Roman Schatzin Maamme-kirja

Roman Schatzin Maamme-kirja

Kuinka Suomi on varautunut pandemioiden varalta?

eilen klo 22.05–23.00
Viimeisin

Roman Schatzin suorassa keskusteluohjelmassa puhutaan maailman muutoksista, murroksista, trendeistä ja tulevaisuudesta. Mihin Suomi-neito on matkalla ja miten maailman tuulet vaikuttavat matkan suuntaan?

Veteraanimaahanmuuttaja Roman Schatz tarkastelee aikamme ilmiöitä syvällisesti, provosoivan ennakkoluulottomasti ja ennen kaikkea kevyellä, saksalaisen humoristisella otteella.

Keskustelukumppaneina on eri alojen yliasiantuntijoita ja muita kiinnostavia ihmisiä.

Seuraava lähetys

Roman Schatzin Maamme-kirja

huomenna klo 10.00–10.55

Kurdeja on maailmassa ainakin 30 miljoonaa eli viisi tai kuusi kerta enemmän kuin suomalaisia. Kurdit ovat Lähi-idän neljänneksi suurin kansanryhmä, mutta heillä ei ole koskaan ollut omaa valtiota. He asuvat pääosin Iranin, Irakin, Turkin ja Syyrian alueella.

Ja koska tämä alue on ollut jo pitkään hyvin rauhaton, useita miljoonia kurdeja asuu muualla maanpaossa. Suomessakin elää tilaston mukaan noin 14.000 henkilöä, joiden äidinkieleksi on rekisteröity kurdi.

Miltä näyttää kurdien tilanne ja tulevaisuus tällä hetkellä? Millaista on kurdien kulttuuri? Entä miten Suomen kurdiyhteisö elää?

Roman Schatzin vieraina ovat Lähi-Idän asiantuntija Seida Sohrabi ja Suomen kurdiliiton hallituksen sihteeri Welat Nehri.

Aiemmat lähetykset

Kuinka Suomi on varautunut pandemioiden varalta?

eilen klo 22.05–23.00

Uutiset koronaviruksesta ovat herättäneet monet pohtimaan, kuinka hyvin Suomi on varautunut epidemioiden ja pandemioiden varalta. Mitä enemmän tiedämme maailmasta ja elämästä, sitä enemmän ymmärrämme, kuinka hauras järjestelmämme on ja mikä kaikki meitä uhkaa. Tautiepidemioiden lisäksi pankkikriisit, sähkökatkokset, kansainväliset konfliktit tai auringosta tuleva magneettituuli voivat pistää kaiken sekaisin. Miten maamme viranomaiset ovat varautuneet äkillisiin tautiuhkiin? Millainen on Suomen kriisivalmius? Roman Schatzin vieraina ovat Huoltovarmuuskeskuksen hallintojohtaja Asko Harjula ja THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen.

Kuinka Suomi on varautunut pandemioiden varalta?

ma 17.2. klo 10.00–10.55

Uutiset koronaviruksesta ovat herättäneet monet pohtimaan, kuinka hyvin Suomi on varautunut epidemioiden ja pandemioiden varalta. Mitä enemmän tiedämme maailmasta ja elämästä, sitä enemmän ymmärrämme, kuinka hauras järjestelmämme on ja mikä kaikki meitä uhkaa. Tautiepidemioiden lisäksi pankkikriisit, sähkökatkokset, kansainväliset konfliktit tai auringosta tuleva magneettituuli voivat pistää kaiken sekaisin. Miten maamme viranomaiset ovat varautuneet äkillisiin tautiuhkiin? Millainen on Suomen kriisivalmius? Roman Schatzin vieraina ovat Huoltovarmuuskeskuksen hallintojohtaja Asko Harjula ja THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen.

Mistä kaikesta meidän pitää luopua?

la 15.2. klo 22.05–23.00

Maailmastamme on hyvin nopeasti tullut hyvin pieni paikka, ja alamme ymmärtää, ettemme voi jatkaa näin. Emme voi loputtomasti hamstrata, rakentaa, matkustaa, käyttää, tuottaa, ostaa, myydä, muovata ja hyväksikäyttää rajallisia luonnonvarojamme.

Jostain meidän pitää luopua. Mutta mistä? Muovista, lihansyönnistä, matkailusta, harrastuksista, muodista, kuluttamisesta, internetistä? Vai pitääkö meidän luopua periaatteista, unelmista ja moraalisista arvoista? Vai onko niistä luovuttu jo?

Luopumisen kulttuurista, sen mahdollisesta voimasta ja ongelmista keskustellaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat työelämäprofessori Matti Apunen ja muutosvalmentaja ja permakulttuurin harrastaja Tanja Korvenmaa.

