Politiikkaradio

Politiikkaradio

Eurooppaministeri: Elpymisrahastolla pystytään hillitsemään velkaantumista tässä ja nyt

tänään klo 11.30–12.00
Viimeisin

Politiikkaa on kaikkialla, ja politiikka on meidän kaikkien asia. Politiikkaradio on myös ohjelma yhteiskunnasta, sen kiinnostavista ilmiöistä ja ihmisistä meillä ja maailmalla. Toimittajina Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen.

Seuraava lähetys

Politiikkaradio

huomenna klo 6.05–6.35

Onko Marinin hallituksen budjettikirja kapulakielisyyden ilotulitusta, numeromagiaa vai normiesitys valtion tulo- ja menoarvioksi?

Noukkiiko hallitus budjettikirjasta oikeita vai vääriä lukuja? Vai jopa tietoisesti vääriä lukuja, kuten kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo eduskunnassa epäili? Mitä tapahtuu kokoomuksen välikysymyksessä, jos hallituksen budjettiesityksestä eduskunnalle antamat työllisyysluvut eivät täsmää?

Mitä eroa on Sipilän hallituksen ”aktiivimallilla” ja Marinin hallituksen ”pohjoismaisella mallilla”? Onko mitään eroa?

Löytyykö budjettikirjan välistä päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Aiemmat lähetykset

Eurooppaministeri: Elpymisrahastolla pystytään hillitsemään velkaantumista tässä ja nyt

tänään klo 11.30–12.00

Hallitus on päässyt sopuun ensi vuoden budjetista. Budjetti on yli 10 miljardia alijäämäinen, eli koronakriisin takia valtio velkaantuu poikkeuksellisen paljon. Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mukaan EU:n elpymisrahasto helpottaa merkittävästi budjettipaineita ja on Suomelle vaikeassa koronatilanteessa suureksi avuksi.

”Saamme kaiken kaikkiaan 3,2 miljardia euroa tästä elpymisrahastosta, josta kaksi ja puoli miljardia on sellaista rahaa, johon ei tarvita kansallista vastinrahoitusta. Eli tällä me pystymme nyt hillitsemään velkaantumista tässä ja nyt. Se on meille suureksi avuksi.”, sanoo Tuppurainen Politiikkaradiossa.

Onko EU:n elvytyspaketti Suomen kansallisten etujen mukainen? Muuttuuko EU elpymisrahaston myötä perustavanlaatuisesti?

Politiikkaradiossa eurooppaministeri siteeraa presidentti J.K. Paasikiven kuuluisaa viestiä välirauhan ajan hallitukselle, että neuvoteltaessa "pyydän välttämään liiallista juridikointia, sillä Kreml ei ole mikään kihlakunnanoikeus". Mihin Tuppurainen viittaa?

Vieraana on eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.). Tapio Pajunen haastattelee.

Budjettiriihi: pöydällä työttömien rankaisua ja Saarikolta taitava veto

tänään klo 11.00–11.30

Miten hallituksen budjettiriiheltä voidaan odottaa?

Tätä analysoivat Politiikkaradioon toimittajat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen.

Kyse ei ole vain perinteisestä budjettiriihestä, kun eletään keskellä keskellä koronakriisiä. Jopa hallitusohjelman avaamisesta on puhuttu. Isoja kiistakysymyksiä ovat muun muassa työllisyystoimet ja turpeenkäyttö.

Julkisuuteen on vuotanut tieto, jonka mukaan hallitus olisi tekemässä uudistusta, jota kutsutaan Helsingin Sanomien lähteiden mukaan "yksillöllisen työnhaun malliksi". Minkälaista motivointia työttömille olisi luvassa?

"Ollaanko tässä rakentamassa aktiivimallin kaltaista uutta järjestelmää, vaikka hallitus juuri ensitöikseen purki Sipilän hallituksen tekemän aktiivimallin?", Pelkonen kysyy.

Mahdollisia työllisyystoimia voisivat olla myös työttömyysturvan porrastus, panostukset työntekijöiden jaksamiseen ja kotihoidontuen leikkaaminen.

Entä miten käy järjestökentän rahoitukselle kun Veikkaukselta tuleva rahoitus järjestöille on vähentynyt.

