Yle Radio 1

Säädytön pukeutuminen merkitsi menneinä vuosisatoina kirjaimellisesti säädytöntä eli sitä, että pukeuduttiin oman säätyaseman vastaisesti. Ruotsissakin hovi sääteli tiukasti sitä. miten kunkin säädyn tuli pukeutua. Ruotsista säätyjen muotikäsitykset siirtyivät luonnollisesti myös Suomeen. Esimerkiksi peruukki kuului 1700-luvulla aatelismiesten jokapäiväiseen asuun. Jos alempisäätyinen piti peruukkia siitä seurasi pilkkaa tai jopa rangaistuksia. Talonpoikien piti myös pukeutua sääntynsä mukaan. Niinpä talonpojilta oli silkkiset ja samettiset asusteet suorastaan kielletty. Dosentti Arja Turunen on perehtynyt pukeutumisen historiaan ja eri aikakausien muotiin ja pukeutumissääntöihin. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Vuosina 1925-1999 elänyt Heimo Haitto oli ilmiömäinen viulisti, taiteilija ja elämäntaiteilija. Heimo Haittoa muistelee hänen nuorempi veljensä Vaito Haitto ja pöydän ääressä on myös Vaiton Haiton poika Tuomas Haitto. Toimittajana Outi Paananen. (uusintana vuodelta 2018) Heimo Haiton ohjelmassa soittamat teokset: Claude Debussy: Pellavatukkainen tyttö, preludi nro 8 kokoelmasta Preludit 1 Piano: Cyril Szalkiewicz (Yleisradion äänitys vuodelta 1964) J.S. Bach: Allegro, 4. osa sonaatista sooloviululle nro 2 a-molli (Yleisradion äänitys vuodelta 1964 tai 1965) William Kroll: Banjo ja viulu Piano: Kauko Kuosma (Äänitys vuodelta 1979) suomalainen kansansävel: Emma, katkelma (Äänitys Vaito Haiton kotiarkistosta 1970-luvulta) Maurice Ravel: Habaneran tapaan (Pièce en forme de habanera) Piano: Cyril Szalkiewicz (Yleisradion äänitys vuodelta 1964) Niccolo Paganini: Rondo, 3. osa viulukonsertosta nro 1 D-duuri RSO, joht. Arvid Jansons (Äänitys Helsingin yliopiston juhlasalissa pidetyn konsertin radiolähetyksestä 28.1.1964)

Santeri Alkion teoksesta Yhteiskunnallista ja valtiollista – Valikoima sanomalehtikirjoitelmia vuosilta 1906-1918 (Edistysseurojen kustannus Oy, Helsinki 1919). Kuluttaja Tuija Kurvinen.

Millainen on joustava mieli ja kuinka sellainen hankitaan? Miten mielen joustavuus auttaa suurissa kriiseissä tai vaikeissa elämänmuutoksissa? Mitä on resilienssi? Kuinka myötätunto itseä kohtaan, omien tunteiden kohtaaminen ja omien arvojen tunnistaminen voi estää masennusta? Näihin kysymyksiin vastaa Tiedeykkösessä psykologi, psykoterapeutti Arto Pietikäinen, joka perehdyttää hyväksymis- ja omistautumisteoriaan (HOT) sekä uuden tutkimuksen hyviksi osoittamiin tapoihin selvitä vaikeista kokemuksista. Toimittajana on Jaana Sormunen. Kuva All Over Press

Andrée: Pianotrio n:o 2 g-molli (Lucia Negro, piano, Berndt Lysell, viulu, ja Ola Karlsson, sello). Mertz: Fantaisie originale (Jouni Stenroos, 10-kielinen kitara). Sibelius: Under strandens granar (Alla rannan kuusien) (Anne Sofie von Otter, mezzosopraano, ja RSO/Hannu Lintu). Beethoven: Fantasia g-molli (Rudolf Serkin, piano). Telemann: Sinfonia G-duuri (Grillen-Symphonie). (Henry Peyrebrune ja Tracy Rowell, kontrabasso, sekä Apollo's Fire/Jeannette Sorrell). Konsertin on laatinut Tatu Tamminen.

