Yle pienoiskoossa kolmella saamen kielellä. Saamelaisten ääni – Sámi jietna.

Yle Sámi Radio

Yle Sámi vuoiŋŋalaš prográmma oktii vahkus. Yle Sápmin hengellinen ohjelma kerran viikossa.

Rohkos ja musihkka

Yle Ođđasat Sápmi.

Yle Sámi radioođđasat sámegillii.

Yle Oddasat Sápmi

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

Yle Sámi veaigesátta golmma sámegillii.
Yle Sääʹm jeäʹǩǩespeeiʹv-vuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
Yle Säämi ehidispeivivuolgâttâs kuulmâ sämikielân.

Dearvva! Tiörv! Tierva!

NRK Sapmi

SR Radio Sapmi

Battle on Tour álgá maŋŋebárgga 24.9.: Ohcejoga skuvllas dii 12, Anáris Sajosis dii 19 ja Vuohču skuvllas gaskavahko 25.9. dii 12. Dáiddárat Ailu Valle ja Auri Ahola hásttuheaba geahččat mii dat lea. Boazodoalu ollislaš ekonomalaš váikkuhusa čielggadit, mutala spesialdutki Marja Knuuttila, LUKE. Brexit ja dan váikkuhusat Stuorra-Britannias ja dan olggobealde, studios Kaisa Aikio ja Jouni Aikio.

Yle Sámi iđit - iiđeed - tue'les

Girjjás čearu vástádus stáhttii, Peter Danowsky ja Eivind Torp. Sámiid bivdo- ja guolástannjuolggadusain sierralágan oainnut Sámedikkis, dán sáddagis Lars Miguel Utsi ja Per Olof Nutti. Huškundáhpáhus ja dan čuovvumušat Romssas, mielde John Richard Sommernes, Ingrid Sundberg, Henrik Halvari ja Aili Keskitalo. Mo ja gos Suoma sámediggeválgga evttohasat buktet oannuideaset ovdan, dan lea geahčadan Sámi allaskuvlla vuosttas amanuensa Torkel Rasmussen. Juoigangilvvuin loktemin giela, muitala Sámedikki giellaossodaga ossodatdirektevra Anne Britt K. Hætta. Gullat maiddái juoigi Per Tor Turi jurdagiid. Studios Jaana Kynkäänniemi, Jouni Aikio ja Kjell Marainen.

Buorre idit Sápmi

Ellee arkkadah

Musihkkaboddu

Binna Bánna juohke bearjadaga diibmu 10.00-10.30 ja nuppádassii mánnodagain diibmu 14.00-14.30

Binna Bánna

guobbarat eai leat eallit eaige šattut

binna bánna

Binna Bánnas čielggadit makkárat leat guobbarat.
Gullat máidnasa Gállaguobbaris ja áhkus ja áddjás guhte orrot guobbara siste. Ja manne čurrotguoppar lea mirkkolaš.


Guobbarat eai leat eallit eaige šattut

maid oainnat jogabotnis? 

Gullat máidnasa skálžžus guhte šattai eret ruovttus ja máidnasa uhca hávggas guhte lea árgi. Mearračáhci loktana ja luoitá muhto manne?


Maid oainnat jogabotnis? 

lottit čoahkkanit bárbmui

Binna Bánnas gullat bárbmolottiid birra ja oahpásmuvvat lottiin mas Hildá liiko. Gullat máidnasa lottis ja bussás.



Lottit čoahkkanit bárbmui

Pohjois-, inarin- ja koltansaamenkielinen lastenohjelma.

Bearjadat dmu 10.00

go čakčat arvá de das gal jeahkálat liikojit.

Dán Binna Bánnas gullat mo gottit ja bohccot šadde, gullat Merja jeageltuvrras ja máđu čavčča birra. Ja mat leat oaivejeahkalat? 


Go čakčat arvá de das gal jeahkálat liikojit.

Binna Banna (Sápmi)

Girjjás čearu vástádus stáhttii, Peter Danowsky ja Eivind Torp. Sámiid bivdo- ja guolástannjuolggadusain sierralágan oainnut Sámedikkis, dán sáddagis Lars Miguel Utsi ja Per Olof Nutti. Huškundáhpáhus ja dan čuovvumušat Romssas, mielde John Richard Sommernes, Ingrid Sundberg, Henrik Halvari ja Aili Keskitalo. Mo ja gos Suoma sámediggeválgga evttohasat buktet oannuideaset ovdan, dan lea geahčadan Sámi allaskuvlla vuosttas amanuensa Torkel Rasmussen. Juoigangilvvuin loktemin giela, muitala Sámedikki giellaossodaga ossodatdirektevra Anne Britt K. Hætta. Gullat maiddái juoigi Per Tor Turi jurdagiid. Studios Jaana Kynkäänniemi, Jouni Aikio ja Kjell Marainen.   

upmisámi oahput geasuhit, nuoraid beroštupmi politihkkii, ohcjeoga girku historjá ja oahppamin gámasuinniid gieđahallat

buorre idit sápmi

Dán iđit lea sáhka upmisámegiela oahpuin, Upmi universitehta čiŋaheamis, Sámi allaskuvla sajádagas, nuoraid beroštumis politihkkii, Ohcejoga girku historjjás ja beaivegirjjis mii lea čállojuvvon girkotordnii. Loahpas oahppat gámasuiodnesániid. Mielde sáddagis Katarina Pirak Sikku, Iselin Nybø, Ole Tommy Krokmo, Tia Farvelund, Simon Holmestrand, Arto Seppänen, Antti Halonen, Alf Grønli, Anne Boine, Lásse Nedrejord ja Sárá Elen Ánne Gaup. Studios Jaana Kynkäänniemi, Jouni Aikio ja Ánne-Rávná Allas. 