Hallituksestä lähtemistäkin on vihjailtu budjettiriihen alla.

Keskustan tuore puheenjohtaja Annika Saarikko varoitteli viikonloppuna Ylen Ykkösaamussa, että keskusta olisi valmis hallitusyhteistyöhön perussuomalaisten kanssa.

"Ihan taitava veto siinä mielessä, että pitäkää varanne jos ette pysy ilmastovouhotuksienne kanssa niin tässä tulee Sipilä kakkonen. Sitähän kortti tarkoittaa", Pajunen pohtii.

Vaikka hallituksesta lähdölläkin vihjaillaan rivien välistä, hallitus ei hajoaisi yhden puolueen lähtöön. Politiikkaradion toimittajat kertovat omat arvionsa budjettiriihen lopputuloksesta.

Miten ratkaistaan EU:n isot haasteet: ilmastonmuutos, korona ja talous?

eilen klo 11.30–12.00

Euroopan parlamentin istuntokausi alkaa. Onko koronaelvytyspaketti välttämätön? Ilmastotavoitteita kiristetään. Brexit-sopimus on vaakalaudalla.

Brysselistä etäyhteyssä Politiikkaradioon europarlamentaarikot Henna Virkkunen (kok.), Laura Huhtasaari (ps.) ja Ville Niinistö (vihr.).

Huhtasaari on huolissaan ilmastonmuutostyön hintalapusta. Niinistön mielestä EU:n uusi tavoite vuoden 2030 ilmastotavoitte 55 prosentin vähennys verrattuna vuoden 1990 päästötasoon on hyvä, mutta ei aivan riittävä. Hän kannattaa hiilitulleja EU:n rajoille.

"Kiinalaiset tuotteet eivät pääse EU:n markkinoille, jos laitamme rajoituksen", Niinistö sanoo.

Huhtasaari toivoo, että hiilitulla saadaan, mutta suhtautuu skeptisesti sen toteutumiseen.

Virkkunen huomauttaa, että tiukentuvat tavoitteet hyödyttää Suomea, koska täällä on paljon ratkaisuja, joita voidaan myydä.

"Kiinalaiset tekee aina laivoja halvemmalla, muttta Suomessa tehdään laivoja puhtaammin", Niinistö sanoo.

Koronaelvytyspaketti saa keskustelussa kritiikkiä, mutta Virkkunen ja Niinistö pitävät elvytystä tärkeänä.

Tarvitseeko EU terveysunionia, kuten komission puheenjohtaja totesi puheessaan?

"Terveyspolitiikka on se mikä pitäisi pitää kansallisissa käsissä", Huhtasaari sanoo.

"Koronakriisin suuri opetus on ollut se, että olemme lääkkeissä, suojavarusteissa ja osaamisessa riippuvaisia muista", Virkkunen sanoo.

EU:n ja Britannian kauppasopimukset takkuilevat pahasti, ja sopimusluonnos pitäisi olla valmis marraskuun alkuun mennessä.

Virkkunen, Huhtasaari ja Niinistö arvioivat, että kova brexit näyttää todennäköiseltä.

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Puheet päreiksi: Marinin budjettikirja – kapulakielisyyttä, numeromagiaa vai normiesitys?

eilen klo 11.00–11.30

Onko Marinin hallituksen budjettikirja kapulakielisyyden ilotulitusta, numeromagiaa vai normiesitys valtion tulo- ja menoarvioksi?

Noukkiiko hallitus budjettikirjasta oikeita vai vääriä lukuja? Vai jopa tietoisesti vääriä lukuja, kuten kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo eduskunnassa epäili? Mitä tapahtuu kokoomuksen välikysymyksessä, jos hallituksen budjettiesityksestä eduskunnalle antamat työllisyysluvut eivät täsmää?

Mitä eroa on Sipilän hallituksen ”aktiivimallilla” ja Marinin hallituksen ”pohjoismaisella mallilla”? Onko mitään eroa?

Löytyykö budjettikirjan välistä päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

USA:n vaaleihin 50 päivää: ratkaisevatko koronakriisi ja rotukysymykset tuloksen?

ti 15.9. klo 6.05–6.35

Miltä näyttää USA:n vaaliasetelmat kun presidentinvaaleihin on vain 50 päivää aikaa?