Uudenvuodenjuhlat Helsingin Senaatintorilla, Seinäjoen Tangomarkkinat, Tanssii tähtien kanssa -lähetykset, Puoli seitsemän -ajankohtaisohjelma, itsenäisyyspäivän Linnan juhlat - kaikkia on juontanut tai selostanut useiden kielien taidolla varustettu toimittaja Ella Kanninen. Rakkaus kieltenopiskeluun ja etenkin romaanisiin kieliin vei Kannisen aikanaan Ranskaan, ja ranskan kieltä hän kutsuu ensirakkaudekseen. "Olen myös suuri ruotsin kielen kannattaja ja käytän sitä mielelläni kommunikoidessani ruotsalaisten ja norjalaisten ystävieni kanssa." Ihmismäisempi rakkaus vei Ella Kannisen myöhemmin Helsingistä uuteen kotimaahan Italiaan, ja suomalaiset ovat hänen tv-sarjojensa ansiosta päässeet sukeltamaan Italian historiaan ja italialaiseen kulttuuriin. Tuleva aviomies hurmasi hänet muinoin äänittämällä CD:t täyteen italialaista musiikkia, ja listalla onkin kauniita rakkausballadeja eri kielillä. Lapsena koetut oopperajuhlavierailut Savonlinnaan ja Mozartia rakastava anoppi ovat johdattaneet Ellan yhä syvemmälle klassisen musiikin maailmaan, ja italialaisissa säveltäjissä, oopperoissa, taiteilijoissa ja myös arvosoittimissa riittää tutkimista. Ella Kannisen musiikkivalinnat: G.D. Weiss, Hugo Peretti, Luigi Creatore: Can't Help Falling In Love Elvis Presley, laulu ja yhtye. Jacques Brel: Ne me quitte pas Jacques Brel, laulu, Gerard Jouannest, piano, orkesterin johto Francois Rauber Carla Bruni/Leos Carax: Quelqu'un m'a dit Carla Bruni, laulu ja yhtye Desmond Dacres/Leslie Kong: Israelites Desmond Dekker ja The Aces Otis Redding/Steve Cropper: Sittin' on the Dock of the Bay Otis Redding, laulu ja yhtye Lucio Dalla: Caruso Lucio Dalla, laulu ja yhtye Veikko Samuli, sanat Kari Tapio: Myrskyn jälkeen Kari Tapio, laulu ja yhtye Iiro Rantala: Freedom (katkelma) Iiro Rantala String Trio: Iiro Rantala, piano, Adam Baldych, viulu, ja Asja Valcic, sello Antonio Vivaldi: Konsertto kahdelle sellolle, jousille ja continuolle g-molli RV531 op. 58/3, 3. osa Allegro Erkki Rautio, sello, Marko Ylönen, sello, Laura Vihreäpuu, cembalo, ja Helsingin Juniorijouset, joht. Csaba Szilvay Gioachino Rossini: Katkelma teoksesta Une larme (Kyynel); teema ja muunnelmia nro 10 a-molli kokoelmasta Peches de Vieillesse (Vanhuuden syntejä) Constantin Macherel, sello, ja Lontoon Mozart-soittajat, joht. Sebastian Comberti

Kulttuuriykkösen kisastudio suorana lähetyksenä keskustakirjasto Oodista. Ajankohtaisista kulttuuriaiheista ja ilmiöistä keskustelemassa Kari Enqvist, Annu Kemppainen ja Anna Moilanen. Jakke Holvas juontaa.

Yle News broadcasts in English daily on Yle Radio 1 and on Yle Mondo.

Bach: Sarabande ranskalaisesta sarj. n:o 4 Es-duuri (Mika Väyrynen, harmonikka). Sibelius: Rakastava (Usko Viitanen, baritoni, ja Ylioppilaskunnan laulajat/Ensti Pohjola). Grieg: Siste våren (Keski-Pohjanmaan kamariork./Juha Kangas). Bellini: Norman aaria "Casta diva" oopperasta Norma (Maria Callas, sopraano, sekä Milanon La Scala -oopperan kuoro ja ork./Tullio Serafin). Satie: Gnossienne n:o 1 (Otto Tolonen, kitara). Kreek: Mu süda, ärka üles (Nyt herää, sydämeni) (Viron filharm. kamarikuoro/Daniel Reuss). Vivaldi: Filiae mestae Jerusalem, motetti (Philippe Jaroussky, kontratenori, ja Artaserse). Chopin: Etydi n:o 1 C-duuri pianolle (Martha Argerich). Pahmutova: Kak molody my byli (Kuinka nuoria olimmekaan) (Dmitri Hvorostovski, baritoni, ja Moskovan kamariork./Constantine Orbelian).