Upmisámi oahput geasuhit, nuoraid beroštupmi politihkkii, Ohcjeoga girku historjá ja oahppamin gámasuinniid gieđahallat

sámedikki boastajienasteamis moivi, ođđajagimánus heaittihuvvo girjebusse

Sámediggeválggaid poastajienasteapmi lea dagahan olu moivi erenomážit boaittobealguovlluin. Čeavetjávrilaččat galget mátkkoštit poasta bálvalanbáikái joba 112 kilomehtera. Jienasteaddji Terhi Harju mátkkoštii Anárii jienastit lávvardaga, go árgabeivviin eai leat dasa vejolašvuođa. Doaimmaheaddjin Xia Torikka. 

Golbma geardde vel oččot olbmot Porsáŋggus luoikkahit girjjiid girjebusses. Ođđajagimánus heaittihuvvo dát fálaldat danin go Sámediggi lea mearridan vuoruhit eanet ruđaid sámi girjjálašvuhtii dan sadjái go girjebussii. Dás gullat Sámedikki ráđđelahttu Henrik Olsen ja girjebusse stivraláhttu Kåre Olli. Doaimmaheaddjin lei Arne Ivvár Johnsen.

Vassan lávvardaga merkegođii ja klipsegođii Jovsset Ánte Sara 275 bohccos eará merkii.
Beakkán Sámi artista Mari Boine doarjuid maid Jovsset Ántii ja son oaivvilda, ahte lea dehálaš doarjut nuoraid. Skáiddis leigga fitnan Anders Boine Verstad ja Nils John Porsanger. 





Sámedikki boastajienasteamis moivi, ođđajagimánus heaittihuvvo girjebusse

nissonjuoigi hástalusat, deaivan sveitsa báŋkkuin, sámeskuvlla oahppit lassánit, seksasátnegirji, seksualitehta skuvlejupmi

Ingá-Máret Gaup Juuso mielde lea hástalus leat nissonjuoigi, Aili Keskitalo muitala go sámediggi lea ságastallan báŋkkuin Nussira ruvkki birra Sveitsas, Anna-Karin Länta muitala go sámeskuvlii lassánit oahppit. Nuoraidráđi várreságadoalli Ánte Veijola muitala ahte seksuála tearpma almmuhuvvojit sátnegirjin. Sámiguovllu skuvlla- ja mánáidgárdebargiide ordnejit skuvlejumi seksuálavuođas muitala sosiálaráđđi Ristenrauna Magga. Thomas Hansen lea fuolas go Porsáŋggus eai leat šat sámeluohkát. Reportárin earret eará Kaija Länsman, Maiju Saijets ja Arne Ivar Johnsen. Studios: Jaana Kynkäänniemi, Outi Paadar ja Ánne-Rávná Allas.

Nissonjuoigi hástalusat, deaivan Sveitsa báŋkkuin, sámeskuvlla oahppit lassánit, seksasátnegirji, seksualitehta skuvlejupmi

sáhka oahpaheaddjioahpuin ja buohccedivššároahpuin ja biebmogálvvud divdna geavaheamis

Girjjás gearregiin Stockholmmas Hans Forsell, Tilda Ponten, Mattias Åhren ja Eivind Torp. Inšenevrra oahpuid lassin sámegielat oahpaheaddji oahpuide, ná Susanne Næss Guttorm bálvala servodagas. Ja dása Jan Gunnar Johansen kommeanta. Sámi buohccedivššároahpuide ráhkkaneapmi buorre muttus Sámi allaskuvllas, muitala prošeaktajođiheaddji Anja Somby. Borramuš ii gallggaše bálkásit nu ollu go maid dál dahká, Anna Morottaja vállje dárkket gos oastá ja maid oastá. Našunála doaibmaplánas veahkaválddálašvuođa hárrái muitaleaba Aili Keskitalo ja Monika Mæland. Studios Thoralf Balto, Jouni Aiko ja Ánne-Rávná Allas.

Sáhka oahpaheaddjioahpuin ja buohccedivššároahpuin ja biebmogálvvud divdna geavaheamis

skohtervuodjingielddus, giellabálkkašupm ja giellastrategiija, válgabeaivi ja musihkkaoahput

Skohtergielddus áššis Gironis Håkan Jonsson ja Marika Stinnerbom. Oarjelsaamie pod birra ságasta Ina Therese Sparrok. Giellabálkkašumi evttohusaid vurdet, muitala Per Johanas Marainen. Mo Norgga válgabeaivi oidno ja gullo NRK Sámis, dan čilge Mona Solbakk. Gielddaide viimmat sámegielat bálvalusaid oktasaš strategiija, bargui álgán Tuuli Miettunen. Álgaga das lea dahkan Anár gieldda Ruonáid váldostvirajoavku, muitala Miina Seurujärvi. Loahpas vel das maid Sámi musihkkaakademiija nuppi jagi oahppit Laura Tapiola ja Heli Aikio vuordiba oahpuin. Studios Thoralf Balto, Jouni Aikio ja Ánne-Rávná Allas.

