Yle pienoiskoossa kolmella saamen kielellä. Saamelaisten ääni – Sámi jietna.

Yle Sámi Radio

Yle Sámi vuoiŋŋalaš prográmma oktii vahkus. Yle Sápmin hengellinen ohjelma kerran viikossa.

Rohkos ja musihkka

Yle Ođđasat Sápmi.

Yle Sámi radioođđasat sámegillii.

Yle Oddasat Sápmi

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

Yle Sámi veaigesátta golmma sámegillii.
Yle Sääʹm jeäʹǩǩespeeiʹv-vuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
Yle Säämi ehidispeivivuolgâttâs kuulmâ sämikielân.
WhatsApp +358 40 190 9114

Dearvva! Tiörv! Tierva!

NRK Sapmi

Nuoraidráđi ságadoalli Anni-Sofia Niittyvuopio muitala nuoraide dárkkuhuvvon chat-bálvalusas
Yle Sámi iđit-sáddagis lea geahčastit maŋimus dieđuid koronavirusa birra. Dan lassin sáddagis gullat Sámedikki nuoraidráđi ságadoalli Anni-Sofia Niittyvuopio. Son muitala Nuoraidráđi ordnen chat-bálvalusas.
Sáddaga lágida Heijá Ánne Inger-Ánne Inger-Elle, Inger-Elle Suoninen 


Yle Sámi iđit - iiđeed - tue'les.

Yle Sámi iđitsátta golmma sámegillii.
Yle Säämi iiđeedvuolgâttâs kuulmâ sämikielân.
Yle Sääʹm tueʹlesvuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
WhatsApp +358 40 190 9114

Yle Sámi iđit - iiđeed - tue'les

Buorre iđit Sápmi -sáddagis lea sáhka Suoma,Norgga ja Ruoŧa guohtundilis. Asko Länsman Suomas, Mikael Kuhmunen Ruoŧas ja Áslat Máhtte Turi Norggas muitalit makkár dilli dál lea.

Dan lassin Ruoŧa Sámediggi almmustahtii ikte jahkásaš giellaraporta gos sii isket makkár dilis sámegiella lea Ruoŧas. Ja dás bođii ovdan ahte leat earret eará 744 oahppi Ruoŧas geat lohket sámegiela vuođđoskuvllas ja maiddai ahte Likšu gielda lea buorre ovdamearkan movt sáhttá bargat ovddidit sámegielaid. 
Anne Wuolab lea sámegieloahpaheaddji Likšu gielddas ja son oahpaha moaddásiid dain 744 sámegielat ohppiin ja son lei mielde sáddagis.

Kárášjoga gielddastivrračoahkkin lágiduvvo ihttin digitalálaččat. Sátnejođiheaddji Svein Somby lohká dán vuosttašgeardde čađaheamin digitalálaččat.

Sáddaga lágidit Marianne Boine ja Inger-Elle Suoninen.

Buorre idit Sápmi

Ellee arkkadah

Musihkkaboddu

Binna Bánna juohke bearjadaga diibmu 10.00-10.30 ja nuppádassii mánnodagain diibmu 14.00-14.30

Binna Bánna

noaide ja stálomáidnasat

binna bánna

Binna Bánna bargobajis dutke beassášvieruid birra. Gullat noaiddi ja stálu máidnasiid.


Noaide ja stálomáidnasat

ferte vuoddjit mohtorgielkán ovdalgo beassá bohccui lusa.

Bohccot borret suinniid, jeahkáliid ja dán áigge bohccuide addit vel fuođđariid. Muhtumin leat bohccot guhkkin meahcis. 


Ferte vuoddjit mohtorgielkán ovdalgo beassá bohccui lusa.

olggos áiggun vuolgit stoahkat

Viehkat, guolástit, čuoigat ja čierastit. Vázzit, njuikut, biehkit ja márffi bassit olu leat doaimmat maid olgun sáhttá bargat. Sampos lea njágámáinnas ja guovžža veahkehit unna eallit gullat jiena mii sáhttá leat oahpis. Rehkenastit gal vel gávcci rádjai.


Olggos áiggun vuolgit stoahkat

dálkkit leat sierralágana.

Dán Binna Bánnas gullat goas gánneha loktet goikebierggu goikat. Gullat máidnasa mearraheađis ja makkáraš dálkkis guolli dohppe buoremusat.


Dálkkit leat sierralágana.

Davviriikalaš Buorre iđit Sápmi -sátta

arktallaš dálveriemut eai ollašuva korona-virusa geažil, sáhka maid duojis, filmmas ja luođis

buorre idit sápmi

Dálveriemut AWG leat dál šluhttejuvvon oalát. Gullat Stine Lise Somby, Ron Knutsen ja Berit Hætta Jannok kommeanttaid. Sámi duoji ságadoalli Solveig Labba árvvoštallá duodjedoarjagiid unnedeami. Heli Huovinen bagadallan animašuvdna Kuobža ja mun juo nuppiin filbmafestiválain. Kárášjohkalaš Nils Lars Nilsen Eira juoigá fas Sámi grand prix -melodiiijagilvvus. Studios Lars Ola Marakatt. Jouni Aikio ja John Einar Eira nuorat. 

Arktallaš dálveriemut eai ollašuva korona-virusa geažil, sáhka maid duojis, filmmas ja luođis

várrugasat korona-virusa dihte, jörgen stenberg geahččala fas vuoitit sgp, miella gilvalit ovttas valimus herggiiguin

Sámi joatkkaskuvllas Kárášjogas váruhit vejolaš korona-virusis, gullat gielddadoaktára George Nasr ja rektora Synnøve Solbakken-Härkönen. Gullat maid mo eará sámeguovllu skuvllain leat ráhkkanna dávdda vejolašvuhtii: Marja Magga, Riitta Peltovuoma ja Eila Tapiola. Jörgen Stenberg juoigá ohpit Sámi Grand Prix -gilvvus. Sudnos lea hálo gilvalit máilmmi valimus herggiiguin, muhto oaivevuorri {CWD-dávda) bisseha dán áigumuša, dadjaba Aslak Sokki ja Ánne Risten Gaino Sara. Studios Lars Ola Marakatt, Jouni Aikio ja John Einar Eira nuorat  