Studiossa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak ja Ylen ulkomaantoimittaja, entinen Yhdysvaltojen kirjeenvaihtaja Paula Vilén.

Trump vieraili viime viikolla Winsconsinissa Kenoshan kaupungissa, jossa on nähty laajoja mielenosoituksia sen jälkeen kun mustaihoinen Jacob Blake halvaantui valkoihoisen poliisin ammuttua häntä selkään. Voiko rotukysymys jopa ratkaista vaalit?

Viime viikolla toimittaja Bob Woodward paljasti kirjassaan, että Trump tiesi jo varhaisessa vaiheessa, että Kiinasta levinnyt koronavirus on mahdollisesti suuri kansallinen uhka, mutta tästä huolimatta Trump tietoisesti vähätteli viruksen vaarallisuutta.

Vaikuttavatko kohut Trumpin suosioon? Salonius-Pasternakin mukaan Trumpilla on niin vahva ja vakiintunut kannattajakunta, että mitkään paljastukset ja kohut eivät sitä hetkauta. Hän arvioi, että tilanne voi olla vakava, jos vaalituloksessa on epäselvyyttä.

Republikaanien leiristä onkin jo arvioitu, että jos koronan takia postiäänestyksestä tulee huomattavasti yleisempää, voi vaalivilpin mahdollisuus olla suurempi. Tämä saattaa saada aikaan kovaa katkeruutta ja kärjistyneitä tilanteita, jos Trump häviää vaalit.

Ketkä ovat ne ihmiset, jotka lopulta ratkaisevat vaalit vaa'ankieliosavaltioissa? Vilén arvioi, että ratkaisevassa asemassa ovat nuoret, vähemmistöt sekä naiset, jotka eivät äänestäneet Hillary Clintonia viime vaaleissa, kuten demokraatit olettivat.

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Puheet päreiksi: EU-keskustelu – asiatonta vai asiallista vouhotusta?

ma 14.9. klo 6.05–6.35

Sanna Marin (sd.) antoi eduskunnalle pääministerin ilmoituksen EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja elpymiskokonaisuudesta. Millä tolalla on kotimainen EU-keskustelu?

Onko elpymispaketti ennakkopäätös, joka muuttaa unionin luonteen? Vai onko kyseessä kertaluontoinen ratkaisu yhteismarkkinoiden elvyttämiseksi?

Rakennetaanko paketin myötä liittovaltiota ja yhteisvastuuta vai eikö lainkaan? Minne veronmaksajien rahaa kärrätään ja millä aikajänteellä?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

EU:n 750 mrd €:n koronaelvytyspaketti voi vielä vesittyä

su 13.9. klo 11.30–12.00

Pääministerin ilmoitus eduskunnalle koronaelpymispaketista - mitä tältä odotetaan?

Vieraina Suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) sekä valiokunnan jäsenet kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ja kansanedustaja Arto Satonen (kok.).

Hassi korostaa, että Suomi on vientivetoinen maa, jolla noin 60 prosenttia viennistä kohdistuu EU-maihin, joten muiden maiden elpymisellä koronakriisistä on suuri merkitys myös Suomen viennille.

Satonen kritisoi, että tässä ongelmatilanteessa ei edes oltaisi, jos kaikki EU:n jäsenmaat olisivat pitäneet alunperinkin taloudestaan parempaa huolta.

Essayahin mielestä Suomen ei olisi kannattanut käyttää neuvotteluvoimaansa oikeusvaltioperiaatteen sitomiseen rahan saamiseen.

EU:n 750 miljardin euron koronaelvytyspaketti on tarkoitettu kertaluonteiseksi, mutta muuttaako se Eurooppaa pysyvästi jollain tavalla?

Hassi toivoo, että Eurooppa vahvistaa tällä paketilla ilmastojohtajuuttaan maailmassa.

Satonen toivoo, että elvytyspaketti jää kertaluonteiseksi, koska jos tällaista EU:n yhteistä elvytystä käytetään toistuvasti, EU muuttuu merkittävästi.