Skohtervuodjingielddus, giellabálkkašupm ja giellastrategiija, válgabeaivi ja musihkkaoahput

girjjáš diggeášši, árktalaš oahppomátki, vuostemiella bieggomilluide, nuorra teáhterbargi ja neaktima veterána

Girjjáš diggeášši álgá Ruoŧa alimus rievttis, Ingemar Blind jearahallan. Student on Ice -oahppomátkkis muitala Martina Fjällberg. Bieggafápmomilluid vuostá son lea gerggus dahkat vaikko maid, muitala Marry Áilonieida Somby. Son illuda go beassa neaktit sámegilii, dadjá Eila Ballovara Varsi, guhte lea mielde Human Zoo -čájálmasas. Toivo Lukkari lea neaktán badjel 30 jagi, dál son lea ealáhagas ja muittaša buriid bottuid lávddi alde ja filmmain. Diehtosidda Guovdageainnus lea okta ovdajienastanbáiki, muitaleaba Maia Hætta ja Jon Ailo Kalstad. Studios Jaana Kynkäänniemi, Jouni Aikio ja Ánne-Rávná Allas. 

Girjjáš diggeášši, árktalaš oahppomátki, vuostemiella bieggomilluide, nuorra teáhterbargi ja neaktima veterána

dálkkádatnuppásusa mearkkat, edmonsson čájáhus, sámi allaskuvlla neahttaoahput, laiti duoji masterbargu, pariissa sámečájáhus

Edith Anne Svonni oaivvilda dálkkádatnuppástusat rievdadit luonddu, dáiddar Monica Edmonsson rahpančájahus Girona Dáiddármuseeas Girona gielddaviesus, Sámi allaskuvla fállá eanas oahpahusaid neahtta bokte, Isabel Warsla muitala ahte sii eai oaččo Fossen mánáidgárdái sámegielat bargiid. Oahpaheaddji Jovnna Sámmol Laiti lea gaskavahko 4.9. ovdanbuktán Sámi allaskuvllas iežas mastergráđadutkosa. Dan oktavuođas sus leamaš Siida -museas “Eatnama fámolaš jienat” -čájáhus dán jagi álggus: ođđajagimánus gitta njukčamánnui. Dál gullat eanet maid dutkamuš gieđahallá. Sámi kultuvrra lea ovdan dál Suoma instituhtas Pariisas Frankriikkas. Dán čavčča ovdanbuktojuvvojit sámekultuvra oppalaččat ja sápmelaš duojit. Yle Sámi doaimmaheaddji Sara Wesslin lea maid dál Pariissas. Reportárin earret eará ee. Linda Marakatt ja Karen Eira. Studiolágideaddjin Kjell Marainen, Outi Paadar ja Jovnna Eira nuorat

Dálkkádatnuppásusa mearkkat, Edmonsson čájáhus, Sámi allaskuvlla neahttaoahput, Laiti duoji masterbargu, Pariissa sámečájáhus

álttá girdilihkohisvuohta, girjás čearu šiehtadus,biibbala ávvudoalut ohcejogas,vuonnamárkana ságat, gauriloff maŋimuš konsearta

Muitoboddu Nordlys katedrálas Álttás, Girjás čearu ja Ruoŧa stáda šiehtadus. Jaakko Gauriloffa maŋimuš konsearta, sámegielat Biibbala almmuhandoalut Ohcejogas, Øystein Nilsena mielde vuonnamárkanat sturrot ja mearkkašit olu, Britt Rajala mielas Vuonnamárkaniin lea olu maid oaidnit. Torild Labba bođii Gárasavvonis vuovdit dujiidis ja su mielas Vuonnamárkanat lea okta daid buoremus márkaniin. Ellen Cecilie Triumf-Buljos deaivvai lihkku go son vuittii nissoniid gáktevuorbádeami nappo duhát ruvnnu. Máret Sofe Holmestrand raportere Álttá helikopterlihkohisvuođa birra. Reportárin earret eará Kaija Länsman, Hanna Nutti, Anne Maret Päviö. Studiolágideaddjin Kjell Marainen, Outi Paadar ja Thoralf Balto. 

Álttá girdilihkohisvuohta, Girjás čearu šiehtadus,Biibbala ávvudoalut Ohcejogas,Vuonnamárkana ságat, Gauriloff maŋimuš konsearta

bearjadat dmu 8.00

Bearjadat dmu 8.00

girjása čearu gearregat, evenáššis gielddaválggain gávdnon menddo olu jienat, suoma bušeahtaráđđádallamiid boađus

Buorre Iđit Sápmi -sáddagis lea sáhka earret eará Girjása čearu gearregiin, Evenáššis gielddaválggain gávdnon 22 jiena menddo olu, Suoma ođđa ráđđehusa vuosttaš bušeahttaráđđádallamiid boađus almmustahtton.

Buorre iđit Sápmi.

Girjása čearu gearregat, Evenáššis gielddaválggain gávdnon menddo olu jienat, Suoma bušeahtaráđđádallamiid boađus

maŋŋebárga dmu 8.00

Maŋŋebárga dmu 8.00

duodjeakademiija koordináhtor, girjás gearregiid nuppi beaivi, dutket ain álttá lihkohisvuođa, son ráhkada guoledáktečiŋaid

Inga Påve Idivuoma lea dál álgán koordináhtorin Duodjeakademiija ovddidanprošeavttas, mii lea ovttasbargodoaibma gaskkal Sámedikki ja Eanodaga gieldda. Girjas gerrega nuppat beaivi lea dollon ja gos bivdoláhka 80-logus namuhuvvui. Maid Norgga duopmárat ledje čuovvumin Girjas gerregiid. Politiija joatká dutkamiin helikopterlihkohisvuođa Álttás Finnmárkkus. Anne Karhu-Angeli muitala mo guoli čielgedávttiin ráhkaduvvojit čiŋat ja mo daid sáhttá báidnit iešguđege ivdnásažžan. Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio liiko guoledáktečiŋaide. Gullat manin. Reportárin earret eará ViviAnn Labba, Sidsel Vik, Jaana Kynkäänniemi, Karen Eira ja Anja Kaarret. Studiolágideaddjin Kjell Marainen, Outi Paadar ja Jovnna Eira nuorat.

