Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä

Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä

On aika vaihtaa parturia!

eilen klo 11.00–11.55
Viimeisin

Minna Lindgren esitelmöi valitsemistaan musiikkiaiheista - huumoria unohtamatta.

Seuraava lähetys

Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä

huomenna klo 8.05–9.00

"Mutta hetkinen, minunhan piti puhua teille Giovanni Paisiellosta! Te tiedätte koska hän syntyi, Haydnin ja Mozartin välissä, ja että hän oli koko 1700-luvun loppupuoliskon, voidaan sanoa myös koko klassismin ylivoimaisesti suosituin säveltäjä. Häntä ihailtiin kaikkialla, missä oopperaa tehtiin ja nähtiin, ja hänen jälkeensä vielä suurempaa suosiota alkoi nauttia vasta Gioacchino Rossini, joka teki uransa läpimurron samalla oopperalla kuin Paisiello, sillä Sevillan parturilla, syrjäyttäen yhdessä yössä siihen asti esitetyimmän yksittäisen oopperan täydelliseen unohdukseen." - Minna Lindgren esitelmöi.

Ohjelman musiikit (katkelmia):

Gioacchino Rossini: Alkusoitto oopp. Sevillan parturi - Rooman Santa Cecilia -akatemian orkesteri, joht. Antonio Pappano

Giovanni Paisiello: Sevillan parturi, 4-näytöksinen ooppera - Unkarin valtion sinfoniaorkesteri, joht. Ádám Fischer, sol. Krisztina Laki, sopraano, Dénes Gulyás, tenori, István Gáti, baritoni, József Gregor, basso, Sándor Sólyom-Nagy, baritoni, Csaba Réti, tenori, Miklós Mersei, baritoni, Gábor Véghelyi, baritoni, ja Attila Fülöp, tenori

Aiemmat lähetykset

On aika vaihtaa parturia!

eilen klo 11.00–11.55

"Mutta hetkinen, minunhan piti puhua teille Giovanni Paisiellosta! Te tiedätte koska hän syntyi, Haydnin ja Mozartin välissä, ja että hän oli koko 1700-luvun loppupuoliskon, voidaan sanoa myös koko klassismin ylivoimaisesti suosituin säveltäjä. Häntä ihailtiin kaikkialla, missä oopperaa tehtiin ja nähtiin, ja hänen jälkeensä vielä suurempaa suosiota alkoi nauttia vasta Gioacchino Rossini, joka teki uransa läpimurron samalla oopperalla kuin Paisiello, sillä Sevillan parturilla, syrjäyttäen yhdessä yössä siihen asti esitetyimmän yksittäisen oopperan täydelliseen unohdukseen." - Minna Lindgren esitelmöi.

Ohjelman musiikit (katkelmia):

Gioacchino Rossini: Alkusoitto oopp. Sevillan parturi - Rooman Santa Cecilia -akatemian orkesteri, joht. Antonio Pappano

Giovanni Paisiello: Sevillan parturi, 4-näytöksinen ooppera - Unkarin valtion sinfoniaorkesteri, joht. Ádám Fischer, sol. Krisztina Laki, sopraano, Dénes Gulyás, tenori, István Gáti, baritoni, József Gregor, basso, Sándor Sólyom-Nagy, baritoni, Csaba Réti, tenori, Miklós Mersei, baritoni, Gábor Véghelyi, baritoni, ja Attila Fülöp, tenori

Kuolematon Armas Järnefelt

su 9.8. klo 8.05–9.00

Kasper, Arvid, Erik mikä sinä olet Järnefelt oli monilahjakkuus, hyvä kirjoittaja ja taitava maalari, ja hän harrasti maalausta läpi pitkän elämänsä, vanhemmiten hyvinkin ahkerasti. Perhe kannusti jokaista poikaa taiteisiin, ja neljännelle pojalle sopi erikoistua johonkin, mitä muut eivät tehneet. Näin hän erottui muista, edes hiukan. Sillä minkälaista olisi mahtanut olla taidemaalarina Eero Järnefeltin tai kirjailijana Arvid Järnefeltin pikkuveli? Musiikki ikään kuin jäi Armaalle. - Minna Lindgren esitelmöi.

Ohjelman musiikit (katkelmia):

Armas Järnefelt: Kehtolaulu - Ruotsin radion sinfoniaorkesteri, joht. Esa-Pekka Salonen, sol. Mats Zetterqvist, viulu

Jean Sibelius: Konsertto viululle ja orkesterille d-molli op. 47 - Anja Ignatius, viulu, ja Berliinin kaupunginorkesteri, joht. Armas Järnefelt

Armas Järnefelt: Sarja orkesterille Es-duuri - Sinfonia Lahti, joht. Jaakko Kuusisto

Serenadi orkesterille - Sinfonia Lahti, joht. Jaakko Kuusisto

Korsholma, sinfoninen runo - Gävlen sinfoniaorkesteri, joht. Hannu Koivula

Johann Sebastian Bach: Goldberg-muunnelmat BWV 988 - Glenn Gould, piano

Jean Sibelius: Sinfonia nro 2 D-duuri op. 43 - Helsingin kaupunginorkesteri ja Radio-orkesteri, joht. Armas Järnefelt