Várrugasat korona-virusa dihte, Jörgen Stenberg geahččala fas vuoitit SGP, miella gilvalit ovttas valimus herggiiguin

nils-heaika blind muitá goavvegiđa 1973, johan rasmus fállá veahki boarrásiiidda

Goavvejagiid boazodoalus muittaša Lars-Heaika Blind. Jus boazobargi buohccá de dan várás sáhtta ohcat ealáhat- dahje oadjolágádusas sadjásačča dahje doarjaga. Mielde Kirsti Kustula ja Nina West. Ránnjáveahkkái lea dárbu ja dat lea maid fállun dáid áiggiid, Johan Rasmus hálidii maiddái veahkehit earáid. Doaimmaheaddjit Jörgen Heikki, Marianne Boine ja Jouni Aikio

Lars-Heaika Blind muitá goavvegiđa 1973, Johan Rasmus fállá veahki boarrásiiidda

dearvvuođat bulgarias, sámedikki doaimmaid maŋidit, násavári ruvke hehtte ja son buohcá koronavirusa geažil 

Vásáhusat Bulgarias koronavirusbalu gaskkas, Linus Matti. Dávdavárra váikkuha maiddái Suoma Sámedikki ja Sámi Parlamentaralaš Ráđi doaimmaide sakka, muitala ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso. Norgga ráđđehus galgá gieđahallat ohcamuša bággolotnut boazodoallorievtti Násavárrái plánejuvvon kvartseruvkke dihte, kommeanta Svaipa čearu boazoisidis Ingemar Israelsson. Mo lea eallit koronavirusa dagahan dávddain, Kina Utsi muitala, son buohccái Espánjas. Gáiddosoahpaheaddji oaidna ahte oahppu lea eanet effektiiva dal, gullat Jon Erik Kuoljok. Dulkonskuvlejupmi álgá čakčat, das muitala Iiris Mäenpää Sámi oahpahusguovdážis. Studios Lars-Ola Marakatt, Jouni Aikio ja Marianne Boine

Dearvvuođat Bulgarias, Sámedikki doaimmaid maŋidit, Násavári ruvke hehtte ja son buohcá koronavirusa geažil 

bearjadat dmu 8.00

Bearjadat dmu 8.00

koronadilli máilmmis, riikkaid gaskkas erohususat das mo ráddjet doaimmaid 

Davviriikkain stuorrage erohusat das mo geahččalit duostut koronavirusa, daid ságasta jurista Ánde Somby. Mariann Lörstrand Blind Árvvesjávrris (govva: Nils Josef Labba) jurdagat das mo eastadit dávdda njoammuma, váivi lea go ii beasa fulkkid lusa Suoma beallái. Ođđa dilli ja oahpahus gáiddusin, dán árggas muitala Ann Kristine Balto. Ođđa, geahppa skohtermálliid lea testemin reporter Lars Ola Marakatt. Sofia Jannok muitala ođđa musihkas maid lea almmuhan, Vacker Dálvi. Biret Nystad čilge mo lea koronaváruhusat sierra guovlluin máilmmis. Doaimmaheaddjit Anne Marit Päiviö, Marianne Boine ja Jouni Aikio    

Koronadilli máilmmis, riikkaid gaskkas erohususat das mo ráddjet doaimmaid 

maŋŋebárga dmu 8.00

Dánge iđida ságain eat garvve koronavirusa. Unna servodagat leat rašit dákkár suohtaid ovddas, Tiina Sanila-Aikio muittuha áššis. Mo de go illá staiggašii orrut ja jus gártá leat vel okto? Psykologa Anne Lene Turi Dimpas rávve. Avvil skuvllas moattelogis oahpahuvvojit dál skuvlavisttis ja earát ruovttuin, muitala rektor Pirkko Olli. Geasi festiválaid birra lea váivi dadjat ahte eai dat šatta, gullat Sandra-Márjá West ja Stig Arne Somby. Juvva Pittja oaččui diktačállingilvvus Bihtámis bálkkašumi ja girku gudnejahttá biibbaljorgalusa giellaáššedovdi Tuomas Magga. Doaimmaheaddjit Jouni Aikio, Marianne Boine ja Jörgen Heikki       

Mo mii máššat orrrut ja guoimmuhat nuppiideamet, gula psykologa rávvagiid

helikopterat fievrridit bohccuide biebmu duoddarii, mot ordnejit studeantadoaluid, konsearta ii soaitte šattat

Buorre iđit Sápmi -sáddagis gullat dan birra, go Artista Kalle Urheim lea ožžon čuohti duhát ruvnno Ruoŧa sámedikkis ráhkadit konseartta Jielleváris rasisma vuostá - su jurdda bođii maŋŋel go lea nu garra rasisma ja vašši sámiid vuostá maŋŋel Girjas-duomu. Muhto dal ii leat sihkkar sáhttá go čađahit konseartta geassemánus nu go plána lei, koronadávdda geažil.

Dan lassin gullat das go Suomas galggale leat studeantadoalut álgogeasis, muhto dál dat eai oro šaddame. Sáddagis gullat eadni Kristiina Ranttila ja niedda Siiri Ranttila jurdagiid áššis.

Norggas vihtta helikoptera lea mannan vahkkoloahppa fievrridan 250 tonna fuođđariid 20 siiddaide Guovdageainnus ja Kárášjogas mat leat heahtedilis heajos guohtumiid geažil. Mikkel Sara lohká buorre go eisseválddit lea ordnen dán lágan veahkki

Sáddaga lágidit Marianne Boine, Inger-Elle Suoninen ja Anne-Marit Päiviö



Helikopterat fievrridit bohccuide biebmu duoddarii, mot ordnejit studeantadoaluid, konsearta ii soaitte šattat

vuossárga dmu 8.00

Vuossárga dmu 8.00

Maŋŋebárga dmu 8.00

gaskavahkku dmu 8.00

Gaskavahkku dmu 8.00

Sámi joatkkaskuvllas Kárášjogas váruhit korona-virusis ja leat erren ovtta bargi, muitala rektor Synnøve Solbakken-Härkönen. Bohccui báhčaleamit biinnidit maŋŋil Girjás-duomu, Lars Miguel Utsi oinnii mo iežas bohccui lei geavvan. Duojár Fredrik Prost oainnut Sámi Duoji ovddideamis. Veahkkái  lea erenoamaš dárbu dákkár muohtadálvvi, muitala gilibargi Armas Lantto. Heija-Ánne lea duđavaš gieldda bálvalusain. Peter Steggo lea jorgalan vuosttas bihtánsámegielat mánáidgirjji. Bernt Mikkel Haglund searvá SGP-gilvvu lávlunoassái vuosttas geardde. Romssa ja Finnmárkku guohtonkrisas varrasamos dieđuid muitala boazodoallohoavda Sunna Marie Pentha. Studios Lar Ola Marakatt, John Einar Eira nuorat ja Jouni Aikio  