Mistä kaikesta meidän pitää luopua?

ma 10.2. klo 10.00–10.55

Maailmastamme on hyvin nopeasti tullut hyvin pieni paikka, ja alamme ymmärtää, ettemme voi jatkaa näin. Emme voi loputtomasti hamstrata, rakentaa, matkustaa, käyttää, tuottaa, ostaa, myydä, muovata ja hyväksikäyttää rajallisia luonnonvarojamme.

Jostain meidän pitää luopua. Mutta mistä? Muovista, lihansyönnistä, matkailusta, harrastuksista, muodista, kuluttamisesta, internetistä? Vai pitääkö meidän luopua periaatteista, unelmista ja moraalisista arvoista? Vai onko niistä luovuttu jo?

Luopumisen kulttuurista, sen mahdollisesta voimasta ja ongelmista keskustellaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat työelämäprofessori Matti Apunen ja muutosvalmentaja ja permakulttuurin harrastaja Tanja Korvenmaa.

Euroopan tuntemattomat kansat

la 8.2. klo 22.05–23.00

Missä päin Eurooppaa puhutaan oksitaanin kieltä? Entäs missä sorbit asuvat ja millaista on sorbien kulttuuri? Europassa asuu lukuisia etnisiä ja kielellisiä vähemmistöjä joista muu Eurooppa on autuaan tietämätön. Mikä on pienten etnisten ryhmien tulevaisuus yhdentyvässä Euroopassa ja globalisoituvassa maailmassa? Ovatko pienet kansat ja kielet tuomittu sukupuuttoon? Mitä kuuluu Euroopan tuntemattomille vähemmistöille? Roman Schatzin vieraina ovat alkuperäiskansojen kestävää kehitystä tutkiva professori Reetta Toivanen sekä oksitaanin kielen tuntija, kielentutkija Jari Nummi.

Euroopan tuntemattomat kansat

ma 3.2. klo 10.00–10.55

Missä päin Eurooppaa puhutaan oksitaanin kieltä? Entäs missä sorbit asuvat ja millaista on sorbien kulttuuri? Europassa asuu lukuisia etnisiä ja kielellisiä vähemmistöjä joista muu Eurooppa on autuaan tietämätön. Mikä on pienten etnisten ryhmien tulevaisuus yhdentyvässä Euroopassa ja globalisoituvassa maailmassa? Ovatko pienet kansat ja kielet tuomittu sukupuuttoon? Mitä kuuluu Euroopan tuntemattomille vähemmistöille? Roman Schatzin vieraina ovat alkuperäiskansojen kestävää kehitystä tutkiva professori Reetta Toivanen sekä oksitaanin kielen tuntija, kielentutkija Jari Nummi.

Vainojen aika jatkuu yhä

la 1.2. klo 22.05–23.00

Tasan 75 vuotta sitten tammikuun 27. päivänä 1945 puna-armeija sotilaat vapauttivat Auschwitz-Birkenaun keskitysleirin eloonjääneet vangit.

Maanantaina 27.1. vietetään vainojen uhrien muistopäivää. YK:n tilastojen mukaan maailmalla vainotaan tällä hetkellä lähes miljardia ihmistä. Syitä on monenlaisia. Ihmisiä tapetaan, vangitaan, sorretaan ja vaiennetaan etnisen taustan, uskonnon ja ihonvärin takia. Vainon syynä voi olla myös äidinkieli, seksuaalisen suuntautuminen tai poliittiset mielipiteet.

Millaista on meidän aikamme vainoaminen ja kuinka vainottuja voi auttaa? Entä millainen on suhteemme holokaustiin ja historian muihin vainoaikoihin? Roman Schatzin vieraina ovat historiantutkija Oula Silvennoinen ja ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila.

Vainojen aika jatkuu yhä

ma 27.1. klo 10.00–10.55

Tasan 75 vuotta sitten tammikuun 27. päivänä 1945 puna-armeija sotilaat vapauttivat Auschwitz-Birkenaun keskitysleirin eloonjääneet vangit.

Maanantaina 27.1. vietetään vainojen uhrien muistopäivää. YK:n tilastojen mukaan maailmalla vainotaan tällä hetkellä lähes miljardia ihmistä. Syitä on monenlaisia. Ihmisiä tapetaan, vangitaan, sorretaan ja vaiennetaan etnisen taustan, uskonnon ja ihonvärin takia. Vainon syynä voi olla myös äidinkieli, seksuaalisen suuntautuminen tai poliittiset mielipiteet.

Millaista on meidän aikamme vainoaminen ja kuinka vainottuja voi auttaa? Entä millainen on suhteemme holokaustiin ja historian muihin vainoaikoihin? Roman Schatzin vieraina ovat historiantutkija Oula Silvennoinen ja ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila.