Politiikkaradio

Politiikkaradio

Puheet päreiksi: Johdatteleeko Biden amerikkalaiset irti "demokratian painajaisesta"?

eilen klo 23.30–0.00
Viimeisin

Politiikkaa on kaikkialla, ja politiikka on meidän kaikkien asia. Politiikkaradio on myös ohjelma yhteiskunnasta, sen kiinnostavista ilmiöistä ja ihmisistä meillä ja maailmalla. Toimittajina Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen.

Seuraava lähetys

Politiikkaradio

ylihuomenna klo 6.05–6.35

Presidentti Trumpin kausi päättyi, presidentti Bidenin kausi alkoi. Normalisoiko ”Regular Joe” politiikan Yhdysvalloissa sekasortoon päättyneen Trumpin kauden jälkeen?

Johdatteleeko Biden amerikkalaiset irti Capitol Hillillä nähdystä ”demokratian painajaisesta”, jollaiseksi presidentti Niinistö kongressirakennuksen valtausta kuvasi.

Hylkäsikö Biden virkaanastujaispuheessaan Trumpin Amerikka ensin -viestin?

Onko presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheessa häivähdys Amerikkaa?

Miksi pääministeri Sanna Marinin (sd.) Twitter-viesti venäläisen oppositiopoliitikon Aleksei Navalnyin vangitsemisesta nostatti kohun? Onko ulkopolitiikan marssijärjestys rikki?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Aiemmat lähetykset

Puheet päreiksi: Johdatteleeko Biden amerikkalaiset irti "demokratian painajaisesta"?

eilen klo 23.30–0.00

Presidentti Trumpin kausi päättyi, presidentti Bidenin kausi alkoi. Normalisoiko ”Regular Joe” politiikan Yhdysvalloissa sekasortoon päättyneen Trumpin kauden jälkeen?

Johdatteleeko Biden amerikkalaiset irti Capitol Hillillä nähdystä ”demokratian painajaisesta”, jollaiseksi presidentti Niinistö kongressirakennuksen valtausta kuvasi.

Hylkäsikö Biden virkaanastujaispuheessaan Trumpin Amerikka ensin -viestin?

Onko presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheessa häivähdys Amerikkaa?

Miksi pääministeri Sanna Marinin (sd.) Twitter-viesti venäläisen oppositiopoliitikon Aleksei Navalnyin vangitsemisesta nostatti kohun? Onko ulkopolitiikan marssijärjestys rikki?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Bidenin ja Putinin välissä: protektionismi jatkuu, pakotteet kovenevat?

eilen klo 6.05–6.35

Valta vaihtui USA:ssa ja Venäjä vangitsi oppositiojohtajan. Miten EU reagoi?

Vieraina europarlamentaarikot Elsi Katainen (kesk.), Alviina Alametsä (vihr.) ja Petri Sarvamaa (kok.).

Joe Bidenista tuli Yhdysvaltain presidentti virallisesti eilen. Alkaako tästä autuuden aika USA:n ja EU:n suhteissa, vai onko jotain haasteitakin luvassa?

Biden lupaa tuoda Yhdysvallat takaisin Pariisin ilmastosopimukseeen ja Maailman terveysjärjestööön sekä neuvottella Iranin kanssa paluusta ydinsopimukseen.

Kuitenkin Bidenin arvioidaan jatkavan jossain määrin protektionistisella linjalla. Katainen varoittaa liian optimistisista odotuksista Bidenin johtamaan Yhdysvaltoihin.

Entä miten EU:n tulisi reagoida, jos Venäjä ei vaatimuksista huolimatta vapauta vangittua oppositiojohtaja Aleksei Navalnya?

Sarvamaan mielestä EU:n pitäisi perua Venäjältä Saksaan rakenteilla oleva, loppusuoralla oleva Nord Stream -kaasuputki. Katainen ei ole samaa mieltä.

Alametsä ehdottaa presidentti Vladimir Putinin lähipiirille tiukkoja pakotteita.

Miltä näyttää EU:n yhteinen koronastrategia? Voisiko Suomi saada rokotteita nopeamminkin?

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Valta vaihtuu Yhdysvalloissa: minkälaisen maan Biden Trumpilta perii?

to 21.1. klo 6.05–6.35

Trumpin kausi Yhdysvaltain presidenttinä päättyy. Demokraattipresidentti Joe Biden vannoo virkavalansa noin klo 19 Suomen aikaa. Poliittisesti sekasortoinen kausi päättyy, uuden presidentin kausi alkaa.

Minkälaisen viestin presidentti Biden tulee virkaanastujaisissaan Yhdysvalloille ja maailmalle välittämään?

Kuinka syvässä poliittisessa kriisissä olevan maan Joe Biden Trumpilta perii?