Essayah on huolissaan "mitä tällainen sääntöjen venyttäminen merkitsee EU:n yhteistyölle".

Unkarin presidentti Vikor Orban on uhannut kaataa koko koronaelvytyspaketin, jos rahat sidotaan oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen, kuten EU-maiden johtajat sopivat heinäkuussa. Voiko tämä elvytyspaketti vielä kaatua?

"Teoriassa tämä on mahdollista, mutta jos hän torppaa tämän, hän torppaa myös EU:n seitsemän vuoden budjetin mikä ei ole myöskään Unkarin etu", Hassi toteaa.

Essayahin mukaan Suomessakin voi vielä syntyä tilanne, jossa koronaelvytyspaketti ei mene läpi.

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.): Lähtevätkö vihreät hallituksesta ilman tyydyttäviä turvepäätöksiä?

su 13.9. klo 11.00–11.30

Vihreät vaativat budjettiriihessä merkittäviä ilmastopäätöksiä. Ylen kyselyssä yli puolet vihreiden eduskuntaryhmän, puoluehallituksen ja -valtuuskunnan jäsenistä on valmis jopa lähtemään hallituksesta, jos riihessä ei synny ilmastopäätöksiä.

Ovatko vihreät valmiita jättämään hallituksen keskellä koronakriisiä? Lähtevätkö vihreät hallituksesta, ilman tyydyttäviä turvepäätöksiä?

Mitä on kestävä elvytys, jota vihreät vaativat koronakriisin keskellä valtion budjettiin?

Vastaamassa on ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.).

Tapio Pajunen haastattelee.

Tapaus Navalnyi ja Valko-Venäjä – mikä on Suomen valtiojohdon analyysi?

la 12.9. klo 11.30–12.00

Kaksi tapahtumien sarjaa saattaa muuttaa isoa kuvaa Euroopassa: Valko-Venäjän presidentin Alexander Lukashenkan vastaiset mielenosoitukset sekä oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin myrkytys Venäjällä. Mikä on Suomen valtiojohdon analyysi Valko-Venäjän tilanteesta ja Navalnyin myrkytystapauksesta?

Voidaanko Valko-Venäjään vaikuttaa? Mikä on presidentti Lukashenkan asema?

Kuinka Aleksei Navalnyin myrkytystapaus vaikuttaa Venäjän ja EU-maiden välisiin suhteisiin? Onko Saksa nostamassa Nord Stream 2 -kaasuputken pakotelistalle, jos Venäjä ei perusteellisesti tutki ja selvitä Navalnyin tapausta?

Pitääkö Suomen muuttaa suhtautumistaan kaasuputkeen, jos Saksakin muuttaa?

Politiikkaradion haastattelussa on ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).

Tapio Pajunen haastattelee.

Mikä on keskustan tulevaisuus Annika Saarikon johdolla?

ti 8.9. klo 6.05–6.35

Keskusta valitsi viikonloppuna puheenjohtajaksi Annika Saarikon. Mitä tämä merkitsee keskustan tulevaisuudelle?

Studiossa politiikan toimittajat Marko-Oskari Lehtonen Iltalehdestä, Suvi Hautanen Verkkouutisista ja Simo Alastalo Demokraatti-lehdestä.

Miten keskustan kärkiehdokkaat Katri Kulmuni ja Annika Saarikko eroavat toisistaan?

Puoluekokouksessa pidetyistä puheista voidaan päätellä, millaista linjaa Saarikko vetää verrattuna edeltäjäänsä Kulmuniin.

Saarikon ja Kulmunin jäätävät välit näkyivät puoluekokouksessa.

Hautanen arvioi, että keskusta on kovan paikan edessä, koska juurisyy kannatuksen laskuun on muualla kuin henkilövalinnoissa. Lehtonen toteaa, että SDP on liikkunut vasemmalle, joten keskustan ei ole enää yhtä helppo olla punamultahallituksessa.

Alastalo muistuttaa, että keskustan kannatus on usein sahannut. Lehtonen arvioi, että Saarikon johdolla keskusta voi saada noin viisi prosenttiyksikköä nousua kannatukseen.

