Politiikkaradio

Politiikkaradio

Internetin uudet digitaaliset alustat muuttavat työtä - pitääkö lakia muuttaa?

tänään klo 11.30–12.00
Viimeisin

Politiikkaa on kaikkialla, ja politiikka on meidän kaikkien asia. Politiikkaradio on myös ohjelma yhteiskunnasta, sen kiinnostavista ilmiöistä ja ihmisistä meillä ja maailmalla. Toimittajina Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen.

Seuraava lähetys

Politiikkaradio

huomenna klo 6.05–6.35

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on monelle toivon ja valon lähde. Millaisia ovat ihmiset, jotka ihailevat Trumpia? Haastateltavana Trumpin kansa -kirjan kirjoittaja toimittaja Maria Annala. Toimittajana Linda Pelkonen. Uusinta: 3.2.2020

Aiemmat lähetykset

Internetin uudet digitaaliset alustat muuttavat työtä - pitääkö lakia muuttaa?

tänään klo 11.30–12.00

Miten työelämä muuttuu kun alustatalousyritykset yleistyvät Suomessakin? Mitä mahdollisuuksia ja haasteita internetin digitaaliset alustatalousyritykset tuovat?

Studiossa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n lakiasiainhoitaja Markus Äimälä ja SAK:n työehdot osaston johtaja Heli Puura.

"Uusi yritystoiminta tuo uutta potkuna ja me näemme tämän positiivisena asiana", Äimälä kommentoi alustatalouden yleistymistä.

Puura näkee ilmiössä myös isoja riskejä: alustataloudessa toimiva mikroyrittäjä ei välttämättä pysty vaikuttamaan työnteon ehtoihin, häntä valvotaan kuin työntekijää, mutta kohdellaan kuin yrittäjää.

Alustatalousyritys voi saada suurenkin kilpailuedun ulkostamalla työnteon yrittäjille sen sijaan, että palkkaisi työntekijöitä.

"Voidaan välttää työnantajan eläkemakus, sairasvakuutusmaksut ja työttömyysturvamaksut - se on iso potti, puhutaan helposti 25 prosentista palkkakuluista," Puura kertoo.

Miltä tulevaisuus näyttää? Tuleeko yhä useammalle yritykselle painetta kilpailla alustatalousyritysten kanssa ja ulkoistaa työntekijöitä mikroyrittäjiksi?

SAK:ssa nähdään, että tilanne vaatii lakimuutosta. Äimälän mukaan nykyinenkin lainsäädäntö riittää pitkälle, mutta yksittäisiin sudenkuoppiin pitää etsiä ratkaisuja.

Mitä Suomi voi oppia esimerkiksi Kalifornian uudesta laista, Britanniassa käydyistä polkupyörälähettien työtaisteluista ja Ruotsissa aiheesta käydystä keskustelusta?

Toimittajana Linda Pelkonen.

Onko hallituksen perhevapaauudistus feministinen?

tänään klo 11.00–11.30

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on päässyt sopuun perhevapaauudistuksesta. Kotihoidontukeen ei koskettu ja molemmille vanhemmille tulee 6,6 kuukauden kiintiöt. Kuitenkin molemmat vanhemmat voivat siirtää toiselle 69 päivää vapaata omasta kiintiöstään.

Studiossa kansanedustajat Emma Kari (vihr.), Matias Mäkynen (sd.), Saara-Sofia Sirén (kok.) ja Arja Juvonen (ps.).

Marinin hallitus on julistautunut feministiseksi. Miten feminismi näkyy hallituksen perhevapaauudistuksessa?

"Halutaan antaa molemmille vanhemmille samanlaiset mahdollisuudet luoda uraa ja luoda suhdetta omaan lapseen," Emma Kari toteaa.

Mäkynen kertoo, että tällä hetkellä monessa työehtosopimuksessa isät ovat heikommassa asemassa kuin äidit.

"Tämä parantaa nimenomaan isien asemaa monessa työehtosopimuksessa," hän toteaa.

Oppositiopulueiden edustajat Sirén ja Juvonen ovat tyytyväisiä, että perhevapaita uudistetaan, mutta näkevät myös ongelmia hallituksen suunnitelmassa.

"Perusajatuksena hienoa, että kehitetään perhevapaita uudistetaan, mutta kuinka paljon meidän velkaisella yhteiskunnalla on tehdä uudistuksia joilla on iso hintalappu?" Juvonen pohtii.

Sirén korosti, että vaikka hallitus on päässyt sopuun uudistuksesta, se pitää vielä viedä eduskunnan käsitelyyn. Hänen mielestään mahdollisuus siirtää omasta kiintiöstä toiselle vanhemmalle johtaa todennäköisesti siihen, että isät siirtävät äideille omia vapaitaan jatkossakin.

Perhevapaauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021. Mikä muuttuu?

Toimittajana Linda Pelkonen.

Donald Trumpin haastajat hyökkäilevät toisiaan vastaan - demokraattien esivaalikisa kiihtyy

eilen klo 11.30–12.00

Yhdysvalloissa käydään presidentinvaalien esivaaleja. Demokraatit valitsevat istuvalle presidentille Donald Trumpille haastajan joukostaan.

Haastateltavana Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak ja toimittaja, kirjailija Maria Annala.

Las Vegasissa käytiin eilen kiihkeä vaaliväittely demokraattien presidenttiehdokkaan paikasta kisaavien kesken.

"Oli aikamoinen väittely, hyvin aggressiivisesti lähtivät toisiaan vastaa hyökkäilemään," Annala sanoo.

"Nyt pitää näyttää, että on tarpeeksi vahva ja aggressiivinen jotta pärjää Trumpia vastaan," Salonius-Pasternak toteaa.

Miksi New Yorkin ensinen pormesteari Michael Bloomberg oli suuremman haaston kohteena kuin ykköspaikkaa gallupeissa pitävä Bernie Sanders? Bloomberg on yksi maailman rikkaimmista ihmisistä. Annala arvioi, että Bloomberg on liiankin samanlainen Trumpin kanssa pärjätäkseen lopullisessa kisassa.

"Ne joita demokraattien pitäisi saada riittävä määrä vaaliuurnille, ovat niitä jotka inhoavat Trumppia, inhoavat seksistisiä kommentteja, inhoaa kaikkea sitä, mitä hän edustaa. Eivät he tule äänestämään ollenkaan, jos katsovat, että siellä on kaksi samanlaista vanhaa valkoista ukkoa, joilla molemmilla on törkyturpa ja epämiellyttävä käytös," Annala pohtii.

Bloomberg on käyttänyt kampanjaansa noin 400 miljoonaa dollaria.

"Bloombergilla ei ole mitäään muuta kuin rahaa ja sitä riittää. Hänellä on niin paljon käteistä käytettävänä, ettei sitä voi edes survoa sinne järjestelmään. Käytännössä ei ole edes tarpeeksi mainospaikkoja myydä että voisi käyttää kaiken rahansa", Salonius-Pasternak sanoo.

Miksi Bernie Sanders johtaa mielipidemittauksia? Hän vetoaa selkeästi erityisesti nuorempaan väestöön. Sanders käyttää avoimesti sanaa sosialismi, vaikka suuri osa amerikkalaisista pitää sitä kirosanana.

Politiikkaradiossa käydään läpi demokraattien esivaalien kärkinimet. Kuka demokraattien esivaalien ehdokkaista olisi paras haastaja Donald Trumpille?

Toimittajana Linda Pelkonen.

Donald Trumpin haastajat hyökkäilevät toisiaan vastaan - demokraattien esivaalikisa kiihtyy

pe 21.2. klo 6.05–6.35

Yhdysvalloissa käydään presidentinvaalien esivaaleja. Demokraatit valitsevat istuvalle presidentille Donald Trumpille haastajan joukostaan.

Haastateltavana Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak ja toimittaja, kirjailija Maria Annala.

Las Vegasissa käytiin eilen kiihkeä vaaliväittely demokraattien presidenttiehdokkaan paikasta kisaavien kesken.

"Oli aikamoinen väittely, hyvin aggressiivisesti lähtivät toisiaan vastaa hyökkäilemään," Annala sanoo.

"Nyt pitää näyttää, että on tarpeeksi vahva ja aggressiivinen jotta pärjää Trumpia vastaan," Salonius-Pasternak toteaa.

Miksi New Yorkin ensinen pormesteari Michael Bloomberg oli suuremman haaston kohteena kuin ykköspaikkaa gallupeissa pitävä Bernie Sanders? Bloomberg on yksi maailman rikkaimmista ihmisistä. Annala arvioi, että Bloomberg on liiankin samanlainen Trumpin kanssa pärjätäkseen lopullisessa kisassa.

"Ne joita demokraattien pitäisi saada riittävä määrä vaaliuurnille, ovat niitä jotka inhoavat Trumppia, inhoavat seksistisiä kommentteja, inhoaa kaikkea sitä, mitä hän edustaa. Eivät he tule äänestämään ollenkaan, jos katsovat, että siellä on kaksi samanlaista vanhaa valkoista ukkoa, joilla molemmilla on törkyturpa ja epämiellyttävä käytös," Annala pohtii.

Bloomberg on käyttänyt kampanjaansa noin 400 miljoonaa dollaria.

"Bloombergilla ei ole mitäään muuta kuin rahaa ja sitä riittää. Hänellä on niin paljon käteistä käytettävänä, ettei sitä voi edes survoa sinne järjestelmään. Käytännössä ei ole edes tarpeeksi mainospaikkoja myydä että voisi käyttää kaiken rahansa", Salonius-Pasternak sanoo.

Miksi Bernie Sanders johtaa mielipidemittauksia? Hän vetoaa selkeästi erityisesti nuorempaan väestöön. Sanders käyttää avoimesti sanaa sosialismi, vaikka suuri osa amerikkalaisista pitää sitä kirosanana.

