Yle Radio 1

Miten nopeasti saadaan rokote koronavirusta vastaan? Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti. Omat koulut lakkautetaan köyhissä kunnissa ja pikkukoulut kaikkialla? OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukainen ja Riihimäen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Riku Bitter. Kolumni Jani Halme. Musiikkiummikko tunnustaa eli kuinka minä hurahdin oopperaan? Donald Trump kuvattuna kahdessa tuoreessa kirjassa. Suomentajat, toimittajat  Maria Annala ja Jyri Raivio. Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittajat Silja Raunio ja Johanna Östman. Tuottaja Sakari Kilpelä.

McCartney: Aamun odotus (Anneli Saaristo). Niska: Blue label (Radion tanssiorkesteri solisteina Heikki Laurila ja Nacke Johansson). Mascheroni: Tupa Kanadassa (Sing Song Sisters). Barroso: Brazil (Sacy Sand). JJobim: Agua de beber (Astrud Gilberto). Velazquez: Besame mucho (Oscar Aleman). Bergen: Muisto vain jää (Jouko ja Kosti). Lloyd Webber: Memory (Barbra Streisand). Berlin: Puttin' on the Ritz (Robbie Williams). Rodgers: I could write a book (Dinah Washington). Bono: Bang bang (Nancy Sinatra). Kansa: Tulkaa tytöt takaisin (Tapani Kansa). King: You've Got a Friend (Carole King).

Masennus on Suomessa yleisin mielenterveyden häiriö. Yhdeksän suomalaista päivässä joutuu jäämään sairaseläkkeelle masennuksen takia. Miksi masennusta ei nykytieteenkään keinoin pystytä kaikkien kohdalla parantamaan? Miksi taas hoito joidenkin kohdalla tehoaa? Evoluutiopsykologi Markus J. Rantalan teorian mukaan masennuksessa ei ole kyse vain yhdestä vaan kahdestatoista erityyppisestä sairaudesta. Kaamosmasennus on eri asia kuin vaikkapa yksinäisyyden aiheuttama masennus. Siksi suomalaisessa hoidossa hänen mukaansa usein epäonnistutaan, koska kaikkia näitä eri sairauksia yritetään hoitaa samalla tavalla. Rantala uskoo, että masennuksella ja kehon matala-asteisella tulehduksella on vahva yhteys. Hyksin psykiatri Irina Holma muistuttaa, että Rantalan teorioita ei ole lääketieteellisesti todistettu. Hän ei myöskään allekirjoita, että kaikkien masennusta hoidettaisiin samalla tavalla. Eri oireisiin määrätään erityyppisiä lääkkeitä ja terapiamuotoja. Yliopisto-opettaja Mika Tukiainen sai ensimmäisen masennusdiagnoosinsa 25 vuotta sitten. Monista lääkekokeiluista, terapioista ja terveellisistä elämäntavoista huolimatta masennus on aina tullut takaisin. Hänen on ollut pakko hyväksyä, ettei todennäköisesti pääse koskaan täysin irti masennustaipumuksestaan.

"Missään ei näkynyt sitä nerokkuuden kipinää, joka myöhemmin hehkui hänessä niin kirkkaana". Tämä nuhruinen lapsi oli Ludwig van Beethoven, joka sittemmin jätti hehkuvan jalanjäljen musiikin historiaan. Mutta mistä kaikki alkoi? Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Ohjelman ensilähetys oli vuonna 2018. Ohjelman musiikit: Ludwig van Beethoven: Muunnelmia pianolle c-molli WoO63 Dresslerin teemasta (Mihail Pletnjov, piano). Kvartetto pianolle ja jousille C-duuri WoO36, osa II Adagio con espressione (Anthony Goldstone, piano, ja Cummings-jousitrio). Oktetto Es-duuri op.103, osa I Allegro (Italialainen oktetti) Kantaatti keisari Joosef II:n kuoleman johdosta WoO87 osat Tot! Tot stöhnt es durch die öde Nacht sekä bassoresitatiivi ja aaria Ein Ungeheuer, sein Name Fanatismus - Da kam Joseph (Sally Matthews, sopraano, Tamara Mumford, mezzosopraano, Barry Banks, tenori, Andrew Foster-Williams, bassobaritoni, San Franciscon sinfoniakuoro ja orkesteri/Michael Tilson Thomas).

