Horisontti

Horisontti

Lasten leikki yhteiskunnan tulkkina

tänään klo 6.57–7.42
Viimeisin

Uskon, etiikan ja yhteiskunnan ajankohtaisia ja ikiaikaisia kysymyksiä. Yle Radio 1 sunnuntaisin klo 15.00.

Seuraava lähetys

Horisontti

huomenna klo 15.00–15.45

Millaista oli olla lapsi 1900-luvun Suomessa?

”Leikitäänkö?” – jokaisen lapsuudesta tuttu lausahdus, jolla rakentaa yhteyttä toisiin ja tutkia maailmaa mielikuvituksen keinoin. Vaikka lasten oma leikkien täyttämä maailmansa on historiankirjoissa jäänyt usein aikuisten kokemusten katveeseen, on lasten oma kulttuuri historian eri vaiheissa versonut, elänyt ja kukoistanut osana yhteiskuntaa. Samalla lasten leikit ovat päätyneet peilaamaan ympäröivän aikuisten maailman tapahtumia, normeja, arvoja, odotuksia ja ihanteita. Tuleeko totuus paitsi lasten suusta, myös heijastuen yhteiskunnan nuorimpien leikeistä?

Horisontissa sukelletaan usein aikuisilta kätkettyyn leikkien ja lasten kaverisuhteiden maailmaan ja etsitään lasten oman kulttuurin merkityksellisyyttä. Miten esimerkiksi 1900-luvun yhteiskunnan muutos – matka sodista, kriiseistä, teollistumisesta ja kaupungistumisesta kohti nykyajan modernia hyvinvointiyhteiskuntaa – on historian eri vaiheissa heijastunut suomalaislasten yhdessä jakamiin kokemuksiin elämästä ja yhteiselosta? Avaako leikkien maailma uusia näkökulmia menneiden sukupolvien – omien vanhempiemme ja isovanhempiemme – kokemusmaailmaan keskellä alati muuttuvaa maailmaa? Ja mitä voimme ehkä nykylasten leikeistä ennustaa?

Keskustelemassa ovat ”Leikitäänkö? Lasten kaverisuhteet 1900-luvun Suomessa” (Gaudeamus 2022) –kirjan kirjoittaneet Suomen Akatemian tutkijatohtori Antti Malinen ja toimittaja-tietokirjailija Tuomo Tamminen sekä Turun yliopistossa lelu- ja leikintutkijana toiminut, Mannerheimin lastensuojeluliiton leikin asiantuntija Katriina Heljakka. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Aiemmat lähetykset

Lasten leikki yhteiskunnan tulkkina

tänään klo 6.57–7.42

Millaista oli olla lapsi 1900-luvun Suomessa?

”Leikitäänkö?” – jokaisen lapsuudesta tuttu lausahdus, jolla rakentaa yhteyttä toisiin ja tutkia maailmaa mielikuvituksen keinoin. Vaikka lasten oma leikkien täyttämä maailmansa on historiankirjoissa jäänyt usein aikuisten kokemusten katveeseen, on lasten oma kulttuuri historian eri vaiheissa versonut, elänyt ja kukoistanut osana yhteiskuntaa. Samalla lasten leikit ovat päätyneet peilaamaan ympäröivän aikuisten maailman tapahtumia, normeja, arvoja, odotuksia ja ihanteita. Tuleeko totuus paitsi lasten suusta, myös heijastuen yhteiskunnan nuorimpien leikeistä?

Horisontissa sukelletaan usein aikuisilta kätkettyyn leikkien ja lasten kaverisuhteiden maailmaan ja etsitään lasten oman kulttuurin merkityksellisyyttä. Miten esimerkiksi 1900-luvun yhteiskunnan muutos – matka sodista, kriiseistä, teollistumisesta ja kaupungistumisesta kohti nykyajan modernia hyvinvointiyhteiskuntaa – on historian eri vaiheissa heijastunut suomalaislasten yhdessä jakamiin kokemuksiin elämästä ja yhteiselosta? Avaako leikkien maailma uusia näkökulmia menneiden sukupolvien – omien vanhempiemme ja isovanhempiemme – kokemusmaailmaan keskellä alati muuttuvaa maailmaa? Ja mitä voimme ehkä nykylasten leikeistä ennustaa?