Politiikkaradiossa käydään läpi demokraattien esivaalien kärkinimet. Kuka demokraattien esivaalien ehdokkaista olisi paras haastaja Donald Trumpille?

Toimittajana Linda Pelkonen.

Donald Trumpin haastajat hyökkäilevät toisiaan vastaan - demokraattien esivaalikisa kiihtyy

to 20.2. klo 12.30–13.00

Yhdysvalloissa käydään presidentinvaalien esivaaleja. Demokraatit valitsevat istuvalle presidentille Donald Trumpille haastajan joukostaan.

Haastateltavana Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak ja toimittaja, kirjailija Maria Annala.

Las Vegasissa käytiin eilen kiihkeä vaaliväittely demokraattien presidenttiehdokkaan paikasta kisaavien kesken.

"Oli aikamoinen väittely, hyvin aggressiivisesti lähtivät toisiaan vastaa hyökkäilemään," Annala sanoo.

"Nyt pitää näyttää, että on tarpeeksi vahva ja aggressiivinen jotta pärjää Trumpia vastaan," Salonius-Pasternak toteaa.

Miksi New Yorkin ensinen pormesteari Michael Bloomberg oli suuremman haaston kohteena kuin ykköspaikkaa gallupeissa pitävä Bernie Sanders? Bloomberg on yksi maailman rikkaimmista ihmisistä. Annala arvioi, että Bloomberg on liiankin samanlainen Trumpin kanssa pärjätäkseen lopullisessa kisassa.

"Ne joita demokraattien pitäisi saada riittävä määrä vaaliuurnille, ovat niitä jotka inhoavat Trumppia, inhoavat seksistisiä kommentteja, inhoaa kaikkea sitä, mitä hän edustaa. Eivät he tule äänestämään ollenkaan, jos katsovat, että siellä on kaksi samanlaista vanhaa valkoista ukkoa, joilla molemmilla on törkyturpa ja epämiellyttävä käytös," Annala pohtii.

Bloomberg on käyttänyt kampanjaansa noin 400 miljoonaa dollaria.

"Bloombergilla ei ole mitäään muuta kuin rahaa ja sitä riittää. Hänellä on niin paljon käteistä käytettävänä, ettei sitä voi edes survoa sinne järjestelmään. Käytännössä ei ole edes tarpeeksi mainospaikkoja myydä että voisi käyttää kaiken rahansa", Salonius-Pasternak sanoo.

Miksi Bernie Sanders johtaa mielipidemittauksia? Hän vetoaa selkeästi erityisesti nuorempaan väestöön. Sanders käyttää avoimesti sanaa sosialismi, vaikka suuri osa amerikkalaisista pitää sitä kirosanana.

Politiikkaradiossa käydään läpi demokraattien esivaalien kärkinimet. Kuka demokraattien esivaalien ehdokkaista olisi paras haastaja Donald Trumpille?

Toimittajana Linda Pelkonen.

Internetin uudet digitaaliset alustat muuttavat työtä - pitääkö lakia muuttaa?

to 20.2. klo 6.05–6.35

Miten työelämä muuttuu kun alustatalousyritykset yleistyvät Suomessakin? Mitä mahdollisuuksia ja haasteita internetin digitaaliset alustatalousyritykset tuovat?

Studiossa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n lakiasiainhoitaja Markus Äimälä ja SAK:n työehdot osaston johtaja Heli Puura.

"Uusi yritystoiminta tuo uutta potkuna ja me näemme tämän positiivisena asiana", Äimälä kommentoi alustatalouden yleistymistä.

Puura näkee ilmiössä myös isoja riskejä: alustataloudessa toimiva mikroyrittäjä ei välttämättä pysty vaikuttamaan työnteon ehtoihin, häntä valvotaan kuin työntekijää, mutta kohdellaan kuin yrittäjää.

Alustatalousyritys voi saada suurenkin kilpailuedun ulkostamalla työnteon yrittäjille sen sijaan, että palkkaisi työntekijöitä.

"Voidaan välttää työnantajan eläkemakus, sairasvakuutusmaksut ja työttömyysturvamaksut - se on iso potti, puhutaan helposti 25 prosentista palkkakuluista," Puura kertoo.

Miltä tulevaisuus näyttää? Tuleeko yhä useammalle yritykselle painetta kilpailla alustatalousyritysten kanssa ja ulkoistaa työntekijöitä mikroyrittäjiksi?

SAK:ssa nähdään, että tilanne vaatii lakimuutosta. Äimälän mukaan nykyinenkin lainsäädäntö riittää pitkälle, mutta yksittäisiin sudenkuoppiin pitää etsiä ratkaisuja.

Mitä Suomi voi oppia esimerkiksi Kalifornian uudesta laista, Britanniassa käydyistä polkupyörälähettien työtaisteluista ja Ruotsissa aiheesta käydystä keskustelusta?

Toimittajana Linda Pelkonen.

Internetin uudet digitaaliset alustat muuttavat työtä - pitääkö lakia muuttaa?

ke 19.2. klo 12.30–13.00

Miten työelämä muuttuu kun alustatalousyritykset yleistyvät Suomessakin? Mitä mahdollisuuksia ja haasteita internetin digitaaliset alustatalousyritykset tuovat?

Studiossa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n lakiasiainhoitaja Markus Äimälä ja SAK:n työehdot osaston johtaja Heli Puura.

"Uusi yritystoiminta tuo uutta potkuna ja me näemme tämän positiivisena asiana", Äimälä kommentoi alustatalouden yleistymistä.

Puura näkee ilmiössä myös isoja riskejä: alustataloudessa toimiva mikroyrittäjä ei välttämättä pysty vaikuttamaan työnteon ehtoihin, häntä valvotaan kuin työntekijää, mutta kohdellaan kuin yrittäjää.

Alustatalousyritys voi saada suurenkin kilpailuedun ulkostamalla työnteon yrittäjille sen sijaan, että palkkaisi työntekijöitä.

"Voidaan välttää työnantajan eläkemakus, sairasvakuutusmaksut ja työttömyysturvamaksut - se on iso potti, puhutaan helposti 25 prosentista palkkakuluista," Puura kertoo.

Miltä tulevaisuus näyttää? Tuleeko yhä useammalle yritykselle painetta kilpailla alustatalousyritysten kanssa ja ulkoistaa työntekijöitä mikroyrittäjiksi?

SAK:ssa nähdään, että tilanne vaatii lakimuutosta. Äimälän mukaan nykyinenkin lainsäädäntö riittää pitkälle, mutta yksittäisiin sudenkuoppiin pitää etsiä ratkaisuja.

Mitä Suomi voi oppia esimerkiksi Kalifornian uudesta laista, Britanniassa käydyistä polkupyörälähettien työtaisteluista ja Ruotsissa aiheesta käydystä keskustelusta?

Toimittajana Linda Pelkonen.

Onko hallituksen perhevapaauudistus feministinen?

ke 19.2. klo 6.05–6.35

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on päässyt sopuun perhevapaauudistuksesta. Kotihoidontukeen ei koskettu ja molemmille vanhemmille tulee 6,6 kuukauden kiintiöt. Kuitenkin molemmat vanhemmat voivat siirtää toiselle 69 päivää vapaata omasta kiintiöstään.

Studiossa kansanedustajat Emma Kari (vihr.), Matias Mäkynen (sd.), Saara-Sofia Sirén (kok.) ja Arja Juvonen (ps.).

Marinin hallitus on julistautunut feministiseksi. Miten feminismi näkyy hallituksen perhevapaauudistuksessa?

"Halutaan antaa molemmille vanhemmille samanlaiset mahdollisuudet luoda uraa ja luoda suhdetta omaan lapseen," Emma Kari toteaa.

Mäkynen kertoo, että tällä hetkellä monessa työehtosopimuksessa isät ovat heikommassa asemassa kuin äidit.

"Tämä parantaa nimenomaan isien asemaa monessa työehtosopimuksessa," hän toteaa.

Oppositiopulueiden edustajat Sirén ja Juvonen ovat tyytyväisiä, että perhevapaita uudistetaan, mutta näkevät myös ongelmia hallituksen suunnitelmassa.

"Perusajatuksena hienoa, että kehitetään perhevapaita uudistetaan, mutta kuinka paljon meidän velkaisella yhteiskunnalla on tehdä uudistuksia joilla on iso hintalappu?" Juvonen pohtii.

Sirén korosti, että vaikka hallitus on päässyt sopuun uudistuksesta, se pitää vielä viedä eduskunnan käsitelyyn. Hänen mielestään mahdollisuus siirtää omasta kiintiöstä toiselle vanhemmalle johtaa todennäköisesti siihen, että isät siirtävät äideille omia vapaitaan jatkossakin.

Perhevapaauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021. Mikä muuttuu?

Toimittajana Linda Pelkonen.

Onko hallituksen perhevapaauudistus feministinen?

ti 18.2. klo 12.30–13.00

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on päässyt sopuun perhevapaauudistuksesta. Kotihoidontukeen ei koskettu ja molemmille vanhemmille tulee 6,6 kuukauden kiintiöt. Kuitenkin molemmat vanhemmat voivat siirtää toiselle 69 päivää vapaata omasta kiintiöstään.

Studiossa kansanedustajat Emma Kari (vihr.), Matias Mäkynen (sd.), Saara-Sofia Sirén (kok.) ja Arja Juvonen (ps.).

Marinin hallitus on julistautunut feministiseksi. Miten feminismi näkyy hallituksen perhevapaauudistuksessa?

"Halutaan antaa molemmille vanhemmille samanlaiset mahdollisuudet luoda uraa ja luoda suhdetta omaan lapseen," Emma Kari toteaa.