Entä ottaako Saarikko valtiovarainministerin salkun? Perinteisesti puolueen puheenjohtaja on ottanut raskaimman salkun, joka puolueella on. Vaikka Saarikko on sanonut, että ei ole ottamassa Matti Vanhaselta valtiovarainmisterin salkkua.

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Puheet päreiksi: Saarikko vai Kulmuni – pamfletillako puheenjohtajaksi?

ma 7.9. klo 6.05–6.35

Keskustan kentällä on valinnan paikka: onko takana K-linja ja edessä S-ryhmä?

Suosiiko puheenjohtajakisan onni Annika Saarikkoa? Sykkisikö keskustassa sen jälkeen elämä? Vai kohdistuvatko puoluekokouksen katseet Katri Kulmuniin? Olisiko Kulmuni yhteisen tien tae?

Vai käyvätkö Saarikko ja Kulmuni pamfleteissaan avointa linjariitaa?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Kriisikunnat uusiksi: kokevatko entiset menestyjät suurimmat tappiot?

su 6.9. klo 11.30–12.00

Meneekö kuntakenttä koronan myötä uusiksi? Kokevatko entiset menestyjät suhteessa suurimmat tappiot? Mitä tapahtuu vanhoille kriisikunnille?

Mikä on budjettiriihen alla näkymä kuntien suhteen? Aiheuttaako koronapandemia kaikkien aikojen talouskriisin kunnissa? Kuinka suuren pelastuspaketin kunnat tarvitsevat?

Vieraana on kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.). Tapio Pajunen haastattelee.

Kumpi vie, kumpi vikisee SDP:n sisällä: puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero vai puolueen puheenjohtaja Sanna Marin? Mistä pääministeri Sanna Marinin kritiikki Kaipolan tehtaan sulkenutta metsäyhtiö UPM:n johtoa kohtaan kertoo?

Oikeusministeri Henriksson: Sukupuolesta tulossa koventamisperuste viharikoksissa

su 6.9. klo 11.00–11.30

Haastateltavana oikeusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson.

Oikeusministeriössä valmistellaan lakiuudistusta, jossa sukupuolesta tulee rangaistuksen koventamisperuste viharikoksissa samaan tapaan kuin ihonväri ja seksuaalinen suuntautuminen.

"Suomi on ensimmäisenä maana Euroopassa tekemässä tällaista lakia. Suomi haluaa olla tasa-arvon kärkimaa", Henriksson kertoo.

Koronatilanne näyttää Suomessa heikkenevän. Henriksson kuitenkin korostaa, että Suomessa tilanne on huomattavasti parempi kuin muissa maissa.

Hallitus ei ole tekemässä kovia rajoituksia, kuten alueiden sulkemista, jos koronatilanne ei selvästi pahene. Henrikssonin mukaan vastuu on nyt alueilla, ja alueilla voidaan ottaa rajoituksia käyttöön jos tarvetta on.

Koronakriisi on tuonut lakien uudistamisen tarvetta Suomessa, Henriksson kertoo. Esimerkiksi valmiuslakia pitäisi päivittää.

Syksyn budjettineuvotteluissa RKP lähtee tavoittelemaan kunnianhimoisia työllistäviä toimia. Esimerkiksi paikallista sopimista pitäisi Henrikssonin mukaa lisätä ja työttömyysturvaa voitaisiin porrastaa.

"Ruotsissa työllisyys lähentelee 80 prosenttia. Kyllä me Suomessakin pystymme parempaan", hän toteaa.

Yritysten verotusta ei pitäisi Henrikssonin mielestä korottaa.

Haastattelijana Linda Pelkonen.

Eduskunnan syksy: työllisyys ylös ja köyhille koronatukea?

la 5.9. klo 11.30–12.00

Eduskunnan syksy lähti käyntiin ja heti alkoi kiista rahasta. Korona ja epävakaat talousnäkymät siivittävät politiikan syksyä. Miten tästä selvitään?

Keskustelemassa vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen, perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Arja Juvonen ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Arhinmäki pitää tärkeänä, että hallitus parantaisi 1990-luvululla ylivelkaantuneiden asemaa niin, että myös ylivelkaantuneen kannataisi ottaa vastaan töitä. Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen ja asepalveluksen lyhentäminen olisivat Arhinmäen mukaan työllistäviä keinoja.

