Sari Valto

Sari Valto

Olemme kaikki luovia!

ti 31.3. klo 22.05–23.00
Viimeisin

Sari Valton ohjelmassa keskustellaan ajan ilmiöistä, arjen puheenaiheista ja joskus kipeistäkin ihmiselämän ongelmista.

Ohjelman vieraat tuovat keskusteluun erilaisia ja usein vastakkaisiakin näkökantoja ja maailmankuvia.

Sari Valton keskustelusarjan pohjavireenä liikkuu isompi tarina siitä, millaisten arvojen keskellä elämme ja mitä pidämme oikeana.

Seuraava lähetys

Sari Valto

ylihuomenna klo 10.00–10.55

Ammattimentalisti Jose Ahonen tietää, minkä kortin valitsit pakasta ja saattaa arvata koirasi nimen. Hän osaa tulkita mikroilmeitäsi ja pystyy ohjailemaan päätöksiäsi. Hän pystyy myös viemään silmiesi edessä rannekellon kädestäsi ilman, että huomaat mitään. Mentalistin työnkuvaan kuuluu ajatusten lukeminen, ennustaminen ja esineiden liikuttaminen, muun muassa. Näin ei tietenkään oikeasti tapahdu, vaan kyse on illuusiosta. Mentalismissa käytetään hyväksi aivojemme rajallista huomiokykyä ja myös taipumustamme siihen, että uskomme siihen, mihin haluamme uskoa. Mentalismista ja havaintokyvystämme keskustelevat Sari Valton kanssa Jose Ahonen sekä havaintopsykologi Jukka Häkkinen.

Aiemmat lähetykset

Olemme kaikki luovia!

ti 31.3. klo 22.05–23.00

Luovuutta toitotetaan tulevaisuustaitona. Innovaatioita peräänkuulutetaan. Luovaa laatikon ulkopuolelta ajattelemista kannustetaan. Mutta mitä tämä sanahelinä käytännössä oikeasti tarkoittaa? Mitä luovuus on? Miten löytää sitä itsestään? Luovuusvalmentaja Krista Launonen, filosofi Lauri Järvilehto ja mainossuunnittelija Paavo Järvilehto ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että meistä jokainen on luova ja jokaisessa työssä voi kehittää luovuuttaan. Luovuus ei ole jotain ihmeellistä tai erityisen taiteellista, vaan siinä on kysymys ideoinnista: ratkaisujen etsimisestä erilaisiin ongelmiin. Juuri näinä poikkeusaikoina esimerkiksi opettajat tarvitsevat luovuutta miettiessään, miten opetus järjestetään etänä ja yrittäjät joutuvat keksimään uusia tapoja saada kassaan rahaan, kun asiakkaita ei enää tule ovesta sisään.

Niin sanotussa luovassakaan työssä ideoita ei kuitenkaan vain pulpahtele ihmisten mieliin, vaan ideoiden syntyminen vaatii kovaa pohjatyötä.

Luovuuden tietoisesta lisäämisestä ei ole pelkästään hyötyä töissä, vaan siitä koituu myös iloa ja hauskuutta elämään, sanovat Krista Launonen sekä Lauri ja Paavo Järvilehto.

Olemme kaikki luovia!

ti 31.3. klo 10.00–10.55

Luovuutta toitotetaan tulevaisuustaitona. Innovaatioita peräänkuulutetaan. Luovaa laatikon ulkopuolelta ajattelemista kannustetaan. Mutta mitä tämä sanahelinä käytännössä oikeasti tarkoittaa? Mitä luovuus on? Miten löytää sitä itsestään? Luovuusvalmentaja Krista Launonen, filosofi Lauri Järvilehto ja mainossuunnittelija Paavo Järvilehto ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että meistä jokainen on luova ja jokaisessa työssä voi kehittää luovuuttaan. Luovuus ei ole jotain ihmeellistä tai erityisen taiteellista, vaan siinä on kysymys ideoinnista: ratkaisujen etsimisestä erilaisiin ongelmiin. Juuri näinä poikkeusaikoina esimerkiksi opettajat tarvitsevat luovuutta miettiessään, miten opetus järjestetään etänä ja yrittäjät joutuvat keksimään uusia tapoja saada kassaan rahaan, kun asiakkaita ei enää tule ovesta sisään.

