Politiikkaradio

Politiikkaradio

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.): Syksyn budjettiriihi ei ole leikkausriihi

su 28.6. klo 11.30–12.00
Viimeisin

Politiikkaa on kaikkialla, ja politiikka on meidän kaikkien asia. Politiikkaradio on myös ohjelma yhteiskunnasta, sen kiinnostavista ilmiöistä ja ihmisistä meillä ja maailmalla. Toimittajina Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen.

Aiemmat lähetykset

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.): Syksyn budjettiriihi ei ole leikkausriihi

su 28.6. klo 11.30–12.00

Marinin hallitus on tehnyt koronapandemian takia neljä mittavaa lisäbudjettia. Koronan takia Suomi velkaantuu arviolta 19 miljardia tänä vuonna. Johtavatko Suomen koronavelat budjettileikkauksiin? Onko edessä talouskurin paluu?

Uuden valtiovarainministerin Matti Vanhasen (kesk.) mukaan syksyn budjettiriihessä hallitus ei tule esittämään varsinaisia leikkauksia. "Ainakaan itselläni ei ole tällaista ajatusta, koska meillä on elvytysvaihe käynnissä", sanoo Vanhanen Politiikkaradiossa.

Miten Suomen finanssipolitiikka kytketään osaksi yhteistä eurooppalaista elvytystä? Onko EU:n yhteinen elpymisrahasto Suomen etujen mukainen?

Ylittikö edellinen valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) valtuutensa euroryhmässä sitoessaan Suomen EVM:n koronatukiin? Rikkoiko päätös perustuslakivaliokunnan kantaa, jonka mukaan EVM:n tuen pitää olla ehdollista?

Vieraana on valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Perussuomalaisten ajatuspajan kohuttu kirja ja naisviha

su 28.6. klo 11.00–11.30

Miten naisviha ilmenee poliittisessa kielessä?

Vieraana on Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen professori Johanna Kantola.

Perussuomalaisten puoluetoimistolla esiteltiin ajatuspaja Suomen Perustan julkaisema Jukka Hankamäen kirjoittama Totuus kiihottaa -kirja, josta on noussut valtava kohu.

Miksi juuri tästä kirjasta nousi niin suuri kohu?

Hankamäki kirjoittaa "naisten tyranniasta" ja "biologisesta rodusta". Hän käsittelee raiskauksia useassa kohdassa. Hän kyseenalaistaa muun muassa raiskauksen kriminalisoinnin avioliitossa.

Voiko puolueen johto pestä kätensä Hankamäen teksteistä?

Kantolan mukaan perussuomalaisille on edullista, että ikävät tapaukset kohdataan yksittäistapauksina, eikä puolueen politiikkana.

Kantolan mukaan Euroopassa on tapahtunut konservatiivinen käänne 10 vuoden aikana, ja konservatiiviseen politiikkaan usein liittyy populismi. Perhearvot on yhdistetty toistuvasti rasistisiin ja naisvihamielisiin yhteyksiin.

"Kun puhutaan konservatiivisista perhearvoista, se tarvitsisi rinnalleen vahvaa ihmisoikeuspuhetta", Kantola sanoo.

Mitä eroa on seksismillä ja misogynialla? Miten naisviha ilmenee Euroopan parlamentissa?

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miten etninen profilointi näkyy Suomessa?

la 27.6. klo 11.30–12.00

Etninen profilointi on Suomessa kiellettyä, mutta silti sitä tapahtuu. Suomen lain mukaan poliisi ei saa pysäytellä ihmisiä pelkästään ihonvärin, etnisen tai uskonnollisen tuntomerkin perusteella.

Vieraana Helsingin yliopiston tutkija Markus Himanen, joka on tutkinut etnistä profilointia Pysäytetyt -hankkeessa.