Kurvinen kannattaa Arhimäen ehdotusta ylivelkaantuneiden aseman parantamisesta. Hän korostaa, että keskusta ei liputa tai tyrmää mitään työllisyyskeinoa, ja "ikävätkin keinot ja patistaminen" ovat keinovalikoimassa.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) piti tiistaina eduskunnassa puheenvuoron, jossa hän esitti, että perustoimeentulotuen saajille maksettaisiin 75 euroa henkilöä kohden kuukaudessa koronan aiheuttamien kulujen kattamiseksi.

Perussuomalaiset ainoana eduskuntapuolueena vastusti Pekosen ehdotusta eduskunnassa.

Juvosen mielestä pitäisi selvittää ensin, mitkä kaikki ryhmät ovat kärsineet koronasta, ja sen jälkeen vasta miettiä keitä tuetaan.

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miksi Venäjän oppositiojohtaja ehkä myrkytettiin?

ti 1.9. klo 6.05–6.35

Venäjän hallintoa pitkään julkisuudessa arvostellut Aleksei Navalnyu on koomassa. Asiantuntijat arvioivat, että mahdollinen myrkytys on kytköksissä sen kanssa, että Navalnyi on kannattanut avoimesti Valko-Venäjän mielenosoittajia.

Haastateltavina Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila ja Venäjään erikoistunut toimittaja Polina Kopylova.

Lassila pitää selvänä, että Navalnyin myrkytyksen takana on jokin valtiollinen toimija, joko korruptiivisista lähtökohdista tai suoraan poliittisella ohjauksella. Hän muistuttaa, että poliittisten vastustajien poissaaminen on Venäjällä ennenkin hoidettu samaan tapaan ja salaliittoteorioiden siivittämänä.

"Tämä on vanha laulu ja monta kertaa kuultu", Kopylova toteaa, mutta pitää nykyistä toimintaa vasemmalla kädellä tehtynä.

Venäjän hallinnon haastajilla on ollut vaikeaa ennenkin: Mihail Hodorkovski on maanpaossa, Boris Nemtsov ammuttiin viisi vuotta sitten ja useita myrkytystapauksia.

Miksi Putinin kokiksi tituleerattu liikemies Jevgeni Prigoshin uhosi viime viikolla tuhoavansa koomassa makaavan Navalnyin?

Lassila kertoo miten vaikutusvaltaiset rikolliset toimijat ovat kytköksissä valtioon hallintoon. Kopylova pitää Prigoshinia epäsuosittuna hahmona, joka hautoo omia kostofantasioitaan julkisesti.

Mitä Suomen ja Euroopan pitäisi tilanteessa tehdä?

Kopylova ja Lassila ovat yhtä mieltä siitä, että EU voisi ottaa uusia ja tiukempiakin toimia käyttöön Venäjän suhteen.

Kopulovan mielestä olisi tärkeää osoittaa Venäjälle, että kaikki ei ole ostettavissa.

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Puheet päreiksi: Kuuden tunnin työpäivä - visio, virhe vai pakansekoitus?

ma 31.8. klo 6.05–6.35

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) puoluekokouspuhe kuuden tunnin työpäivästä kohahdutti. Oliko Marinin puhe virhe, visio vai harkittu yritys sekoittaa pakkaa ennen budjettiriihen työllisyyspäätöksiä?

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui suurlähettiläspäivillä. Niinistön mukaan EU:ssa ollaan vaarallisella tavalla tulkittu perussopimuksia jatkuvasti uudelleen. Mitä Niinistö tarkoitti? Mihin Niinistö viittasi?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Valtiovarainministeri Vanhanen: Velkaa ei voi välttää - tie budjettikehyksiin raivattava

su 30.8. klo 11.30–12.00

Marinin hallituksen alustava budjettineuvottelu on käyty. Hallituksen neuvottelussa luotiin kokonaiskuvaa siitä, miten koronakriisi vaikuttaa talouteen ja valtion ensi vuoden budjettiin. Kuinka paljon Suomella on "varaa" koronaoloissa velkaantua?

Muhiiko työllisyystoimissa poliittinen riita hallituksen sisällä?