Mäkynen kertoo, että tällä hetkellä monessa työehtosopimuksessa isät ovat heikommassa asemassa kuin äidit.

"Tämä parantaa nimenomaan isien asemaa monessa työehtosopimuksessa," hän toteaa.

Oppositiopulueiden edustajat Sirén ja Juvonen ovat tyytyväisiä, että perhevapaita uudistetaan, mutta näkevät myös ongelmia hallituksen suunnitelmassa.

"Perusajatuksena hienoa, että kehitetään perhevapaita uudistetaan, mutta kuinka paljon meidän velkaisella yhteiskunnalla on tehdä uudistuksia joilla on iso hintalappu?" Juvonen pohtii.

Sirén korosti, että vaikka hallitus on päässyt sopuun uudistuksesta, se pitää vielä viedä eduskunnan käsitelyyn. Hänen mielestään mahdollisuus siirtää omasta kiintiöstä toiselle vanhemmalle johtaa todennäköisesti siihen, että isät siirtävät äideille omia vapaitaan jatkossakin.

Perhevapaauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021. Mikä muuttuu?

Toimittajana Linda Pelkonen.

Suomenkin yhteiskunta polarisoituu - miksi sillanrakentajat mokaavat?

ti 18.2. klo 6.05–6.35

Miten vastakkainasettelujen äitymistä konflikteiksi voidaan yhteiskunnassa estää?

Haastattelussa väestösuhteisiin erikoistunut sovittelija Miriam Attias ja tutkija, sovittelija Jonna Kangasoja, jotka ovat kirjoittaneet kirjaan Me ja ne - Välineitä vastakkainasettelujen aikaan (Into 2020).

Polarsioituvassa tilanteessa ihmiset ottavat erilaisia rooleja: yllyttäjä, liittyjä, sillanrakentaja, syntipukki ja hiljaiset. Usein yllättäen sillanrakentajat hyödyttävät yllyttäjien tarkoitusperiä.

"Sillanrakentaja saattaa kutsua yhteen sellaiset jotka eivät edes halua käydä keskustelua. Kutsuttuna on usein ne joilla on vahvat ja mustavalkoiset mielipiteet - se mustavalkoistaa mielipiteitä," Attias kertoo.

Yleinen virhe sovittelussa on pyrkiä lopettamaan erimielisyydet liian nopeasti, ja riskinä on ongelmien niin sanottu maton alle lakaiseminen.

Miten pitäisi suhtautua esimerkiksi uskonnollisiin kiistoihin tai äärimmäiseen nationalismiin ilman, että lisää polarisoitumista näissä kysymyksissä?

"Suomella on mahdollisuus kirjoittaa oma historiansa ja olla seuraamatta muiden maiden merkkejä," Kangasoja sanoo.

Attias ja Kangasoja kertovat keinoja sovitella vaikeissa konfliktiherkissä tilanteissa. Kangasoja on sovitellut esimerkiksi Tenojoen kalastuskiistaa sekä susiin liittyvää erimielisyyttä.

Yhdysvalloissa aborttikiistan sovitteluun kehitettiin PCP-menetelmä 1980-luvulla. Menetelmää on sovellettu myöhemmin myös aselakeihin, samansukupuolisten avio-oikeutta ja etnisiä jännitteitä koskeviin kiistoihin.

Toimittajana Linda Pelkonen.

Suomenkin yhteiskunta polarisoituu - miksi sillanrakentajat mokaavat?

ma 17.2. klo 12.30–13.00

Miten vastakkainasettelujen äitymistä konflikteiksi voidaan yhteiskunnassa estää?

Haastattelussa väestösuhteisiin erikoistunut sovittelija Miriam Attias ja tutkija, sovittelija Jonna Kangasoja, jotka ovat kirjoittaneet kirjaan Me ja ne - Välineitä vastakkainasettelujen aikaan (Into 2020).

Polarsioituvassa tilanteessa ihmiset ottavat erilaisia rooleja: yllyttäjä, liittyjä, sillanrakentaja, syntipukki ja hiljaiset. Usein yllättäen sillanrakentajat hyödyttävät yllyttäjien tarkoitusperiä.

"Sillanrakentaja saattaa kutsua yhteen sellaiset jotka eivät edes halua käydä keskustelua. Kutsuttuna on usein ne joilla on vahvat ja mustavalkoiset mielipiteet - se mustavalkoistaa mielipiteitä," Attias kertoo.

Yleinen virhe sovittelussa on pyrkiä lopettamaan erimielisyydet liian nopeasti, ja riskinä on ongelmien niin sanottu maton alle lakaiseminen.

Miten pitäisi suhtautua esimerkiksi uskonnollisiin kiistoihin tai äärimmäiseen nationalismiin ilman, että lisää polarisoitumista näissä kysymyksissä?

"Suomella on mahdollisuus kirjoittaa oma historiansa ja olla seuraamatta muiden maiden merkkejä," Kangasoja sanoo.

Attias ja Kangasoja kertovat keinoja sovitella vaikeissa konfliktiherkissä tilanteissa. Kangasoja on sovitellut esimerkiksi Tenojoen kalastuskiistaa sekä susiin liittyvää erimielisyyttä.

Yhdysvalloissa aborttikiistan sovitteluun kehitettiin PCP-menetelmä 1980-luvulla. Menetelmää on sovellettu myöhemmin myös aselakeihin, samansukupuolisten avio-oikeutta ja etnisiä jännitteitä koskeviin kiistoihin.

Toimittajana Linda Pelkonen.

Puheet päreiksi: Paskapuhetta ja pöyristymisiä

ma 17.2. klo 6.05–6.35

Vasemmistoliiton puheenjohtajan, opetusministeri Li Anderssonin ja Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon sananvaihto suorassa televisiolähetyksessä herättää kysymyksiä poliittisesta keskustelukulttuurista Suomessa. Mistä Li Anderssonin paskapuhetta-sivallus kertoo?

Ovatko niin sanottu ”jauhottaminen”, jossa keskustelukumppanille heitetään vertauskuvallisesti ”jauhot suuhun”, tai pöyristyminen, jossa suurieleisesti tyrmistytään sanotusta, uuden poliittisen keskustelukulttuurin valtavirrat?

Miksi ministerin pitäisi provokaatioista huolimatta pysyä asiallisena ja asiatyylissä? Miksi opposition pitäisi välttää huomiohakuista provosointia ja tahallista väärinymmärtämistä?

Oliko Anderssonin sanavalinta kiroilua, rumien puhumista, vai alatyyliä?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Peli Saksan johtajasta repäistiin auki: kenellä on rahkeet Merkelin seuraajaksi?

su 16.2. klo 11.30–12.00

Peli Saksan seuraavasta johtajasta ja liittokansleri Angela Merkelin seuraajasta on avattu. Saksan mahtipuolueen kristillisdemokraattien puheenjohtaja Annegret Kramp-Karrenbauer jätti puoluejohtajan tehtävät CDU:n sotkeuduttua Thüringenissä yhteistyöhön äärioikeiston kanssa.

Minkälainen poliittinen pommi Thüringenissä laukesi? Onko Thüringen Saksan poliittisen järistyksen todellinen syy vaan vain tuorein oire siitä?

Kuka nousee Angela Merkelin seuraajaksi? Miten pitkään Saksan ylimmässä johdossa on liittokanslerin ja vahvan puoluejohtajan mentävä johtajuusaukko?

Miksi Annegret Kramp-Karrenbauerista ei tullutkaan Merkelin manttelin perijää?

Saksan sisäpoliittista tilannetta analysoivat Kauppalehden Saksan kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen, tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta sekä tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten Suomi hyötyy vapaakaupasta: enemmän vai vähemmän kuin kuvitellaan?

su 16.2. klo 11.00–11.30

Etlan tutkimuksen mukaan EU:n vuosina 1995 – 2016 solmimat vapaakauppasopimukset ovat vaikuttaneet vähän Suomen ulkomaankaupan kasvuun. Suomen vienti on kasvanut maihin, jotka ovat solmineet vapaakauppasopimuksia EU:n kanssa, mutta kasvun takana on globalisaatiosta johtuva kaupan kasvu. Vuosina 1995 – 2016 solmittujen vapaakauppasopimusten suora vaikutus Suomeen jää keskimääräistä alemmaksi EU:ssa.

Hyötyykö Suomi vapaakaupasta vähemmän kuin ennen, vähemmän kuin kuvitellaan, vai siinä missä ennenkin? Mikä on Suomen ulkomaankaupalle ratkaisevin asia?

Mihin suuntaan kauppapolitiikka kehittyy jatkossa? Vieläkö talousteoreettinen pohja vapaakaupan hyödyistä pätee nykymaailmassa?

Vieraana on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Tero Kuusi.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miksi EU-Vietnam -vapaakauppasopimus hyväksyttiin ihmisoikeustilanteesta huolimatta?

la 15.2. klo 11.30–12.00

Euroopan parlamentti hyväksyi EU:n ja Vietnamin välisen vapaakauppasopimuksen. Sopimus meni läpi EPP-ryhmän, sosialistiryhmän, konservatiivisen ECR-ryhmän ja liberaalien äänillä. Vihreät ja parlamentin nationalistiryhmä äänestivät sopimusta vastaan.

Miksi EU-Vietnam -vapaakauppasopimus hyväksyttiin? Olisiko sopimus pitänyt jättää hyväksymättä Vietnamin ihmisoikeustilanteen takia? Mikä on sopimuksen merkitys alueella, jossa Kiinan poliittinen ja taloudellinen vaikutus on vahva?