Dávddat, vašši, muohta ja heajos guohtun váivvidit, sáhka maid bihtánsámegielat mánáidgirjjis ja Sámi Grand Prixis 

ná lea eallin rádjaguovlluin gárasavvonis ja bálojávrris ná koronaáigge

Mo lea eallin rádjegilážiin Gárasavvonis go rádjá lea masá gitta, gullat Biret-Elle Juuso, Nils Ante Blind ja Laila Idivuoma. Eanodaga Bálojávrris 70-jahkásaš Karen Anne Proksi miella lea ain finadit gosnu, muhto de muitá mo lea dilli. Juoigan. lávlun ja dánsun sáhttá maid leat veahkkin mo sollet váivves jurdagiid, árvala psykologa Margrete Bals Utsi. Goavvedálvvi boahtima oinnii juo čakčat, muitala Johannes Labba Sárevuomis. Mo doaibmá karántena ja manin lea dehalaš jeagadit mearrádusaid, das muitala doavttir Sara Helene Bergstrøm Oskal. Studios Báltto-Jon Ánne Sigfrida Marianne ja Luobbal-Jovsset Jovnna    

Ná lea eallin rádjaguovlluin Gárasavvonis ja Bálojávrris ná koronaáigge

koronavirus váikkuha servviid doaimmaide ja doaluide viidát

Koronavirus gal bissu ain olbmuin ságain ja váikkuha feara masage. Sámeservviid doaimmaid ferte ođđasit smiiehttat, muitaleaba Sylvia Blind Johkamohkis ja Nils-Heaika Valkeapää Eanodagas. 
Šaddágo Riddu Riđđu -festivála geassit, dan ii vuos dieđe, muhto artistat gal leat várrejuvvon juo ovdal go koronavirus beaggigođii, muitala Sandra-Márjá West. Sámiid riikkabellodat bissehii jahkečoahkkima dan beaivve go galggai dollojuvvot, manin ná, dan čilge bellodatjođiheaddji Per-Olof Nutti. Studios Lars-Ola Marakatt, Jouni Aikio ja Marianne Boine.    

Koronavirus váikkuha servviid doaimmaide ja doaluide viidát

duorastat dmu 8.00

Várrugasvuohta korona-virusiin dagaha ollu stuorit dáhpáhusaid šluhttema dahje maŋideami. Sámi musihkkafestivála stivrajođiheaddji Brita Triumf ja SGP juoiganoasi oasseváldi Nils Johan Gaup.
Sámeoahpahusa haga báhcet menddo ollu sápmelaččat sámeguovllu olggobealde, dadjá Sámedikki skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari. Romssa gávpogis fas sámegiela oahppiid lohku lea lassánan ollu 16 jagis. Báhpajávrri skuvlla rktor Judit Martinsen leamaš mielde álggu rájes. Sámepolitihkalaš doiammaide korona-virus váikkuha maid, Sámiráđi lahttu Ásllat Holmberg ságat Napolis Italias ja Norgga Sámedikki direktevra Rune Fjellheim Stockholmmas muitalit. Stdios Lars Ola Marakatt, Jouni Aikio ja John Einar Eira nuorat

Várrugasat doaluid lágidemiin ja gávnnademiin, čuovvut sámeoahpahusa dili 

stuorrra nuoraiddeaivvadeamit šluhttejuvvon, korona váikkuha sakka mátkkošteapmái

Guovdageainnu suohkandoavttir mearredan ahte konfirmašuvnnat eai lágiduvvon dán giđa. Gullat searvegotteráđi jođiheaddji Ellen Aina Eira ja vánhen Margrethe Buljo Guovdageainnus. 
Nuoraid dáiddadáhpáhus maid lea šluhttejuvvon, muitala Unna-Maari Pulska Suoma Sámedikkis
Jon-Henrik Fjällgren mielde TV-prográmmas. Son geraggai juo Ubmejei ja de gulai ahte girjjálašvuođabeaivvit eai šatta, muitala Inga Ravna Eira. Korona-virus váikkuha mátkkošteapmái ja mátkeealáhussiii, mielde Per-Olof Nutti ja Johan Áilu Hætta. Studios Lars Ola Marakatt, John Einar Eira nuorat ja Jouni Aikio

Stuorrra nuoraiddeaivvadeamit šluhttejuvvon, korona váikkuha sakka mátkkošteapmái

čoahkkanan- ja johtingildosat, hutkás duodjegávpejas ingá porsanger ja eará ságat

Riikkaid gaskkas leat erohusat čoahkkanannjuolggadusain, Muonio ja Eanodaga girkonearrá Matti Hirvilammi moaitá go Ruoŧas ožžot ain girkomeanuide čoahkkanit. Dasa vástida Julevu bisma Åsa Nyström. Gávppiide ja eará fitnodagaide leat rádjarasttildangildosat ja čoahkkananráddjehusat koronavirusa dihte lossagat, muhto hutkáivuohta maid gávdno. Gullat Seppo Härkönen, Aslak Niittyvuopio ja Ingá Porsanger. Boazodoalu heahtedilis dál muitala Finnmárkku ja Romssa boazodoallohoavda Sunna Marie Pentha. Koronavirus lea buktán ođđa doahpagiid gielaide, koronagiđđajohtima ja eárá sániid čilge Elvi Rosita Norvang Herstrøm. Studios Jouni Aikio ja Marianne Boine  

Čoahkkanan- ja johtingildosat, hutkás duodjegávpejas Ingá Porsanger ja eará ságat

Duorastat dmu 8.00

Gaskavahkku Buorre iđit Sápmi -sáddagis lea gullat earret eará go Gáva-Jon Ovllá, Uula Tapiola mátkkoštii ođđa dilis Thaieatnamis Ohcejohkii.  Son muitala mo mátki manai ja makkár vásihusat sus ledje Helssega ja Roavvenjárgga girdingittiin ja makkár karantenas son dál lea.

Dan lassin gullat das go Eanandoallo- ja biebmodepartemeantta lohpidii Norgga boazosápmelaččaid riikasearvái veahki fuođđariid fievrridit ealuide mannan vahkkus, boazodoallo- direktevra Sunna Marie Pentha lea jearran Rukses Ruossas veahki. Jearahallamis lea Guovdageainnu Rukses Ruossa jođiheaddji Máret Lovise Logje Malin, gii odne sádde njeallje Rukses Ruossa veahkkin fievrridit fuođđariid, Bassevuovddi orohagas lea  eallu badjelaš logi miilla boaittobealde almmolaš geainnu.

Sáddaga lágidit Lars-Ola Marakatt, Inger-Elle Suoninen ja Marianne Boine

Mot lea dál mátkkoštit Thaieatnamis Ohcejohkii, Norggas Rukses Ruossa veahkeha boazodolliid fievrridit fuođđariid

eeva-kristiina harlin muitala mot uusimaa sirren lea váikkuhan, amund johnskareng skearru, per huuva girji

Buorre iđit Sápmi -sáddagis gullat Eeva-Kristiina Harlin guhte lea Uusimaa-guovllus Lulli -Suomas mii lea dál sirrejuvvon eará Suomas. Sáddagis gullat veaha ahte makkár dovddut Eeva-Kristiina Harlinis leat ja mot dát sirren lea váikkuhan sin eallimii.

Dan lassin gullat  Amund Johnskareng geas lea ilbmán ođđa skearru. 

Sáddagis lea mielde maiddái Per Huuva gii lea gieskat almmuhan girjji mas gávdnojit dieđut mot dolin dahke, mot njuovvát, boazodoalu birra ja de sámi ja Duortnosleagi biebmoreseaptat.

Sáddaga lágidit Lars-Ola Marakatt, Inger-Elle Suoninen ja Marianne Boine


Eeva-Kristiina Harlin muitala mot Uusimaa sirren lea váikkuhan, Amund Johnskareng skearru, Per Huuva girji

Asko Länsman, Mikael Kuhmunen ja Áslat Máhtte Turi muitalit guohtundilis Sámis, Anne Wuolab muitala sámegieloahpahusa ovddideami

Suoma ráđđehus lea vihkkehallan čavget rájáid badjel johtima. Tero Paltto orru Suomas ja bargá Norggas. Son muitala mot čavgen váikkuhivččii su eallimii.

Jens Martin Mienna orru Guovdageainnus. son lea čállán eanet go logi girjji mánáide ja nuoraide. Ja maiddai lea su girjjit báddejuvvon jietnagirjin.

Guovdageainnu Rukses Ruossa lea veahkkin boazodolliide ja fievrrida biebmu veahkkin.

Sáddaga lágidit Lars-Ola Marakatt ja Inger-Elle Suoninen


Rukses ruossa veahkkin boazodolliide, riika rájáid badjel johtima vejolaš čavgen

Yle Sámi veaigesátta golmma sámegillii.
Yle Sääʹm jeäʹǩǩääpeeiʹv-vuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
Yle Säämi ehidispeivivuolgâttâs kuulmâ sämikielân.

maŋŋebárga dmu 14.30

dearvva! tiörv! tierva!

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
Vuotsolâš, Leena Alakorva lii movtáskâm uđđâvuovijkin  siärvástâllâđ.Toimâtteijen Sara Wesslin
Škovlâi káidus máttááttâsâst Avveel vyelitääsi škovlâ rehtor Pirkko Olli, Aanaar vuáđuškovlâ rehtor Marja Seilonen já Ucjuuv škoovlâst sajasâš rehtor Eila Tapiola. Toimâtteijen Gapriela Satokangas.
Marke Laaksonen muštâl maht sust lii vuálgám  káidus škovlâ, SMK anarâškielâ uápuin.   
Filosofia tuávtir Tuomas Magga uážui  luterilii kirho  kunneemeerhâ, Mikael Agricola riistâ. Toimâtteijen Jouni Aikio.
Studiost Anja Kaarret.

Leena Alakorva lii álgám skypettiđ, škovlâi aldâs- já káidus máttááttâs já Tuomas Magga kunneemerkkâ  

gáidduoahpahusas vuos, dasto deanu bivdonjuolggadusain tapio hakaste ja anne nuorgam

Gáiddusoahpahusa vugiin lea álggus sáhka, gullat Margareetta Suoninen sihke Biret ja Minna Lipponen. Deanu bivdonjuolggadusain ja lohpevuovdimis lea dán vahkus maid ságastallon, gullat ministeriija virgeolbmo Tapio Hakaste čilgehusa dasa mo Deanu bivdonjuolggadusaid ráđđádallamiidda nammaduvvojit Suoma sáttagotti áirasat. Veahčanjárgga oasálašgotti ovdaolmmoš lea duđavaš veahkkeriektekanslera čovdosii, mii guoská guoddalusa Deanu bivdolobiin vuovdima. Sáhka lea maiddái das goas ráđđádallamat Deanu njuoggadusaid nuppástuhttindárbbuin besset álgit go lea čoahkkanangielddus. Studios Jouni Aikio

Gáidduoahpahusas vuos, dasto Deanu bivdonjuolggadusain Tapio Hakaste ja Anne Nuorgam

káidusmáttááttâs, pispe jukka keskitalo tiervuođah já mariann lorstrand blind ij peesâ suomân   

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
Teija Linnanmäki lii jo love ihheed opâttâm káiduspargon. Sust láá ravvuuh maht taat luhostuvvoo. Loppast kuullâp val mii Njellim sárnumriäggán kulloo. Toimâtteijen Anja Kaarret.     
Káidusmáttááttâsâst  eija Linnanmäki, sun lii jo 10 ihheed máttááttâm káiduspargon, Anna Askala iäskán oho já Jussa Koskinen lijkkoo káidusškoovlâst. 
Pispe Jukka Keskitalo kirholiih ravvuuh taan korona ááigán. Toimâtteijen Jouni Aikio.
Mariann Lörstrand Blind ij peesâ Suomân huolhijdis kuuvl, ko rääji lii kiddâ. Toimâtteijen Jouni Aikio.
Studiost Anja Kaarret.

Káidusmáttááttâs, Pispe Jukka Keskitalo tiervuođah já Mariann Lörstrand  Blind ij peesâ Suomân   

korona-virus saavah 

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
Maht Korona-virus vaaigut Morottaja Ánná já  Heini Wesslin elimân. Puásuikištoh aššijn Seppo Koivisto já Jouko Määttä.  
WhatsApp +358 40 190 9114

Korona-virus saavah 

sosiálamediain joavkkut, mat fállet veahki koronaepidemia dihtii

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

Koronaepidemia dihtii olbmot leat čohkken fámuideaset ja ráhkadan joavkkuid sosiála mediaide gos sáhttá jearrat veahki ja maid fállat veahki jus dárbbaša omd gávppis dahje apoteahkas juoidá iige hálit ieš vuolgit ruovttu olggobeallai. Anárlaš Suvi King lea okta sis guhte lea ráhkadan facebook-joavkku gos sáhttá dorvvastit earáide dálá erenomáš dilis.