Mitä valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) ajattelee tasavallan presidentin Sauli Niinistön suurlähettiläspäivillä esittämästä EU-kritiikistä?

Onko EU:n elpymisrahastopäätös ennakkotapaus unionimaiden keskinäisestä velasta? Liittyykö EU:n koronapäätöksiin taloudellinen yhteisvastuu?

Vieraana on valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.).

Tapio Pajunen haastattelee.

Opetusministeri Li Andersson: Etäopetukseen korkeampi kynnys kuin keväällä – työllisyyslista merkitsisi miljardileikkausta

su 30.8. klo 11.00–11.30

Suomessa koronaepidemia on kehittynyt kesän jälkeen huonompaan suuntaan. Minkälainen syksy peruskouluissa ja päiväkodeissa on edessä? Kuinka korkea on kynnys siirtyä epidemian takia etäopetukseen? Miten täyteen pakatuissa koulurakennuksissa voidaan pitää turvavälejä?

Vieraana on opetusministeri ja Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. Tapio Pajunen haastattelee.

Anderssonin mukaan kynnys etäopetukseen siirtymiseen peruskouluissa on nyt korkeampi kuin keväällä, jolloin koronaepidemia iski Suomeen.

Politiikkaradiossa Andersson kertoo myös, ettei allekirjoita valtiovarainministeriön työllisyyslistaa. Anderssonin mukaan työllisyyslistan toimenpiteet merkitsisivät miljardileikkauksia sosiaaliturvaan. Myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen, sekä kulttuuri-, urheilu- ja liikuntaseurojen rahoitus on turvattava budjettiriihessä, sanoo Andersson.

Epäonnistuneet maskikaupat ja Suomen huoltovarmuus - mitä on opittu?

la 29.8. klo 11.30–12.00

Mitä korona-kriisi opetti Suomen huoltovarmuudesta? Miksi kasvosuojainkaupat menivät keväällä pahasti pieleen?

Haastateltavana Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen.

Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja vaihtui huhtikuussa sen jälkeen kun kasvosuojaimiin liittyvässä kaupassa tuli hankaluuksia. Kiinasta lennätetyt kasvosuojaimet eivät paljastuivat käyttökelvottomiksi sairaalakäyttöön. Suomen kuvalehti paljasti, että kaupan takana olivat liikemies Onni Sarmaste ja kauneusyrittäjä Tiina Jylhä. Huoltovarmuuskeskus ehti maksaa kasvosuojaimista 2 655 000 euroa, mikä oli puolet kauppasummasta.

Nyt Huoltovarmuuskeskus käy oikeustaistelua kauneusyrittäjä Tiina Jylhää vastaan Virossa.

Känkänen kertoo, että virheistä on opittu, ja huoltovarmuuden peruspilarit pitää käydä läpi.

Hän vakuuttaa, että koronan toiseen aaltoon on Huoltovarmuuskeskuksessa varauduttu hyvin.

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tutkija: Venäjä vaikuttaa Valko-Venäjällä ainakin viidellä tavalla

ti 25.8. klo 6.05–6.35

Valko-Venäjällä on ollut mielenosoituksia vaalien jälkeen, mutta nyt mielenosoitukset ovat suurempia kuin aiemmin. Miksi 26 vuotta Valko-Venäjää johtaneen Aleksandr Lukashenkon valta horjuu juuri nyt?

Haastateltavana Ulkoministeriön tiiminvetäjä Päivi Nevala Itä-Euroopan ja Keski-Aasian yksiköstä ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija, Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Kristiina Silvan.

"Itsevaltaiselle johtajalle on tärkeää näyttää olevansa vahva. Jos hallitsija on aiemmin käyttänyt väkivaltaa, ja se on toiminut, on todennäköisempää, että hän käyttää sitä uudelleen", Silvan toteaa.

Mikä on Venäjän rooli Valko-Venäjän tilanteessa? Silvan mukaan Venäjä on käyttänyt ainakin viittä eri keinoa tueakseen Aleksandr Lukashenkoa.

Nevala korostaa, että Valko-Venäjä ja Venäjä ova läheisiä liittolaisia.