Runoilija ja esseisti Tero Tähtinen herättelee meitä huomaamaan hiljaisuuden ympärillämme esseekokoelmassaan Katmandun unet. Päivän mietelauseen on valinnut Riikka Kaihovaara. Lukijana kuuluttaja Timo Teräsvuori.

Menopaussi eli vaihdevuodet on hyvin harvinainen piirre eläinkunnassa. Naaraiden lisääntymisiän jälkeinen elämä on todettu vain ihmisillä, muutamilla valaslajeilla ja norsuilla. Evoluutiobiologeja on jo pitkään askarruttanut kysymys mummojen merkityksestä. Miksi naaraat elävät niin pitkään lisääntymisikänsä jälkeen? Uusi miekkavalastutkimus vahvistaa mummohypoteesin, jonka mukaan mummoilla on tärkeä rooli lastenlasten selviytymisen kannalta. Menopaussi saattaa olla sopeuma pitkittyneeseen lapsuuteen. Ihmisillä, miekkavalailla ja norsuilla lapset kypsyvät niin hitaasti, että kasvattamiseen on tarvittu kaksi sukupolvea. Akatemianprofessori Virpi Lummaa on tutkinut ikääntymisen evoluutiota ihmisillä ja aasiannorsuilla. Hän käyttää tutkimusaineistonaan sukuhistorioita, joita löytyy suomalaisista kirkonkirjoista 1700-luvulta lähtien sekä Myanmarissa eläneiden metsätyönorsujen lokikirjoja. Jaksoa varten haastateltiin myös tutkijatohtori Mirkka Lahdenperää. Toimittaja Jussi Nygren Kuva: Myanmarissa käytetään Aasian norsuja apuna metsätöissä. Työnorsut elävät koko elämänsä saman norsuratsastajan kanssa. (Jennie Crawley)

Söderman: Alkusoitto oopp. Mustalaispäällikkö Zohrab (Norlannin oopperan SO/Roy Goodman). Händel: Aaria Va tacito e nascosto oopp. Julius Caesar (David Daniels, kontratenori, ja Valistuksen ajan ork./Roger Norrington). Rautavaara: Sonaatti huiluille ja kitaralle (Gunilla von Bahr ja Diego Blanco). Tuukkanen: Romanttisia tuokiota (Joensuun KO:n jouset/Hannu Koivula). Vilsmayr: Partita n:o 4 D-duuri (Gunar Letzbor, viulu). Saint-Saëns (sov. Debussy): Johdanto ja rondo capriccioso a-molli (Jean-Francois Heisser ja Georges Pludermacher, piano). Konsertin on toimittanut Jari Rantschukoff

Maailman paras ja ainoa suomenkielinen levykritiikkiohjelma. Toimittajana Kare Eskola.

Nuoret muotoilijat ovat luoneet Suomen Käsityön Ystävien arkiston pohjalta uusia teoksia, joissa yhdistyvät perinteiset käsityötekniikat, erilaiset materiaalit sekä uusi teknologia. Arkisto sisältää yli 6 000 tekstiilisuunnitelmaa 1800-luvun loppupuolelta 1990-luvulle. Mukana on taiteilijoiden alkuperäisiä akvarelliluonnoksia, työpiirustuksia sekä näytteitä kudotuista kankaista ja kirjontamalleista. Vieraina ovat kuvataiteilija Hanna-Kaisa Korolainen, vaatesuunnittelija Henna Lampinen ja dosentti Leena Svinhufvud. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola

Yle News broadcasts in English daily on Yle Radio 1 and on Yle Mondo.