Yle Sámi veaigesátta golmma sámegillii.
Yle Sääʹm jeäʹǩǩespeeiʹv-vuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
Yle Säämi ehidispeivivuolgâttâs kuulmâ sämikielân.
WhatsApp +358 40 190 9114

Sosiálamediain joavkkut, mat fállet veahki koronaepidemia dihtii

gaskavahkku dmu 14.30

Gaskavahkku dmu 14.30

koronavirusdili dihtii skuvllat leat gitta maiddái sámis

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

Sámegielat oahpaheaddjiide gearggusvuođalága dagahan gáiddusoahpahus buktá olu váttisvuođaid. Maiddái digitála oahpporeaiddut váilot olles Suomas.  Avvila skuvlla anárašgiela oahpaheaddji Niina Aikio-Siltala dadjá, ahte dát dilli lea hástaleaddji buohkaide.  Sámediggi ii bastte veahkehit dán dilis nu olu go háliidivččii, muitala  oahppomateriálačálli Hannu Kangasniemi.


Yle Sámi veaigesátta golmma sámegillii.
Yle Sääʹm jeäʹǩǩespeeiʹv-vuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
Yle Säämi ehidispeivivuolgâttâs kuulmâ sämikielân.
WhatsApp +358 40 190 9114

Koronavirusdili dihtii skuvllat leat gitta maiddái Sámis

ásllaga á-studio

Korona dagaha iešguđetge váttisvuođaid doaimmaide. Dál dat dovdo meahcásteaddjiid rutiinnain ja eandalitge ođđa meahcásteaddjit eai vel dieđe bessetgo iskosiid čađahit ja báhčiniskosa váldit go dan gáibiđa vai beassa mielde ealgalohppái. mađi eanet bivdit, dađi eanet ealgalobit. Eanan-ja meahccedoalloministeria erenomáš áššedovdi Janne Pitkänen muitala ahte ministeria lea árvalan láhkarievdadusa koronavirusa geažil ahte go báhčiniskosiid eai sáhte čađahit cuoŋománu áigge ahte sii geain báhčinlobit boarásnuvvet, de sin lohppi jotkojuvvo gitta jagi 2021 suoidnemánu rádjái. 

Anára fuođđodikšunbiire doaimmajođiheaddji Pertti Vikeväkorva lohká ahte dál de dieđus muđui lea čielggas movt doaibmat, muhto ođđa meahcásteaddjiidda čákča ja ođđa bivdobadji lea eahpesihkká

Ohcejoga bealde nuorra bivdiin lei lihkku go dolle meahcástaniskosiid árrát: 
Ohcejoga fuođđodikšunbiire doaimmajođiheaddji Jarmo Helander muitala ahte sii gerge čađahit meahcástaniskosiid justa ovdal go korona-rádjejumit bohte fápmui. Dál go  nuorain lea beroštupmi meahcásteapmai, livččii dehálaš oažžut nuoraid mielde álggu rájes, iige easkka boahtte jagi.

Bohccuidda álge fievrredit lasseniestti Norggas: Helikopterat aimmus ja rukses ruossa veahkkin leat jo geasehan badjel 250 tonna fuođđáriid kárášjoga ja Guovdageainu boazodoalliidda. 

Máŋga orohaga fertejit biepmat ealu máŋgii juohke beaivve, go ii leat ealádat dálveeatnamiin. Bošmmit ja Heavvoávžži siidda boazobargái Áslat Máhtte Turi:ii ii leat álki muitalit galle bohcco ealus leat nelgon jámas. 

Maid musihkár bargá dál go Korona rádje konsearttaid ordnemiid? Bárttetlaš Elle Kokkonen lea láven moddii mánus doallat konseartaid. Dálá dilis fuobmái son álggahit njuolggosáddagiid facebookas, vai olbmot besset návddašit musihkas.   

Doaimmaheaddjin Johan Ante Utsi, Anja Kaarret ja ságaid čohkkii Aslak Paltto. 


Ásllaga Á-studio: Ealgalohpe-báhčimiid eai vuos ortne ja Norggas maid garra boazoroassu 

Maŋŋebárga dmu 14.30

Ásllaga Á-studio

duorastat dmu 14.30

Duorastat dmu 14.30

maht korona vaaigut rippâškovláid, mii kulloo iänodâhân já tamperen  

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
Sämipappâ Mari Valjakka já Ucjuuv kirkkohiärrá Päivi Aikasalo muštâlává maht rippâškoovlah uárnejuvvojeh  tääl.   
Anni-Saara Paltto muštâl Iänoduv korona- uđđâsijd já Linda Tammela muštâl mii uáinoo Tamperest.
Studiost Anja Kaarret.



Maht korona vaaigut rippâškovláid, mii kulloo Iänodâhân já Tamperen  

uusimaa kuávlu kiddejuvvoo, ingá porsanger já aslak niittyvuopio lává keksim kavpâšâm vuovijd, veik äššikasah váiluh  

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
Uáivikaavpug kuávlu mana kiddâ, tast Martti Laiti, Mira Pohjanrinne já Suvi West. Toimâtteijen Linda Tammela.  
Niina Siltala muštâl anarâšehidist mii kolgâččij leđe onne.
Ingá Porsanger kävppijâs Kärigâsnjaargâst muštâl maht suu kävppi tääl jorá. Toimâtteijen Marianna Boine.
Maht Aslak Niittyvuopiost irâttâs Levist vaja. Toimâtteijen Anja Kaarret.
Studiost Anja Kaarret. 


Uusimaa kuávlu kiddejuvvoo, Ingá Porsanger já Aslak Niittyvuopio lává keksim kavpâšâm vuovijd, veik äššikasah váiluh  

koronavirus bidjá rájáid gitta davvinge

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

Norga lea álgán hui garra doaimmaide koronavirusepidemiija dihte. Buot olgoráját giddejuvvojit dál gávcci áigge, ja dan lassin maid hápmanat ja girdingiettit giddejuvvojit. Gáregasnjárggas lei Norgga boles fáktemin šaldi geahčen olbmuid johtima. Doaimmaheaddji Kirsti Länsman muitala ahte gilli lei jaskkodan go johtin rájá rastá lea ráddjejuvvon. 