Duodjeakademiija koordináhtor, Girjás gearregiid nuppi beaivi, dutket ain Álttá lihkohisvuođa, son ráhkada guoledáktečiŋaid

girjás čearu gearregat, álttás morrašis, loahpahan válgagičču, mattson báikenammamateriála girjin, valle duddjon 55 jagi

Lars Miguel Utsi ja Eivind Torp jurdagat das go Girjás gearregat leat álgán Stockholmmas, Lars Miguel Utsi das, go Girjás čearru stevdnii Ruoŧa stáhta 10 jagi áigi. Álttás olles servodat morrašis ja Anders S. Buljo muitala ahte bellodagat loahpahan gielddaválgagičču. Aage Solbakk Oassi Jorma Mattson báikenammamateriála šaddá girjin ja Solbakk muitala ovdamearka Mattson materiálas. Ánne-Ovllá Ándde-Piera Valle lea duddjogoahtán atnubiergasiid juo nuorran ja gazzan dađistaga lasi duddjonoahpu. Dás son muittaša dan mo duodjái leamaš jearlamas, mo áiggit leat maiddái dán suorggis nuppástuvvá. Reportárin earret eará Jovnna Aikio, Karen Eira ja Kjell Are Guttorm. Studiolágideaddjin Kjell Marainen, Outi Paadar ja Jovnna Eira nuorat.

Girjás čearu gearregat, Álttás morrašis, loahpahan válgagičču, Mattson báikenammamateriála girjin, Valle duddjon 55 jagi

girjjáš diggi, sámečájáhus oulus, kulturárbebálggis ohcejogas, vuonnamárkanat ja sámisymbolat dáidagis

Ságat ovdal Girjjáža diggeášši, Mikael Kuhmunen. Sámečájáhusa burget eanangottemuseas Oulus, daid heivešii sirdit Sámemusea Siidii Anárii, dadjá amanuensa Anni Guttorm. Kultur- ja jaskkodanbálggis Ohcejogas lea dál gárvvis sivdnidit atnui, das mutiala Vuokko Hirvonen. Vuonnamárkanat álget, Dag Broch ja Geir Anders Berg jurdagat ovdal márkaniid. Gullat maid dáiddár Ellen Brita Anti jurdagiid das geas lea vuoigatvuohta geavahit sámisymbolaid. Studios Jaana Kynkääänniemi, Jouni Aikio ja Ánne-Rávná Allas.     

Girjjáš diggi, sámečájáhus Oulus, kulturárbebálggis Ohcejogas, Vuonnamárkanat ja sámisymbolat dáidagis

bivdá lobi haga, gávdnan báhččon bohccuid, dikšárváilevuohta ja muitoboddu kárášjogas, pieski mastergráđa, unna junná álgá fas

Sámediggepolitihkkar Håkan Jonsson mieđiha son bivdá smávvaelliid lobi haga, Eajra čearru, Dalarna leanas, gávnnai disdaga golbma lágahis báhččon bohccuid ja ášši lea poliissaide ilmmuhuvvon, Hanno Svonni lea álgan lohkat sámegiela Sámi allaskuvlas. Kurt Maurstad muitala mo Kárájoga gielda šaddá máksit 800 kr diibmobálkká buohccidivššáriidda, Elin M Holmgren dadjá ahte sii vurdet buriid borgoveahkačovdosiid. Kárášjoga girkus muitoboddu. Oahpaheaddji Aura Mari Pieski lea geargan Sámi allaskuvllas ja mastergrádadutkamuššan čállán “Gulahallat eatnamiin ja čáziin”. Muitalusat eamiálbmot oahppan- ja gulahallanvugiin Deanuleagis. Gullat eanet mas dás lea gažaldat. Heli Huovinen muitala ahte ođđa Unna Junná mánáidprogámmat álget fas tv:s. Ja son muitala mii muhttašuvvá sáddenáiggiin. Reportárin earret eará Karen Eira, Anja Kaarret ja Jan Rune Måsö. Studiolágideaddjin Kjell Marainen, Outi Paadar ja Jovnna Eira nuorat

Bivdá lobi haga, gávdnan báhččon bohccuid, dikšárváilevuohta ja muitoboddu Kárášjogas, Pieski mastergráđa, Unna Junná álgá fas

buorre iđit sápmi -sáddagis lea sáhka earret eará buohccedivššároahpus ja sámediggeválggaid jienastanhástalusain

Gaskavahkku Buorre iđit Sápmi -sáddagis lea sáhka earret eará  Sámi allaskuvlla ja Romssa universitehta buohccedivššároahpus, ON:a olmmošvuoigatvuođa ja birasguoski áššiid spesiálaraportevra Mr David R Boyd ja ON:a allakommiseara Aila El-Khatib gálledeaba Norgga Sámediggi, Norggas orru Suomabeale sápmelaččaid jienastanhástalusain sámediggeválggain. 

Lágideaddjin leat Karen Eira, Jaana Kynkäänniemi ja Inger-Elle Suoninen.