Himasen tekemä tutkimus osoittaa, että rodullistettuihin vähemmistöihin kohdistuu valvontaa monissa kaupunkitiloissa. Pysäytykset ja etnisen profiloinnin kokemukset ovat osa rodullistettujen suomalaisten elämää.

Tunnetuin esimerkki etnisestä profiloinnista Suomessa oli vuonna 2016 kun Mustana barbaarina tunnetun artistin eli James Nikanderin äiti ja sisko joutuivat yllättäen tekemisiin poliisin kanssa Helsingissä. Siviiliasuiset poliisit pysäyttivät naiset ja pyysivät nähdä heidän henkilöllisyystodistuksensa. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi poliisin menetelleen syrjintäkiellon vastaisesti tilanteessa.

Vuonna 2017 paljastui, että poliisien salaisessa Facebook-ryhmässä oli jaettu valemedioiden juttuja ja kommentoitu halventavasti afrikkalaistaustaisia ja muslimeja.

Himanen kertoo, että myös hänen tutkimuksessaan ilmeni monella poliisilla olevan huoli työyhteisössään ilmenevästä rasismista.

Etnisen profiloinnin kohteeksi joutuvat ihmiset menettävät usein luottamustaan poliisiin, ‫Himanen kertoo.

Maailmalla ja Suomessakin on protestoitu sen jälkeen kun Yhdysvalloissa George Floyd kuoli järkyttävällä tavalla poliisiväkivallan kohteena.

Himanen pitää protestointia tärkeänä, koska se nostaa epäkohtia esiin, ja silloin esimerkiksi poliisin koulutukseen ja etniseen profilointiin kiinnitetään tarkempaa huomiota.

Mitä Suomessa voidaan tehdä, jotta etninen profilointi saataisiin loppumaan?

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Puheet päreiksi: Mistä politiikan sanoista koronakevät muistetaan?

la 27.6. klo 11.00–11.30

Mistä politiikan sanoista koronakevät muistetaan? Entä mitkä sanat olisi syytä unohtaa?

Mikä on päivän poliikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Analyysi: Saattaako Trumpin vihaama kirja Suomen ulkopolitiikan kiusalliseen valoon?

ti 23.6. klo 6.05–6.35

Trumpin entinen turvallisuusneuvonantaja John Bolton on julkaisemassa kirjan, jossa paljastetaan kiusallisia asioita Donald Trumpista. Lehtitietojen mukaan kirjassa paljastetaan Suomelle kiusallinen episodi joka liittyi Trumpin ja Putinin tapaamiseen Helsingissä, jota isännöi tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Niinistö itse ei ole kommentoinut julkisuuteen vuotaneita tietoja.

Millaisen kuvan saa Suomen ulkopolitiikasta Boltonin kirjan väitteiden kautta?

Politiikkaradion toimittajat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen pohtivat Suomen poliittista tilannetta sekä Yhdysvalloissa vellovaa kohua.

SDP ja keskusta kiistelevät soten yksityiskohdasta, vaikka esitys on jo lausuntakierroksella. Millainen sote-miina piilee Itä-Savon kuntien tilanteessa?

Puheet päreiksi: Politiikan juhannustaiat ja "juhannuspommit"

ma 22.6. klo 6.05–6.35

Juhannuksena tehdään juhannustaikoja. Minkälaisia taikoja politiikassa pitäisi tehdä, että sote menisi läpi? Minkälaisia taikoja keskusta tarvitsee, jotta kannattajat palaisivat? Mikä taika veisi Perussuomalaiset hallitukseen?

Entä mitä taikoja keskuspankit tekevät pitääkseen talouden pyörät pyörimässä?

Onko eduskunnan perustuslakivaliokunnan päätös sallia kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) syytesuojan mahdollinen purkaminen juhannuksen todellinen "juhannuspommi"? Vetääkö tapaus vertoja Urho Kekkosen ja Johannes Virolaisen aikoinaan virittämään "juhannuspommiin"?

Mikä on juhannuksen päivän politiikan sana?