Yle Sámi veaigesátta golmma sámegillii.
Yle Sääʹm jeäʹǩǩespeeiʹv-vuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
Yle Säämi ehidispeivivuolgâttâs kuulmâ sämikielân.
WhatsApp +358 40 190 9114

Koronavirus bidjá rájáid gitta davvinge

elle margared gaup-juuson vaaigut ko rääjih monnii kiddâ, marja guttorm avžut lihâdiđ et vaja

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
Yle Sámi Radio hovdâ Maiju Saijets studio kyessin muštâlmin korona tiileest.  
Elle Margared Gaup-Juuso muštâl tast Suomâ já Taažâ-uv rääji moonâi taan ohhoost kiddâ, maht taat lii vaiguttâm sii perruu elimân. Toimâtteijen Gabriela Satokangas. 
Marja Guttorm avžut lihâdiđ.
Eeva Seurujärvi muštâl jieijâs korona tobdoid. 
Studiost Anja Kaarret.


Elle Margared Gaup-Juuson vaaigut ko rääjih monnii kiddâ, Marja Guttorm avžut lihâdiđ et vaja

arenan lase párnái mainâsijd, uáinoo-uv korona ucjuuvâst, karen anne proksi ij áigu hommáđ tiättur já biret elle juuso jotá raaj

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
Unna Junná pyevtitteijee Heli Huovinen lii pieijâm Yle areenan lase párnái ohjelmijd. Heli muštâl meid maht Säämi Muusikakatemia muusik uápuh ovdáneh já kost lii “Kuobžâ ja mun” filmâ tääl. 
Ucjuvlâš Ellen Järvensivu muštâl, maht tobbeen uáinoo korovirus raijiittâsah.
 Karen Anne Proksi já suu iššeed lává 70 ihásiih já tálustâllâv kuávttáá Iänoduv Puálujäävrist. Kolmâsist lii valjeeht purrâmuš já olgon puáhtá eelliđ, Tv sun čuávu uđđâsijd, párnááh já párnáipárnááh sust láá jurduin, tiätumaašin kale ij käibid. Toimâtteijen Jouni Aikio.
Ruotâst já Suomâst  koronavirus vijđánem lii jieškote-uv naalijn ovdánâm. Suomâst láá omt kiäldám teivâdmijd mast lii eenâb ko 10 olmožid. Mađhâšemirâttâsah tuodârkuávlust láá kiddâ Tave-Suomâst já nuuvt lii meid riijkârääji Ruotân. Biret Elle Juuso jotá kuittâg rääji rasta. Toimâtteijen Lars-Ola Marakatt.
Studio Anja Kaarret.

Arenan lase párnái mainâsijd, uáinoo-uv korona Ucjuuvâst, Karen Anne Proksi ij áigu hommáđ tiättur já Biret Elle Juuso jotá raaj

ásllaga á-studio: miehtá sámi heahtedilli boazodoalus

Muddusjávrri bálgosa várreboazoisit Leo Aikio lohká boazodoalus leahkit dál heahtedilli, muohta lea mearehis ollu ahte bohccot eai fitne niestti. Dál dárbbášit veahki, olbmuin ii leat nu ollu luovos ruhta ahte gádjut ja biebmat ja bohccuid, go olbmuin ja bearrašiin leat maid eará golut. Niila Inga Leavas čearus Ruoŧa bealde Girona gielddas fas lohkká sis jo áigá čakčat šaddan heajos guohtun ja sii leat áigá álgán biebmat, muhto leat maid hárjánan dasa go orru dálkádatrievdan dihttomin eanemus Ruoŧa bealde. LUKE dutki Jouko Kumpula lea dutkamin dál Suoma beale guohtundili ja lohká muohta leahkit nu ollu ahte bohccuin lea veadjemeahtun guohtut.  Anára gieldda šibitdoavttir Marja Nuorgam lohkká ahte dál ii vel dihtto nu čielgasit ahte lea goavvejahki, earret ahte olbmot leat geahččalan gádjut reihtton áldduid. Dávddat čuvvot mielddis, jos boazu šaddá heajos ordnegii. Dál lea jo gullon njálbmedávda, mii lea virus-dávda ja sahttá njoammut eambbosiidda bohccuide, go gártet leat čoahkkis biepmama geažil. Norgga bealde lea stáhta beales lohppiduvvon badjeolbmuide militearaveahkki biebmat bohccuid, Finnmárkko ja Tromssa fylkkamanni boazodoallo-direktevra Sunna Marie Pentha muitala ahte makkár veahki lea oažžumis. 

Doaimmaheaddjin Anders boine Verstad, Piera Balto, Kjell Are Guttorm ja Ságaid čohkkii Aslak Paltto


Ásllaga Á-studio: Miehtá Sámi heahtedilli boazodoalus

korona sveitsist, uulá tapiola puáttám thaienâmist pááikán, tulkkâškovlim, sämitigge tooimah já heli aikio eellim euroviisuittáá

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
Fabrizio Brecciaroli muštâl maht koronatavdâ Sveitsist.
Uula Tapiola lii puáttám Thaienâmist päikkán, ige kihheen Suomâ pelni lâm kiddiistum tâi ravviimin, maht kalga toimâđ.
Iiris Mäenpää lii orniimin tulkkum škovliittâs.
 Tuomas Aslak Juuso  muštâl maht korona lii vaiguttâm Sämitige tooimân. 
Heli Aikio eellim ko euroviisuh já pessijâšmarkkâneh iä lah. 


Korona Sveitsist, Uulá Tapiola puáttám Thaienâmist pááikán, tulkkâškovlim, Sämitigge tooimah já Heli Aikio eellim euroviisuittáá

mo lea skuvlalaččaid biebmofuolahus ja geat besset váikkuhit deanu bivdonjuolggadusaide?

Odne lea sáhka das mo sámeguovllu gielddat fuolahit skuvlalaččaid boradeamis ruovttuin, gullat ovdamearkka Ohcejogas, Eila Tapiola ja Sami Aikio muitaleaba. Vuovdaguoikka osolašgoddi moaitá ministeriija das mo dat čohkke joavkku ráđđádallat Deanu bivdonjuolggadusain, mielde ovdaolmmoš Erkke-Ánde, Antti Katekeetta. Govva: Ohcejoga gielda. Studios Jouni Aikio

Mo lea skuvlalaččaid biebmofuolahus ja geat besset váikkuhit Deanu bivdonjuolggadusaide?

Nu rumašlaš go maiddái vuoiŋŋalaš veahkkái lea dál dárbu go olbmot gártet ollu ruovttus náđđát. Borramušveahki ja ságastallanveahki fállet gielddat, searvegottit ja searvvit ovttas eaktodáhtolaččaiguin ja fitnodagaiguin. Gullat diakonissaid Anu Huhtamella ja Anja Karhula searvegottis, eaktodáhtolačča Jatta Kaivosoja, Merja Pieski SámiSoster-searvvis ja Annikki von Pandy Suoma Rukses Ruossas. 
Deanu bivdonjuolggadusa ráđđádallamiidda ráhkkanit muhto álgin gal maŋŋona koronavirusa geažil, muitala Hans Erik Varsi Deanučážádaga guolástanhálddahusas. Studios Jouni Aikio.    