1. Don Azpiazu and his Havana Casino Orchestra: El Manisero/Peanut Vendor (Kuuba/USA 1930) / Eri esitt.: Rumbakuninkaista Salsatähtiin (Texicalli) 2. Daymé Arocena: Nangareo (Kuuba 2019) / Sonocardiogram (Brownswood Recordings) 3. Daymé Arocena: Oyá (Kuuba 2019) / Sonocardiogram (Brownswood Recordings) 4. – 12. Angélique Kidjo (Benin 2019) (BBC Live: Royal Albert Hall, Lontoo 30.7.2019) 4. Baila Yemaya 5. Crosseyed and Painless 6. Sahara 7. Oya Diosa 8. Houses in Motion 9. Quimbara 10. Toro Mata 11. Once in a Lifetime 12. Pata Pata 13. Anne-Mari Kivimäki & Palomylly: Birckala 1981 (Suomi 2019) / Hämeen lauluja (Nordic Notes)

Zabastoukku voibi kestiä nelli nedälii, ei roinne tulostu nevvottelulois ruadoehtosobimuksih näh. Kiistu koskou ruadoehtosobimuksen muutostu. Ruadajienpuolen arvivon mugah planiiruitut muutokset alendettas palkoi kai kymmenel prosental. PAU:n mugah ruadoehtoloin heikendämine koskis sežo lomii, vällii da väliaigukäytändölöi. Zabastoukku on keskevytännyh kirjazien juandan ližäkse sežo poštan päivyjuandas olijoin lehtilöin suamistu. Naizien eläkkehet ollah keskimiärin viijesvuittii pienembät, migu miehien eläkkehet, nenga sanou Sociali- da tervehysministerstvan uuzi raportu. Raportan mugah sugupuolien keskeine eläkehero on pienennyh kahten jälgimäzen vuozikymmenen aigua, ga yhtelläh hil’l’ah. Ero sualoitazos äijäl vaikuttau sugupuolien keskeizeh eläkeheroh. Perehvällien ebätazaine jagavumine naizien da miehien keskes, da enne kaikkie pitkät kodihoijontugiaijat suurendetah sualoi- da eläkeheruo. Suomelaine puaksumbah piädyy maksohäirivömerkičendän täh vaigevuksih kaičusdengoin suajes. Maksohäirivömerkičendät voijah estiä libo vähimyölleh vaigevuttua ezimerkikse kodistrahoukan libo mašinan kaskostrahoukan suamistu. Yksittäine maksohäirivömerkičendy yhtelläh harvah on estämäs kaičusdengoin suamistu, ga suavun strhoukan syväindö voibi olla pienembi libo kaičusmaksot pidäy maksua ennepäi. Maksohäirivömerkičendy on piäl 380 000 (kolmelsual kaheksalkymmenel tuhandel) suomelazel. Peitoči kalastetul ylen varavonalazel Saimuan järvilohel nygöi on korgei hindu. Suvvon piätöksen mugah peitočikalastai enzimästy kerdua roih maksamah valdivole enäm seičendy da puoldu tuhattu euruo yhten rauhoitetun Saimuan järvilohen suamizes. Mies sai Lieksankoskes razvuevällizen järvilohen. Dielos tiijustettih, konzu kalaniekku iče saneli sih näh somes. Pandu štruaffu on ennakkotapahtus, kudai perustahes uudeh kalastuszakonah. Zakonas razvuevälline Saimuan järvilohi on korvavusarvon mugah kaikis kallehin kala. Turvalližus- da hiimiekalivirrasto Tukes on käskenyh ottua iäres myödävis tatujiiruičenduvärilöi, sendäh gu niilöis on löytty tervehyöle pahoi ainehii. Nengomii ainehii löyttih Tukes:an luajitettulois testois läs joga toizes tatujiiruičendu- da kestopigmentuväris. Tukes on olluh yhtevyös värilöi myödävien yrityksienke da käskenyh niilöile ottamah iäres myöndäs varaittavikse tovestetut tuottehet. Yksi piäl 1,8 (yhten pilku kaheksan) miljonan euron vuitti Siilinjärven elokuun rekordusuuruzes Eurojackpot-voitos on tässähgi vie ottamattah, nenga sanou Veikkaus. Dengoi voibi tulla ottamah Veikkauksen piäkontorah Helsingis vaigu voittai iče. Voittajua on opittu eččie äijän kerdua mennyt kuun aigua. Yhtelläh häi ei ole vastannuh yhtevyönottoloih. Legendarine Hassisen Kone -yhtyveh tulou järilleh tulien kezän. Yhtyveh ozutteleh alguperäzenny joukonnu omas kodilinnas Jovensuus sego Seinäjoven Provinssis da Tamberen Ratinas. Järillehtulendu roih 40 (nellikymmen)-vuozipruazniekan kunnivokse. Jovensuus perustettu Hassisen Kone otti omassah nimen paikallizes koinkonehyritykses. Se voitti keviäl 1980 (tuhat yheksäsadua kaheksakymmen) rockin SM-kižan da kerras rodih suomelazen uvven uallon yhtekse parahakse yhtyvehekse.