Gershwin: Mexican dance orkesterille (Cincinnati Pops/Erich Kunzel). Bruckner: Muisto (Leslie Howard, piano). R. Wieniawski: Tango viululle ja pianolle (Vilde Frang ja Jose Gallardo). Tshaikovski: Ruhtinas Greminin aaria oopp. Jevgeni Onegin (Pjotr Gluboki, basso, ja Neuvostoliiton valtion elokuvaork./Emin Hatshaturjan). J. Haydn: Rondo all'Ongarese pianotriosta n:o 25 G-duuri (Beaux Arts Trio). Wolf-Ferrari: Scherzo serenadista jousiorkesterille Es-duuri (Frankfurtin RSO/Alun Francis). Fauré: Fantasia C-duuri (Emmanuel Pahud, huilu, ja Eric Le Sage, piano). W.A. Mozart: Sandrinan aaria ja cavatina oopp. Valepuutarhuri (Renée Fleming, sopraano, ja St. Luken ork./Charles MacKerras). Reger: Albuminlehti Es-duuri (Eduard Brunner, klarinetti, ja Gerhard Oppitz, piano). Peterson-Berger: Itämainen tanssi (Norrköpingin SO/Mihail Jurovski). Konsertin on toimittanut Annina Aho.

Punaisen planeetan hiekat Darv on vetäytynyt viljelyshuoneille useiksi päiviksi kuusta pelastumisen jälkeen. Avaruusalus Haastajan muu miehistö alkaa olla huolestunut Darvin käytöksestä. Aika poissa valvontajärjestelmien alaisuudesta saa Darvissa aikaan erikoisia muutoksia. Kirjoittanut James Follet. Suomentanut Ari Koskinen. Ohjannut Rauni Ranta. Tehosteet: Åke Andersson. Tekninen toteutus: Asta Nieminen ja Raija Munck-Lagus. Henkilöt: Telson - Ahti Jokinen. Sharna - Terhi Panula Darv - Seppo Pääkkönen. Astra - Karin Pacius Enkeli yksi - Soila Komi. Enkeli kaksi - Aaro Jaronen Kuun vartija - Antti Litja. Jore, androidi - Seppo Laine Uusinta vuodelta 1982

Trad.: Dzhankoye ja Solinski´s Rumanian Fantasy (Freilach mit Kneidlach: Eva Jacob, laulu ja harmonikka, Benjamin Hirschovits, viulu, Daniel Shaul, cimbalom, Ilkka Heinonen, kontrabasso).

Joulun 2019 alla valmistui romanien työllisyyttä ja yrittäjyyttä koskeva tutkimus. Tutkimus päivitti vuonna 2008 tehdyssä tutkimuksessa saatuja tietoja. Nyt valmistuneessa tutkimuksessa työmarkkinoita tarkasteltiin aiempaa laajemmin ja erityisesti työssä olevien ja yrittäjinä toimivien romanien näkökulmasta. Miten asiat ovat reilussa kymmenessä vuodessa muuttuneet romanien työllisyydessä ja mitä uusia tietoja tutkimus antoi? Asian äärelle helsinkiläiseen kahvilaan istuivat tutkija Laura Jauhola, erityisasiantuntija Mertsi Ärling ja toimittaja Jaakko Laakso.

Marcel Proust: Kadonnutta aikaa etsimässä Vanki, Kadonnutta aikaa etsimässä -kirjasarjan suomennoksen kahdeksas osa. Suomentaja: Inkeri Tuomikoski. Lukija: Erja Manto

Negrospiritual: Swing low sweet chariot - Ride up in the chariot (Kathleen Battle, sopraano, sekä kuoro ja ork./James Levine). Dykes - Hämäläinen: Pyhä, pyhä, pyhä (Kamariorkesteri Credo!/Kari Hämäläinen). Koraalitoisinto (sov. Vaura): Soi, virteni, kiitosta Herran (Tellu Turkka ja Suden Aika). Lithenius (sov. Honkanen): Ilta on tullut, Luojani (Key Ensemble/Teemu Honkanen). Konsertin on toimittanut Markus Virtanen.

Musiikinopettaja Boris Källman, Adventtikirkko, Vihti. Hartauden musiikkina virsi 560:1-2, "Maat, metsät hiljenneinä". Risto-Pekka Alhainen laulu.

Joht. Hannu Lintu, sol. Gerald Finley, baritoni. - Uuno Klami: Sarja baletista Pyörteitä (koonnut Hannu Lintu). Kaija Saariaho: True Fire. Igor Stravinsky: Petrushka (vuoden 1947 versio). (Äänitetty Musiikkitalossa 15.11.2017).