Yle Sámi veaigesátta golmma sámegillii.
Yle Sääʹm jeäʹǩǩespeeiʹv-vuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
Yle Säämi ehidispeivivuolgâttâs kuulmâ sämikielân.
WhatsApp +358 40 190 9114

Memmu Pieski ja Annikki von Pandy servviid veahkkedoaimmas, Hans Erik Varsi Deanu bivdonjuolggadusain

Gáppe-Jovnna, Jouni Aikio, 5-oasát radiosáttaráiddu njealját oassi. Dás maŋisboahtti, siidaguoimmit, vivva, mannji ja eváhkoustit muittašit fearániid Gáppe-Jovnnain. Mielde sáddagis Matti Valle (Jurpmu-Máhtte) Anni Marja Jomppanen (Rántel Ánne-Márjá), Senja Aikio (Bátnejávri), Fredrik Soukka (Alavieska), Kaarin Valle (Gáppe-Jon Káre) ja Sammeli Valle (Jurpmu-Sámmol). Doaimmaheaddji: Niilo Aikio (Jávrri-Johán Niillas). Sáddejuvvon 1. geardde juovlamánus 1992

Ealli arkiiva

bivdi ja badjeolmmoš gáppe-jovnna, jouni aikio, 2. oassi, 1992

ealli arkiiva

Dán nuppi oasis Gáppe-Jovnna Káre ja Gáppe-Jovnna Jovnna (Uhca-Jovnna) muittašeaba. Dán oasis lea sáhka das makkár návdebivdi Gáppe-Jovnna lei. Gullat maiddái boazolágas man Gáppe-Jovnna ovttas siidaguimmiin Jomppá-Johániin evttohii jagis 1951 bálgosiid ovttastussii, das muitala Ánne-Márjá Jomppanen, čállosa lohká Inger-Mari Aikio. Doaimmaheaddji: Niilo Aikio

Bivdi ja badjeolmmoš Gáppe-Jovnna, Jouni Aikio, 2. oassi, 1992

dákkár almmái lei gáppe-jovnna, jouni aikio, 1. oassi, 1992 

Duorastat dmu 10.00

Vuosttas oassi viđaoasát sáttaráiddus mii muitala Gáppe-Jovnnas. Gáppe-Jon Jovnna ja Gáppe-Jon Káre muittašeaba áhčiska. Rántel Ánne-Márjá muittaša siidaguoimmis ja Guovža-Sámmol Máhtte maid muitá beakkán boazosápmelačča. Gáppe-Jovnna lea riegádan Dievjjás Ohcejogas 9.3.1875.

Dákkár almmái lei Gáppe-Jovnna, Jouni Aikio, 1. oassi, 1992 

duorastat dmu 10.00

gáppe-jovnna fearánat, 4. oassi

Gáppe-Jovnna fearánat, 4. oassi

sárdni: sara keränen, 9.3.2020

rohkos ja musihkka

Sárdni: Sara Keränen, 9.3.2020

sárdni: piera lemet guttorm, 16.3.2020

Sárdni: Piera Lemet Guttorm, 16.3.2020

sárdni: heli kinisjärvi, 23.3.2020

Sárdni: Heli Kinisjärvi, 23.3.2020

sárdni: helga west, 30.3.2020

Sárdni: Helga West, 30.3.2020

mo'lidva: erkki lumisalmi, uusinta vuodelta 2010

Mo'lidva: Erkki Lumisalmi, uusinta vuodelta 2010

Sohkaršohkka - juohke duorastaga 17.30 - 20.00 ja nuppádassii seamma áigge bearjadaga. 

Sohkarsohkka (Sápmi)

maid pyeri korona lii porgâm já maggaar nisonij tile lii puásuituálust?

sohkarsohkka (sápmi)

Taan vuolgattâsâst smietteen maid pyeri korona lii porgâm maailmist já munnui elimist. Maid Venetsia kanaalijn lii tábáhtum? Lii saavâ meiddei-uv täsiáárvust já eidu tast maggaar tile tast lii nisonij puásuituálust.

Puásuinissoon já musikkár Ursula Länsman maainâst nissoon roolâ puásuituálust, maggaar tot lii sust táál já ovdeláá. Kyessin lii meiddei-uv Aslak Holmberg kii lii kárttám karanteenin ko lai Italiast. 

Maid Anja porgâččij jis kárttá karanteenin já maht suu uággumkištoin kiävá?

Xia já Sáárákáisá studiost

Sohkaršohkka - juohke duorastaga 17.30 - 20.00 ja nuppádassii seamma áigge bearjadaga. WhatsApp +358 40 190 9114

Maid pyeri korona lii porgâm já maggaar nisonij tile lii puásuituálust?

bargoeallin ja korona - sáddagis mielde ee. britt-iŋgá näkkäläjärvi ja catty e

Dán áigge bargu lea šaddan ain dehálabbon oassi eallima, muhtimiidda bargu laktasa jo identitehtii. Mo lea nuorra olbmo mielas álgit bargoeallimii? Dán birra lea hállamin Britt-Iŋgá Näkkäläjärvi. Bargoaddi sávvá nuorain aktiivvalašvuođa ja movttegis miela, guldal eambo dán sáddagis! 

Koronavirus leavvá ain! Leago máilmmiloahppa lahkoneamin? Oulu universitehtas leat gávdnan virusa, universitehta studeanttat Sáárá Seipiharju ja Máren-Elle Länsman eaba vel goittotge panikere. 

Sáddagis beasat oahpásmuvvat maid Sámi nissoráppár Catty E:i nappo Elle-Máret Vallein. 

Studios Xia Torikka ja Oulu studios Sáárá Seipiharju. 

Sohkaršohkka - juohke duorastaga 17.30 - 20.00 ja nuppádassii seamma áigge bearjadaga. WhatsApp +358 40 190 9114

Bargoeallin ja korona - Sáddagis mielde ee. Britt-Iŋgá Näkkäläjärvi ja Catty E

pennuusaavah já korona váiguttâs škoovlân

Xia lii hommán vielpis! Maht Xia peenuvargâ lii álgám já mii lii ucce vielpis nommâ? Suomâst láá meiddei kuovâmáánust šoddâm ennuv vávváid. Kuldal vuolgattâs te uččuh tiettiđ mondiet!