Buorre Iđit Sápmi -Sáddagis lea sáhka earret eará buohccedivššároahpus ja Sámediggeválggaid jienastanhástalusain

ođđa biibbaljorgalus viimmat atnui, dihtorbargui vai olgobargui, nuortalaččat muittašit mo lei ea badjel 70 jagi dassá

Biibbalsemináras Guovdageainnus Johan Máhtte Skum ja Laila Susanne Vars. Viellada gal muhtumin olgobargguide go lea válljen dihtoriin bargat, dan muitala Juvva Ánta Utsi. Nuortalaččat ávvudit ain logi jagi gaskkaid, dál lea gollan 70 jagi das go ásaiduvve Anárjávrri birrasiii, Pekka Fofonoff ja Jaakko Gauriloff muittašeaba. Álggahit doaimmaid amas buorre biebmu bálkásit restoráŋŋain. Emma Jarpell, Henri Mielonen ja Kjell Balto jearahallamat. Govva: Sara Wesslin. Studios: Jaana Kynkäänniemi, Jouni Aikio ja Ánne-Rávná Allas.  

Ođđa biibbaljorgalus viimmat atnui, dihtorbargui vai olgobargui, nuortalaččat muittašit mo lei ea badjel 70 jagi dassá

fáddan earret earáid sarvvabivdu, gieldaválga ja dutkamuš sámegiela oahppamis 

Sarvvabivdu dagaha konflivttaid, Girjás čearu diggeášši čuovvun, ođđa gielddastivralistu Evenáššis lea stuorámus, girkuid máiilmmiráđi álgoálbmotnuoraid konfereansa Jáhpanis ja magisttardási dutkamuš sámegiela oahpaheami didaktihkas. Mielde sáddagis Jenny Wik Karlsson, Eivind Torp, Jan Inge Yttervik, Jardar Jensen, Terje Bartholsen, Mari Valjakka ja Ellen Ravna. Studios Thoralf Balto, Jouni Aikio ja Lars-Ola Marakatt.  

Fáddan earret earáid sarvvabivdu, gieldaválga ja dutkamuš sámegiela oahppamis 

nannemin mánáid sámegiela ja nuoraid duddjondáidduid, gieldda- ja fylkkaválga norggas 

Gironis nannejit mánáid sámegiela dáiddu. Ohcejogas sámesearvi ordne duodjerieggá nuoraide.Muđui dán iđit lea eanaš sáhka Norgga fylkka- ja gielddaválggain. Studios Thoralf Balto, Kjell Are Guttorm, Ánne-Rávná Allas ja Jouni Aikio.

Nannemin mánáid sámegiela ja nuoraid duddjondáidduid, gieldda- ja fylkkaválga Norggas 

buorre iđit sápmi -sáddagis sáhka ee. gárasávvon sámi sohkagirjji ođasmahttimis mosaic-ekspedišuvdna, john savio -bálkkašupmi

Buorre Iđit Sápmi -sáddagis lea sáhka earret eará das, go Garasávvon sámi sohkagirjji ođasmahttimis, Mosaic-ekspedišuvnnas, John Savio -bálkkašumis, Tuyvezh-festiválas ja Girkkuid máilmmiráđi nuoraid ja álgoálbmogiid čoahkkimis.

Sáddaga lágidit: Karen Eira, Jaana K. Kynkäänniemi ja Inger-Elle Suoninen


Buorre iđit Sápmi.

Buorre Iđit Sápmi -sáddagis sáhka ee. Gárasávvon sámi sohkagirjji ođasmahttimis Mosaic-ekspedišuvdna, John Savio -bálkkašupmi

girjjásdiggi, vaššidagut, unnitlogugielat, sámediggeválga unnán oidno ja sápmi oidnosis bbc:s

Girjjás diggeáššái leat sierra oainnut Sámedikkis, dás Håkan Jonsson, Per Olof Nutti, Lars Miguel Utsi ja Anders Kroik oaivilat. Almmái huškkohalai Romssas go lei sámegárvvuin, sámediggeáirras Mikkel Eskil Mikkelsen lea hirpmástuvvan. Eaŋgalsgielas leat ollu maorigiela sánit, čilge Katey Levendis. Unnán oidnojit válgamáidnumat Suomas, vaikko Sámedikki válgga jienastanáigi lea bárisin. Mo dihtet jienastit Riitta Lehtola, Saammal Morottaja ja Elle-Máret Näkkäläjärvi? Mundurugu-álbmoga  máinnasgirji Brasilias dál lohkamis anárašgillii, jorgalan Petter Morottaja. Ánde Somby lea mielde BBC TV-prográmmas. Studios Lásse-Biette Heaikka Kjelle, Olen-Risten Hánssa Jaana ja Luobbal-Jovsset Jovnna.    

Girjjásdiggi, vaššidagut, unnitlogugielat, sámediggeválga unnán oidno ja Sápmi oidnosis BBC:s

bivdorievttit, gákti goargadit gárvun, sámedikki evttohasaid válgamáidnun ja luohti loktemin giela

Bivdorievttit, gákti goargadit gárvun, Sámedikki evttohasaid válgamáidnun ja luohti loktemin giela

Yle Sámi veaigesátta golmma sámegillii.
Yle Sääʹm jeäʹǩǩääpeeiʹv-vuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
Yle Säämi ehidispeivivuolgâttâs kuulmâ sämikielân.

seksi já seksisäänih sämikielân

dearvva! tiörv! tierva!

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

Ante Veijola  Sämitigge nuorâirááđi saavâjođetteijee muštâl seksisánikirjeest maid láá ráhdimijn nuorâid. 
Sari Hälinen, seksuaali šoddâdem äššitobdee já SámiSosterist Risten Rauna Magga muštâl maht párnái já nuorâikin kolgâččij savâstâllâđ seksist.   
Petter Morottaja lii jurgâlâm keksisaanijd anarâškielân já Hilkka Fofonoff nuorttâlâškielân. Studiost Erkki Gauriloff já Anja Kaarret.


Seksi já seksisäänih sämikielân

aanaar kirjerááju buusist eija leivo já ánná máijá kuuva ja sämitigge valjâtentti 3

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

Sámekulturguovddáš Sajosis Anáris 29.8. dollojuvvon válgatentii oassálaste vihtta sámediggeválgaevttohasa: Leo Aikio, Anu Avaskari, Veikko Feodoroff, Veikko Porsanger ja Niina Siltala.

Aanaar kirjerááju buusist Eija Leivo já Ánná Máijá Kuuva ja Sämitigge valjâtentti 3

saavah nuorttâlij 70 ive juhlijn čevetjäävrist 

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

Čevetjäävrist ljjii lávurduv nuorttâlij 70 ive juhleh, Jaakko Gauriloff lâi lávlumin, Veikko Feudoroff toolâi juhlesaavâ Juha Feudooroff vuobdij kuolijd, Pekka Fofonoff lai jo vuosmuin juuhlijn 1979 mieldi, Hannaele Fofonoff tánssái. Toimâtteijen Erkki Gauriloff. Anarâš Kerttu Paltto muštâl maht sii láá iällám oovdâst nuorttâlijkin jo 70 ihheed, sun-uv lai juuhlijn, Mari Korpimäki muštâl maht juhleh  monnii. Studiost Anja Kaarret.

Saavah nuorttâlij 70 ive juhlijn Čevetjäävrist 

sämitigge valjai iävtukkâsah já jienâstem, aa-savastallâm peeivih anarist já kielâpiervâl kyeliokko

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

Aikio Jovna lii tutkâm, maht sämitigge valjâiävtukkâsah láá juáhusân kundáin. Terhi Harju, Heimo Semenoff já  Mervi Semenoff muštâleh jienâstmist.  Juha Pohjanraito muštâl AA, nomâttis juhhei, anonyymi alkoholisij, peeivijn, moh láá tääl oholoppân. Ritva Kangasniemi já Riikka Morottaja muštâleh anarâškielâ kielâpiervâlij teema peeivijn. Taan ohhost lai kyeliokko. Studiost Anja Kaarret.

Sämitigge valjai iävtukkâsah já jienâstem, AA-savastallâm peeivih Anarist já kielâpiervâl kyeliokko

ucjuvkirho historjást já sämitigge valja iävtukkâsâi videoh

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

Ucjuvkirho  toornâst muštâlává Antti Halonen já Juha Reinola já kirho historjást Arto Seppänen.
Heli Aikio lii vuot iällám Piälbáájäävri puáris kirhoost já uáinám já luuhâm toid čalluid, moh tohon láá čallum.  Studiost Anja Kaarret. 


Ucjuvkirho historjást já Piälbáájäävri kirho siničalluuh

valjaasavâstâlmeh já kielâpäälgis 

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

Sämitige valjaapaaneel savâstâlm paddimeh láá nuuhâm, tain muštâlává Martta Alajävi já Aslak Paltto. Anarân láá rähtimin kielâpálgá. Marja Liisa Olthuis ohtâ vuávájee já máttááttijjee Minna Lampinen savâstâllâv pálgást.  Studiossa Anja Kaarret ja Erkki Gauriloff.



Valjaasavâstâlmeh já kielâpäälgis 

bearjadat dmu 14.30

Bearjadat dmu 14.30

vuossárga dmu 14.30

Vuossárga dmu 14.30

škovlâ kolliistâlleeh, ofelâs, lasebudjet suáđekyläst you tube saavah jyehi oho 

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
Per Ande Labba muštâl, ko Kietâruottâsist lii muáttám.
Tiina Sanila-Aikio muštâl staatâ lasebudjetist.
Inari Fernandez lii varrim Suáđekylän ihán ja ráhtá jyehi oho tobbeen You Tube video já ocá tääl mainâsteijeid.
Škovláin kolliistâlah muštâleh syemmilijd sämmilijn, tast Minna Lehtola, Ulla Saalasti já Joni Walle.
Sáárá Seipiharju lii sämitige ofelâš.   
Studiost Anja Kaarret


Škovlâ kolliistâlleeh, ofelâs, lasebudjet Suáđekyläst you tube saavah jyehi oho 

ásllaga á-studio ja sämitigge valjâtentti 1  

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

Sámekulturguovddáš Sajosis Anáris 22.8. dollojuvvon válgatentii oassálaste ovcci sámediggeválgaevttohasa: Tuomas Aslak Juuso, Pigga Keskitalo, Kirsti Kustula, Kari Kyrö, Sammol Antti Lukkari, Asko Länsman, Pentti Morottaja, Irja Seurujärvi-Kari ja Jouni Äärelä.

Ásllaga Á-studio ja Sämitigge valjâtentti 1  

tiervuođah pariisist, nigá mainâsijn nukketeatter, avveel taidârij-ijjâ  

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

Sara Wesslin lii Ranskaast Parisist  Suomâ instituutist Galleriačáitálduvâst, kost lii meid sämikulttuur já tyejeh mieldi. Niilo Aikio Nigá kirjeest lii rahtum nukketeatteri, Niilo Aikio, jieš kirje čällee já nukketeatter rähtee Ilpo Mikkonen. Katri Kittilä muštâl Avveel taidârij iijâst.  Studiost Anja Kaarret. 