Niin sanotussa luovassakaan työssä ideoita ei kuitenkaan vain pulpahtele ihmisten mieliin, vaan ideoiden syntyminen vaatii kovaa pohjatyötä.

Luovuuden tietoisesta lisäämisestä ei ole pelkästään hyötyä töissä, vaan siitä koituu myös iloa ja hauskuutta elämään, sanovat Krista Launonen sekä Lauri ja Paavo Järvilehto.

Tuntematon uhka ja kollektiiviset tunteet mediassa

ti 24.3. klo 22.05–23.00

Valkoisiin suojapukuihin pukeutuneita näytteenottajia. Ihmisiä hengityskoneissa. Kuolleiden määrä pylväsdiagrammilla ilmaistuna. Aavemaisen tyhjiä katuja. Ihminen eristyksissä ikkunansa takana. ”Olemme sodassa sellaista vihollista vastaan, jonka strategiaa emme tunne” –tyylisiä lausuntoja.

Mediassa vilisee nyt tunteisiimme vaikuttavia kuvia ja lausuntoja, jotka vahvistavat kaikki samaa viestiä: olemme kriisissä, elämme poikkeusoloissa. Helsingin yliopiston emootiotutkija, dosentti Mikko Salmela sanoo, että tietty määrä pelon tunnetta tarvitaankin, jotta ihmiset toimisivat ohjeiden mukaan eivätkä vähättelisi uhkaa. Tunteiden säätely on hänen mukaansa median ja hallituksen tehtävä. Hänen mielestään hallituksen tapa pitää säännöllisiä tiedotustilaisuuksia, joissa annetaan selkeitä toimintaohjeita ihmisille, on tässä tilanteessa hyvä. Medialla voi olla hänestä myös rauhoittava vaikutus. Tätä voidaan luoda esimerkiksi haastattelemalla koronasta parantuneita ihmisiä.

Yliopistonlehtori, Salli Hakala on erikoistunut kriisiviestintään ja kriisin aiheuttamaan julkiseen huoleen. Hän kiinnittää aina kulloisenkin kriisin kohdalla huomiota siihen, kenen kriisistä media puhuu ja kenen ei. Korona on nyt lyönyt mediassa isolla volyymilla läpi, eikä esimerkiksi malariaan vuosittain kuolevista 400 000 ihmisestä kukaan ole kiinnostunut. Malaria on köyhien alueiden sairaus ja rikkaissa maissa siihen on olemassa lääkkeet. Korona sen sijaan uhkaa myös hyväosaisia ja rikkaita, eikä rahakaan tuo heille lääkkeitä. Ensimmäisenä koronaan reagoikin pelolla markkinat. Se, että korona uhkaa murentaa taloutta, onkin Hakalan mukaan voimistanut kriisitietoisuutta huomattavalla tavalla.

Tuntematon uhka ja kollektiiviset tunteet mediassa

ti 24.3. klo 10.00–10.55

Valkoisiin suojapukuihin pukeutuneita näytteenottajia. Ihmisiä hengityskoneissa. Kuolleiden määrä pylväsdiagrammilla ilmaistuna. Aavemaisen tyhjiä katuja. Ihminen eristyksissä ikkunansa takana. ”Olemme sodassa sellaista vihollista vastaan, jonka strategiaa emme tunne” –tyylisiä lausuntoja.

Mediassa vilisee nyt tunteisiimme vaikuttavia kuvia ja lausuntoja, jotka vahvistavat kaikki samaa viestiä: olemme kriisissä, elämme poikkeusoloissa. Helsingin yliopiston emootiotutkija, dosentti Mikko Salmela sanoo, että tietty määrä pelon tunnetta tarvitaankin, jotta ihmiset toimisivat ohjeiden mukaan eivätkä vähättelisi uhkaa. Tunteiden säätely on hänen mukaansa median ja hallituksen tehtävä. Hänen mielestään hallituksen tapa pitää säännöllisiä tiedotustilaisuuksia, joissa annetaan selkeitä toimintaohjeita ihmisille, on tässä tilanteessa hyvä. Medialla voi olla hänestä myös rauhoittava vaikutus. Tätä voidaan luoda esimerkiksi haastattelemalla koronasta parantuneita ihmisiä.