Anja maainâst meiddei pennuin já maid suu peenuv Sipi pargâ. Fáárust meiddei Pinja Pieski. Sun lii teatterškoovlâst já maainâst maggaar kááidusmáttáátâs tobbeen lii.

Ucjuuvâ studiost Sáárákáisá já Xia

Sohkaršohkka - juohke duorastaga 17.30 - 20.00 ja nuppádassii seamma áigge bearjadaga. WhatsApp +358 40 190 9114

Pennuusaavah já korona váiguttâs škoovlân

jus koronaáššit váivvidit - mana meahccái!

Jus koronaságat dagahit áŧestusa, de maid galggašii bargat? Dasa oaččot ámmátolbmo vástádusa, go sáddagis lea mielde psykiatralaš buohccedivššár Niila Rahko. Anárlaš Hilla-Maija Logje ii goittot vel stresse korona baicca duddjo. 

Ohcejoga nuoraiddoaibma lea sirdásan somei, moson somes sáhttá ordnet oktasaš eahkediid? 

Anjas maid lea tipsa koronaáŧestussii..

Studios Xia ja Sáárákáisá! 

Sohkaršohkka - juohke duorastaga 17.30 - 20.00 ja nuppádassii seamma áigge bearjadaga. WhatsApp +358 40 190 9114

Jus koronaáššit váivvidit - mana meahccái!

Yle Sámi iđitsátta golmma sámegillii.
Yle Säämi iiđeedvuolgâttâs kuulmâ sämikielân.
Yle Sääʹm tueʹlesvuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.

bearjadat dmu 7.00

yle sámi iđit - iiđeed - tue'les

Yle Sámi iđit - iiđeed - tue'les.
Toimâtteijee Linnea Rasmus eelij tutkâmin Avelist, Apteekist já káávlust, et maht uážžu talkkâsijd. Avveel Apteekkar Risto Ropponen, äššikâs Heimo Pukkila já kävppijâs Pirkko Rajaluoto.
Elle Margared Gaup-Juuso muštâl tast Suomâ já Taažâ-uv rääji moonâi taan ohhoost kiddâ, maht taat lii vaiguttâm sii perruu elimân. Toimâtteijen Gabriela Satokangas. 
Studiost Anja Kaarret.


Talkkâseh iä nuuvâ já lii pyeri lihâdiđ 

avvilis leat álgán juohkit biebmu go koronavirusa dagahan dili dihtii máŋgasiin ii leat šat doarvái ruhta bibmuige

Yle Sámi iđit -sáddagis lea sáhka veahá dan birra mot dát koronavirus dán čuohcá olbmuid eallimii. Sáddagis gullat earret eará das go Avvilis leat álgán juohkit biebmu go Koronavirusa dagahan dili dihtii máŋgasiin ii leat šat doarvái ruhta bibmuige. 

Sáddaga lágida Heijá Ánne Inger-Ánne Inger-Elle, Inger-Elle Suoninen

Yle Sámi iđitsátta golmma sámegillii.
Yle Säämi iiđeedvuolgâttâs kuulmâ sämikielân.
Yle Sääʹm tueʹlesvuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
WhatsApp +358 40 190 9114

Avvilis leat álgán juohkit biebmu go Koronavirusa dagahan dili dihtii máŋgasiin ii leat šat doarvái ruhta bibmuige

girku gudnemearka guhtur-niillas duomisii, ná oahpahus ordnejuvvo dál

Biibbaljorgalusa gielalaš áššedovdi Tuomas Magga lea ožžon girkku gudnemearkka, Mikael Agricola ruossa. Dan sutnje mieđihii árkabisma. Stuorit skuvllain oassi mánáid fidnejit vel lagašoahpahusa skuvllas, muhto unna máŋggat uhnna skuvllat leat áibbas gitta. Mo lea dilli  Anár skuvllain, rektorat Marja Seilonen Pirkko Olli muitaleaba, reporter Anneli Lappalainen. Govva: Suoma biibbalsearvi. Studios Jouni Aikio 

Girku gudnemearka Guhtur-Niillas Duomisii, ná oahpahus ordnejuvvo dál

sog anárašgiela ohppiid mediakursa ja korona

Sámi oahpahusguovddážis válbmanit ođđa anárašgielat filmmažat, go doppe lei jođus mediakursa. 
Ohcejoga gieldda vástideaddji doavttir Heidi Eriksen muitala ođđasamos korona-ođđasiid. 

Studios Xia Torikka. 

Yle Sámi iđitsátta golmma sámegillii.
Yle Säämi iiđeedvuolgâttâs kuulmâ sämikielân.
Yle Sääʹm tueʹlesvuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
WhatsApp +358 40 190 9114

SOG anárašgiela ohppiid mediakursa ja korona

skuvllat ja korona-virus, goaskimiid satellihtačuovvun

Gielddat ja skuvllat ráhkkanit korona-virusa njoammuma vejolašvuhtii. Marja Magga Vuohčus, Riitta Peltovuoma Eanodagas, Eila Tapiola Ohcejogas ja Ilkka Korhonen Avvilis mutalit makkár rávvagiid leat ožžon ja mo sii fas doibmet iežaset skuvllain. Reporter Xia Torikka. Goaskimiid satellihttačuovvun lea addán ollu dieđu dáid gazzalottiid láhttemis ja johtaleamis. Govva: Olli-Pekka Karlin. Studios Jouni Aikio  

Skuvllat ja korona-virus, goaskimiid satellihtačuovvun

duorastat dmu 7.00

Rádjagávppašeapmi lea bisánan masá oalát ja bargiid leat gártan gehpedit, muitaleaba Mikko Rousu Gilbbesjávrris ja Seppo Härkönen Gáregasnájrggas. Fitnodagat leat garra dilis ja dainna ferte bargat maiddái geilddain, dadjá Ohcejoga ealáhus- ja ovddidanhoavda Eeva-Maarit Aikio. Reporter Linnea Rasmus, studios Jouni Aikio 

Rádjágávpái lea koronavárra lossa roassun 

ulla aikio-puoskari muitala sámeoahpahusbargojoavkku dehalašvuođas, fitnodatalbmát čilgejit jiekŋameara raŧi ja plánaid dili

Sámeoahpahusa dilli lea heittot sámeguovllu olggobealde ja dat lea okta sivva manin lea dárbu sámeoahpahusa ovddidanbargojovkui. Gullat bargojoavkku lahtu, skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari jearhallama. Peter Vesterbacka ja Kustaa Valtonen Finest Bay Area Development -fidnus muitaleaba makkár áššit váikkuhit sudno Jiekŋameara ruovdegeaidnoplánaide. Studios Jouni Aikio 