyt. Esimerkiksi ilmastotiedettä ei enää sivuuteta. Nuorten aktivisiten ääni kuuluu vahvemmin. Haluan suhtautua luottavaisesti tulevaisuuteen", Honkatukia kiteyttää ilmastotyön tilannetta. Hän arvioi, että vähäpäästöinen energia lisääntyy jatkossa.

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Puheet päreiksi: Kiihtymisvaarojen ja leviämisvaarojen Suomi

ma 30.11. klo 6.05–6.35

Ministerit puhuvat kiihtymisvaaran maakunnista. Ja leviämisvaaran maakunnista. Sekä perustason maakunnista. Mistä on kyse?

Miksi pääministeri Sanna Marin (sd.) peräänkuuluttaa ryhtiliikettä koronan saamiseksi kuriin? Keitä pääministeri patistaa ja miksi?

Jos tilanne on vakava, miksi edelleen toteutetaan normaaliolosuhteiden lainsäädäntöä?

Mikä on päivän poliikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Kenen ryhtiliikkeellä koronatilanne saadaan kuriin?

pe 27.11. klo 6.05–6.35

Koronatilanne Uudellamaalla on vakava. Viikossa koronatapaukset ovat kasvaneet lähes 70 prosenttia. Epidemian kasvu on jo samanlaista kuin viime keväänä.

Riittääkö normaaliolojen lainsäädäntö koronatilanteen saamiseksi hallintaan? Tarvitaanko nykytilanteessa valmiuslain pykäliä?

Onko kunnilla, sairaanhoitopiireissä ja aluehallintoviranomaisilla riittävät keinot epidemian rauhoittamiseksi?

Kenen on tehtävä pääministeri Sanna Marinin (sd.) peräänkuuluttama ryhtiliike?

Keskustelemassa ovat kansanedustajat Aki Linden (sd.), Päivi Räsänen (kd) sekä kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Oikeusvaltiomekanismi vai korruptiopykälä – tapaus Puola ja Unkari

to 26.11. klo 6.05–6.35

Yritys kytkeä EU-budjetti oikeusvaltioperiaatteeseen on johtanut kriisiin. Puola ja Unkari ovat kaatamassa sekä EU:n budjettirahoituksen, että kiireellisen koronaelpymispaketin. Maat eivät hyväksy syytöstä oikeusvaltion periaatteiden rikkomisesta. Lisäksi maiden poliittinen johto ei hyväksy unionirahan kytkemistä oikeusvaltiopykäliin.

Kytketäänkö EU-budjetti lopullisesti oikeusvaltioperiaatteeseen Puolan ja Unkarin vastustuksesta huolimatta? Onko kyseessä todellinen oikeusvaltioperiaate-mekanismi, vai pikemminkin korruption vastainen työkalu?

Ovatko Puolan ja Unkarin hallitukset todella rikkoneet oikeusvaltion periaatteita? Ohjataanko maiden oikeuslaitoksia poliittisesti? Rajoitetaanko maissa kansalaisten poliittisia vapauksia?

Keskustelemassa ovat europarlamentaarikot Henna Virkkunen (epp), Ville Niinistö (greens) ja Silvia Modig (gue/ngl).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Korona tekee rumaa jälkeä työmarkkinoilla ja taloudessa - käänne vuonna 2022?

ti 24.11. klo 6.05–6.35

Mitkä ovat Suomen talousnäkymät?

Haastattelussa TEM:n erityisasiantuntija Erno Mähönen ja neuvotteleva virkamies Johanna Alatalo sekä Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.

Työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaennusteessa arvioidaan työttömyyden nousevan lähes samalle tasolle kuin finanssikriisin jälkeen vuonna 2010. Käänne tapahtuisi TEM:n mukaan vasta mahdollisesti vuonna 2022, mutta Alatalo korostaa, että epävarmuutta on. Erityisesti tietyt toimialat kärsivät. Esimerkiksi matkailu-, kulttuuri- ja palvelualoilla sekä vientisektorilla on luvassa vaikeita aikoija. Voittajiakin korona-ajassa kuitenkin on.