Tiervuođah Pariisist, Nigá mainâsijn nukketeatter, Avveel taidârij-ijjâ  

studiokyessin auri ahola já ailu valle ja sämitigge valjâtentti 2

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

Guovddášgirjerájus Oodis Helssegis 26.8. dollojuvvon válgatentii oassálaste guhtta sámediggeválgaevttohasa: Hanna Guttorm, Ida-Maria Helander, Janne Hirvasvuopio, Anni Koivisto, Anne Nuorgam ja Pirita Näkkäläjärvi.

Studiokyessin Auri Ahola já Ailu Valle ja Sämitigge valjâtentti 2

gaskavahkku dmu 14.30

Gaskavahkku dmu 14.30

poccuuh já škovlâ 

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

Puásui meerijn Kietâruottâs palgâs puásui-iššeed  Juha Tornensis já stuárráámus loválii puásuilovo pargojuávhu saavâjođetteijee Tapani Sirviö. Toimâtteijen Kaija Länsman.  
Aanaar škovlâ sisteáimu vádisvuođâin Aanaar kundá čuovviittâstooimâ hovdâ  Ilkka Korhonen já máttááttijjee Maijukka Pyykkö.  
Studiost Erkki Gauriloff já Anja Kaarret.

Poccuuh já škovlâ 

pääccam veär äuʹǩǩummuž õõutårra

Tän neäʹttlest smiõttâd jeänab tõn, mäʹhtt oummu õõlǥče ââʹnned äuʹǩǩen ouddmiârkkân pääccam porrmõõžž. Ko pävvrõõssak, koozz mâʹnne puk mâiʹd jiõk poorr? Aanar škooulin haaʹleʹče poorrâd pääccam porrmõõžž jeäʹǩǩespeeiʹv beäʹlnn. Tuåimteei Sara Wesslin da Anja Kaarret täʹbbejaž vuõlttõõzzâst ǩiõttʼtâlle ääʹšš. 

Yle Sámi veaigesátta golmma sámegillii.
Yle Sääʹm jeäʹǩǩespeeiʹv-vuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
Yle Säämi ehidispeivivuolgâttâs kuulmâ sämikielân.

Pääccam veär äuʹǩǩummuž õõutårra

tuoijum

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

Inga Påve Idivuoma lii tyejiakatemia proojeekt koordinaattoren. Antti Piera Valle lii tuoijum ennuv já Anne Karhu Angeli meid já tääl sun lii tuoijuumin kyeletaavtijn čiiŋâid. Studiost Anja Kaarret já Erkki Gauriloff.

Tuoijum

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
Tän tiõrv vuõlttõõzzâst kuulak tavsäämǩiõllsas biibbaldoaluin Uccjooǥǥâst, vuonnamarkkanin, sääʹmteʹǧǧ vaalin, koluumn da vaalmašina pirr.   
Yle Sámi veaigesátta golmma sámegillii.
Yle Sääʹm jeäʹǩǩespeeiʹv-vuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
Yle Säämi ehidispeivivuolgâttâs kuulmâ sämikielân.

ruuki saavah 

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
Ruvkeáššedovdi Svein Lund lea dutkán ja čuovvon guhká mo ruvketáššit ovdanit ja doibmet Sámis maiddái rájáid rasttá. Su mielde ruvkkiin bahcá dušše njuoskideami muhto mihkkige ii báze báikkegotti olbmuide ja sápmelaččaide. Doaimmaheaddjin Kirste Länsman. 

Tálá dieđuid mielde Suomas leat eatnamis eanet kobolta go gosge eará sajis Eurohpás ja dathan lea movttiidahttán ruvkeindustriija ohcat dán minerála miehtá Davvi-Suoma. Koboltariggodagat eai gávdno dušše Sámi guovllu máttabeale Suomas. Iešalddes koboltta ohcet maiddái sámiguovllu rájáid siskkobealde dego Vuohččus. Täst sámedikki vs. birasčálli Tiina Sohlberg. 

Studiost Sara Wesslin já Anja Kaarret


Ruuki saavah 

sääʹmvuuʹd kååʹddi ekonomiija - mõõn puârast sääʹmvuuʹdest piʹrǧǧeet? 

Uʹccjokk lij mââimõš ääiʹjin välddam jõnn laauʹǩid õõutårra da kååʹddest inveʹstted jiânnai turiiʹsme. Mäʹhtt mâânn jeeʹres sääʹmkååʹddin? Kuulât tuåimteei Sara Wesslinin ja Anja Kaarretin jeänab, måkkam ääʹšš haʹsttee kååʹddi teäʹǧǧkååʹššel. 

Yle Sámi veaigesátta golmma sámegillii.
Yle Sääʹm jeäʹǩǩespeeiʹv-vuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
Yle Säämi ehidispeivivuolgâttâs kuulmâ sämikielân.

Sääʹmvuuʹd kååʹddi ekonomiija - mõõn puârast sääʹmvuuʹdest piʹrǧǧeet? 

uđđâ anaraškirje, juikieddi já meeci nuhâmettum šoddâdmist

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
Petter Morottaja muštâl uđđâ anarâškielân jurgâlum kirjeest “
Kaandâš kote ij máttám nievdâđ” .
Eija Ojanlatva já Christian Carpela muštalává Juikieddist.
Sampo Manninen já Yrjö Norokorpi muštâlává meeci nuhâmettum šoddâmist já Silva rŧ seervist.  Studiost Anja Kaarret.



