Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

Miljardöörien avaruuskilpa kiihtyy – nyt Elon Musk vastaa Bezosin ja Bransonin haasteeseen

pe 17.9. klo 12.10–13.00
Viimeisin

Kertomuksia maailmankaikkeuden ääristä ihmiskehon syövereihin.

Toimittajina Pirjo Koskinen, Leena Mattila, Teija Peltoniemi ja Riikka Suikkari.

Ohjelmaa avustavat tiedetoimittajat Mari Heikkilä, Sisko Loikkanen ja Jari Mäkinen.

Yle Radio 1 tiistaisin ja perjantaisin klo 12.10.

Tuottajana Maija Kaipainen.

Seuraava lähetys

Tiedeykkönen

ylihuomenna klo 12.10–13.00

Globaalin maailman synty voidaan ajoittaa elokuuhun 1521, jolloin espanjalainen Hernán Cortés saapui Meksikon alueelle ja kukisti asteekkivaltakunnan. Pian kasvit, eläimet ja ihmiset liikkuivat jo Atlantin valtameren rannalta toiselle. Kuulemme ohjelmassa, mitä kaikkia ruoka-aineita ja lainasanoja on tullut Amerikasta tänne Eurooppaan ja päinvastoin.

Eurooppalaisten valtameripurjehdukset ja löytöretket olivat alkaneet jo aiemmin, ja Kristoffer Kolumbus oli saapunut Karibian saarille vuonna 1492. Varsinainen Amerikan valloitus ja imperialismi alkoivat kuitenkin vasta 1520-luvulla ja vähitellen syntyivät kiinteät yhteydet Euroopan, Afrikan ja Amerikan kaksoismantereen välille.

Mitä kaikkea vuonna 1521 tapahtui ja mitä vaikutuksia tapahtumasarjalla on edelleen tänä päivänä? Tästä kertoo Latinalaisen Amerikan tutkimuksen dosentti Harri Kettunen.

Merkittävää oli myös se, että 1600-luvulla ruotsalaiset ja sen myötä myös suomalaiset haalivat muiden eurooppalaisten tapaan mertentakaisia siirtokuntia. Toimintaan liittyi myös orjakauppaa. Tästä puolestaan kertoo filosofian tohtori Lauri Tähtinen.

Ns. kolumbiaaninen vaihto ei pysähtynyt Amerikan valloitukseen. Tänne Suomeenkin on aikojen kuluessa tullut monia vieraslajeja, kuten kirjolohi, minkki, piisami ja valkohäntäpeura. Ohjelman on toimittanut Riikka Suikkari.

Aiemmat lähetykset

Miljardöörien avaruuskilpa kiihtyy – nyt Elon Musk vastaa Bezosin ja Bransonin haasteeseen

pe 17.9. klo 12.10–13.00

Syyskuun 15. päivänä SpaceX laukaisee ensimmäiset turistinsa avaruuteen ja jättää viime kesänä lentojaan tehneet miljardöörit Richard Bransonin ja Jeff Bezosin kauas varjoonsa. Varsinainen avaruusturismin aika alkaa vasta nyt.

Siinä missä kesän lennoilla alukset vain piipahtivat avaruuden puolella ja palasivat saman tien takaisin Maan kamaralle, SpaceX käyttää turistilentoonsa Dragon-avaruusalustaan. Se nousee raketilla kiertoradalle ja nelihenkinen ei-ammattilaisastronauttijoukko pääsee ihailemaan maapalloa sekä avaruutta kolmen vuorokauden ajan.

Samalla SpaceX valmistautuu tekemään ensimmäinen koelennon uudella, jättimäisellä raketillaan Teksasiin rakentamastaan omasta avaruuskeskuksesta. Isot otsikon avaruusturisteista mediassa kätkevät taakseen suuren ja mullistavan muutoksen, joka saattaa toteuttaa SpaceX:n perustaneen Elon Muskin pitkäaikaisen haaveen ihmisten lähettämisestä Marsiin hyvinkin pian.