Ovatko neuvottelut EU:n ja Iso-Britannian välisestä sopimuksesta ajamassa karille Iso-Britannian hallituksen brexit-tavoitteiden takia?

Mikä on tilanne Euroopan unionin ulkorajoilla?

Euroopan parlamentin studiossa Strasbourgissa keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (epp), Nils Torvalds (re) ja Heidi Hautala (greens).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Puheet päreiksi: Paskapuhetta ja pöyristymisiä

la 15.2. klo 11.00–11.30

Vasemmistoliiton puheenjohtajan, opetusministeri Li Anderssonin ja Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon sananvaihto suorassa televisiolähetyksessä herättää kysymyksiä poliittisesta keskustelukulttuurista Suomessa. Mistä Li Anderssonin paskapuhetta-sivallus kertoo?

Ovatko niin sanottu ”jauhottaminen”, jossa keskustelukumppanille heitetään vertauskuvallisesti ”jauhot suuhun”, tai pöyristyminen, jossa suurieleisesti tyrmistytään sanotusta, uuden poliittisen keskustelukulttuurin valtavirrat?

Miksi ministerin pitäisi provokaatioista huolimatta pysyä asiallisena ja asiatyylissä? Miksi opposition pitäisi välttää huomiohakuista provosointia ja tahallista väärinymmärtämistä?

Oliko Anderssonin sanavalinta kiroilua, rumien puhumista, vai alatyyliä?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Puheet päreiksi: Paskapuhetta ja pöyristymisiä

pe 14.2. klo 12.30–13.00

Vasemmistoliiton puheenjohtajan, opetusministeri Li Anderssonin ja Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon sananvaihto suorassa televisiolähetyksessä herättää kysymyksiä poliittisesta keskustelukulttuurista Suomessa. Mistä Li Anderssonin paskapuhetta-sivallus kertoo?

Ovatko niin sanottu ”jauhottaminen”, jossa keskustelukumppanille heitetään vertauskuvallisesti ”jauhot suuhun”, tai pöyristyminen, jossa suurieleisesti tyrmistytään sanotusta, uuden poliittisen keskustelukulttuurin valtavirrat?

Miksi ministerin pitäisi provokaatioista huolimatta pysyä asiallisena ja asiatyylissä? Miksi opposition pitäisi välttää huomiohakuista provosointia ja tahallista väärinymmärtämistä?

Oliko Anderssonin sanavalinta kiroilua, rumien puhumista, vai alatyyliä?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Miksi EU-Vietnam -vapaakauppasopimus hyväksyttiin ihmisoikeustilanteesta huolimatta?

pe 14.2. klo 6.05–6.35

Euroopan parlamentti hyväksyi EU:n ja Vietnamin välisen vapaakauppasopimuksen. Sopimus meni läpi EPP-ryhmän, sosialistiryhmän, konservatiivisen ECR-ryhmän ja liberaalien äänillä. Vihreät ja parlamentin nationalistiryhmä äänestivät sopimusta vastaan.

Miksi EU-Vietnam -vapaakauppasopimus hyväksyttiin? Olisiko sopimus pitänyt jättää hyväksymättä Vietnamin ihmisoikeustilanteen takia? Mikä on sopimuksen merkitys alueella, jossa Kiinan poliittinen ja taloudellinen vaikutus on vahva?

Ovatko neuvottelut EU:n ja Iso-Britannian välisestä sopimuksesta ajamassa karille Iso-Britannian hallituksen brexit-tavoitteiden takia?

Mikä on tilanne Euroopan unionin ulkorajoilla?

Euroopan parlamentin studiossa Strasbourgissa keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (epp), Nils Torvalds (re) ja Heidi Hautala (greens).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miksi EU-Vietnam -vapaakauppasopimus hyväksyttiin ihmisoikeustilanteesta huolimatta?

to 13.2. klo 12.30–13.00

Euroopan parlamentti hyväksyi EU:n ja Vietnamin välisen vapaakauppasopimuksen. Sopimus meni läpi EPP-ryhmän, sosialistiryhmän, konservatiivisen ECR-ryhmän ja liberaalien äänillä. Vihreät ja parlamentin nationalistiryhmä äänestivät sopimusta vastaan.

Miksi EU-Vietnam -vapaakauppasopimus hyväksyttiin? Olisiko sopimus pitänyt jättää hyväksymättä Vietnamin ihmisoikeustilanteen takia? Mikä on sopimuksen merkitys alueella, jossa Kiinan poliittinen ja taloudellinen vaikutus on vahva?

Ovatko neuvottelut EU:n ja Iso-Britannian välisestä sopimuksesta ajamassa karille Iso-Britannian hallituksen brexit-tavoitteiden takia?

Mikä on tilanne Euroopan unionin ulkorajoilla?

Euroopan parlamentin studiossa Strasbourgissa keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (epp), Nils Torvalds (re) ja Heidi Hautala (greens).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Peli Saksan johtajasta repäistiin auki: kenellä on rahkeet Merkelin seuraajaksi?

to 13.2. klo 6.05–6.35

Peli Saksan seuraavasta johtajasta ja liittokansleri Angela Merkelin seuraajasta on avattu. Saksan mahtipuolueen kristillisdemokraattien puheenjohtaja Annegret Kramp-Karrenbauer jätti puoluejohtajan tehtävät CDU:n sotkeuduttua Thüringenissä yhteistyöhön äärioikeiston kanssa.

Minkälainen poliittinen pommi Thüringenissä laukesi? Onko Thüringen Saksan poliittisen järistyksen todellinen syy vaan vain tuorein oire siitä?

Kuka nousee Angela Merkelin seuraajaksi? Miten pitkään Saksan ylimmässä johdossa on liittokanslerin ja vahvan puoluejohtajan mentävä johtajuusaukko?

Miksi Annegret Kramp-Karrenbauerista ei tullutkaan Merkelin manttelin perijää?

Saksan sisäpoliittista tilannetta analysoivat Kauppalehden Saksan kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen, tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta sekä tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Peli Saksan johtajasta repäistiin auki: kenellä on rahkeet Merkelin seuraajaksi?

ke 12.2. klo 12.30–13.00

Peli Saksan seuraavasta johtajasta ja liittokansleri Angela Merkelin seuraajasta on avattu. Saksan mahtipuolueen kristillisdemokraattien puheenjohtaja Annegret Kramp-Karrenbauer jätti puoluejohtajan tehtävät CDU:n sotkeuduttua Thüringenissä yhteistyöhön äärioikeiston kanssa.

Minkälainen poliittinen pommi Thüringenissä laukesi? Onko Thüringen Saksan poliittisen järistyksen todellinen syy vaan vain tuorein oire siitä?

Kuka nousee Angela Merkelin seuraajaksi? Miten pitkään Saksan ylimmässä johdossa on liittokanslerin ja vahvan puoluejohtajan mentävä johtajuusaukko?

Miksi Annegret Kramp-Karrenbauerista ei tullutkaan Merkelin manttelin perijää?

Saksan sisäpoliittista tilannetta analysoivat Kauppalehden Saksan kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen, tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta sekä tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten Suomi hyötyy vapaakaupasta: enemmän vai vähemmän kuin kuvitellaan?

ke 12.2. klo 6.05–6.35

Etlan tutkimuksen mukaan EU:n vuosina 1995 – 2016 solmimat vapaakauppasopimukset ovat vaikuttaneet vähän Suomen ulkomaankaupan kasvuun. Suomen vienti on kasvanut maihin, jotka ovat solmineet vapaakauppasopimuksia EU:n kanssa, mutta kasvun takana on globalisaatiosta johtuva kaupan kasvu. Vuosina 1995 – 2016 solmittujen vapaakauppasopimusten suora vaikutus Suomeen jää keskimääräistä alemmaksi EU:ssa.

Hyötyykö Suomi vapaakaupasta vähemmän kuin ennen, vähemmän kuin kuvitellaan, vai siinä missä ennenkin? Mikä on Suomen ulkomaankaupalle ratkaisevin asia?

Mihin suuntaan kauppapolitiikka kehittyy jatkossa? Vieläkö talousteoreettinen pohja vapaakaupan hyödyistä pätee nykymaailmassa?

Vieraana on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Tero Kuusi.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten Suomi hyötyy vapaakaupasta: enemmän vai vähemmän kuin kuvitellaan?

ti 11.2. klo 12.30–13.00

Etlan tutkimuksen mukaan EU:n vuosina 1995 – 2016 solmimat vapaakauppasopimukset ovat vaikuttaneet vähän Suomen ulkomaankaupan kasvuun. Suomen vienti on kasvanut maihin, jotka ovat solmineet vapaakauppasopimuksia EU:n kanssa, mutta kasvun takana on globalisaatiosta johtuva kaupan kasvu. Vuosina 1995 – 2016 solmittujen vapaakauppasopimusten suora vaikutus Suomeen jää keskimääräistä alemmaksi EU:ssa.

Hyötyykö Suomi vapaakaupasta vähemmän kuin ennen, vähemmän kuin kuvitellaan, vai siinä missä ennenkin? Mikä on Suomen ulkomaankaupalle ratkaisevin asia?

Mihin suuntaan kauppapolitiikka kehittyy jatkossa? Vieläkö talousteoreettinen pohja vapaakaupan hyödyistä pätee nykymaailmassa?

Vieraana on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Tero Kuusi.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Politiikan tila Suomessa - nyt!

ma 10.2. klo 6.05–6.35

Uuden vuosikymmenen ensimmäiset valtiopäivät avattiin tasavallan presidentin Sauli Niinistön ja eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen (kesk.) puheilla. Minkälaisessa poliittisessa tilanteessa Suomi aloittaa uuden politiikan kymmenluvun?