Onko maailma samanlainen korona-kriisin jälkeen ja kuinka nopeasti elpymistä voidaan odottaa?

Lehmus arvioi, että useita vuosia kuluu, ennen kuin kaikilla toimialoilla palataan normaaliin. Mähönen arioi, että täysin samaan tilanteeseen ei välttämättä edes kaikki pääse.

Alatalo pohtii, käykö Suomella nyt samoin kuin finanssikriisin jälkeen, että muut maat toipuvat nopeammin kuin Suomen.

Milllaista toiveikkuutta Joe Bidenin valinta Yhdysvaltain presidentiksi antaa vientivetoisen Suomen taloustilanteelle?

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Puheet päreiksi: Susi – poliittinen eläin

ma 23.11. klo 6.05–6.35

Susi on Suomessa rauhoitettu eläin: Luonnonvarakeskuksen laskelmissa uhanalainen laji. Lisääntyvät susilaumat kuitenkin puhuttavat politiikassa.

Erityisesti keskustapoliitikot ovat olleet liikkeellä. Kansanedustaja Kärnä ampuisi ylimääräiset ”valtionkoirat” pois kuleksimasta. ”Susille nappi otsaan vaan”, sanoo ex. pääministeri Sipilä. ”Pedot eivät kuulu pihoille, eivätkä koirat susille”, viestittää puheenjohtaja Saarikko.

Ex. kansanedustaja Pertti Salolainen (kok.) on rauhanomaisemman rinnakkaiselon linjalla: ”Suomeen mahtuu hyvin nykyiset vaivaiset n. 300 sutta”, twiittaa Salolainen.

Ampumallako ihmisen ja suden yhteiselo sujuu? Kuinka monta sutta Suomeen mahtuu?

Mikä on päivän poliikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Lainsäädännön arviointineuvosto: Marinin hallituksen sote-uudistuksessa piilee useita julkisen talouteen liittyviä riskejä

su 22.11. klo 11.30–12.00

Lainsäädännön arviointineuvoston mukaan Marinin hallituksen sote-uudistuksessa piilee julkisen talouteen liittyviä riskejä. Arviointineuvoston mukaan uudistuksen kokonaisvaikutuksista julkiseen talouteen on vaikea saada selkoa. Myös valtion sote-rahoituksen riskit julkisten menojen kasvulle tulisi arvioida tarkemmin.

Lisäksi Uudenmaan ja Helsingin eritysratkaisu voi vaikeuttaa sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumista.

Miltä Marinin hallituksen sote-uudistus näyttää hyvän lainsäädännön periaatteiden valossa?

Vieraana on lainsäädännön arviointineuvoston puheenjohtaja Leila Kostiainen.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Analyysi: Pormestaripanostuksia kotimaassa – presidentinvaalien jälkipeliä Yhdysvalloissa

su 22.11. klo 11.00–11.30

Mediatietojen mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump pyrkii kiirehtimään sotilaallisia toimia kautensa viimeisinä viikkoina, ennen Joe Bidenin astumista presidentiksi. Trumpin kerrotaan pohtineen iskua Iraniin. Lisäksi huhutaan nopeasta vetäytymisestä Afganistanista. Mihin Trump pyrkii?

Miltä presidentinvaalien poliittiset jälkipelit näyttävät Yhdysvalloissa?

Keskittävätkö puolueet kuntavaalien suuret panokset Helsingin pormestarikisaan? Onko konkaripoliitikko Paavo Väyrysellä mahdollisuuksia keskustan pormestariehdokkaaksi Helsingissä?

Mitä tuoreet kannatusmittaukset kertovat kuntavaaleihin valmistautuvien puolueiden suosiosta?

Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen analysoivat politiikan uutisia.

Liberalismin kriisi: onko omistaminen epäpoliittista?

la 21.11. klo 11.30–12.00

Onko liberalismi uinut meidän kaikkien mieliin ikään kuin epäpoliittisena ideologiana?

Haastateltavana kirjailija Veikka Lahtinen.

Lahtinen on kirjoittanut kirjan Mikä Liberalismia vaivaa? (Kosmos 2020) yhdessä Pontus Purokurun kanssa.

"Liberalismi on vallannut yleisen mielipiteen edistystarinallaan", kirjassa kerrotaan.

Liberalismi sai alkunsa 1600-luvulla, mutta uusiutui toisen maailmansodan jälkeen uusliberalismiksi, jonka kuuluisimpia nimiä olivat Britannian pääministeri Margaret Thatcher, Yhdysvaltain presidentti Ronald Regan ja Chicagon yliopiston taloustieteilijä Miltton Friedman.

Yksityistämishankkeet ja vaurauden suojelu ovat merkittävä osa liberalismin ideologiaa, ohella on kulkenut pehmeämmät arvot, kuten vähemmistöjen oikeuksien puolustaminen.

Liberalismi on tehnyt esimerkiksi omistamisesta epäpoliittista, vaikka Lahtisen mukaan se on hyvin poliittinen kysymys kuka omistaa merkittävän osan varallisuudesta.

Nykymaailmassa yksi prosentti väestöstä omistaa noin puolet maailman varallisuudesta.

Nyt Liberalismi on kriisissä. Eriarvoisuus on kasvanut ja luonnon sietokyky on äärirajoilla, mikä on saanut monet epätyytyväisiksi.

Onko oikeistopopulismin nousun taustalla epätyytyväisyys juuri liberalismiin?

Mitä vaihtoehtoja liberalismille on?

"On traagista, että liberalismin kriisiin on pystynyt vastaamaan poliittisesti vain äärioikeisto, joka tarjoaa fiktiota, paluuta jonnekin menneisyyteen, jota ei ole koskaan ollutkaan", Lahtinen toteaa.

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Koronarokotteen prosessi ja riskit: Suomi on valinnan edessä

ti 17.11. klo 6.05–6.35

Korona ja uusi rokote - onko kriisi pian ohi?

Haastattelussa Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen ja infeltiotautien erikoislääkäri Harri Saxen.

Rokotevalmistaja Pfizer ilmoitti viime viikolla koronarokotteensa tehotutkimuksen tuloksista. Tehotutkimuksessa on tällä hetkellä kaikkiaan 10 rokotetta maailmassa.

EU-komisiolla on tällä hetellä sopimus AstaZenecan, Sanofi-GNK:n ja Johnson&Johnson -rokotteiden hankkimisesta. Suomi tulee valitsemaan rokotteensa näiden joukosta. Millä perusteella valinta tehdään?

Millaisia haasteita valittujen rokotteiden jakelussa, välityksessä ja säilytyksessä voi tulla? Osa rokotteista vaatii noin 70 asteen kylmyyden säilyäkseen.

Mitä rokotteita Suomi lopulta saa, riippuu lääkeviranomaisen antamista myyntiluvuista, EU-päätöksistä ja Suomen kansallisista päätöksistä. Millainen prosessi rokotteen saaminen Suomeen on?

Saxen ja Lehtonen arvioivat, että rokotteesta huolimatta kaikkia koronan tuomia käytäntöjä ei voida lopettaa vielä pitkään aikaan. Ensi kesään asti ainakin pitää vielä "kärvistellä".

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Puheet päreiksi: Suomen uudet ulkopoliittiset viestit maailmalle

ma 16.11. klo 6.05–6.35

Uusi ulko- ja turvallisuuspolitiikan selonteko on eduskunnassa: minkälainen viesti Suomen ulkopolitiikasta halutaan välittää maailmalle?

Onko Suomi sotilasliittoon kuulumaton maa, vai sotilaallisesti liittoutumaton maa?

Mitä tarkoittaa että Suomen ulkopolitiikka on ihmisoikeusperustaista? Miksi jopa ympäristöasioita nostetaan turvallisuuspolitiikan agendalle?

Mikä on päivän poliikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Miten Yhdysvaltain poliittismaantieteellinen kartta muuttui: kuka äänesti Trumpia, kuka Bidenia?

su 15.11. klo 11.30–12.00

Presidentti Trump ei ole tunnustanut Yhdysvaltain presidentinvaalien tulosta ja Joe Bidenin voittoa. Nyt myös ulkoministeri Mike Pompeo sanoo, että hallinto valmistautuisi Trumpin jatkamiseen presidenttinä. Onko ulkoministerin lausunto vakavalla mielellä annettu? Voiko Trump vielä kääntää vaalituloksen oikeusjuttujen avulla?