Tiedeykkösessä otetaan Musk ja SpaceX suurennuslasin alle. Miten Elon Musk on onnistunut tekemään näin menestyksekkään avaruusyhtiön? Mikä tekee SpaceX:stä niin erikoisen? Mitä avaruuslentomaailmassa oikein on tapahtumassa?

Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen, joka jututtaa ohjelmassa SpaceX:n toimia läheltä seurannutta ja siitä kirjan juuri julkaissutta avaruustoimittaja Eric Bergeriä.

Vaihdetaanko labrojen poistogeeniset hiiret suomalaisiin, joilla on vastaavat sammuneet geenit?

ti 14.9. klo 12.10–13.00

Voidaanko tutkimuksissa käytetyt poistogeeniset hiirimallit vaihtaa suomalaisiin, joilla on sammuneita geenejä? Entä mikä tekee suomalaisten geenivaroista luonnonvaran? Suomalaisten eksoottisesta perimästä löytyy sammuneita geenejä helpommin kuin monista muista. Kaikissa ihmisissä on sammuneita geenejä, mutta suomalaisten väkimäärää ja geeneettistä monimuotoisuutta on karsittu monta kertaa pullonkaulojen kautta. Meillä henkiin jääneiden jälkeläisillä on enemmän keskenään samanlaisia riski- ja suojageenejä, kuin leutojen olojen isoissa geneettisesti monimuotoisissa populaatioissa. Nälkävuosista selvisi hengissä vain osa populaatiosta, ja meillä on heiltä peritty silloisten olojen mukaan valikoitunut perimä.

Sammuneet geenit eivät toisaalta tee mitään, kun ne eivät tuota proteiineja kuten normigeenit, mutta vaikka ne eivät tee mitään näkyvää, niin jollain konstilla ne suojaavat silti kantajiaan. Meiltä geneettisesti eksoottisilta suomalaisilta on löydetty sammuneita geenejä, jotka suojaavat mm. glaukoomalta, sydän-verisuonitaudeilta tai diabetekselta

Tiedeykkösessä puhutaan sammuneista geeneistä ja geenitutkimuksesta alan professoreiden kanssa. Professori, tutkimusjohtaja Aarno Palotie ja biometrian professori Samuli Ripatti työskentelevän Suomen molekyylilääketieteen instituutissa FIMM:issä ja suomalaisten geenien parissa FinnGen-tutkimushankkeessa. Toimittaja on Leena Mattila.

Söderfjärdenin meteoriittikraatterin uusi sedimenttikivilöytö avaa törmäyksen syntyä yli 500 miljoonan vuoden takaa

ti 31.8. klo 12.10–13.00

Vaasan lähellä sijaitseva Söderfjärdenin törmäyskraatteri on Suomen parhaiten säilynyt meteoriittikraatteri ja se on lähes alkuperäisessä asussaan. Onko kysymyksessä siis Suomen kaunein meteoriittikraatteri? Nykyään noin kuusi kilometriä halkaisijaltaan oleva entinen merenlahti on vaikuttava peltoaukea, jota kraatterin reunat ympäröivät. Juuri eteläisessä kraatterin reunassa paljastui kallioperää, kun Maalahden kunta perustaa sinne uutta asuinaluetta.

Kraatterin yleisökeskuksessa Meteoriihessä toimii aktiivinen kivien etsintäjoukko. Tämä kuuden hengen ryhmä suuntasi kulkunsa uuden asuinalueen rakennuksille, ja teki sieltä harvinaisen löydön: ikivanha, vajaa kaksi miljardia vuotta vanha, peruskallio on lävistetty noin 500 miljoonaa vuotta vanhoilla sedimenttikivijuonilla. Tällaiset sedimenttikivijuonet ovat ainutlaatuisia Suomen luonnossa, koska jääkaudet ovat kuluttaneet ne pois. Nämä muodostumat avaavat törmäyshetken historiaa. Lisäksi kivistä on löydetty myös fossiilien jäänteitä, joita aiotaan tutkia lisää.