Yliopistonlehtori, Salli Hakala on erikoistunut kriisiviestintään ja kriisin aiheuttamaan julkiseen huoleen. Hän kiinnittää aina kulloisenkin kriisin kohdalla huomiota siihen, kenen kriisistä media puhuu ja kenen ei. Korona on nyt lyönyt mediassa isolla volyymilla läpi, eikä esimerkiksi malariaan vuosittain kuolevista 400 000 ihmisestä kukaan ole kiinnostunut. Malaria on köyhien alueiden sairaus ja rikkaissa maissa siihen on olemassa lääkkeet. Korona sen sijaan uhkaa myös hyväosaisia ja rikkaita, eikä rahakaan tuo heille lääkkeitä. Ensimmäisenä koronaan reagoikin pelolla markkinat. Se, että korona uhkaa murentaa taloutta, onkin Hakalan mukaan voimistanut kriisitietoisuutta huomattavalla tavalla.

Olemme kaikki luovia!

ti 17.3. klo 22.05–23.00

Luovuutta toitotetaan tulevaisuustaitona. Innovaatioita peräänkuulutetaan. Luovaa laatikon ulkopuolelta ajattelemista kannustetaan. Mutta mitä tämä sanahelinä käytännössä oikeasti tarkoittaa? Mitä luovuus on? Miten löytää sitä itsestään? Luovuusvalmentaja Krista Launonen, filosofi Lauri Järvilehto ja mainossuunnittelija Paavo Järvilehto ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että meistä jokainen on luova ja jokaisessa työssä voi kehittää luovuuttaan. Luovuus ei ole jotain ihmeellistä tai erityisen taiteellista, vaan siinä on kysymys ideoinnista: ratkaisujen etsimisestä erilaisiin ongelmiin. Juuri näinä poikkeusaikoina esimerkiksi opettajat tarvitsevat luovuutta miettiessään, miten opetus järjestetään etänä ja yrittäjät joutuvat keksimään uusia tapoja saada kassaan rahaan, kun asiakkaita ei enää tule ovesta sisään.

Niin sanotussa luovassakaan työssä ideoita ei kuitenkaan vain pulpahtele ihmisten mieliin, vaan ideoiden syntyminen vaatii kovaa pohjatyötä.

Luovuuden tietoisesta lisäämisestä ei ole pelkästään hyötyä töissä, vaan siitä koituu myös iloa ja hauskuutta elämään, sanovat Krista Launonen sekä Lauri ja Paavo Järvilehto.

EU - mikä suunta pakolaispolitiikalle?

ti 10.3. klo 22.05–23.00

Eurooppa on poliittisesti hädin tuskin toipunut vuoden 2015 pakolaisaallosta, kun Kreikan ja Turkin rajalle on muodostunut uusi kriisi. Turkki ei halua enää yksin hoitaa miljoonia pakolaisia alueellaan, mutta myöskään Kreikka ei halua ottaa turvapaikanhakijoita vastaan. Vaikka tilanteessa on paljolti kysymys siitä, että Turkki painostaa pakolaisilla EU:ta, niin se ei poista sitä, että EU:n on jälleen kohdattava se tosiasia, ettei sillä ole toimivaa yhteistä turvapaikkapolitiikkaa. Millainen suunta tässä pitäisi EU:n ottaa, siitä keskustelevat kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi, Pakolaisapu ry:n toiminnanjohtaja Annu Lehtinen sekä Ulkopolitiikka-lehden toimittaja, tietokirjailija Anna-Kaisa Hiltunen.

EU - mikä suunta pakolaispolitiikalle?

ti 10.3. klo 10.00–10.55

Eurooppa on poliittisesti hädin tuskin toipunut vuoden 2015 pakolaisaallosta, kun Kreikan ja Turkin rajalle on muodostunut uusi kriisi. Turkki ei halua enää yksin hoitaa miljoonia pakolaisia alueellaan, mutta myöskään Kreikka ei halua ottaa turvapaikanhakijoita vastaan. Vaikka tilanteessa on paljolti kysymys siitä, että Turkki painostaa pakolaisilla EU:ta, niin se ei poista sitä, että EU:n on jälleen kohdattava se tosiasia, ettei sillä ole toimivaa yhteistä turvapaikkapolitiikkaa. Millainen suunta tässä pitäisi EU:n ottaa, siitä keskustelevat kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi, Pakolaisapu ry:n toiminnanjohtaja Annu Lehtinen sekä Ulkopolitiikka-lehden toimittaja, tietokirjailija Anna-Kaisa Hiltunen.