Miksi puolueiden kannatus elää enemmän kuin aikoihin? Miksi keskustan kannatus hätyyttelee kaikkien aikojen pohjalukemia? Repiikö Perussuomalaisten kannatus kokoomuksen kahtia oikeistosiipeen ja liberaalisiipeen? Onko kokoomus strategisen valinnan edessä?

Entä mitä tapaus Mäenpää kertoo nykypolitiikan tilasta ja vallitsevasta politiikan kulttuurista? Mitä politiikassa saa sanoa ja mitä ei?

Vieraana on Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten alustatalous muuttaa työelämää ja yritysten kilpailutilannetta?

su 9.2. klo 11.30–12.00

Miten internetin digitaaliset alustat muuttavat työtä ja työelämää? Siirretäänkö työntekijän asemassa oleville ihmisille yrittäjäriskiä?

Haastateltavana on Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Maija Mattila, joka on kirjoittanut kirjan Työ ja työntekijöiden oikeudet alustataloudessa - ongelmista ratkaisuihin. Alustatalousyrityksiä ovat esimerkiksi ruokakuljetusyritykset kuten Wolt tai Foodora tai kuljetuspalvelu Uber. Alustatalouden kautta tehdään myös esimerkiksi siivoustyötä ja kääntämistä.

Mattilan mukaan jotkut alustayritykset teettävät työtä yrittäjätyönä silloinkin kun työ on yrityksen yksityiskohtaisesti kontrolloimaa. Missä menee työntekijän ja mikroyrittäjän raja? Ohittaako alustatalous työmarkkinapöydässä sovitut säännöt?

Vääristyykö kilpailutilanne jos alustatalousyritys jättää työnantajamaksut maksamatta? Mitä Suomi voi oppia Britannian ja Ruotsin kokemuksista?

Toimittajana Linda Pelkonen.

Poliittisesti riippumaton arvio Marinin hallituksen talouspolitiikasta

su 9.2. klo 11.00–11.30

Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan Marinin hallitukselta puuttuu suunnitelma julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi. Hallituksen finanssipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden liian ekspansiivista: julkisia menoja lisätään ilman varmuutta menoja vastaavista lisätuloista.

Työllisyyden kasvattaminen on Marinin hallitukselta hyvä tavoite, mutta linjassa piilee riski julkisen talouden kestävyydelle. Ratkaisevaksi muodostuu syntyneiden työpaikkojen julkiselle taloudelle tuoma hyöty.

Myös Marinin hallituksen tulevaisuusinvestoinnit sisältävät kohteita, jotka ovat luonteeltaan lähempänä kulutusmenoja kuin investointeja.

Vieraana on talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri Seppo Orjasniemi. Talouspolitiikan arviointineuvoston tehtävänä on antaa riippumaton arvio talouden tilasta ja kulloinkin vallassa istuvan hallituksen harjoittamasta talouspolitiikasta.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ovatko vapaakaupan valttikortit Brysselissä vai Lontoossa?

la 8.2. klo 11.30–12.00

EU ja Iso-Britannia julkaisivat neuvottelutavoitteensa brexitin jälkeiseksi sopimukseksi. EU lähtee tarjoamaan briteille kunnianhimoista kauppasopimusta. Iso-Britannian pääministeri Boris Johnson visioi Iso-Britannialle johtavaa roolia vapaankaupan puolustajana. Jonsonin sanoin: "Vapaakauppa on jumalten diplomatiaa".

Onko edessä taistelu vapaakaupasta Brysselin vai Lontoon ehdoilla? Kummalla on käsissään sopimusneuvotteluiden ja vapaakaupan valttikortit: pääministeri Boris Johnsonilla vai EU:n pääneuvottelijalla Michel Barnierilla?

EU:n ja Iso-Britannian välisiä neuvotteluita brexitin jälkeiseksi sopimukseksi analysoi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Politiikan tila Suomessa - nyt!

la 8.2. klo 11.00–11.30

Uuden vuosikymmenen ensimmäiset valtiopäivät avattiin tasavallan presidentin Sauli Niinistön ja eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen (kesk.) puheilla. Minkälaisessa poliittisessa tilanteessa Suomi aloittaa uuden politiikan kymmenluvun?

Miksi puolueiden kannatus elää enemmän kuin aikoihin? Miksi keskustan kannatus hätyyttelee kaikkien aikojen pohjalukemia? Repiikö Perussuomalaisten kannatus kokoomuksen kahtia oikeistosiipeen ja liberaalisiipeen? Onko kokoomus strategisen valinnan edessä?

Entä mitä tapaus Mäenpää kertoo nykypolitiikan tilasta ja vallitsevasta politiikan kulttuurista? Mitä politiikassa saa sanoa ja mitä ei?

Vieraana on Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Politiikan tila Suomessa - nyt!

pe 7.2. klo 12.30–13.00

Uuden vuosikymmenen ensimmäiset valtiopäivät avattiin tasavallan presidentin Sauli Niinistön ja eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen (kesk.) puheilla. Minkälaisessa poliittisessa tilanteessa Suomi aloittaa uuden politiikan kymmenluvun?

Miksi puolueiden kannatus elää enemmän kuin aikoihin? Miksi keskustan kannatus hätyyttelee kaikkien aikojen pohjalukemia? Repiikö Perussuomalaisten kannatus kokoomuksen kahtia oikeistosiipeen ja liberaalisiipeen? Onko kokoomus strategisen valinnan edessä?

Entä mitä tapaus Mäenpää kertoo nykypolitiikan tilasta ja vallitsevasta politiikan kulttuurista? Mitä politiikassa saa sanoa ja mitä ei?

Vieraana on Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ovatko vapaakaupan valttikortit Brysselissä vai Lontoossa?

pe 7.2. klo 6.05–6.35

EU ja Iso-Britannia julkaisivat neuvottelutavoitteensa brexitin jälkeiseksi sopimukseksi. EU lähtee tarjoamaan briteille kunnianhimoista kauppasopimusta. Iso-Britannian pääministeri Boris Johnson visioi Iso-Britannialle johtavaa roolia vapaankaupan puolustajana. Jonsonin sanoin: "Vapaakauppa on jumalten diplomatiaa".

Onko edessä taistelu vapaakaupasta Brysselin vai Lontoon ehdoilla? Kummalla on käsissään sopimusneuvotteluiden ja vapaakaupan valttikortit: pääministeri Boris Johnsonilla vai EU:n pääneuvottelijalla Michel Barnierilla?

EU:n ja Iso-Britannian välisiä neuvotteluita brexitin jälkeiseksi sopimukseksi analysoi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ovatko vapaakaupan valttikortit Brysselissä vai Lontoossa?

to 6.2. klo 12.30–13.00

EU ja Iso-Britannia julkaisivat neuvottelutavoitteensa brexitin jälkeiseksi sopimukseksi. EU lähtee tarjoamaan briteille kunnianhimoista kauppasopimusta. Iso-Britannian pääministeri Boris Johnson visioi Iso-Britannialle johtavaa roolia vapaankaupan puolustajana. Jonsonin sanoin: "Vapaakauppa on jumalten diplomatiaa".

Onko edessä taistelu vapaakaupasta Brysselin vai Lontoon ehdoilla? Kummalla on käsissään sopimusneuvotteluiden ja vapaakaupan valttikortit: pääministeri Boris Johnsonilla vai EU:n pääneuvottelijalla Michel Barnierilla?

EU:n ja Iso-Britannian välisiä neuvotteluita brexitin jälkeiseksi sopimukseksi analysoi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten alustatalous muuttaa työelämää ja yritysten kilpailutilannetta?

to 6.2. klo 6.05–6.35

Miten internetin digitaaliset alustat muuttavat työtä ja työelämää? Siirretäänkö työntekijän asemassa oleville ihmisille yrittäjäriskiä?

Haastateltavana on Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Maija Mattila, joka on kirjoittanut kirjan Työ ja työntekijöiden oikeudet alustataloudessa - ongelmista ratkaisuihin. Alustatalousyrityksiä ovat esimerkiksi ruokakuljetusyritykset kuten Wolt tai Foodora tai kuljetuspalvelu Uber. Alustatalouden kautta tehdään myös esimerkiksi siivoustyötä ja kääntämistä.

Mattilan mukaan jotkut alustayritykset teettävät työtä yrittäjätyönä silloinkin kun työ on yrityksen yksityiskohtaisesti kontrolloimaa. Missä menee työntekijän ja mikroyrittäjän raja? Ohittaako alustatalous työmarkkinapöydässä sovitut säännöt?

Vääristyykö kilpailutilanne jos alustatalousyritys jättää työnantajamaksut maksamatta? Mitä Suomi voi oppia Britannian ja Ruotsin kokemuksista?

Toimittajana Linda Pelkonen.

Miten alustatalous muuttaa työelämää ja yritysten kilpailutilannetta?

ke 5.2. klo 12.30–13.00

Miten internetin digitaaliset alustat muuttavat työtä ja työelämää? Siirretäänkö työntekijän asemassa oleville ihmisille yrittäjäriskiä?

Haastateltavana on Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Maija Mattila, joka on kirjoittanut kirjan Työ ja työntekijöiden oikeudet alustataloudessa - ongelmista ratkaisuihin. Alustatalousyrityksiä ovat esimerkiksi ruokakuljetusyritykset kuten Wolt tai Foodora tai kuljetuspalvelu Uber. Alustatalouden kautta tehdään myös esimerkiksi siivoustyötä ja kääntämistä.

Mattilan mukaan jotkut alustayritykset teettävät työtä yrittäjätyönä silloinkin kun työ on yrityksen yksityiskohtaisesti kontrolloimaa. Missä menee työntekijän ja mikroyrittäjän raja? Ohittaako alustatalous työmarkkinapöydässä sovitut säännöt?

Vääristyykö kilpailutilanne jos alustatalousyritys jättää työnantajamaksut maksamatta? Mitä Suomi voi oppia Britannian ja Ruotsin kokemuksista?

Toimittajana Linda Pelkonen.

Poliittisesti riippumaton arvio Marinin hallituksen talouspolitiikasta

ke 5.2. klo 6.05–6.35

Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan Marinin hallitukselta puuttuu suunnitelma julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi. Hallituksen finanssipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden liian ekspansiivista: julkisia menoja lisätään ilman varmuutta menoja vastaavista lisätuloista.

Työllisyyden kasvattaminen on Marinin hallitukselta hyvä tavoite, mutta linjassa piilee riski julkisen talouden kestävyydelle. Ratkaisevaksi muodostuu syntyneiden työpaikkojen julkiselle taloudelle tuoma hyöty.

Myös Marinin hallituksen tulevaisuusinvestoinnit sisältävät kohteita, jotka ovat luonteeltaan lähempänä kulutusmenoja kuin investointeja.

Vieraana on talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri Seppo Orjasniemi. Talouspolitiikan arviointineuvoston tehtävänä on antaa riippumaton arvio talouden tilasta ja kulloinkin vallassa istuvan hallituksen harjoittamasta talouspolitiikasta.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Poliittisesti riippumaton arvio Marinin hallituksen talouspolitiikasta

ti 4.2. klo 12.30–13.00

Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan Marinin hallitukselta puuttuu suunnitelma julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi. Hallituksen finanssipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden liian ekspansiivista: julkisia menoja lisätään ilman varmuutta menoja vastaavista lisätuloista.

Työllisyyden kasvattaminen on Marinin hallitukselta hyvä tavoite, mutta linjassa piilee riski julkisen talouden kestävyydelle. Ratkaisevaksi muodostuu syntyneiden työpaikkojen julkiselle taloudelle tuoma hyöty.

Myös Marinin hallituksen tulevaisuusinvestoinnit sisältävät kohteita, jotka ovat luonteeltaan lähempänä kulutusmenoja kuin investointeja.

Vieraana on talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri Seppo Orjasniemi. Talouspolitiikan arviointineuvoston tehtävänä on antaa riippumaton arvio talouden tilasta ja kulloinkin vallassa istuvan hallituksen harjoittamasta talouspolitiikasta.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Keitä ovat Trumpin kannattajat ja miksi he rakastavat johtajaansa?

ti 4.2. klo 6.05–6.35

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on monelle toivon ja valon lähde. Millaisia ovat ihmiset, jotka ihailevat Trumpia?

Haastateltavana Trumpin kansa -kirjan kirjoittaja toimittaja Maria Annala.

Yksi kirjaan haastatelluista mainitsee Suomen ja Norjan varoittavina esimerkkeinä. Hän suhtautuu veroihin kriittisesti ja pitää tärkeänä mahdollisuuksia rikastua.

“Hän koki, että presidentti Barack Obama yritti tehdä Yhdysvalloista sosialistisen maan, samanlaisen kuin Norja tai Suomi”, Annala kertoo kirjassa.

Sosialismi on monelle yhdysvaltalaiselle yksi pahimmista kirosanoista, ja myös yleinen haukkumasana silloinkin kun sitä ei kirjaimellisesti tarkoiteta.

Annala on kirjaansa haastatellut kolmea Trumpin vaalikampanjassa toiminutta henkilöä. Kirjassa kuvataan Trumpia ihailevien mielenmaisemaa ja elämää kampanjassa.

Yhdysvallat on toisesta maailmansodasta lähtien rakentanut vapaakaupalle perustuvaa maailmanjärjestystä, jonka Trump uhkasi presidenttinä romuttaa vetämällä maan pois kansainvälisistä kauppasopimuksista kuten Naftasta. Monia tämä suunnitelma kauhistutti ennen vuoden 2016 presidentinvaaleja, mutta miksi tämä viesti upposi toisiin?

Trumpia äänestäneistä naisista neljäsosa ja miehistä kolmasosa ajattelee, että miehet ovat parempia poliittisia johtajia, kirjassa kerrotaan.

"Suomessa voi olla vaikea ymmärtää, että Yhdysvalloissa on paljon ihmisiä, jotka eivät kannata miesten ja naisten tasa-arvoa", Annala sanoo.

Trump on väittänyt Meksikosta saapuvia maahanmuuttajia raiskaajiksi ja saanut naisvihaajan maineen. Trump on jäänyt poikkeuksellisen monesta valheesta kiinni. Miksi Trumpin virheet eivät horjuta monien uskoa häneen?

Millaista on Trumpin populismi? Miksi hän on valinnut juuri tietynlaista musiikkia vaalitilaisuuksiinsa?

Trumpin vastustajien ja kannattajien välit ovat kärjistyneet Yhdysvalloissa jopa väkivaltaisiksi.

"Monille on haaveena että tulisi vahva johtaja ja murskaisi ne toiset, ne jotka eivät ole meitä vaan on niitä dehumanisoituja toisia - oli se maahanmuuttajat tai naiset tai muslimit", Annala toteaa.

Yhdysvalloissa käydään presidentinvaaleja ensi syksynä. Mikä ratkaisee Trumpin jatkokauden?

Toimittajana Linda Pelkonen.

Keitä ovat Trumpin kannattajat ja miksi he rakastavat johtajaansa?

ma 3.2. klo 12.30–13.00

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on monelle toivon ja valon lähde. Millaisia ovat ihmiset, jotka ihailevat Trumpia?

Haastateltavana Trumpin kansa -kirjan kirjoittaja toimittaja Maria Annala.

Yksi kirjaan haastatelluista mainitsee Suomen ja Norjan varoittavina esimerkkeinä. Hän suhtautuu veroihin kriittisesti ja pitää tärkeänä mahdollisuuksia rikastua.

“Hän koki, että presidentti Barack Obama yritti tehdä Yhdysvalloista sosialistisen maan, samanlaisen kuin Norja tai Suomi”, Annala kertoo kirjassa.

Sosialismi on monelle yhdysvaltalaiselle yksi pahimmista kirosanoista, ja myös yleinen haukkumasana silloinkin kun sitä ei kirjaimellisesti tarkoiteta.

Annala on kirjaansa haastatellut kolmea Trumpin vaalikampanjassa toiminutta henkilöä. Kirjassa kuvataan Trumpia ihailevien mielenmaisemaa ja elämää kampanjassa.

Yhdysvallat on toisesta maailmansodasta lähtien rakentanut vapaakaupalle perustuvaa maailmanjärjestystä, jonka Trump uhkasi presidenttinä romuttaa vetämällä maan pois kansainvälisistä kauppasopimuksista kuten Naftasta. Monia tämä suunnitelma kauhistutti ennen vuoden 2016 presidentinvaaleja, mutta miksi tämä viesti upposi toisiin?

Trumpia äänestäneistä naisista neljäsosa ja miehistä kolmasosa ajattelee, että miehet ovat parempia poliittisia johtajia, kirjassa kerrotaan.

"Suomessa voi olla vaikea ymmärtää, että Yhdysvalloissa on paljon ihmisiä, jotka eivät kannata miesten ja naisten tasa-arvoa", Annala sanoo.

Trump on väittänyt Meksikosta saapuvia maahanmuuttajia raiskaajiksi ja saanut naisvihaajan maineen. Trump on jäänyt poikkeuksellisen monesta valheesta kiinni. Miksi Trumpin virheet eivät horjuta monien uskoa häneen?

Millaista on Trumpin populismi? Miksi hän on valinnut juuri tietynlaista musiikkia vaalitilaisuuksiinsa?

Trumpin vastustajien ja kannattajien välit ovat kärjistyneet Yhdysvalloissa jopa väkivaltaisiksi.

"Monille on haaveena että tulisi vahva johtaja ja murskaisi ne toiset, ne jotka eivät ole meitä vaan on niitä dehumanisoituja toisia - oli se maahanmuuttajat tai naiset tai muslimit", Annala toteaa.

Yhdysvalloissa käydään presidentinvaaleja ensi syksynä. Mikä ratkaisee Trumpin jatkokauden?

Toimittajana Linda Pelkonen.

Puheet päreiksi: Parlamentaarinen immuniteetti ja sen tarkoitus

ma 3.2. klo 6.05–6.35

Eduskunnassa kansanedustajat nauttivat syytesuojaa: tarkoitus on suojata kansanedustajia ulkoparlamentaarista painostusta vastaan, ei asettaa rikosasioissa suojattuun asemaan muihin verrattuna. Onko tapaus Mäenpää kääntämässä pykälän päälaelleen?

Millä tolalla makaa nykypoliitikkojen kielitaito? Ovatko tankero-Karjalaiset kadonneet? Käytetäänkö briljeeraavaa kielitaitoa liiankin kanssa fakenewsiin tai mustamaalaukseen?

Mikä on brexit-päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Puheet päreiksi: Parlamentaarinen immuniteetti ja sen tarkoitus

pe 31.1. klo 12.30–13.00

Eduskunnassa kansanedustajat nauttivat syytesuojaa: tarkoitus on suojata kansanedustajia ulkoparlamentaarista painostusta vastaan, ei asettaa rikosasioissa suojattuun asemaan muihin verrattuna. Onko tapaus Mäenpää kääntämässä pykälän päälaelleen?

Millä tolalla makaa nykypoliitikkojen kielitaito? Ovatko tankero-Karjalaiset kadonneet? Käytetäänkö briljeeraavaa kielitaitoa liiankin kanssa fakenewsiin tai mustamaalaukseen?

Mikä on brexit-päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Brexit-päivä koittaa: minkälainen maailma on edessä?

pe 31.1. klo 6.05–6.35

Britannian EU-ero on totisinta totta. Viimeisen sinetin erolle antoi Euroopan parlamentin äänestys selvin lukemin: 621 europarlamentaarikkoa äänesti eron toteutumisen puolesta, 49 vastaan. Iso-Britannia eroaa EU:sta perjantaina 31. tammikuuta 2020 kello 12 yöllä Brysselin aikaa.

Minkälaiseen maailmaan astutaan Iso-Britannian EU-eron myötä?

Brexit-päivän seurauksia analysoi tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Brexit-päivä koittaa: minkälainen maailma on edessä?

to 30.1. klo 12.30–13.00

Britannian EU-ero on totisinta totta. Viimeisen sinetin erolle antoi Euroopan parlamentin äänestys selvin lukemin: 621 europarlamentaarikkoa äänesti eron toteutumisen puolesta, 49 vastaan. Iso-Britannia eroaa EU:sta perjantaina 31. tammikuuta 2020 kello 12 yöllä Brysselin aikaa.

Minkälaiseen maailmaan astutaan Iso-Britannian EU-eron myötä?

Brexit-päivän seurauksia analysoi tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suomi varautuu koronaviruksen leviämiseen: pandemiassa tunnitkin voivat ratkaista

to 30.1. klo 6.05–6.35

Miten Suomi varautuu uuteen koronavirusepidemiaan, johon on Kiinassa kuollut jo 132 ihmistä?

Haastateltavana lääkintöneuvos Anni-Riitta Virolainen-Julkunen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Toimittajana Linda Pelkonen.

Suomen ulkoministeriö kehottaa välttämään matkustamista Kiinan koronavirusalueelle. Euroopan komissio päätti eilen tiistaina, että Kiinasta lennätetään EU-kansalaisia Kiinan Wuhanista viruksen vuoksi. Yhdysvaltain ulkoministeriö päätti jo sunnuntaina evakuoida konsulaattinsa.

Millaisia toimia Suomen sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt uuden korona-viruksen takia? Mitä opittiin aiemmista virusepidemioista?

Laiton villieläinkauppa on usein syy virusepidemioihin. Virolainen-Julkunen varoittaa syömästä matkoilla villieläinten lihaa.

"En söisi villieläimen lihaa missään päin maailmaa. Se on milloin tahansa aivan turha riski", hän kertoo.

Uutta koronavirusta vastaan kehitellään jo rokotetta. Virolainen-Julkunen arvioi, että rokote ei voi olla valmis vielä noin puoleen vuoteen, ja todennäköisesti virus ehtii sitä ennen leviämään jonkin verran. Hän kuitenkin arvioi, että virusepidemia saadaan kuriin muilla keinoin ennen rokotteen valmistumista.

Virolainen-Julkusen mukaan globalisaatio on aiheuttanut sen, että virusepidemiat leviävät nopeammin.

"Se on tuntien ja vuorokausien asia että virukset leviävät tännekin", hän totaa.

Kiinan kommunistinen puolue on pyrkinyt monin keinoin estämään uuden koronaviruksen leviämisen. Yhdentoista miljoonan asukkaan kaupunki Wuhan on suljettu karanteeniin ja liikkumista rajoitettu monin tavoin.

Onko diktatuurissa helpompi tai vaikeampi toimia viruksia vastaan kuin demokraattisilla valtioilla?

Suomi varautuu koronaviruksen leviämiseen: pandemiassa tunnitkin voivat ratkaista

ke 29.1. klo 12.30–13.00

Miten Suomi varautuu uuteen koronavirusepidemiaan, johon on Kiinassa kuollut jo 132 ihmistä?

Haastateltavana lääkintöneuvos Anni-Riitta Virolainen-Julkunen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Toimittajana Linda Pelkonen.

Suomen ulkoministeriö kehottaa välttämään matkustamista Kiinan koronavirusalueelle. Euroopan komissio päätti eilen tiistaina, että Kiinasta lennätetään EU-kansalaisia Kiinan Wuhanista viruksen vuoksi. Yhdysvaltain ulkoministeriö päätti jo sunnuntaina evakuoida konsulaattinsa.

Millaisia toimia Suomen sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt uuden korona-viruksen takia? Mitä opittiin aiemmista virusepidemioista?

Laiton villieläinkauppa on usein syy virusepidemioihin. Virolainen-Julkunen varoittaa syömästä matkoilla villieläinten lihaa.

"En söisi villieläimen lihaa missään päin maailmaa. Se on milloin tahansa aivan turha riski", hän kertoo.

Uutta koronavirusta vastaan kehitellään jo rokotetta. Virolainen-Julkunen arvioi, että rokote ei voi olla valmis vielä noin puoleen vuoteen, ja todennäköisesti virus ehtii sitä ennen leviämään jonkin verran. Hän kuitenkin arvioi, että virusepidemia saadaan kuriin muilla keinoin ennen rokotteen valmistumista.

Virolainen-Julkusen mukaan globalisaatio on aiheuttanut sen, että virusepidemiat leviävät nopeammin.

"Se on tuntien ja vuorokausien asia että virukset leviävät tännekin", hän totaa.

Kiinan kommunistinen puolue on pyrkinyt monin keinoin estämään uuden koronaviruksen leviämisen. Yhdentoista miljoonan asukkaan kaupunki Wuhan on suljettu karanteeniin ja liikkumista rajoitettu monin tavoin.

Onko diktatuurissa helpompi tai vaikeampi toimia viruksia vastaan kuin demokraattisilla valtioilla?

Miksi syntyvyys on nälkävuosien tasolla - vaikuttaako sukupuolten välisen koulutusepätasa-arvon kääntyminen ylösalaisin?

ke 29.1. klo 6.05–6.35

Vuonna 2019 Suomessa näki päivänvalon 45 597 lasta. Ennakkotietojen mukaan kyse on koko mittaushistorian alhaisimmasta määrästä suomalaisia taaperoita. Syntyvyys on painunut 1800-luvun nälkävuosien tasolle. Mikä syntyvyyden laskua selittää?

Miksi syntyvyys on laskenut, vaikka muu kehitys Suomessa on taloudellisesti tai tasa-arvotekijöiden suhteen kelvollista?

Eivätkö suomalaiset löydä parisuhdetta, vai eivätkö parisuhteet johda perheiden perustamiseen? Miten miesten ja naisten välinen kohtaanto-ongelma kurotaan umpeen?

Syntyvyyden laskua analysoi THL:n tutkimusprofessori sekä Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo.

Hiilamon mukaan syntyvyyden lasku on seurausta taloudellisista tekijöistä, tasa-arvotekijöistä ja kulttuurisista muutoksista. Esimerkiksi sukupuolten välisen koulutusepätasa-arvon kääntyminen ylösalaisin vaikuttaa syntyvyyteen. Aikaisemmin miehet olivat koulutetumpia. Nykyisin naiset ovat selvästi koulutetumpia kuin miehet. Sillä on vaikutusta kumppanien löytämisen kannalta, arvioi Hiilamo Politiikkaradiossa.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miksi syntyvyys on nälkävuosien tasolla - vaikuttaako sukupuolten välisen koulutusepätasa-arvon kääntyminen ylösalaisin?

ti 28.1. klo 12.30–13.00

Vuonna 2019 Suomessa näki päivänvalon 45 597 lasta. Ennakkotietojen mukaan kyse on koko mittaushistorian alhaisimmasta määrästä suomalaisia taaperoita. Syntyvyys on painunut 1800-luvun nälkävuosien tasolle. Mikä syntyvyyden laskua selittää?

Miksi syntyvyys on laskenut, vaikka muu kehitys Suomessa on taloudellisesti tai tasa-arvotekijöiden suhteen kelvollista?

Eivätkö suomalaiset löydä parisuhdetta, vai eivätkö parisuhteet johda perheiden perustamiseen? Miten miesten ja naisten välinen kohtaanto-ongelma kurotaan umpeen?

Syntyvyyden laskua analysoi THL:n tutkimusprofessori sekä Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo.

Hiilamon mukaan syntyvyyden lasku on seurausta taloudellisista tekijöistä, tasa-arvotekijöistä ja kulttuurisista muutoksista. Esimerkiksi sukupuolten välisen koulutusepätasa-arvon kääntyminen ylösalaisin vaikuttaa syntyvyyteen. Aikaisemmin miehet olivat koulutetumpia. Nykyisin naiset ovat selvästi koulutetumpia kuin miehet. Sillä on vaikutusta kumppanien löytämisen kannalta, arvioi Hiilamo Politiikkaradiossa.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Hivuttautuvatko yksityiset terveysfirmat ohi hallituksen sote-uudistuksen?

ti 28.1. klo 6.05–6.35

Sote-palveluita yksityistetään kovaa vauhtia siitä huolimatta, että hallituksen sote-uudistus nojaa julkisiin palveluihin. Onko Suoma siis sittenkin valtaamassa markkinamalli, jossa yksityiset terveysjätit pääsevät yhä suurempaan rooliin?

Studiossa sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila ja valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nerg. Toimittajana Linda Pelkonen.

Viime viikolla uutisoitiin Päijät-Hämeen päätöksestä valmistella yhteisyritystä yksityisen terveydenhuoltoalan toimjan kanssa. Yhteisyritys vastaisi sosiaali- ja terveyslaan peruspalveluista yli 120 000 asukkaalle Lahdessä ja Kärkölässä.

Nergin mukaan Päijät-Hämeen suunnitelma ei välttämättä ole lain mukainen.

"Uskon, että tulee vielä moneen kertaan selvitettäväksi se, onko tämä malli lainmukainen. Järjestämisvastuuta ei voi siirtää pois julkiselta", Nerg kertoo.