Armas Järnefelt: Berceuse - Kaija Saarikettu, viulu, ja Raija Kerppo, piano

Richard Wagner: Siegmundin kevätlaulu "Vinterstormar veko för vårens makt" oopp. Valkyyria - David Stockman, tenori, ja Tukholman konserttiyhdistyksen orkesteri, joht. Armas Järnefelt

Katsaus sotahistorian, rannekellojen ja ranskalaisten farssien maailmaan

su 2.8. klo 8.05–9.00

Pierre Beaumarchais syntyi samana vuonna kuin kenraali George Washington. Herrat eivät koskaan tavanneet, mutta Washingtonin olisi pitänyt olla syvästi kiitollinen pariisilaiselle näytelmäkirjailijalle, joka teki hänestä sotasankarin. Jos Washington olisi kertonut kaikille, mikä mahdollisti hänen joukkojensa ihmeellisen voiton brittiarmeijasta Saratogassa, kuuluisa valkoiseksi maalattu rakennus, jonka tunnemme nimellä Valkoinen talo, ei ehkä olisi Washingtonissa, vaan kaupungissa nimeltä Beaumarchais. Mutta Yhdysvalloissa ei ole ainuttakaan katua, patsasta, siltaa, aukiota tai kaupunkia, ei edes pientä laattaa, joka olisi nimetty Beaumarchais’n mukaan. - Minna Lindgren esitelmöi.

Ohjelman musiikit (katkelmia):

Gioachino Rossini: Sevillan parturi, 2-näytöksinen ooppera - Lontoon sinfoniaorkesteri ja Ambrosian-oopperakuoro, joht. Claudio Abbado, sol. Luigi Alva, tenori, Enzo Dara, basso, Teresa Berganza, mezzosopraano, Hermann Prey, baritoni, Paolo Montarsolo, basso, Renato Cesari, baritoni, Stefania Malagu, mezzosopraano, ja Luigi Roni, baritoni

W. A. Mozart: Figaron häät, 4-näytöksinen ooppera - MusicAeterna, joht. Teodor Currentzis, sol. Andrei Bondarenko, baritoni, Simone Kermes, sopraano, Fanie Antonelou, sopraano, Christian Van Horn, bassobaritoni, Mary-Ellen Nesi, mezzosopraano, Maria Forsström, mezzosopraano, Nikolai Loskutkin, basso, Krystian Adam, tenori, James Elliot, tenori, Garry Agadzhanian, basso, ja Natalya Kirillova, sopraano

Hiski Salomaa: Dahlmannin paartit - Hiski Salomaa, laulu, ja Mojakka

Aurinkokuninkaan hovissa

su 26.7. klo 8.05–9.00

Menuetti on se tanssi, josta Ludvig XIV parhaiten tunnetaan, koska se oli hänen lempitanssinsa ja levisi sen tähden kaikkiin muihin hoveihin. Ja kukapa sen menuetin kuninkaan eteen toi ellei Jean-Baptiste Lully, joka sävelsi ensimmäisen menuettinsa hovibalettiin vuonna 1659. Kuningas ihastui oitis, ja niin menuetti pitikin jo lisätä jokaiseen illanviettoon. Tässä vaiheessa menuetti oli varsin vikkelä tanssi, ja arvokkaan leimansa se sai vasta vuosia myöhemmin, kun kuningas oli jo niin paljon täyttänyt kaksinkertaista suolistoaan, että keskivartalon lisäkilot hidastivat tanssimista. - Minna Lindgren esitelmöi.

Karol Szymanowskin ooppera Kuningas Roger

su 19.7. klo 8.05–9.00

Kun tuttu on vierasta, se on eksoottista. Tuo ajatus oli Karol Szymanowskin lähtökohta, kun hän yritti melko väkisin juurruttaa itseään puolalaiseen taidemusiikkiin 1910-luvulla. Identiteetti on suuri kysymys Szymanowskin tarinassa, ja löytääkseen oman identiteettinsä hän teki, kuten niin monet etuoikeutetut, parempiosaiset nuoret miehet ennen ja jälkeen hänen aikansa: lähti maailmalle. Grand tour, sanottiin 1700-luvulla, ja silloin joutilas aatelinen sivisti itseään matkustamalla Pariisiin, Venetsiaan, Milanoon, Firenzeen ja Roomaan, mikä oli paljon hitaampaa ja kalliimpaa kuin tämän päivän internet-maailmassa surffailu, suomeksi jos haluatte, yhdysverkossa lautailu. - Minna Lindgren esitelmöi.

Ohjelman musiikit (katkelmia):

Karol Szymanowski:

Kuningas Roger, 3-näytöksinen ooppera - Birminghamin sinfoniaorkesteri, sinfoniakuoro ja nuorisorkuoro, joht. Simon Rattle, sol. Thomas Hampson, baritoni, Elzbieta Szmytka, sopraano, Philip Langridge, tenori, Ryszard Minkiewicz, tenori, Robert Gierlach, basso, Jadwiga Rappe, altto, Lisa Milne, sopraano, ja Andrew Burden, tenori.

Masurkka op. 50/11 (Allegretto) - Marc-André Hamelin, piano

Preludi Des-duuri op. 1/3 (Andantino) - Marija Judina, piano

Stimme in Dunkel op. 13/1 - Piotr Beczala, tenori, ja Reinild Mees, piano

Jean Sibelius: Aus banger Brust op. 50/4 - Anne Sofie von Otter, mezzosopraano, ja Bengt Forsberg, piano