Keskustelemassa ovat ”Leikitäänkö? Lasten kaverisuhteet 1900-luvun Suomessa” (Gaudeamus 2022) –kirjan kirjoittaneet Suomen Akatemian tutkijatohtori Antti Malinen ja toimittaja-tietokirjailija Tuomo Tamminen sekä Turun yliopistossa lelu- ja leikintutkijana toiminut, Mannerheimin lastensuojeluliiton leikin asiantuntija Katriina Heljakka. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Luomakunnan kruunu vai eläin eläinten joukossa?

su 7.8. klo 15.00–15.45

Ihminen on eläin muiden joukossa, eikö vain? Vaikka ihmisaivoilla on tarpeeksi kapasiteettia pohtia avaruuden laajentumista ja kysellä elämän tarkoitusta, jylläävät meissä myös monet samat lainalaisuudet kuin vaikka koirassa tai hevosessa. Mutta voiko ihmiseen soveltaa eläinkoulutuksen oppeja ja menetelmiä?

Kyllä, vastaavat eläintenkouluttaja ja toimittaja Tua Onnela sekä teologian tohtori ja kouluttaja Jenni Spännäri kirjassaan ”Opi kuin eläin! Näin kehität itseäsi eläinkoulutuksen keinoin” (Tuuma 2022). Mutta miksi, miten ja voivatko eläinkoulutuksen opit todella tarjota ihmiselle avaimia parempaan itseymmärrykseen ja hyvään elämään? Entä mikä on ympäristö- ja kestävyyskriisin keskellä ylipäätään sen merkitys, että ihmiseläin alkaisi mieltää oman asemansa luomakunnan kruunun sijaan lajina muiden joukossa?

Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Marjo Kiljunen.

Yksinäisyys satuttaa ja sairastuttaa – mutta onko kyse yksilön vai yhteisön ongelmasta?

su 24.7. klo 15.00–15.45

Ihminen on syntyjään sosiaalinen ja toista kaipaava olento. Yksilölliset tarpeet vaihtelevat, mutta jokainen meistä tuntuu omalla tavallaan kaipaavan muita ihmisiä ympärilleen ja elämäänsä. Yksinäisyys koetaankin usein tunteena, joka ahdistaa ja satuttaa. Yksin jäädessään ihmisen mielen saattavat vallata kokemukset häpeästä, surusta, epäonnistumisesta ja kelpaamattomuudesta: en riitä, en osaa, en pysty, en ole tarpeeksi, minussa on jokin vikana. Yksinäisyys ilmenee myös kehollisina oireina vaikuttaen esimerkiksi verenpaineeseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin sekä kuormittaen ihmisen stressi- ja immuunijärjestelmiä.

Yksinäisyys ei myöskään ole vain yksilön ongelma, vaan monitasoinen ja systeeminen yhteiskunnallinen kipukohta, jolla on myös kansanterveydellistä ja yleiseen turvallisuuteen liittyvää merkitystä. Mitä meistä jokaisen – yksilöinä ja yhteisöinä – olisi mahdollista tehdä yksinäisyyden vähentämiseksi? Riittääkö ammatillinen yksinäisyystyö vai tarvitaanko Suomessa myös laaja-alaisempaa asennemuutosta?

Yksinäisyyden monimerkityksellisyyttä ovat avaamassa HelsinkiMission yksinäisyystyön päällikkö, sosiaalipsykologi ja yhteiskuntatietieteiden tohtori Maria Lähteenmäki ja yksinäisyystutkija, kasvatuspsykologian professori Niina Junttila. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.