Juhannusaaton lähetyksessä suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Onko rajojen avaaminen Euroopassa hätiköityä - voiko elpymisrahasto rajoittaa Suomen budjettivaltaa?

su 21.6. klo 11.30–12.00

Liikkuvuus Euroopassa otti juhannusviikolla aimo harppauksen kohti vanhoja vapauksia. Saksa luopui maarajojensa valvonnasta. Samoin rajojen yli pääsee Ranskassa, Belgiassa, Itävallassa, Kreikassa. Olivatko päätökset rajojen avaamisesta hätiköityjä vai tarpeellisia?

Sinetöikö juhannusviikon huippukokous EU-komission esityksen elpymisrahastosta? Voiko elpymisrahasto rajoittaa Suomen budjettivaltaa? Onko Suomen kanta muuttunut eurokriisin vuosista?

Keskustelemassa ovat europarlamentaarikot Laura Huhtasaari (id), Heidi Hautala (greens) ja Eero Heinäluoma (s&d).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Velkaantuuko Suomi koronaoloissa itselleen - mistä rahat tulevat?

su 21.6. klo 11.00–11.30

Suomen hallitus on lyönyt koronan takia pöytään jo neljä valtavaa lisäbudjettia tänä vuonna. Kaiken kaikkiaan Suomi ottaa uutta velkaa tänä vuonna lähes 19 miljardia. Muiden teollisuusmaiden keskuudessa Suomi ei ole poikkeus: velkatasot nousevat hurjasti kaikkialla.

Keneltä rahat tulevat? Kenelle Suomi koronaoloissa velkaantuu?

Mitä valtioiden velkakirjamarkkinoilla tapahtuu? Miten keskuspankkien rahapolitiikka vaikuttaa tilanteeseen?

Johtavatko koronavelat budjettileikkauksiin? Onko edessä talouskurin paluu?

Valtioiden koronavelkoja analysoivat Nordean pääekonomisti Jan von Gerich ja STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Onko hallituksen sote-esitys kuin keskustalainen unelma?

la 20.6. klo 11.30–12.00

Sote-uudistus etenee. Hallitus lähetti sote-lakiluonnoksen lausuntokierrokselle.

Sanna Marinin hallituksen kaavailemasta sote-uudistuksesta keskustelevat kansanedustajat Mia Laiho (kok.), Ilmari Nurminen (sd.) ja Markus Lohi (kesk.).

Vaikka asiantuntijat ovat suositelleen 4-5 sote-aluetta, hallituksen esityksessä sote-alueita on 21. Miten hallitus perustelee näin suurta sote-alueiden määrää?

Hallituspuolueet SDP ja keskusta ovat erimielisiä siitä, miten sote-uudistusta pitäisi Itä-Savossa hoitaa. Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni sanoi puoluevaltuuston kokouksessa, että Etelä-Savon maakunta tulee säilyä yhtenäisenä. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi aiemmin, että sote-lainsäädännössä lähdetään siitä, että Itä-Savon sairaanhoitopiirin unnat haluavat siirtyä osaksi Pohjois-Savoa.

Lohi kertoo Politiikkaradiossa, että Itä-Savon alueiden kysymys on keskustalle kynnyskysymys.

Sote-uudistuksella on kiire, sillä esitys pitäisi saada eduskunnan käsittelyyn vielä ennen joulua. Voiko Itä-Savon kysymys viedä kriittistä aikaa niin paljon, että koko sote jää jälleen seuraavalle hallitukselle?

Nurminen pitää tärkeänä, että sotessa päästään nyt nopeasti eteenpäin, ja Itä-Savon tilanne ratkaistaan.

Laiho kritisoi hallituksen sote-mallia siitä, että yksityiset sote-yritykset pitäisi olla vahvemmassa roolissa, jotta koko Suomen kaikki resurssit tulisivat käyttöön.