Taina Riikosen äänitutkielma fetisismistä. Himon anatomia on äänitutkielma fetisismistä. Teos koostuu pääosin yhdestä äänityksestä, jossa kosketellaan lateksipukua. Äänitystä on hidastettu äärimmilleen, ja hidastusprosessin tuloksena lateksin nahkea ääni muuntuu suhinaksi, kuin etäiseksi tuuleksi. Materia(ali) muovautuu äänessä toiseksi. Fetisisti nauttii viipyilevästä kontaktista materiaaleihin, esineisiin ja asioihin. Hän kiihottuu hypistelystä, saumojen ja erojen tunnustelusta, rajalla häilymisestä. Päämäärä ei ole rajan ylittäminen, vaan rajan tunteminen yhä uudelleen. Fetisismin ydin on ratkaisemattomuudessa, kahden vaiheilla olemisen kuminauhamaisessa jatkumossa. Ratkaisemattomuuden viehätys on vetoa tuntemattomaan. Fetisisti haluaa tutkia esineitä ja materiaaleja siten, että niissä ei tunnu menneisyys eikä tulevaisuus vaan ainoastaan välähdyksenä häilähtävä tyhjä merkki, nyt-hetki. Jos tätä ohikiitävää nyt-hetkeä venyttää, altistaa itsensä fetisistisen odotuksen jännitteelle. Kyseistä fetisististä odotusta on Himon anatomia -teoksessa kuvattu äänessä (ja äänellä) hyvin konkreettisesti venyttämällä yksittäistä äänitiedostoa editointiohjelmalla kymmenestä minuutista kolmen tunnin mittaiseksi. Tuloksena on loputtomasti jatkuva, ratkaisematon ääni. Fetissin viehätys perustuu myös sen kykyyn luoda kokijan ja itsensä välille eräänlainen kolmas ulottuvuus. Tässä ulottuvuudessa oma arkinen persoona liudentuu fetissin kohtaamisessa syntyvään erityiseen ruumiillisuuteen, jossa itseä/toista/anonyymiä voi tunnustella etäältä ja jonkin läpi. Fetissin kanssa voi olla itselleen vieras. Kolmas ulottuvuus on kuin erillinen ja samalla hyvin läheinen materian himo. Se, miten erilaisten materiaalien tuntu ja ääni limittyvät toisiinsa on aina kiinnostanut minua. Kymmenisen vuotta sitten aloin tehdä äänityksiä, joissa hypistelin erilaisia materiaaleja kuten silkkiä, samettia, nahkaa, muovia ja lateksia. Suuntasin mikrofonin materiaaleihin ja kuuntelin luurit korvilla, miten materiaalin tuntu ja äänet kietoutuivat erottamattomasti toisiinsa. Havainto mullisti ajatuksiani kuuntelun epistemologiasta eli akustemologiasta, siitä miten kuuntelemalla voi tietää. Myös äänten moniaistisuus tuntui voimakkaana. Lateksi on materiaali, johon palaan yhä uudestaan. Se on kuin toinen iho, mutta silti eri. Se muuttaa itsen toiseksi. Lateksin kuminen tuoksu ja äänet sekoittuvat toisiinsa kuin sakea, pyörryttävä parfyymi. Himon anatomia esitettiin installaatioversiona Galleria Akusmatassa Helsingissä syyskuussa 2019. Installaatiossa oli esillä hajonneita lateksipukuja. Taina Riikonen on helsinkiläinen äänitaiteilija ja kulttuurisen äänentutkimuksen dosentti. Hänen ääni- ja kirjoitustöissään toistuvia teemoja ovat ruumillisuus, seksuaalisuus, hengitys, koneäänet ja erilaiset hiljaisuudet. Riikosen YLElle tekemä radiofoninen ääniteos Satuttava syleily sai ensimmäisen palkinnon Kroatiassa Prix Marulic -kilpailussa 2014. Tällä hetkellä Riikonen tutkii suomalaisten maaseutukylien hiljaisuuksia Koneen Säätiön rahoittamana post doc -tutkijana Tampereen yliopistossa.

