ellee arkkadah

Yle pienoiskoossa kolmella saamen kielellä. Saamelaisten ääni – Sámi jietna.

Yle Sámi Radio

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

Yle Sámi veaigesátta golmma sámegillii.
Yle Sääʹm jeäʹǩǩespeeiʹv-vuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
Yle Säämi ehidispeivivuolgâttâs kuulmâ sämikielân.

Dearvva! Tiörv! Tierva!

NRK Sapmi

SR Radio Sapmi

Gielladoaimmahat almmuha odne lávdespealu, mobiilaspealu ja digigirjjiid anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegillii, dain muitala Petra Kuuva. Mánnu mánáidkulturguovddáš fas ávvuda 15 jagi doaimmas ja rahpá govvačájáhusa, dain muitala Petra Biret Magga-Vars. Studios Jouni Aikio

Yle Sámi iđit - iiđeed - tue'les

Yle Ođđasat Sápmi.

Yle Sámi radioođđasat sámegillii.

Yle Oddasat Sápmi

Buorre idit Sápmi

Jieʹlli Arkiiv

Musihkkaboddu

Ellee arkkadah

Binna Bánna juohke bearjadaga diibmu 10.00-10.30 ja nuppádassii mánnodagain diibmu 14.00-14.30

Binna Bánna

bearjadat dmu 10.00

binna bánna

Pohjois-, inarin- ja koltansaamenkielinen lastenohjelma.

Bearjadat dmu 10.00

Binna Banna (Sápmi)

Čoahkkinbeavdegirjjit ádjánit Ruoŧa Sámedikkis, dan imaštallá Olle Lundin. Árktalaš guovllu eallin ja biras ovdan stuorra čoahkkimis Roavvenájárggas, Sámiráđi ovdaolmmoš Åsa Larsson Blind jođiha ságastallamiid. Luonddu gal juolloge suodjalit, muhto oaččošedje maid báikki olbmuin jearrat, oavivlda girječálli Inger-Mari Aikio (govva: Vesa Toppari) Buolbmatjávrris. Duohtavuohta- ja soabadan komiššuvdna ásaheapmi boahtá dál Sámedikki ja nuortalaččaid giličoahkkima ovdii, Tiina Sanila-Aikio ja Veikko Feodoroff kommenttat. Queering Sápmi -čájáhusas muitala Runar Myrnes Balto. Biebmokultuvrabálkkašumi vuittii Máret Rávdná Buljo. Studios Lars Ola Marakatt, Thoralf Balto ja Jouni Aikio.

vapsten dikki oassebealit, mániádfilmmaid bokte oahppá gielaid

buorre idit sápmi

Dikkis vuostálagaid Vapsten čearru ja Vapsten Lappby -searvi, olbmot geat eai leat čearu miellahtut. Sámedikki stivrra várreságadoalli Lars Miguel Utsi čuovvu gearregiid. Vapsten-áššis gullojit vel Eivind Torp ja Jan Södergren. Nuortasápmelaš Tuomas Kiprianoff áŋgiruššá guollečáziid buorideami ovdii, báikkálaš čáhcefápmolágádussii unnán šat dárbu. Jikŋon II filmmas oktan jietnan lea neavttár Mikkel Gaup, dasa lei gul álki searvat. Valástallanlihtu SVLN jođiheaddji Ole Einar Hætta deaivvada Sámedikkiin. Giellabargi Mikkel Rasmus Logje muitala mo son oahpai suomagiela mánáidfilmmain. Studios Marianne Boine, Kjell Marainen ja Jouni Aikio.

Vapsten dikki oassebealit, mániádfilmmaid bokte oahppá gielaid

vuossárga dmu 8.00

Vuossárga dmu 8.00

girjjálašvuođa dagut, sámegiela sajádat ja nuoraid čállingilvu

Nuoraid čálllingilvu álgá Sámiráđis, das muitala várrepresideanta Christina Henriksen. Girjjálašvuođaprofessor Vuokko Hirvonen nammaduvvui gudnidoavttirin Ubmi universitehtas. Oahpaheaddji Helena Valkeapää bargan guhká sámegiel biibbalteavsttaiguin, illuda go čála lea dál áddehahtti. Sámegiela dili árvvoštallá vuosttas amanuensa Harald Gaski. Ingá Rávná Eira ságat girjemárkaniin Frankfurtis. Norggas álbmotregisterii beassá dál almmuhit dieđuidis sámegillii, Sámedikki presideanta Aili Keskitalo čilge mo dat doaibmá. Studios John Einar Eira, Ánne Rávná Allas ja Jouni Aikio.  

Girjjálašvuođa dagut, sámegiela sajádat ja nuoraid čállingilvu

gaskavahkku dmu 8.00

Gaskavahkku dmu 8.00

sáravuomi ja vapsten čearuid diggeáššit, vuorkádávviriid máhcaheapmi ja spábbačiekčan

Sáravuopmi ja Norgga stáhtta dikkis Romssas, duogáža čilge jurista Ánde Somby. Nu daddjon Vapsten diggeášši ges Likšus, das gulat Eivind Torp, Björn Jonsson, Lisa Omma ja Torkel Stångberg oainnuid. Sámediggi deaivvada Norgga boanddaidservviin, dás muitala Silje Karine Muotka. Vuorkádávviriid máhcaheapmi Sápmái orru lassáneamen, Sámemusea Siidda amanuensa Anni Guttorm (govven: Sara Wesslin) studioguossin. Spábbačiekčanságain gullat Svein Ole Sandvik ja Marja Sofie Holmestrand Hætta. Studios Marianne Boine, Kjell Marainen ja Jouni Aikio.    