Presidentti Joe Bidenin virkaanastujaisia analysoivat ja ennakoivat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak sekä Jyväskylän yliopiston tutkija Jani Kokko.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Analyysi: Mistä Navalnyin pidätyksen yhteydessä nähty poliittinen näytelmä kertoo?

ke 20.1. klo 6.05–6.35

Valtiojohtajat maailmalla ovat tuominneet jyrkästi venäläisen oppositiojohtajan Aleksei Navalnyin pidätyksen. Yhdysvaltain ulkoministerin mukaan Navalnyin kiinniotto on yritys hiljentää opposition äänet Venäjällä. Myös Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.) vaatii Aleksei Navalnyin vapauttamista välittömästi.

Kuinka pitkälle Putinin hallinto on valmis menemään Navalnyin kohdalla? Mistä Navalnyin pidätyksen yhteydessä nähty poliittinen näytelmä kertoo?

Miltä näyttävät kuntavaaliasetelmat Suomessa? Kokoomuksen sisäinen selvitys antaa osviittaa, että nykyisen eduskuntaopposition sisällä suurin kamppailu käytäisiin perussuomalaisten ja kokoomuksen välillä.

Toimittajat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen analysoivat ajankohtaisia politiikan aiheita.

Maailman kuuluisin populisti sai potkut Twitteristä - kääntyykö kello?

ti 19.1. klo 6.05–6.35

Onko populismi valtavirtaistunut jo liikaakin?

Haastateltavina Helsingin yliopiston dosentti ja yliopistotutkija Emilia Palonen ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Niki Sopanen.

Mitä vaikutuksia Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin porttikiellolla Twitteriin on? Onko populismi uhka demokratialle?

"Sanoista on otettava vastuu. Sanat ovat tekoja", Palonen sanoo.

"Jos uskonpuhdistaja Martti Lutherilta olisi lähtenyt painokononeet tai Adolf Hitleriltä olisi viety radio. Jos vaikka John F. Kennedyllä ei olisi televisiota. Voi vain miettiä, mitä keskeisen välineen poistaminen johtohahmoilta voi tuoda tullessaan", Sopanen pohtii.

Hän arvioi, että palataan vuosia taaksepäin aikaan, jossa nationalistinen retorinen tyyli ei ollut vielä valtavirtaa.

"Käykö niin, että se ääni, jota Trump on edustanut, ei saa enää samanlaista sijaa kuin neljän vuoden aikana", hän pohtii.

Palonen arvioi, että kelloa käännetään taaksepäin enemmänkin kuin neljä vuotta ja ihmiset päätyvät marginaalisille alustoille.

Oliko Trumpin toiminta esimerkki maalittamisesta? Maalittamisen kriminalisoimista pohditaan Suomessa parhaillaan.

Moni pelkää maalittamisen kohteeksi joutumista ja sen seurauksia niin paljon, että vaikenee tietyistä asioista, Sopanen kertoo.

Palosen mukaan populismi voi muuttua hyvin samankaltaiseksi kuin fasismi, ja silloin se voi olla uhka demokratialle.

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Politiikkaradio

pe 15.1. klo 6.05–6.35

Politiikkaa on kaikkialla, ja politiikka on meidän kaikkien asia. Politiikkaradio on myös ohjelma yhteiskunnasta, sen kiinnostavista ilmiöistä ja ihmisistä meillä ja maailmalla. Toimittajina Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen.

Esko Aho ja mustien joutsenten vuosi 1991

ma 11.1. klo 6.05–6.35

Viennin romahdus, idänkaupan katastrofi, konkurssit, massatyöttömyys? Vai kasinotalouskuplan puhkeaminen, pankkikriisi ja Neuvostoliiton romahdus? Mitkä tekijät selittävät Suomen romahduksen taloushistorian syvimpään lamaan vuonna 1991?

Miten maailma muuttui Neuvostoliiton romahduksen ja kylmän sodan päättymisen myötä? Miten Suomi muuttui? Miksi Suomi jätti EY-jäsenyyshakemuksen keskellä laman syvintä romahdusta?

Lamavuosien pääministeri Esko Aho palaa kirjassaan vuoden 1991 kokemuksiin 30 vuoden jälkeen. Aho ei kuvaa aikaa katastrofina, vaan lähestyy vuotta 1991 filosofi Nassim Talebin mustien joutsenten vertauskuvaa käyttäen. Mitkä olivat vuoden 1991 mustat joutsenet?

Miksi keskustan pitkäaikainen puheenjohtaja Paavo Väyrynen luopui puolueen puheenjohtajuudesta ja avasi Aholle tien silloisen Suomen nuorimmaksi pääministeriksi?

Minkälaisten sattumusten summa oli Iiro Viinasen päätyminen Ahon hallituksen valtiovarainministeriksi?

Minkälainen tappio oli Sorsan-sopimuksen kaatuminen ja Suomen ajautuminen devalvaatioon marraskuussa 1991? Voiko 1990-luvun lamaa ymmärtää ilman pankkikriisiä?

Tapio Pajunen haastattelee.

Elämä ja politiikka: Ann Selin

la 9.1. klo 11.30–12.00

Miltä tuntuu neuvotella 200 000 suomalaisen työehdoista ja johtaa Suomen suurinta ammattiliittoa?

Haastattelussa Palvelualojen ammattiliiton PAM:in juuri eläköitynyt puheenjohtaja Ann Selin.

Hän pohtii työelämän muutosta 1970-luvulta, jolloin hän aloitti työelämässä. Alustatalous, pätkätöiden ja osa-aikatöiden lisääntyminen ovat muuttaneet työmarkkinoita niin paljon, että ay-liikkeenkin pitäisi uudistua nopeammin. Hän myöntää, että kaikessa ei ole ihan onnistuttu, viesti jäsenille ei ole ollut tarpeeksi konkreettinen.

Selinin mielestä olisi tärkeää, että ammattiliitot muuttuisivat kansainvälisemmiksi, koska yrityksetkin toimivat globaalisti.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ajama kilpailukykysopimus oli kova paikka PAM:laisille. Selinin mielesä tilanne oli poikkeuksellinen.

"Tuli sellaista viestiä, että aikooko porvarihallitus laittaa duunarit kyykkyyn", Selin muistelee.

Selin sairastui heti kiky-väännön jälkeen syöpään. Nyt hän pohtii, miten syöpä on muuttanut hänen elämäänsä.

Selin ihmettelee, miksi lapsettomuus ja yksin eläminen on niin suuri tabu Suomessa. Hän kertoo saaneensa säälipisteitä osallistuessaan toistuvasti juhliin ilman avecia. Lapsettomuuden kanssa hän on tehnyt sovinnon jo kauan aikaa sitten.

"En pitä itseäni huonompana naisena, koska en ole äiti", hän toteaa.

Politiikkaradion Elämä ja politiikka -sarjassa haastatellaan politiikan jättäneitä pitkän linjan päättäjiä.

Toimittajana Linda Pelkonen.

Koronavuosi 2020 – ovatko politiikan koronamuutokset pysyviä vai tilapäisiä?

ma 28.12.2020 klo 6.05–6.35

Koronapandemia mullisti maailman vuonna 2020. Globaali tilanne muuttui täysin. Myös Suomessa korona on yksiselitteisesti ollut politiikan tärkein kysymys läpi vuoden.

Mitkä asiat koronan myötä politiikassa muuttuivat? Ovatko koronan mukanaan tuomat muutokset pysyviä vai tilapäisiä?

Minkälaisena politiikan koronavuosi 2020 muistetaan?

Toimittajat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen analysoivat ajankohtaisia politiikan aiheita.

Vihapuhe ja maalittaminen uhkaavat demokratiaa - pitäisikö lakia muuttaa?

su 27.12.2020 klo 11.00–11.30

Pitäisikö maalittaminen kriminalisoida?

Haastateltavina käräjätuomari Mika Illman ja Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtaja Antero Rytkölä.

Illman on kirjoittanut Valtioneuvoston pyynnöstä selvityksen maalittamisesta, ja toteaa siinä, että maalittamisen kriminalisointi uudella lainsäädännöllä ei ole tarpeen.

Lakimiesliitto on eri mieltä. Rytkölä vaatii maalittamisen kriminalisointia.

"Nykyiset säännökset eivät kata tätä ilmiötä sillä tavalla että sitä oltaisiin pystytty kunnolla torjumaan, ja niin, että maalittamisen kohteeksi joutuneet ihmiset voisivat olla varmoja, että saavat oikeutta", Rytkölä kertoo.

Vihapuhe ja maalittaminen voivat olla uhka demokratialle. Maalittamisen kohteeksi ovat joutuneet viranomaiset, tutkijat, poliitikot ja ihan tavalliset sosiaalisen median käyttäjät.

Demokratian toteutuminen vaarantuu, kun osa ihmisistä ei uskalla maalituksen ja viharikosten pelossa edes asettua ehdolle vaaleissa tai osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Median kohdalla riskinä on, että journalistit alkavat vältellä tiettyjä aiheita ja näkökulmia maalittamisen pelossa.

"Vihapuheella voidaan aiheuttaa polarisoitumista yhteiskunnassa, ajaa ryhmät toisiaan vastaan. Monessa maassa lait kuten kiihottaminen kansanryhmää vastaan ovat laeissa joilla halutaan ylläpitää yleistä järjestystä, koska jos vihapuhe saa esiintyä rajattomasti, se johtaa mellakoihin ja sen tyyppiseen yleisen järjestyksen varantumiseen", Illman pohtii.

Hän arvioi, että vihapuheella voidaan ajaa tietyt ryhmät pois julkisesta keskustelusta ja se voi johtaa konfliktiin.

Mikä on sosiaalisen median alustojen vastuu rikollisen tekstin esiintymisestä?

Illmanin mukaan sosiaalisen median alustojen ylläpitäjille ja yrityksille pitäisi sälyttää enemmän vastuuta. Esimerkiksi Ruotsissa on ollut laki some-ryhmän ylläpitäjän vastuusta, ja ylläpitäjä voi joutua rikosvastuuseen.

Rytkölä pitää ongelmallisena, että Suomen lainsäädäntö ei ulotu kaikkiin sosiaalisen median palveluihin.

Toimittajana on Linda Pelkonen.