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Koronakriisi voi olla suuri mahdollisuus ekologiselle uudistukselle

ti 16.6. klo 6.05–6.35

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa koronaan? Ja miten koronakriisi vaikutti ilmastonmuutokseen?

Haastateltavana ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen Helsingin yliopistosta.

Ilmastonmuutos selvästi aiheuttaa muun muassa luonnon monimuotoisuuden katoa, jolloin syntyy enemmän tilaisuuksia, joissa ihminen kohtaa eläimiä, jolloin pandemian mahdollisuus yltyy, Hukkinen kertoo.

Myös globalisoituminen lisää virusten nopeaa leviämistä.

Koronapandemia on osoittanut, että asioita voidaa muuttaa nopeasti ja rahaa löytyy.

"Ihmiskunnalla on ilmastonmuutoksen suhteen kaksi ääripäätä: aletaan tehdä aktiivisesti paljon tai ei tehdä mitään. Kumpikin tarkoittaa radikaaleja muutoksia ihmisten elämään. Jos ryhdytään toimenpiteisiin, ne ovat aika radikaaleja, mutta jos ei tehdä mitään, tulee luonnonmullistuksia, jotka nekin ovat murroksia," Hukkinen kertoo.

"Korona-kriisi raotti meille ovea siihen kauhuskenaarioon, jossa me emme ole tehneet yhtään mitään, toteamme, että ei tämä ilmastonmuutos ole mitään. Näin se sitten tulee - se kaatuu kovemman kautta: pysähtyy kaikki eikä voi tehdä mitään. Mielestäni on draagista, jos tämä polku valitaan, koska muitakin vaihtoehtoja on", hän kertoo.

Hukkinen kertoo, että luonnonmullistuksen aiheuttamat kriisit kroonistuvat. Hän arvioi, että se voi tarkoittaa esimerkiksi Euroopan sisäistä muuttoliikettä etelästä pohjoiseen.

"Emme puhuisi siirtolaiskriisistä vaan EU:n sisäisestä muuttoliikkeestä."

Hukkisen mielestä koronakriisissä pitäisi tukea erityisesti vihreän jälleenrakemisen kriteeristöllä.

"Kaikissa kriiseissäon sellainen fiilis, että palautetaan asiat lähtöpisteeseen. Mutta kun pitäisi tehdä suuria kestävän kehityksen rakenteita," Hukkinen kertoo,

Esimerkiksi ihmisille ei pitäisi edes myydä epäekologisia tuotteita ja ihmisten arjesta pitäisi tehdä sellaista, että ihmiset eivät edes ajattele ympäristötekoja, vaan se on yhtä luontevaa kuin liikennesääntöjen noudattaminen.

Hukkisen mielestä Sanna Marinin (sd.) hallituksen ilmastotoimet ovat oikeansuuntaisia, mutta ei välttämättä riittäviä. Koronakriisissä pitäisi hänen mielestään suosia erityisesti ekologista muutosta.

"Nyt rahaa on käytettävissä. Jos rahat käytetään ekologiseen rakenneuudistukseen, tämä on suuri mahdollisuus", Hukkinen kertoo.

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Puheet päreiksi: Laadunvalvontaa ja vastentahtoisia vastuunkantajia

ma 15.6. klo 6.05–6.35

Matti Vanhanen (kesk.) teki paluun valtioneuvostoon. Porukka vetosi Vanhaseen ja Vanhanen taipui vastentahtoisesti vastuunkantoon. Onko asiaosaaja Vanhanen niin suosittu poliitikko, että saa jopa ne paikat, joita ei edes haluaisi?

Pääseekö politiikassa varmimmin valtaan esittämällä vastentahtoista?

Perussuomalaisen puolueen ajatuspajan, Suomen perustan, uudesta julkaisusta nousi skandaali. Totuus kiihottaa kirjan on katsottu sisältävän naisvihaa ja rasismia. Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan ”laadunvalvonta ja harkintakyky pettivät” kirjan kohdalla.