Sáravuomi ja Vapsten čearuid diggeáššit, vuorkádávviriid máhcaheapmi ja spábbačiekčan

muituičuohcci filbmavásáhus sámii los angelesis, konfirmašuvdna ja gásttadoalut duodje- ja govvačájáhusas

Sámedikki stivralahtuin sierra oainnut das galgetgo kommenteret Vapsten diggeášši. Ságat Jikŋon II -animašuvdmafilmma vuosttaseahkedis Los Angelesis, gullat Per Olof  Nutti ja Aili Keskitalo, sihke nieddažiid Elle Marge Nutti ja Ingá Risten Nystø Keskitalo vásáhusa ja árvvoštallama filmmas.Maarit Magga (govva: Nilla-Máhtte Magga) muitala duodje- ja govvačájáhusas man lea čohkken Nilla-Máhtte -fulkkiin. Čájáhus rahpasa eahkedis Eanodagas. Sáhka lea maiddái návddiin Norrbottenis ja Norgga Sámedikki bušeahttaárvalusas. Studios Marianne Boine, Kjell Marainen ja Jouni Aikio.   

Muituičuohcci filbmavásáhus sámii Los Angelesis, konfirmašuvdna ja gásttadoalut duodje- ja govvačájáhusas

buohkaide rabas sámegielaid oahppodiimmut, davviriikalaš girjjalašvuođabálkkašupmi, tromsa il

Disdaga Buorre iđit Sápmi -sáddagis lea sáhka earret eará das go buohkaide rabas sámegielaid oahppodiimmut álge. Sámegielaid gáiddusoahpahus -fidnu Sámediggi ja Sámi oahpahusguovddáš lágidit buohkaide rabas sámegiela diimmu sihke davvisáme-, nuortalaš- ja anárašgillii. Oahppodiimmut leat dárkkuhuvvon vuođđoskuvlla ja nuppi dási oahppiide, muhto daidda sáhttet oassálastit buohkat.
Sámegielaid gáiddusoahpahus -fidnu prošeaktahoavda Eila Tapiola muitala eanet áššis.
 Sáhka lea maiddái das gii oačču dán jagáš davviriikalašráđi girjjálašvuođabálkkašumis.

Sáddaga lágidit: Thoralf Balto, Karen Eira ja Inger-Elle Suoninen

Buohkaide rabas sámegielaid oahppodiimmut, davviriikalaš girjjalašvuođabálkkašupmi, Tromsa IL

ođđa nuoraidromána, nuoraid astoáiggedoaimmat, fáddán maiddiá váldi ja soahti

Liehppá goarrun kurssas Upmis muitala Sara Hermansson. Save Sápmi lea nuoraidromána mas beassat čuovvut Save árgabeaivvi, girjji lea čállán Elin Marakatt. Sámenuoraid astoáiggedoaimmat ja vuordámušat, Sámedikki nuoraidráđđi ságajođiheaddji Risten Mustonen muitala sin čielggadeamis. Nuorat Britt-Ingá Näkkäläjärvi ja Sáránne Näkkäläjärvi sávvaba sámegielat doaimmaid, eandalii spáppaspealuid ja eará lihkademi. Su soahti ii noga goassige, losses soahteáiggi muittuin Eli Richardsen. Olmmošrivttiid ollašuvvama máilmmis vihkkehallá jurista Ánde Somby. Studios Marianne Boine, Jouni Aikio ja Kjell Marainen.

Ođđa nuoraidromána, nuoraid astoáiggedoaimmat, fáddán maiddiá váldi ja soahti

sámi musihka bargobádji, álgoálbmotnuoraid konferánsa roavvenjárggas, aslak paltto muitala dokumeanttastis, skábmavuoddján

Buorre iđit Sápmi -sáddagis lea sáhka Sámi musihka barjobájis mii ordnejuvvo Bådåddjos, Roavvenjárggas Arctic leader summit lágida vuosttaš geardde álgoálbmotnuoraid konferánssa, filbmadahkki Aslak Paltto muitala su dokumeanttas Badjealbmá čalmmiiguin. Sáhka lea maiddái logat Skábmavuoddján Kárášjogas.

Sáddaga lágidit Marianne Boine, Karen Eira ja Inger-Elle Suoninen.

Sámi musihka bargobádji, álgoálbmotnuoraid konferánsa Roavvenjárggas, Aslak Paltto muitala dokumeanttastis, Skábmavuoddján

maŋŋebárga dmu 8.00

Maŋŋebárga dmu 8.00

giellabálkkašupmi ja sámi girjjálašvuohta giellavahkus, sámi valástalliid čalmmustahttin 

Giellavahkku orru lihkostuvvan, árvala Aili Keskitalo. Gonagasa galledeami oktavuođas giellabálkkašumi fidnii Ánne Márjá Guttorm Graven. Rávvagiid dasa mo gávpogis geavahit sámegiela addá Elle Nystad, oslovelaš Kristine Ballari gávpoga ođđa namas. Sámi valástalliid čalmmustahttimis Sunna Kuoljok Lind ja Nils Gustav Labba. Sápmi oidno bures álgoálbmotjagi girjemárkaniin Helssegis, mielde Helga West ja Inger-Mari Aikio ja Pirita Näkkäläjärvi (govas). Felgen Orkester almmuha skearru, illuda Nils Mikael Hansen. Studios Thoralf Balto, Ánne Rávná Allas ja Jouni Aikio.       

Giellabálkkašupmi ja Sámi girjjálašvuohta giellavahkus, Sámi valástalliid čalmmustahttin 

giela sáhttá gáhttet máŋgga láhkai, gonagas boahtá sápmái

Čájáhus Sámi valástalliin gudnejahttá su eatni, illuda Margaretha Voss. Su leallin lea sámegiella, árvala Arla Magga (govas) guhte lea bajásšaddan sámegielain ja bargá dál gielain. Sámegieal geavaheami rávvemis gávpogis Lásse Juhán Helander ja nuoraide eallinrávvagat maiddái golmma sámegillii dál neahtas, das muitala Kati Eriksen. Áile Jávo ja Zoja Nosova almmuheaba máinnasgirjji davvisámegillii ja nuortlašgillii Murmanskkas. Sámegieloahpahus Staares illá fitnašuvvá, sálloša Evelina Solsten. Majestehtalaš gonagas galleda Kárášjogas, maid dat mearkkaša sátnejođiheaddjái Svein Atle Somby ja skuvlamánáide. Studios Thoralf Balto, Jouni Aikio ja Ánne Rávná Allas.  

Giela sáhttá gáhttet máŋgga láhkai, gonagas boahtá Sápmái

šátten, oahppu ja oslove sihke giellavahku eará fáttat

Giella-chat, čátten lea maid okta fálaldat mainna hástalit sámegiela geavaheapmái, das muitaleaba Mikkel Rasmus Logje Norgga Sámedikkis ja Paulus Kuoljok Ruoŧa Sámedikkis. Tauno Ljetoff (govas) ságastallá das mo nuortalašgiela oahppu rávesolmmožin reivdadii su eallima. Girjelágádus almmuha realfágas sámegielat applikašuvnna, das muitala Seija Guttorm. Giellavahkku sáhtašii vaikko juohke jagi, dan suokkardalla sámediggeráđđi Silje Karine Muotka. Oslo lea dál Oslove sámegillii, dán nama smáhkedalla oslovelaš Aili Guttorm. Studios John Einar Eira, Ánne Rávná Allas ja Jouni Aikio.   

Šátten, oahppu ja Oslove sihke giellavahku eará fáttat

gákteseminára divttasvuonas, sámebearraša árga, sámi allaskuvla 30-jagi, hállemasdoalut, guovdageainnus ođđa sátnejođiheaddji

Duorastaga Buorre iđit Sápmi -sáddagis gullat ságaid earret eará das go Sámi allaskuvla deavdá 30-jagi, Sáhka lea maiddai julevsámegávttis ja sámebearraša árggas. Dan lassin Sverre Porsanger muitala manin leat hállemas doalut. 
Hans Isak Olsen lea Guovdageainnu suohkana ođđa sátnejođiheaddji ja gullat maiddái su dán sáddagis. 

Sáddaga lágidit Thoralf Balto, Karen Eira ja Inger-Elle Suoninen


Gákteseminára Divttasvuonas, Sámebearraša árga, Sámi Allaskuvla 30-jagi, hállemasdoalut, Guovdageainnus ođđa sátnejođiheaddji

dálmma diggeášši, mátkeealáhus, álgoálbmotgielaid jahki, nuoraidgirjjit, vloggen ja bággojohtin

Dálmma čearu diggeášši lea dál hoavvarievttis, sámi vuoigatvuođat govddážis. Áššis gullat dál Karl Larsson, Mikael Ruotsi, Åsa Larsson Blind, Marita Stinnerbom ja Lars-Jon Allas. Mo manná mátkkoštanealáhusas, Kirsten Ellinor Guttorm Utsi ealáhussearvvis. Álgoálbmotgiellajagis álgá leat oktiigeasu áigi, Sámedikki presideanta Aili Keskitalo. Sohppar-ráiddu nuoraidgirjjiid suomagillii jorgala Kaija Anttonen. Álggii sámegielat vloggerin amas iežas sámegielmáhtu hedjonit, muitala Britt-Inger Ruotsala. Dološ bággojohtimiid váikkuhusain Per Erik Kuoljok ja Sámi oahppoplánain Mikkel Eskil Mikkelsen. Studios Ánne-Rávná Allas, Jouni Aikio ja Thoralf Balto. 

DÁlmma diggeášši, mátkeealáhus, álgoálbmotgielaid jahki, nuoraidgirjjit, vloggen ja bággojohtin

sámeáššiid ráđđádallanbeaivvit, ruoššas álgoálbmot olmmošvuoigatvuođa searvi galgá heaittihit iežas doaimma

Buorre iđit Sápmi -sáddagis lea sáhka earret eará das go Suomas leat leamašan sámeáššiid ráđđádallanbeaivvit, Ruoššas fas álgoálbmot olmmošvuoigatvuođa searvi galgá heaittihit iežas doaimma. Sámeskuvllas 95 proseantta oahpaheddjiin leat nissonolbmot. Vilhelmina davvi čearus lea lohpi báhčit  guhtta albasa.

Sáddaga lágidit Karen Eira, Thoralf Balto ja Inger-Elle Suoninen 


Sámeáššiid ráđđádallanbeaivvit, Ruoššas álgoálbmot olmmošvuoigatvuođa searvi galgá heaittihit iežas doaimma

vapsten diggeášši, jikŋon ii ja eará filbmaságat, njuorggán skuvlaplánat ja loabat ávvuda

Diggeášši: Vapsten čearru buvttii ovdan oainnus, Per Magnusson ja Eivind Torp. Jikŋon 2 čájehuvvo eahkedis Los Angelesis, Ella Marge Nutti ja Aili Keskitalo vuordiba oaidnit maid "násttiid". Máret Inger Anti bovdejuvvon Lulli-Sámi filbmafestiválii, Sámi allaskuvla maid rámis filbmaovdánumis, muitala Liv Inger Somby. Njuorggámiige huksejuvvo ođđa skuvla, dat lea Ohcejoga gielddas juo goalmmát skuvlahuksenbargu, muitala Markku Porsanger. Loabat ávvuda go leamaš logi jagi sámesuohkanin. Lars Joar Halonen ja Hege Rollmoen. Studios Marianne Boine, Kjell Marainen ja Jouni Aikio.  

Vapsten diggeášši, Jikŋon II ja eará filbmaságat, Njuorggán skuvlaplánat ja Loabat ávvuda

bággojohtimis filbma, álgoálbmotnjunnožat čoahkkanan, sámi opera lihkostuvai kanádas

Bággojohtin 100 jagi dassá lea dehalaš oassi historjjás, muitala buvttadeaddji Sara Omma Simma SVT Sámis. Árktalaš álgoálbmotnjunnožat leat čoahkis Roavvenjárggas, Sámedikki nubbi várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso mielas bures lágiduvvon ollislašvuohta. Jahkegirjji almmuheapmi lea stuorra dáhpáhus, studios Gudrun Eriksen Lindi. Sámi opera menestuvai Kanádas, rámida Rawdna Carita Eira. El-biila lea buorre buollašis maid dáhkida geavaheaddji Lars Robert Helander. Sáhka maid Sámi immateriála kulturárbbis, Silja Somby muitala mas dál lea sáhka. Studios Thoralf Balto ja Jouni Aikio.

Bággojohtimis filbma, álgoálbmotnjunnožat čoahkkanan, Sámi opera lihkostuvai Kanádas

fáddan sámedutkan, oahpahusáššit, seksualitehtas hállan ja gilvočuoiganáigodaga álgiin

Sámi dutkamii dárbbašuvvo eanet ruhta, guldal Lars Miguel Utsi jearahallama. Seksualitehtas, dan rievdamis, veagalváldimis ja jávohisvuođas dáin áššiin hállá Ane Margrethe Ugelvik, politihkkáringe. Sáhka maiddái sámegiela oahppamis Tampere gávpoga vuođđoioahpahusas, Jan Saijets ja Seija Ranttila. Nuortasámegiela universitehtaoahpuin, Ánne-Sire Länsman ja gilvočuoigi Aslak Ole Eira dálvvi álggahangilvvuin Olosduoddaris. Studios Thoralf Balto, Jouni Aikio ja Ánne Rávná Allas.

Fáddan sámedutkan, oahpahusáššit, seksualitehtas hállan ja gilvočuoiganáigodaga álgiin

birasáššit ja luonddu gáhtten, duohtavuohta ja soabadeapmi sihke biebmokultuvra

Birasáššit ja luonddu gáhtten, duohtavuohta ja soabadeapmi sihke biebmokultuvra

Yle Sámi veaigesátta golmma sámegillii.
Yle Sääʹm jeäʹǩǩääpeeiʹv-vuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
Yle Säämi ehidispeivivuolgâttâs kuulmâ sämikielân.

museo siida čáitálduv vuáváámeh  já káidus oppâtiijmeh

dearvva! tiörv! tierva!

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
Arkkitehti Harri Koskinen já Siida Luándukuávdáá čáitálduv proojeekt hovdâ Kirsi Ukkonen muštâlává magareh vuáváámeh láá Siidan puátimin. 
Petra Kuuva muštâl sämikielâ káidus opâttâstiijmest.    
Studiost Erkki Gauriloff já Anja Kaarret. 



Museo Siida čáitálduv vuáváámeh  já káidus oppâtiijmeh

ásllaga á-studio

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

Yle Sámi veaigesátta golmma sámegillii.
Yle Sääʹm jeäʹǩǩespeeiʹv-vuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
Yle Säämi ehidispeivivuolgâttâs kuulmâ sämikielân

Ásllaga Á-studio

kielâpiervâl piäju kielâokko, uáppest máttáátteijen já nuorâi nettisiijđoh 

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
Anarâškielâ kielâpiervâl, Piäju, jođetteijee Tiina Lehmuslehti lii kielâoho kunnen ornim jyehi piäiván monnii kielâ fáádá sii piervâlân. Tauno Ljetoff  lii opâttâllâm nuorttâlâškielâ já lii tääl jo máttátmin nuorttâlâškielâ. 
Kati Eriksen muštâl uđđâ nuorâid uáivádum nettisiijđoin, moh láá onne almostum. Studiost Anja Kaarret já Erkki Gauriloff. 



Kielâpiervâl Piäju kielâokko, uáppest máttáátteijen já nuorâi nettisiijđoh 

škovlâviste ääših já mobil-spellâ 

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
Aanaar já Ucjuuvâ škovlâloonjáin Aanaar kundá čuovviittâshovdâ Ilkka Korhonen, Ucjuuvâ kundáást Markku Porsanger, Vuokko Tieva-Niittyvuopio já huksejee Ville Kettunen.
Petra Kuuva muštâl uđđâ mobil-speelâst lii lii tääl almostum kuulmâ sämikielân.   
Studiost Anja Kaarret já Erkki Gauriloff. 



Škovlâviste ääših já mobil-spellâ 

meesuh, seminaar, kielâtiijmeh já studiokyessi 

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
Studio kyessin anarâškielâ seervi mediapargee Fabrizio Brecciaroli.
Varpu Falck  Spirit of Inari-seminaarist Anarist.
Syejimarkkâneh algii Anarist. 
Oopâ sämikielâ tiijmest tiijmijn, tiijmij keksieijee Petra Kuuva,  uárnejeijee Kaisa Tapiola já uáppee Outi Paadar. Studiost Anja Kaarret.    



Meesuh, seminaar, kielâtiijmeh já studiokyessi 

sänikirjeh já nuorttâlâš kielâkurssâ

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
Nuorttâlâškielâ kielâkuursâst Markus Juutinen já Erja Wiltse. Kurssâ lii  Oulust
Sämikielaalijn sänikiirjijn muštâleh, nuorttâlâškielâ sänikirjeest Eino Koponen, tavekielâ sänikirjeest Pekka Sammallahti já Sämitigge oppâmateriaal čällee Hannu Kangasniemi. Studiost Erkki Gauriloff já Anja Kaarret.  
 



Sänikirjeh já nuorttâlâš kielâkurssâ

voorâluovâttem já perrui argâ

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
Voorâluovâdmist  Martina Huovinen, Tiina Lehmuslehti já Willy Toiviainen.
Säämi perrui aargâ-seminaarist Risten Rauna Magga, Pispe Jukka Keskitalo já Maisa Kantola.
Studiost Anja Kaarret já Erkki Gauriloff



Voorâluovâttem já perrui argâ

oskoijjâ, helsig kirjemeesuh, womex- maailm muusiktápádume

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
Kirkkohiärrá Päivi Aikasalo muštâl maggaar oskoijjâ lii  Utsjuuv kirhoost lávurduv já pasepeeivi koskâsii iijâ.
Pirita Näkkäläjärvi muštâl Helsig kirjemeesuin.
Wimme Saarist lii onne Tamperest WOMEX-muusiktápáduumeest konsert. 


Oskoijjâ, Helsig kirjemeesuh, Womex- maailm muusiktápádume

säämimuseo siida ovdâsvástádâsmuseon, nuoraitooimah servikuudijn 

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
Museo Siida hovdâ Sari Valkonen Studio kyessin. 
Nuorâitooimâin, Leena Fofonoff ortodoksilijn nuorâitooimâin. Alkesi Riikonen Iänoduv tooimâin. Ville Orjala Ucjuuv tooimâin. 
Tiina Lehmuslehti sämikielâlii partiost.
Studiost Erkki Gauriloff, Anja Kaarret.     



Säämimuseo Siida ovdâsvástádâsmuseon, nuoraitooimah servikuudijn 

čääʹcc, aarktlaž aaʹššid

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
Annukka Puro-Tahvanainen maainast Aanarjäuʹrr Čääʹcc šlaajj pirr. Pekka Fofonoff maainast Njeʹǯǯjäuʹrr kueʹll šeellmõšâstt. Pâʹsspeivva lij konseʹrtt koʹst mieʹldd lij Heli Aikio.       
Studiost Anja Kaarret ja Erkki Gauriloff.

Čääʹcc, aarktlaž aaʹššid

kielâsaavah, jurgâlem, tulkkum já kielâsirdem 

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
Studiokyessin Sáárá Seipiharju, Giellagas-uáppee Anarist čohčâluámust.  
Helena Valkeapää muštâl ráámmát jurgâlmist. 
Kati Eriksen muštâl, maht kielâ sirdem perruu siste luhostuvvoo. 
Jurgâlmist Peter Cullay já Tiisu-Maria Näkkäläjärvi. Studiost Anja Kaarret já Erkki Gauriloff 



Kielâsaavah, jurgâlem, tulkkum já kielâsirdem 

kirjemeessuh, womex-tápádume, kielâsaavah

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
Helga West lii Helssig kirjemeessuin, Hildâ Länsman lii Tampereest womex-aalmug- já algâaalmug muusiktápáduumeest. Johanna Alatorvinen, sämitigge viestâdemčällee, muštâl sämikielâlijn kielâmateriaalijn moh láá. Arla Magga muštâl sämikielâst. Studiost Anja Kaarret já Erkki Gauriloff.



Kirjemeessuh, WOMEX-tápádume, kielâsaavah

loostah

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
Nuorttaš loostâst muštâl Satu Mosnikoff, vuárkkámaainâs ivveest  1978 já -84. 
Petter Morottaja muštâl onnáá peeivi anarâš lostâi tiileest. 
Antti Kokkonen Lapin Kansa-loostâst.
Katja Keskitalo Enonteiön sanomat- loostâst já Inarilainen já Sompio-loostâst Jari Haavisto. 
Studiost Erkki gauriloff já Anja Kaarret.



Loostah

jikŋon 2, kove čáitáldâh, marko-eeči 

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
Jikŋon 2 párnáikove lii čaittum Amerikkast Los Angelesist tast Tiina Sanila Aikio, sun lii tobbeen pääihi alne keččâm taan kove. Susanna Guttorm vuárdá pääihist, Anarist kuás piäsá taan uáiniđ.
Tuájár Maarit Magga muštâl suu já Nilla-Máhtte Magga kovečáitálduvâst, mii lekkâs onne Hettast. 
Maht viiđâ päärni eeči Marko Tervaniemi vittâ eejipeeivi.Studiost Anja Kaarret.



Jikŋon 2, kove čáitáldâh, Marko-eeči 

pyeccee turisteh 

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
Aanaar sosiaal-- já tiervâsvuođâ hovdâ Jaakko Seppänen  muštâl maht turistij lasanem vaikkut Aanaar tiervâsvuođâkuávdásân. Jođetteijee tuávtir Outi Liisanantti muštâl maht sesonki lasseet pargo tiervâsvuođâkuávdáást. 
Aanaar Kultahovi hooteel hovdâ Kaisu Nikula muštâl kuus sii kyesih maneh jos puáccájeh.
Ucjuuvâst Petteri Valle muštâl maht sist lii turistij tuáhtárân peessâm uárnejum. 
Studiost Anja Kaarret já Erkki Gauriloff



Pyeccee turisteh 

maŋŋebárga dmu 14.30

Maŋŋebárga dmu 14.30

tuotâvuotâ já sovâttâllâmkomissio já luándusuojâlem kuávlu 

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
Tuotâvuotâ já sovâttâllâmkomissio asâttem ovdán. Ääšist Sämitigge sahâtuállee Tiina Sanila-Aikio, 
Nuorttâlij ovdâolmooš já Sämitigge jeessân Veikko Feodoroff, Siss-äšši minister Maria Ohisalo, Sämitigge nubbe värisaavâštuállee Tuomas Aslak Juuso, Anarâšâh ry seervi saavâjođetteijee Anu Avaskari já Hanna-Maaria Kiprianoff, sun lii jottáám škovliittâs taan sovâttâllâm áášán, mon Lappi ollâopâttâh ornij.  
Inger-Mari Aikio, Ima, Njuárgámist, muštâl maid mielâid sun lii luándusuojâlem kuávluin.     
Studiost Anja Kaarret já Erkki Gauriloff.



Tuotâvuotâ já sovâttâllâmkomissio já luándusuojâlem kuávlu 

Máddin ássi sápmelaččaid identitehtas ja váikkuhanvejolašvuođain sámeservodagas sihke gávpogiid sámeservviid doaimmas ságastallet Oslo sámesearvvi ságadoalli Ragnhild Nystad, Helsset sámesearvvi ságadoalli Helvi Nuorgam-Poutasuo, Stockholmma sámesearvvi ságadoalli Lars Matto Tuolja, studeanta Inga Britt Blind Stockholmmas, girkohearrá Nilla Outakoski Loviiissas ja gávpothoavda Samuli Porsanger Raisios. Sáddejuvvon vuosttas geardde 2.6.1978.
Doaimmaheaddji: Sulo Lemet Aikio

Ealli arkiiva

máŋggagielatvuođas ja gielalaš bajásgeassimis áššedovdin aimo aikio, 2000

ealli arkiiva

Vuorkáságain dávistat giellavahku hástalussii. Sáhka lea mánáid gielalaš bajásgeassimis. Sámi radio Ságastallamat-prográmmaráiddus ođđajagimánus 2000 áššedovdin lei oahpaheaddji Aimo Aikio. Sus lea oahpaheaddjivásáhus sierra oahppodásiin. Aimo Aikio lea guhkit áigge oahpahan Sámi allaskuvllas sámegielat oahpaheaddjistudeanttaide pedagogihkkafága ja lea čállán bajásgeassimis lisensiahtabarggu namain "Sápmelaš eallinpolitihkka". Sus leat almmustuvvan maiddái oahpahus- ja bajásgeassinsuorggi girjjit "Olbmo ovdáneapmi" jagis 2000 (Davvi Girji)  ja "Olmmoš han gal birge" jagis 2010 (Čálliid Lágádus). Dán radioságastallamis doaimmaheaddjin lea Ritva Torikka. Loahpas gullat Alfreda ja Niillasa rievssatbivdofearána. 
  

Máŋggagielatvuođas ja gielalaš bajásgeassimis áššedovdin Aimo Aikio, 2000

juoigi biret elle balto jearahallamat, 1977 ja 1987

Duorastat dmu 10.00

Vuos Ingá Juuso Eira jearahalla Biret Elle Balto go sus lea almmustuvvan juoiganskearru, jahki lei  1977. Dás gullat luđiid skearrus: Buolbmát bártnit, Bojá Biret, Bier Báltto Hánsa ja Biret Máret.
Nubbin Mattis Heatta jearahalla Biret Elle Balto loahppajagis1987 ee. su máilmmimátkkiin.
Biret Elle juoigá: Biegga buvttii biegga doalvvui ja Ándde Ommon. 

Juoigi Biret Elle Balto jearahallamat, 1977 ja 1987

goddesáhpánat, sávlagat, giđđalodden ja eará luondofáttat

sámesearvvit ásahuvvojedje máddin nannet sámiid identitehta, 1978

Ealli arkiivvas gullat dál makkár luonddufáttáin Sámi radio lea muitalan álgoáiggiid go álge guhkit sáddagat, numo diibmobeallásaš Sámi ságat. Goddesáhpánat ledje valjis jagis 1970. Dan navde soapmásat goaridan guohtoneatnamiid ja fuonidan bohccuid dili. Sávlagiid ja gurpmáid vuostá lei juo dálkkas dahje boahkuheapmi 1960-logus. Sámi ságat 1971 gieđahalai ášši. Geatkki goddimii Geavu siste Ohcejogas fitnašuvai stáhtas lohpi, dan birra lei sáhka 1977. Giđđalodden ja boares beahci maid ledje Sámi ságaid fáddán, ovdamearkkat jagiin 1980 ja 1981. Mielde dáin vuorkásagain leat Johannes V. Nutti, Matti Näkkäläjärvi, Johan Blind, Nikolaus Sevä, Elle Máret Sevä, Iver Huuva, Per Holm Varsi, Antti Piera Valle ja Heaikka-Juhán Máhtte, Matti Magga.

Goddesáhpánat, sávlagat, giđđalodden ja eará luondofáttat

Sámesearvvit ásahuvvojedje máddin nannet sámiid identitehta, 1978

Yle Sámi vuoiŋŋalaš prográmma oktii vahkus. Yle Sápmin hengellinen ohjelma kerran viikossa.

Rohkos ja musihkka

sárdni: tuomo huusko, 28.10.2019

rohkos ja musihkka

Sárdni: Tuomo Huusko, 28.10.2019

sárdni: mari valjakka, 21.10.2019

Sárdni: Mari Valjakka, 21.10.2019

sárdni: hannu kangasniemi, 4.11.2019

Sárdni: Hannu Kangasniemi, 4.11.2019

sárdni: arto seppänen, 11.11.2019

Sárdni: Arto Seppänen, 11.11.2019

vuossárga dmu 10.00

Vuossárga dmu 10.00

Sohkaršohkka - juohke duorastaga 18.00 - 20.00 ja nuppádassii 18.30 - 20.30 bearjadaga. WhatsApp +358 40 190 9114

Sohkarsohkka (Sápmi)

kielâokko, lii-uv tergâdis vâi ij?

sohkarsohkka (sápmi)

Kielâokko lii táál! Sárnub kielâokko aašijn já Nuorâirääđi uđđâ sijđost. Pygálysah láá meiddei álgám já muotâ lii puáttám.

Anja duohtavuohtast Anja maainâst mon mielâin sun lii pygálysáin.
Vuolgattâsâst meiddei Interrail neidâh, kuldâl maidsun sijjân lii tápáhtum!

Studiost Sáárákáisá já Sáárá

Sohkaršohkka - juohke duorastaga 17.30 - 20.00 ja nuppádassii seamma áigge bearjadaga. WhatsApp +358 40 190 9114

Kielâokko, lii-uv tergâdis vâi ij?

halloween já säminuorâi táárbuh

Halloween lii puátimin! Kuldâl te kuullâh maggaar halloween piivtâs Jon-Erikist. Lii-uv säminuorâi eellim eresláán ko válduaalmug nuorâi eellim? Taan ääši kieđâvuššep.

Psykiatrisâš pyecceetipšoo Niilla Rahko maainâst säminuorâi tárbuin ja forgâ Interrail nieidâh láá maasâd pääihist. Maid jurduit sist láá ko mätki nohá?

Tiäđust-uv Anja duohtavuohtâ! Mon mielâin Anja lii halloweenist?

Studiost onne ubâ juávkku, Jon-Erik, Xia já Sáárákáisá

Sohkaršohkka - juohke duorastaga 17.30 - 20.00 ja nuppádassii seamma áigge bearjadaga. WhatsApp +358 40 190 9114

Halloween já säminuorâi táárbuh

interreilejeaddjit leat máhccan ruoktot ja heli lea kanadas neaktimin operas!

Interrail-nieiddat leat boahtán ruoktot! Ida ja Lifu leaba studios muitaleamen visot, mii dáhpáhuvai reaissus! 

Heli Huovinen lea Toronotos, Kanadas neaktimin cree-sámi-ovttasbarggus dahkkon operas. 

Anja rávve, mo beassá shoppenaddictionis eret! 

Studios Xia ja Jon-Erik lassin maiddái Linda!! 

Sohkaršohkka - juohke duorastaga 17.30 - 20.00 ja nuppádassii seamma áigge bearjadaga. WhatsApp +358 40 190 9114

Interreilejeaddjit leat máhccan ruoktot ja Heli lea Kanadas neaktimin operas!

juovlâskeeŋkâ, plastiikkirurgia já uđđâ sämikielâ vlog!

Äigi uástiđ juovlâskeeŋkâid lii puáttám! Sárnub maggaar skeŋkkâ lii maŋgii hyeni já tom lii vaigâdis finniđ riehtâ. Já lii-uv immateriaallâš- vâi täävvirskeŋkkâ pyereeb? Meiddei plastiikkirurgiast lii äšši.

Kyessin uđđâ sämikielâ vlogger Britt-Inger Ruotsala! Sun maainâst suu videoin já maht algâttij videoi rähtim.

Kuldâl maggaar tatuointi Anja váldáččij já maid sun lávluččij karaokest!

Studiost onne Xia, Jon-Erik já Sáárákáisá

Sohkaršohkka - juohke duorastaga 17.30 - 20.00 ja nuppádassii seamma áigge bearjadaga. WhatsApp +358 40 190 9114

Juovlâskeeŋkâ, plastiikkirurgia já uđđâ sämikielâ vlog!

Yle Sámi iđitsátta golmma sámegillii.
Yle Säämi iiđeedvuolgâttâs kuulmâ sämikielân.
Yle Sääʹm tueʹlesvuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.

mátkálaččaid váikkuhus doavtterbálvalussii, elfápmolágádusa ráhkkanit loahpahit anáris

yle sámi iđit - iiđeed - tue'les

Anáris livččii dárbu lasi doaktáriidda ja divššáriidda, mo ášši čovdet, dasa vástideaba sosiála- ja dearvvasvuođahoavda Jaakko Seppänen ja jođiheaddji daovttir Outi Liisanantti. Reporter Inger-Elle Suoninen. Studioságastallan Kirakkaköngäs (Kievŋiskuoškâ) elfápmolágádusa vejolaš loahpaheamis ja guollenáliid dikšumis dán čázádagas, mielde gielddahoavda Toni K. Laine ja guolásteaddji Tuomas Kiprianoff. Studiolágideaddjin Jouni Aikio.

Mátkálaččaid váikkuhus doavtterbálvalussii, elfápmolágádusa ráhkkanit loahpahit Anáris

mot geasuhedje buohkaide rabas sámegielaid oahppodiimmut ja badjealbmá čálmmiiguin -dokumeanta čájehuvvo tvs vahkoloahpas

Bearjadaga Yle Sámi iđit -sáddagis Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu prošeaktahoavda Eila Tapiola muitala mot buohkaide rabas sámegielaid oahppodiimmut geasuhedje. Dan lassin sáhka lea maid das, go Badjealbmá čalmmiiguin -dokumeanta čájehuvvo Yle TV1 -kanálas. Bálgosiid ovttastusa doaibmajođiheaddji Anne Ollila muitala oainnus earret eará dasa, mot lea go dát dokumeanta lea dál Suomas oaidnin láhkai.

Sáddaga lágida Heijá Ánne Inger-Ánne Inger-Elle, Inger-Elle Suoninen.


Mot geasuhedje buohkaide rabas sámegielaid oahppodiimmut ja Badjealbmá čálmmiiguin -dokumeanta čájehuvvo TVs vahkoloahpas

radio inari sáddenbáiki lea dál neahtas, suoma álbmotmusea máhcaha álgoálbmotdávviriid

Mánotbaji lea dál anárlaš Radio Inari sádden ságaid ja musihka dušše neahtas. Yle Sápmi deaivvadii Radio Inari bargiiguin turismaseminára oktavuođas, guldal Antti Kastinen, Vesa Siiri (govas) ja Ilmari Aikio jurdagiid doaimmahusa ođđa bargovuogis. Suoma riikkamusea, kansallismuseo lea máhcaheamen álgoálbmotdávviriid Sápmái ja USA:i. Hoavda Elina Anttila ja intendeanta Eero Ehanti muitaleaba. Studios Jouni Aikio. 

Radio Inari sáddenbáiki lea dál neahtas, Suoma álbmotmusea máhcaha álgoálbmotdávviriid

giellabeasi mátki čeavetjávrái ja jagi 2019 luondogova govvejeaddji galleda anáris

Anárašgielat giellabeasi mánáide giellavahkus leat erenoamaš dáhpáhusat, ovtta beaive sii fidne Čeavetjávrris. Das muitalit Laura Kangasniemi, Jovna Ande Angeli ja Tiina Lehmuslehti. Reporter Anja Kaarret. Jagi luondogova "Guovža ja garjá" govvejeaddji Ville Heikkinen čájeha govaidis Camera Borealis -dáhpáhusas Anáris skábmamánus. Studios Jouni Aikio  

Giellabeasi mátki Čeavetjávrái ja jagi 2019 luondogova govvejeaddji galleda Anáris

radiodokumeantaráidu guđa sámenisosnolbmos, stuorra filbmaeahket los angelesis

Yle doaimmaheaddji Päivi Leino lea ráhkadan guđaoasat radiodokumeahtaráiddu Sámi nissonolbmuin. Dát ságastallamat leat Yle Areenas bearjadaga 8.11. iđida rájes ja gullogohtet radios lávvardagaid  9.11. rájes. Gullat moadde čájánasa dáin suomagielat prográmmain. Los Angelesis USA:s lea áiddo nohkan Frozen II filmma máilmmivuosttaseahket. Sámedikkiid njunnožat ledje doppe, varas dovdduid muitala Tiina Sanila-Aikio. Studios Jouni Aikio.

Radiodokumeantaráidu guđa sámenisosnolbmos, stuorra filbmaeahket Los Angelesis

sáhttágo sámedujiin dinet juohkebeaivválaš láibbi?

Mánnodaga Yle Sámi iđit -sáddagis lea sáhka das sáhttágo dujiin dinet juohkebeaivválaš láibbi. Dan lassin gullat mot manne sámeáššiid ráđđádallanbeaivvit.

Sáddaga lágida Heija Ánne Inger-Ánne Inger-Elle, Inger-Elle Suoninen


Sáhttágo sámedujiin dinet juohkebeaivválaš láibbi?

niittyvuopio ja seppä nammaduvvuiga proavástin

Niittyvuopio ja Seppä nammaduvvuiga proavástin
Yle Sámi iđit -sáddagis lea sáhka das go Oulu bismagotti bisma Jukka Keskitalo lea nammadan sámebarggu čálli Erva Niittyvuopio ja Perho girkohearrá Eija Seppä proavástin. Sáddagis gullat Niittyvuopio ja Seppä jurdagiid. 

Sáddaga lágida Heijá Ánne Inger-Ánne Inger-Elle, Inger-Elle Suoninen


Niittyvuopio ja Seppä nammaduvvuiga proavástin

gaskavahkku dmu 7.00

Yle Sámi iđit - iiđeed - tue'les.

Yle Sámi iđitsátta golmma sámegillii.
Yle Säämi iiđeedvuolgâttâs kuulmâ sämikielân.
Yle Sääʹm tueʹlesvuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.