"Kumpikin valtio puhuu toisistaan veljeskansoina. Se on hyvä huomioida mielenosoituksissa, että niitä ei ole suunnattu Venäjää vastaan" hän toteaa.

Silvan arvioi, että Venäjän suhtautumisella ja toimilla voi olla ratkaiseva rooli siinä, miten tilanne etenee.

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Puheet päreiksi: Perusbudjetti vai lihavien riitojen riihi?

ma 24.8. klo 6.05–6.35

Missä hengessä politiikan syksy rakentuu? Onko koville koronatoimille samanlainen tilaus kuin keväällä?

Kasautuuko budjettiriiheen normipaineita, vai muhiiko työllisyystoimissa tavanomaista lihavampi poliittinen riita? Miksi osa ministereistä vastustaa leikkauksia, vaikka valtiovarainministerin mielestä budjettiriihi ei ole leikkausriihi?

Onko jokainen kansalainen vastuussa vain omista koronatoimistaan ei muiden?

Mikä on päivän poliikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Onko hallitus muuttamassa koronastrategiaa?

su 23.8. klo 11.30–12.00

Hallitus on päättänyt palauttaa rajoituksia usean maan rajaliikenteeseen koronatilanteen takia. Mikä on koronavirus-tilannekuva maailmalla ja Suomessa? Mihin nyt varaudutaan?

Onko hallitus muuttamassa koronastrategiaansa? Pitääkö koronaviruksen testauslinjaa muuttaa ruuhkan helpottamiseksi? Ohjataanko kaikki vähänkin oireiset testeihin jatkossakin?

Miksi Suomessa on menty koronaepidemian estämisessä Ruotsin tyyliin yksilökeskeiselle linjalle, jossa viranomainen ei määrää, vaan suosittaa ja valistaa? Onko ok, että jokainen on vastuussa vain itsestään?

Vieraana on kansliapäällikkö Kirsi Varhila sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Epävarmojen aikojen budjetti

su 23.8. klo 11.00–11.30

Marinin hallitus rakentaa ensi vuoden budjettia epävarmassa taloustilanteessa. Koronapandemian takia maailmantalous ja Suomi ovat ajautuneet syvään taantumaan. Kuluvana vuonna valtio on velkaantunut lähes 19 miljardilla.

Miten koronakriisi heijastuu vuoden 2021 valtion budjettiin? Ennustavatko tuoreet talousluvut sekä lisävelkaa että menokuria? Kuinka rajusti kansantalouden näkymät ovat muuttuneet koronan myötä?

Vältetäänkö nykyisellä finanssipolitiikalla 1990-luvun laman virheet? Kuinka paljon Suomella on varaa velkaantua?

Vieraana on kansantalousosaston päällikkö Mikko Spolander valtiovarainministeriöstä.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Millainen luonnon laki on kiihtyvä eriarvoisuus?

la 22.8. klo 11.30–12.00

Sekä tulo- että varallisuuserot ovat kasvaneet Suomessa viime vuosikymmeninä, kerrotaan uutuuskirjassa Eriarvoisuus 2020-luvulla.

Haastateltavina Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass ja Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala.

Useissa maissa on havaittu, että taloudellisen tilanteen huononeminen tai sen uhka on yhteydessä radikaalian puolueiden äänestämiseen. Wassin tekemän tutkimuksen mukaan Suomessa tulojen lasku on yhteydessä perussuomalaisten todennäköisempään äänestämiseen.

Wass on huolissaan siitä, millaista "pettymyksen siementä kylvetään", jos vaihtoehtona itseään markkinoivat puolueet eivät aja globalisaation häviäjinä itseään pitävien asemaa.

Hänen mielestään nyt olisi paikka uudenlaiselle populistiselle haastajapuolueelle, koska moni on jo pettynyt perussuomalaisiin.

Tuomaalan tekemän tutkimuksen mukaan suurituloisin prisentti on Suomessa kasvattanut tulo-osuuttaan kaksinkertaiseksi vuodesta 1990 vuoteen 2000 mennessä.

Miten eriarvoisuuskehitystä voidaan estää poliittisilla keinoilla? Pitäisikö ansiotuloissa oleva progressio ulottaa pääomatuloihin?

Toimittajana on Linda Pelkonen.