Mihin teoksella pyrittiin? Kuka kantaa vastuun teoksen julkaisusta?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Valtiovarainministeri vaihtui: menevätkö talouspolitiikan pelimerkit uusiksi?

su 14.6. klo 11.30–12.00

Matti Vanhanen astui valtiovarainministerin tehtävään tiistaina. Mitä tämä merkitsee?

Politiikan ajankohtaista tilannetta analysoivat Politiikkaradion toimittajat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen.

Katri Kulmuni (kesk.) luopui valtiovarainministerin tehtävästä perjantaina, ja maanantaina paikalle valittiin puhemies Matti Vanhanen (kesk.). Keskiviikkona puhemieheksi nimettiin pitkän linjan keskustalainen Anu Vehviläinen.

Muuttuuko valtiovarainministerin linja kun Vanhanen ottaa ohjat? Millaista rahapolitiikkaa ja finanssipolitiikkaa Matti Vanhanen edustaa?

Kulmunin eron taustalla kummitteli keskustan heikko suosio. Riittääkö henkilöiden vaihto nostamaan puolueen kannatuksen?

Yli 18 miljardia valtion velkaa tänä vuonna: mitä on edessä?

su 14.6. klo 11.00–11.30

Eduskunta käsittelee jo neljättä lisätalousarviota tänä vuonna. Eduskuntaan tuleva uusin koronalisäbudjetti on toistaiseksi kaikkein kallein lisätalousarvio. Lisäbudjetin kokonaisuus on massiiviset 5,5 miljardia euroa. Yhteensä valtio ottaa koronan takia tänä vuonna velkaa arviolta 18,8 miljardia euroa.

Pitääkö valtion velan nopea kasvu pysäyttää nopeasti leikkaamalla tai verottamalla? Olisiko valtion lasku entistäkin suurempi, jos nyt ei nostettaisi yli 18 miljardia uutta velkaa?

Milloin on sopeutuksen aika?

Neljännestä lisätalousarviosta keskustelevat SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa sekä Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Sixten Korkman ja Janne Huovari: Suomen talouden syöksy voi nousta nopeastikin

la 13.6. klo 11.30–12.00

Miten syvä talouden ahdinko Suomessa on edessä ja miten siitä päästään ylös?

Vieraina taloustieteilijä Sixten Korkman ja Pellervon taloustutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Janne Huovari.

Huovari kertoo, että vaikka Suomen teollisuudessa on ollut lomautuksia, tilanne on huomattavasti parempi kuin monessa muussa Euroopan maassa.

"Meillä ei ole ensimmäistä iskua teollisuuteen edes vielä tullut, mutta kysynnän kautta tulee meillekin. Se on kiinni siitä, miten nopeasti talous toipuu tästä pohjasta. Kulutus näyttää toipuvan", Huovari sanoo.

Hän arvioi, että jos tautitilanne oli tässä, Suomen talous toipuu nopeasti. Mutta asia ei ole niin yksinkertainen. Suomi kärsii vientimaiden talouden heikkenemisestä.

"Jos syksyllä tulee toinen aalto, sitten ollaan syvällä suossa. Euroopassa on maita, joihin voi syntyä jopa maksukyvyttömyyttä. Silloin koko Euroopan talous kärsii. Nyt on olennaista, että kaikkialla elvytetään riittävän voimakkaasti", Korkman sanoo.

Korkman ja Huovari ovat yksimielisiä siitä, että jos tarvittavat toimet koronakriisin hoidossa tehdään, talous voi elpyä nopeastikin.

"Oli hyvin tärkeää, että taudin leviäminen saatiin tukahdutettua. Tilanne täytyy pitää kurissa myös syksyllä", Huovari sanoo.

Korkman muistuttaa, että mitään fyysistä pääomaa ei ole tuhoutunut, joten koronakriisiä ei voi suoraan verrata sotatilaan.