Jari-Pekka Kohon elektroakustinen matka vie kuulijan auditiiviselle talviuintiretkelle. Teoksessa kuultava kenttä-äänimateriaali ja haastattelut on poimittu talteen kevättalvella 2019 Itä-Helsingin rannoilta, keskeisenä sijaintina Marjaniemen uimarannan talviuintipaikka. Eri lokaatioissa tallennetun äänimateriaalin lisäksi teoksessa kuullaan sekä elektronisia että akustisia ääniä, jotka yhdessä muun äänimateriaalin kanssa muodostavat kokemuksellisen äänikudoksen. Tuotanto: Radioteatteri, Soila Valkama

Masennus on Suomessa yleisin mielenterveyden häiriö. Yhdeksän suomalaista päivässä joutuu jäämään sairaseläkkeelle masennuksen takia. Miksi masennusta ei nykytieteenkään keinoin pystytä kaikkien kohdalla parantamaan? Miksi taas hoito joidenkin kohdalla tehoaa? Evoluutiopsykologi Markus J. Rantalan teorian mukaan masennuksessa ei ole kyse vain yhdestä vaan kahdestatoista erityyppisestä sairaudesta. Kaamosmasennus on eri asia kuin vaikkapa yksinäisyyden aiheuttama masennus. Siksi suomalaisessa hoidossa hänen mukaansa usein epäonnistutaan, koska kaikkia näitä eri sairauksia yritetään hoitaa samalla tavalla. Rantala uskoo, että masennuksella ja kehon matala-asteisella tulehduksella on vahva yhteys. Hyksin psykiatri Irina Holma muistuttaa, että Rantalan teorioita ei ole lääketieteellisesti todistettu. Hän ei myöskään allekirjoita, että kaikkien masennusta hoidettaisiin samalla tavalla. Eri oireisiin määrätään erityyppisiä lääkkeitä ja terapiamuotoja. Yliopisto-opettaja Mika Tukiainen sai ensimmäisen masennusdiagnoosinsa 25 vuotta sitten. Monista lääkekokeiluista, terapioista ja terveellisistä elämäntavoista huolimatta masennus on aina tullut takaisin. Hänen on ollut pakko hyväksyä, ettei todennäköisesti pääse koskaan täysin irti masennustaipumuksestaan.

Musiikinopettaja Boris Källman, Adventtikirkko, Vihti. Hartauden musiikkina virsi 560:1-2, "Maat, metsät hiljenneinä". Risto-Pekka Alhainen laulu.

Händel: Herkules, oratorio (Gidon Saks, bassobaritoni, Anne Sofie von Otter, mezzosopraano, Richard Croft, tenori, Lynne Dawson, sopraano, David Daniels, kontratenori, Marcos Pujol, basso, sekä Les Musiciens du Louvre -kuoro ja -ork./Marc Minkowski). 02:08 Gade: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 1 A-duuri (Hasse Borup ja Heather Conner). 02:33 Bossi: Sinfoninen etydi uruille (Simon Preston). 02:38 Pez: Passacaglia ja Aria Concerto pastoralesta (Barokkiork. L'Orfeo/Michi Gaigg). 02:47 Kajanus: Kolme laulua J.L. Runebergin runoihin (Rita Bergman, sopraano, ja Folke Gräsbeck, piano). 02:53 Brahms: Pianokonsertto n:o 1 d-molli (Claudio Arrau ja Philharmonia-ork./Carlo Maria Giulini). 03:46 Tshaikovski: 1812, juhla-alkusoitto orkesterille (Chicagon SO/Daniel Barenboim). 04:02 Sibelius: Sinfonia n:o 5 Es-duuri (RSO/Sakari Oramo). 04:34 Smetana: Alkusoitto oopp. Libuse. (Clevelandin ork./Christoph von Dohnanyi). 04:43 Chopin: Balladit ja scherzot pianolle n:ot 1-4 (Artur Rubinstein). 05:57 Tuntematon: Half hanniken (The King's Noyse ja Paul O'Dette, sisteri).