Mitkä äänestäjäryhmät ratkaisivat presidentinvaalin tuloksen? Ketkä äänestivät Bidenia, ketkä Trumpia?

Miten Yhdysvaltain poliittismaantieteellinen kartta muuttui vaaleissa?

Mikä on ennuste senaatin voimasuhteet ratkaisevaan uusintaäänestykseen Georgiassa?

Yhdysvaltain presidentinvaaleja analysoi Yhdysvaltain historian ja politiikan väitöskirjatutkija Jani Kokko Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Yhdysvaltojen presidentinvaalit: Tunnustaako Trump tappion?

su 15.11. klo 11.00–11.30

Yhdysvalloissa presidentinvaalien jälkipyykki jatkuu. Oikeusministeri William Barr kehottaa liittovaltion syyttäjiä tutkimaan "äänestykseen kohdistuvia painavia syytöksiä". Samaan aikaan presidentti Trump ei ole tunnustanut tappiotaan eikä ole sanonut halaistua sanaa vallan siirrosta. Eikö presidentinvaalien tulos selvä vai miksi sitä kiistetään?

Saako Trump republikaanit laajemmin mukaan oikeustaisteluihin vaalitulosta vastaan? Alkaako republikaaneissa presidentin vaalitappion myötä jälkipyykki ja valtataistelu?

Mikä on Bidenin voiton ja Trumpin häviön laajempi merkitys?

Politiikkaradiossa Yhdysvaltain presidentinvaalien tulosta analysoivat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak sekä Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen.

Miten Joe Biden vaikuttaa maailmaan ja Suomeen?

la 14.11. klo 11.30–12.00

Miten Yhdysvaltojen presidentin vaihtuminen sysii maailmanpolitiikan mannerlaattoja ja ja miten se vaikuttaa Suomeen?

Keskustelemassa Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko (ps.), varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.) ja valiokunnan jäsen Katri Kulmuni (kesk.).

Yhdysvaltojen seuraava presidentti Joe Biden lupaa tuoda Yhdysvallat takaisin Pariisin ilmastosopimukseen. Hän on arvostellut Donald Trumpin kauppasodan osuneen Yhdysvaltojen omaan nilkkaan. Miten Biden muuttaa Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa?

Elinkeinoelämän keskusliitto on arvioinut, että ilmastoystävälliset teknologiat voivat olla Suomelle miljardiluokan bisnesmahdollisuus. Onko näin ja mitä muita mahdollisuuksia maailman politiikan mannerlaattojen muutokset tuovat Suomelle?

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Jutta Urpilainen: "Afrikka on geopoliittinen hotspot - kilpailu on kiihtymässä"

ti 10.11. klo 6.05–6.35

Miten EU näkee Afrikan uusimmassa strategiassaan?

Haastateltavana EU-komissaari Jutta Urpilainen.

Miksi Euroopalla on ollut erilainen strategia Afrikkaan kuin Kiinalla tai Turkilla, jotka ovat investoineet massiivisesti Afrikkaan?

Jatkossa EU haluaa nähdä Afrikan tasavertaisena kumppanina ja kehityspolitiikan lisäksi potentiaalisena investointikohteena.

"Suhde on ollut varsinkin kehityspolitiikan toimintakentässä avunsaaja-avunantaja-asetelma. Haluamme rakentaa määrätietoisesti siihen muutosta. Toinen uusi elementti on, että haluamme puhua Afrikan mahdollisuuksista", Urpilainen kertoo.

Kiina on rakentanut Afrikkaan muun muassa tehtaita, teitä ja sairaaloita.

"Afrikka on geopoliittinen hotspot. Siellä on kaikki suurvallat läsnä. Siellä on pienempiäkin toimijoita hyvin aktiivisesti", Urpilainen sanoo. Urpilaisen mukaan Afrikkaan tuodaan avun ja investointien lisäksi myös yhteiskuntamallia niin Kiinasta kuin Euroopastakin.