"Jos pystytään viemään eteenpäin niin että vaurioita ei synny, pystytään aika nopeastikin toipumaan. On ihan oikein että yritystukia maksetaan", Korkman sanoo.

Mutta kuinka paljon Suomi voi velkaantua koronakriisin hoidossa?

"Jos investoidaan sellaisella tavalla joka vahvistaa talouden suorituskykyä pitkällä aikavälillä ja elvyttää lyhyellä aikavälillä, niin tällä korkotasolla on ihme jos ei löydy investointeja jotka siinä perspektiivissä ovat kannattavia", Korkman sanoo.

"Meidän korkomenot ovat suhteessa BKT:hen alempana kuin viimeksi 70-luvulla. Saamme nollakorolla lainaa. Edes 20 vuoden lainassa ei tarvitse juurikaan maksaa korkoa", Huovari sanoo.

Korkmanin mielestä suomalaisten synkkyys ja heikko itsetunto eivät tee hyvää taloudelle.

"Nyt pitäisi kannustaa. Onneksi meillä on yrittäjiä jotka uskovat itseensä enemmän kuin me vanhemmat sukupolvet. Tämä maa on hirveän hyvä, ja se ei ole vain minun mielipiteeni", Korkman kertoo.

Tarvitaan myös Eurooppa-tasoista finanssipolitiikkaa.

"Jos jättäisimme heikommin pärjäävät maat, ne hyvin ne syöksyvät helposti velkakriisiin, millä olisi hyvin rankkoja vaikutuksia koko Euroopalle", Korkman kertoo.

Huovari korostaa, että paljon pienempi summa on se, jolla Euroopan koronakriisiä tuetaan kuin silloin jos koko Eurooppa ajautuisi pahaan taantumaan.

Korkman ja Huovari arvioivat myös Sanna Marinin (sd.) hallituksen päätösten onnistumista koronakriisissä.

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Sixten Korkman ja Janne Huovari: Suomen talouden syöksy voi nousta nopeastikin

to 11.6. klo 12.30–13.00

Miten syvä talouden ahdinko Suomessa on edessä ja miten siitä päästään ylös?

Vieraina taloustieteilijä Sixten Korkman ja Pellervon taloustutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Janne Huovari.

Huovari kertoo, että vaikka Suomen teollisuudessa on ollut lomautuksia, tilanne on huomattavasti parempi kuin monessa muussa Euroopan maassa.

"Meillä ei ole ensimmäistä iskua teollisuuteen edes vielä tullut, mutta kysynnän kautta tulee meillekin. Se on kiinni siitä, miten nopeasti talous toipuu tästä pohjasta. Kulutus näyttää toipuvan", Huovari sanoo.

Hän arvioi, että jos tautitilanne oli tässä, Suomen talous toipuu nopeasti. Mutta asia ei ole niin yksinkertainen. Suomi kärsii vientimaiden talouden heikkenemisestä.

"Jos syksyllä tulee toinen aalto, sitten ollaan syvällä suossa. Euroopassa on maita, joihin voi syntyä jopa maksukyvyttömyyttä. Silloin koko Euroopan talous kärsii. Nyt on olennaista, että kaikkialla elvytetään riittävän voimakkaasti", Korkman sanoo.

Korkman ja Huovari ovat yksimielisiä siitä, että jos tarvittavat toimet koronakriisin hoidossa tehdään, talous voi elpyä nopeastikin.

"Oli hyvin tärkeää, että taudin leviäminen saatiin tukahdutettua. Tilanne täytyy pitää kurissa myös syksyllä", Huovari sanoo.

Korkman muistuttaa, että mitään fyysistä pääomaa ei ole tuhoutunut, joten koronakriisiä ei voi suoraan verrata sotatilaan.