Toimittaja Teija Peltoniemi tapasi Söderfjärdeini meteoriittikraatterissa kiviä etsineestä ryhmästä geologit Satu Hietalan ja Peter Edénin sekä Meteoriihen jaoston puheenjohtajan, meteorologi Matts Andersénin.

Kuva. Kellertävä sedimenttikivijuoni halkoo ikivanhaa graniittista peruskalliota Söderfjärdenin meteoriittikraatterin reunalla uudella asuinalueella Maalahdessa. Meteoriihen Matts Andersén on kirjoittanut kiveen toiveen, että kyseinen alue säästettäisiin maansiirtotöiltä. Valokuva Satu Hietala.

Antiikin Roomassa luotiin esikuva etelä-eurooppalaisen miehen ulkonäölle ja naisten hiuksilla tehtiin politiikkaa.

pe 27.8. klo 12.10–13.00

Muinainen Rooma oli suuri valtakunta, jonka voima kesti pitkään. Yksi Rooman perinnöistä on vaikutus sekä miesten että naisten ulkonäköön, tosin tulkintoja ulkoisesta olemuksesta oli monenlaisia. Siinä missä gallialaiset olivat kampaamattomia barbaareja ja germaanit leikkaamattomia, roomalaiset luottivat kohtuuteen ulkonäön hoidossa. Naisten ja miesten piti olla puhtaita, mutta yletöntä huomiota ulkonäölle tai vaikkapa itämaisten hajuvoiteiden runsasta lotrausta ei katsottu hyvällä.

Roomalainen kaupunki Pompeiji tuhoutui Vesuviuksen purkauksessa vuonna 79. Tuhkakerroksen alla oleva hohkakivi on pitänyt metallin, keramiikan ja lasin yllättävän hyvässä kunnossa, vaikka orgaaninen aines on hävinnyt. Nämä taloista löytyneet tavarat kertovat tutkijoille tuon ajan roomalaisten elämästä. ”Ulkonäön hoitoon liittyvät tarvikkeet ovat avanneet ovia roomalaisten naisten ja miesten kaunistautumiseen”, kertoo klassisen arkeologian dosentti ja Suomen Rooman Instituutin uusi johtaja Ria Berg. Minkälainen tarina aukeaa muinaisista hiuspinneistä, hajuvesipulloista, voidepurkeista ja peileistä? Miten yhteiskunnallisesta asema ja politiikka näkyy niistä? Miksi alfauros Herculeksen varusteet koristavat kauniin hopeapeilin kädensijaa?

Oma lukunsa on naisten hiukset ja niiden laittaminen. Roomalaisten valloitusretket Egyptiin ja Kreikkaan näkyivät naisten hiuksissa. Keisarien vaimot haastoivat tai tukivat valloitettujen alueiden hiustyyliä. Esimerkiksi Keisari Augustuksen vaimo Octavia haastoi Kleopatran tukkatyyliä. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Valokuvassa Pompeijista löytynyt hopeinen käsipeili. Sen kädensijassa on koristeena Herculekselle kuuluva leijonantalja. Kuva. Ria Berg (a) Ministero della Cultura

Kuu on maapallolle kosminen lottovoitto

ti 24.8. klo 12.10–13.00

Nykykäsityksen mukaan oli vain pienestä kiinni, että kuu ja maa törmäsivät toisiinsa yli neljä miljardia vuotta sitten. Nyt maa ja kuu ovat toisilleen kuin vanha aviopari, ne ovat vaikuttaneet toisiinsa koko pitkän yhteisen historiansa ajan.

Jos onnekasta törmäystä ei olisi tapahtunut, maapallolla tuskin olisi elämää. Kuu on muokannut olosuhteita maapallolla elämälle suotuisaksi monin eri tavoin. Kuun merkityksestä meille ja maapallolle kertoo geologian dosentti, yli-intendentti Arto Luttinen Helsingin yliopistosta Luomuksesta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.