Varhila korostaa, että yksityisten terveysyhtiöiden kanssa toimisessa kyse on siitä, miten sopimus kirjoitetaan.

"Tämä on hankinta- ja sopimusjuridiikkaa. Sinne sisältyy monia trikkereitä, joita voidaan käyttää hyvässä ja pahassa", Varhila kertoo ja avaa Politiikkaradiolle, millaisia riskejä tähän voi sisältyä.

Varhila ja Nerg pitävät Suomen terveydenhuollon mallia monista ongelmista huolimatta parempana kuin sitä mallia, jossa suurin osa maailman maista on: täysin riippuvaisia yksityisistä yrityksistä.

"Eikö me olla myöskin maailman onnellisin ja korruptoimattomin maa. Meillä on hyvä hallinto ja oikeustoimi. Ulkomailta katsottuna me olemme rakentaneet mallin, joka toimii ja nyt katsotaan pystytäänkö me rakentamaan sitä myöskin seuraavat 100 vuotta tai 10 vuotta eteenpäin", Nerg pohtii.

Hänen mielestään Suomen sote-järjestelmää ei ole syytä kokonaan romuttaa, vaan paremminkin hienosäätää.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus sorvaa sote-uudistusta perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) johdolla. Miksi tämä hallitus saisi soten paremmin ja nopeammin kasaan kuin Jyrki Kataisen (kok.) tai Juha Sipilän (kesk.) hallitukset?

"Meillä on poliittinen päätöksentekokyky pahasti vaurioitunut jos tätäkään ei saada maaliin", Varhila toteaa.

Nerg uskoo, että Marinin hallituksella on paremmat edellytykset saada sote maaliin kuin edellisillä hallituksilla.

Hivuttautuvatko yksityiset terveysfirmat ohi hallituksen sote-uudistuksen?

ma 27.1. klo 12.30–13.00

Sote-palveluita yksityistetään kovaa vauhtia siitä huolimatta, että hallituksen sote-uudistus nojaa julkisiin palveluihin. Onko Suoma siis sittenkin valtaamassa markkinamalli, jossa yksityiset terveysjätit pääsevät yhä suurempaan rooliin?

Studiossa sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila ja valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nerg. Toimittajana Linda Pelkonen.

Viime viikolla uutisoitiin Päijät-Hämeen päätöksestä valmistella yhteisyritystä yksityisen terveydenhuoltoalan toimjan kanssa. Yhteisyritys vastaisi sosiaali- ja terveyslaan peruspalveluista yli 120 000 asukkaalle Lahdessä ja Kärkölässä.

Nergin mukaan Päijät-Hämeen suunnitelma ei välttämättä ole lain mukainen.

"Uskon, että tulee vielä moneen kertaan selvitettäväksi se, onko tämä malli lainmukainen. Järjestämisvastuuta ei voi siirtää pois julkiselta", Nerg kertoo.

Varhila korostaa, että yksityisten terveysyhtiöiden kanssa toimisessa kyse on siitä, miten sopimus kirjoitetaan.

"Tämä on hankinta- ja sopimusjuridiikkaa. Sinne sisältyy monia trikkereitä, joita voidaan käyttää hyvässä ja pahassa", Varhila kertoo ja avaa Politiikkaradiolle, millaisia riskejä tähän voi sisältyä.

Varhila ja Nerg pitävät Suomen terveydenhuollon mallia monista ongelmista huolimatta parempana kuin sitä mallia, jossa suurin osa maailman maista on: täysin riippuvaisia yksityisistä yrityksistä.

"Eikö me olla myöskin maailman onnellisin ja korruptoimattomin maa. Meillä on hyvä hallinto ja oikeustoimi. Ulkomailta katsottuna me olemme rakentaneet mallin, joka toimii ja nyt katsotaan pystytäänkö me rakentamaan sitä myöskin seuraavat 100 vuotta tai 10 vuotta eteenpäin", Nerg pohtii.

Hänen mielestään Suomen sote-järjestelmää ei ole syytä kokonaan romuttaa, vaan paremminkin hienosäätää.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus sorvaa sote-uudistusta perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) johdolla. Miksi tämä hallitus saisi soten paremmin ja nopeammin kasaan kuin Jyrki Kataisen (kok.) tai Juha Sipilän (kesk.) hallitukset?

"Meillä on poliittinen päätöksentekokyky pahasti vaurioitunut jos tätäkään ei saada maaliin", Varhila toteaa.

Nerg uskoo, että Marinin hallituksella on paremmat edellytykset saada sote maaliin kuin edellisillä hallituksilla.

Analyysi: Edellyttääkö keskustan onnistuminen hallituksen onnistumista?

ma 27.1. klo 6.05–6.35

Mitä uusimmista puoluegallupeista voi päätellä? Entä keskustan puheenjohtajan Katri Kulmunin lausunnosta, että keskustan onnistuminen edellyttää hallituksen onnistumista?

Miksi sisäministeriön kansliapäällikkönimitys on lehdistön hampaissa? Miksi puhutaan "härskistä" poliittisesta virkanimityksestä?

Mitkä ovat seuraukset jos perussuomalaisten eduskuntaryhmä estää kansanedustaja Juha Mäenpään asettamisen syyteprosessiin?

Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen analysoivat politiikkaa ja politiikan uutisia.

Suomen ilmastotavoitetta kuvataan "kovaksi" - mitä hiilineutraalius vaatii?

su 26.1. klo 11.30–12.00

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla teki raportin, jossa esiteltiin kolme skenaariota Suomen hiilipäästöjen kehitykselle. Mikä skenaario on todennäköisin?

Studiossa Etlan tutkija Ville Kaitila ja Aalto Yliopiston professori Peter Lund.

Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Etlan mukaan tavoite on kova. Onko se liian kova, vai voidaanko siihen jollain keinoilla päästä?

Sanna Marinin hallitus aikoo valmistella kestävän kehityksen tiekartan, jonka ensimmäinen vaihe valmistuu kevään kehysriiheen mennessä. Mitä tuolta tiekartalta pitää vaatia? Voidaanko ilmastonmuutos taittaa verotuksella?

Kaitila korostaa, että Suomen ja suomalaisten yritysten pitäisi nyt nähdä mahdollisuudet uusien teknologioiden kehittämiselle, koska niillä on kasvavat maailmanmarkkinat.

Lundin mukaan suuri osa Suomen hyvinvoinnista tulee jatkossa insinööriosaamisesta ja ilmastonmuutokseen liittyvistä innovaatioista.

Toimittajana Linda Pelkonen.

Virkarikossyyte: pannaanko presidentti Trump viralta vai ei?

su 26.1. klo 11.00–11.30

Virkarikosoikeudenkäynti Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia vastaan senaatissa alkaa. Vasta kolmannen kerran Yhdysvaltain historiassa senaatti saa eteensä presidentin virkarikossyytteen ja muuttuu valtakunnanoikeudeksi.

Syytekohtia on kaksi. Virkarikostutkinnassa edustajainhuone päätyi syyttämään Trumpia virka-aseman väärinkäytöstä ja kongressin tekemän rikostutkinnan haittaamisesta. Trumpin epäillään painostaneen Ukrainan presidenttiä tutkimaan demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivän Joe Bidenin perheen toimia. Syytteen mukaan Trump haki itselleen Yhdysvaltain ulkopolitiikasta henkilökohtaista etua painostamalla Ukrainaa.

Miltä virkarikossyytteen poliittiset ja juridiset lähtökohdat näyttävät: pannaanko presidentti Trump viralta vai ei?

Entä mistä virkarikossyytteessä on kyse: poliittisesta vai oikeudellisesta prosessista, vai molemmista?

Mikä merkitys virkarikossyytteellä on tulevien presidentinvaalien kannalta?

Trumpin virkarikossyytettä analysoivat johtava asiantuntija Vesa Lehtonen Ulkoministeriöstä sekä Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ilman Thatcheria ja Reagania ei olisi brexitiä eikä Trumpia - miten talouspolitiikka selittää kansallismielisyyden nousua?

la 25.1. klo 11.30–12.00

Ilman Thatcherin ja Reaganin harjoittamaa talouspolitiikkaa, ei olisi brexitiä eikä Trumpia, väittää Totuudenjälkeinen talouspolitiikka -kirjan kirjoittaja Christer Lindholm. Lindholmin mukaan Thatcherin ja Reaganin talouspoliittiset uudistukset, jotka nojasivat yksityistämiseen, veronalennuksiin ja markkinoihin, selittävät kansallismielisyyden nousun sekä Iso-Britanniassa että Yhdysvalloissa.

Mihin kansallismielisen populismin vaalivoitot nojaavat eri puolin Atlanttia? Mitkä äänestäjäryhmät ovat tukeneet kansallismielistä vaihtoehtoa niin Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa kuin Euroopassa? Miten harjoitettu talouspolitiikka selittää kansallismielisyyden nousua?

Vieraana on Totuudenjälkeinen talouspolitiikka -kirjan tekijä, tietokirjailija ja kauppatieteiden tohtori Christer Lindholm.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Analyysi: Edellyttääkö keskustan onnistuminen hallituksen onnistumista?

la 25.1. klo 11.00–11.30

Mitä uusimmista puoluegallupeista voi päätellä? Entä keskustan puheenjohtajan Katri Kulmunin lausunnosta, että keskustan onnistuminen edellyttää hallituksen onnistumista?

Miksi sisäministeriön kansliapäällikkönimitys on lehdistön hampaissa? Miksi puhutaan "härskistä" poliittisesta virkanimityksestä?

Mitkä ovat seuraukset jos perussuomalaisten eduskuntaryhmä estää kansanedustaja Juha Mäenpään asettamisen syyteprosessiin?

Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen analysoivat politiikkaa ja politiikan uutisia.