"Jos pystytään viemään eteenpäin niin että vaurioita ei synny, pystytään aika nopeastikin toipumaan. On ihan oikein että yritystukia maksetaan", Korkman sanoo.

Mutta kuinka paljon Suomi voi velkaantua koronakriisin hoidossa?

"Jos investoidaan sellaisella tavalla joka vahvistaa talouden suorituskykyä pitkällä aikavälillä ja elvyttää lyhyellä aikavälillä, niin tällä korkotasolla on ihme jos ei löydy investointeja jotka siinä perspektiivissä ovat kannattavia", Korkman sanoo.

"Meidän korkomenot ovat suhteessa BKT:hen alempana kuin viimeksi 70-luvulla. Saamme nollakorolla lainaa. Edes 20 vuoden lainassa ei tarvitse juurikaan maksaa korkoa", Huovari sanoo.

Korkmanin mielestä suomalaisten synkkyys ja heikko itsetunto eivät tee hyvää taloudelle.

"Nyt pitäisi kannustaa. Onneksi meillä on yrittäjiä jotka uskovat itseensä enemmän kuin me vanhemmat sukupolvet. Tämä maa on hirveän hyvä, ja se ei ole vain minun mielipiteeni", Korkman kertoo.

Tarvitaan myös Eurooppa-tasoista finanssipolitiikkaa.

"Jos jättäisimme heikommin pärjäävät maat, ne hyvin ne syöksyvät helposti velkakriisiin, millä olisi hyvin rankkoja vaikutuksia koko Euroopalle", Korkman kertoo.

Huovari korostaa, että paljon pienempi summa on se, jolla Euroopan koronakriisiä tuetaan kuin silloin jos koko Eurooppa ajautuisi pahaan taantumaan.

Korkman ja Huovari arvioivat myös Sanna Marinin (sd.) hallituksen päätösten onnistumista koronakriisissä.

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Matti Vanhasesta tulee valtiovarainministeri - koulutuskohu ei ollut ainoa syy Kulmunin eroon

ti 9.6. klo 6.05–6.35

Miksi Katri Kulmuni erosi valtiovarainministerin paikalta? Miksi keskusta esittää tehtävään Eduskunnan puhemiestä, entistä pääministeriä Matti Vanhasta?

Vieraina Iltalehden politiikantoimittaja Tommi Parkkonen ja Ylen politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta.

Valtiovarainministerin tehtävään povattiin aiemmin muun muassa elinkeinoministeri Mika Lintilää, puolustusministeri Antti Kaikkosta, eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Antti Kurvista ja äitiyslomalla olevaa Annika Saarikkoa.

Vanhanen ehti jo perjantaina kertoa, ettei ole kiinnostunut tehtävästä. Miksi hän silti suostui siihen?

"Tämä päätös kertoo paljon Vanhasen luonteesta, että hän ajattelee pragmaattisesti", Parkkonen pohtii.

Hakahuhdan mielestä Vanhanen valittiin myös siksi, että aika on vaikea ja tarvitaan vakautta.

"Onhan tämä tilanne aivan uskomaton, velkaa kertyy. Kansakunnan puolesta toivoisi, että hallitus onnistuu. Koronan uhka on olemassa ja talouskriisi on todellisuutta", Hakahuhta sanoo.

Entä mitä asioita on Kulmunin eron taustalla? Miksi jotkut ministerit kestävät kohuja paremmin kuin toiset?

Millainen vallankäyttäjä on viestintätoimisto Tekir, josta Kulmuni osti koulutuksia 56 203 eurolla valtiovarainministeriön piikkiin?

Parkkosen mukaan koulutuskohu ei ollut ainoa syy Kulmunin eroon. Keskustassa on seurattu heikkenevää kannatusta kauhulla, ja hyvin todennäköisesti Kulmunin puheenjohtajuus olisi haastettu seuraavassa puoluekokouksessa jokatapauksessa.

Toimittajana on Linda Pelkonen.