Marcel Proust: Kadonnutta aikaa etsimässä Vanki, Kadonnutta aikaa etsimässä -kirjasarjan suomennoksen kahdeksas osa. Suomentaja: Inkeri Tuomikoski. Lukija: Erja Manto

Koraalitoisinto: Oi herätkää, te hitaat sielut (Jorma Hynninen, baritoni, ja Tapio Tiitu, urut). Anonyymi: Herää, nouse nukkumasta, hukkumasta (Psallamus-kuoro/Ilmo Riihimäki, ja Juhani Haapasalo, urut). Mendelssohn: Herää, Herran seurakunta (Lilli Paasikivi, mezzosopraano, ja Kati Pirttimaa, urut). J.S. Bach - Nicolai: "Herätkää!" niin huuto kaikaa (Kamariherrat/Heikki Peltola sekä Tauno Äikää, urut). Kotilainen: Herran siunaus (Matti Tuloisela, baritoni, ja Paavo Soinne, urut). Ohjelman on toimittanut Annina Aho.

Kansainvälisen työn hiippakuntasihteeri Matti Laurila, Oulu Virsi 932 alkaa sanoin "Oi ihmeellistä armoa". Aili Ikonen (laulu), Ville Myllykoski (koskettimet), Mikko Iivanainen (kitara), Hannu Rantanen (basso), Sami Koskela (rummut), Pekka Nyman (lyömäsoittimet).

Olari Elts, kapellimestari Kymi Sinfonietta Valentina Coladonato, sopraano Oleg Larionov, alttoviulu Risto-Matti Marin, piano Heigo Rosin, marimba Tomi Räisänen: Portal, konsertto marimballe ja orkesterille Christopher Culpo: Mundus Imaginalis Roberto Sansuini: Neljä tarinaa pienelle orkesterille Pertti Jalava: Alttoviulukonsertto Andrea Portera: Klecksophonic Lieder Finaalikonsertin juontajana on Jussi-Pekka Rantanen. Suoran lähetyksen toimittaa Ainomaija Pennanen ja asiantuntijavieraana on säveltäjä Lotta Wennäkoski.

Säädytön pukeutuminen merkitsi menneinä vuosisatoina kirjaimellisesti säädytöntä eli sitä, että pukeuduttiin oman säätyaseman vastaisesti. Ruotsissakin hovi sääteli tiukasti sitä. miten kunkin säädyn tuli pukeutua. Ruotsista säätyjen muotikäsitykset siirtyivät luonnollisesti myös Suomeen. Esimerkiksi peruukki kuului 1700-luvulla aatelismiesten jokapäiväiseen asuun. Jos alempisäätyinen piti peruukkia siitä seurasi pilkkaa tai jopa rangaistuksia. Talonpoikien piti myös pukeutua sääntynsä mukaan. Niinpä talonpojilta oli silkkiset ja samettiset asusteet suorastaan kielletty. Dosentti Arja Turunen on perehtynyt pukeutumisen historiaan ja eri aikakausien muotiin ja pukeutumissääntöihin. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Kansainvälisen työn hiippakuntasihteeri Matti Laurila, Oulu Virsi 932 alkaa sanoin "Oi ihmeellistä armoa". Aili Ikonen (laulu), Ville Myllykoski (koskettimet), Mikko Iivanainen (kitara), Hannu Rantanen (basso), Sami Koskela (rummut), Pekka Nyman (lyömäsoittimet).

Gounod: Faust, ooppera (Nicolai Gedda, tenori, Victoria de los Angeles, sopraano, Liliane Berton, sopraano, Rita Gorr, mezzosopraano, Boris Christoff, basso, Ernest Blanc, baritoni, ja Victor Autran, baritoni, sekä Pariisin oopperan kuoro ja ork./André Cluytens). 02:04 Magnard: Kvintetto pianolle ja puhaltimille (Laurent Wagschal ja Ensemble Initium). 02:40 Stravinsky: Tulilintu, baletti (Chicagon SO/Pierre Boulez). 03:27 Ashwell: Missa Ave Maria (Huelgas-yhtye/Paul van Nevel). 04:01 Reger: Viulukonsertto A-duuri (Tanja Becker-Bender ja Berliinin konserttitalon ork./Lothar Zagrosek). 04:45 W.A. Mozart: Sinfonia n:o 25 g-molli (RSO/Sakari Oramo). 05:12 F. David: Jousikvartetto n:o 1 f-molli (Cambini-kvartetti). 05:38 Arne: Triosonaatti n:o 1 A-duuri op.3/1 (Collegium Musicum 90). 05:56 Garcia Tolsa: La Prometia (Morsian) (Pentti Hildén, kitara).