"Haluamme olla markkinoimassa malliamme kumppanimaillemme. Kiina lähtee omasta näkökulmastaan. Siksi tämä asetelma onkin uudentyyppinen. Kysymys ei ole perinteisestä kehitys- tai kauppaapolitiikasta, vaan kyse on kokonaisvaltaisesta yhteiskuntapolitiikasta. Siinä kilpailu eri järjestelmien välillä on kiihtymässä", Urpilainen kertoo.

Afrikan väestön ennustetaan tuplaantuvan noin 30 vuodessa. Tämä on Urpilaisen mukaan valtava potentiaali.

Suomessakin ollaan heräämässä Urpilaisen mukaan siihen, että Afrikassa olisi kysyntää esimerkiksi suomalaiselle ympäristö- ja energiateknologialle.

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Puheet päreiksi: Presidentinvaaleja Amerikan tyyliin

ma 9.11. klo 6.05–6.35

Yhdysvaltain presidentinvaaleissa puheet ovat värikkäittä: vastapuolta roimitaan oikein olan takaa. Mutta kun äänestys on ohi, osapuolet tunnustavat toisensa. Ensin soditaan, sitten sovitaan.

Toimivatko Trump ja Biden saman kaavan mukaan? Tunnustaako voittaja voittonsa ja häviäjä häviönsä? Vai jäävätkö republikaanit ja demokraatit kyräilemään toisiaan?

Miksi Yhdysvalloissa vellovissa mielenosoituksissa vaaditaan sekä ääntenlaskennan lopettamista että jatkamista? Onko demokratia rikki?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Yhdysvaltojen presidentinvaalit: tulos jäi auki – kumpi on matkalla voittoon?

su 8.11. klo 11.30–12.00

Yhdysvaltain presidentinvaaleissa lopullinen tulos jäi vaalipäivän jälkeen auki. Eikä kukaan tiedä kuinka pitkäksi ajaksi.

Istuva presidentti Donald Trump antoi Valkoisessa talossa antamassaan lausunnossa ymmärtää, että voitto tuli. Vastaehdokas demokraattien Joe Biden sen sijaan toteaa: ”Uskomme olevamme matkalla voittoon”.

Kumpi on matkalla Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi: Donald Trump vai Joe Biden?

Milloin vaalien voittaja julistetaan?

Politiikkaradiossa Yhdysvaltain presidentinvaaleja analysoivat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak sekä Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen.

Donald Trump vai Joe Biden: maailman suurin vaalishow huipentuu

su 8.11. klo 11.00–11.30

Hartaasti odotetut Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat käsillä. Viimeisissä kannatusmittauksissa demokraattien presidenttiehdokas Joe Biden johtaa istuvaa presidenttiä, republikaanien Donald Trumpia. Minkälaista tulosta Yhdysvaltain presidentinvaaleista voidaan odottaa?

Jatkuuko presidentti Trumpin kausi vai vaihtuuko Valkoisessa talossa valta?

Vieraana on Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak.

Toimittajina ovat Politiikkaradion Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen.

Yhdysvaltojen presidentinvaalit: Biden vai Trump – milloin saamme tietää voittajan?

la 7.11. klo 11.30–12.00

Yhdysvaltain presidentinvaalien tulos on yhä auki useissa osavaltioissa: Nevadassa, Arizonassa, koko ruostevyöhykkeellä, sekä Georgiassa ja Pohjois-Carolinassa. Milloin presidentinvaalien voittaja on tiedossa?

Vaihtuuko Yhdysvaltain presidentin nimi Donald Trumpista Joe Bideniksi? Muodostuuko vaalituloksesta oikeustoimien taistelutanner?

Minkälainen jälkipyykki presidentinvaaleista käynnistyy sekä republikaaneissa että demokraateissa?

Vahvistuuko trumppilainen linja republikaaneissa, meni vaalitulos suuntaan tai toiseen?

Alkaako demokraateissa poliittinen jälkipyykki, vaikka taskussa on kaikkien aikojen suurin kokonaisäänipotti?

Yhdysvaltain presidentinvaaleja analysoivat Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto Penttilä sekä Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkoston tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma.

Toimittajana on Tapio Pajunen.