Uđđâ anaraškirje, Juikieddi já meeci nuhâmettum šoddâdmist

ásllaga á-studio

Ásllaga Á-studio

Sápmelaš filbmajoavku ráhkadii filmma dahkujávrriin Soađegilis, Lokka ja Porttipahta dulvademis. Johs Kalvemo ja Per Niia muitaleaba filbmemis. Piera-Jusse, Juhani Länsman lea máhccan Jáhpanis gos son leamaš turistaguovddážis dikšumin bohccuid jahkebeali. Son lea fitnan maiddái ainu-álbmoga luhtte Hokkaidos. Dáid ságaid muitalii Sámi radio suoidnemánu 1975.

Ealli arkiiva

máret-niillasa hánssa-niillas vulggii soahtái 80 jagi dassá go nubbi máilmmisoahti lei álgán

ealli arkiiva

Nubbi máilmmisoahti álggii 1.9.1939 go Duiska soahteveahka fallehii Polándii. Soahti bisttii buohkanassii masá guhtta jagi. Gaskkain ledje ain ráfalut áigodagatge. Guovtti Ealli arkiiva -prográmmas gullat soahteáiggi muittuid ovtta olbmo muitalusaid bokte. Son lea Máret-Niillasa Hánssa-Niillas, Hans-Niiles Pieski Gáregasnjárggas Ohcejoga gielddas. Dás son muitala mo soahti guoskkahišgođii maiddái Sámi. Vuosttas gohččuma soahtái son oaččui golggotmánu 1939, njeallje mánu das maŋŋá go lei geargan soahtebálvalusas, aisttan eksearas.Dálvvi badjel son lei Beahcán ja Rádja-Jovsset guovllus sierralágan soahte- ja váktendoaimmain. Gohcintuvrrat olle máttás Savukoski rádjai. Dán vuosttas oasi loahpas son muitala maiddái maŋit soahtái, nu daddjon joatkasoahtái vuolgimis. Datges dáhpáhuvai geassemánus 1941. Guktuide sođiide Hánssa-Niillas vulggii gaskan geaidnobargguid. Doaimmaheaddji: Juhani Nousuniemi

Máret-Niillasa Hánssa-Niillas vulggii soahtái 80 jagi dassá go nubbi máilmmisoahti lei álgán

máret-niillasa hánssa-niillasa soahte- ja eváhkomuittut, 2. oassi

Nuppi máilmmisoađi álgimis lea gollan dán mánus 80 jagi ja sápmelaččaid eváhkui vuolgimis 75 jagi. Gullat dál nuppi oasi Máret-Niillasa Hánssa-Niillasa muitalusain soađi ja eváhko áiggis ja maiddái ođđasit huksemis. Hans-Niiles Pieski Gáregasnjárggas muitala. Doaimmaheaddji: Juhani Nousuniemi 1980-logus. 

Máret-Niillasa Hánssa-Niillasa soahte- ja eváhkomuittut, 2. oassi

Duorastat dmu 10.00

duorastat dmu 10.00

sámi filbmajoavku govvii dulvaduvvon guovlluid ja piera-jusse máhcai boazobargguin jáhpanis, 1975

Sámi filbmajoavku govvii dulvaduvvon guovlluid ja Piera-Jusse máhcai boazobargguin Jáhpanis, 1975

sárdni: tapio leinonen, 16.9.2019

rohkos ja musihkka

Sárdni: Tapio Leinonen, 16.9.2019

sárdni: arto seppänen, 23.9.2019

Sárdni: Arto Seppänen, 23.9.2019

vuossárga dmu 10.00

Vuossárga dmu 10.00

sárdni: marja-liisa laiti, 2.9.2019

Sárdni: Marja-Liisa Laiti, 2.9.2019

sárdni: osmo pieski, 9.9.2019

Sárdni: Osmo Pieski, 9.9.2019

Sohkaršohkka - juohke duorastaga 18.00 - 20.00 ja nuppádassii 18.30 - 20.30 bearjadaga. WhatsApp +358 40 190 9114

Sohkarsohkka (Sápmi)

sš goes sporty - goas oažžut team sápmi fifai?

sohkarsohkka (sápmi)

Dán vahku sáddagis lea sáhka valáštallama ja lihkadeami birra. Sáhtašiigo leat Team Sápmi, mii spealašii davviriikkaid riikka siskkáldas meašttirvuođas? Goas mii oažžut Team Sámi FIFAi dahje jiekŋaskearru máilmmi meašttirvuođa gilvvuide?

Naba mo heargevuoddji galgá atnit fuola alddás? Dán jagi nubbin buoremus vuoddji Marko Tervaniemi muitala, mo son trene heargecup varas. 

Anja juohká iežas buoremus lihkadantipsaid! 

Sohkaršohkka  lea Yle Sámi nuorra ollesolbmuid radioprográmma, man jođihit Linda Tammela, Xia Torikka ja Jon-Erik Näkkäläjärvi. Juohke duorastaga diibmu 18 - 20 ja nuppádassii bearjadaga 18.30 - 20.30.

Sohkaršohkka  lea Yle Sámi nuorra ollesolbmuid radioprográmma, man jođihit Linda Tammela, Xia Torikka ja Jon-Erik Näkkäläjärvi. Juohke duorastaga diibmu 17:30 - 20 ja nuppádassii bearjadaga seamma áigge!

SŠ goes sporty - goas oažžut team Sápmi FIFAi?

netflix & chill 

Dán sáddagis hállat tv-ráidduid ja filmmaid birra! Sáddagis mielde Aslak Niittyvuopio, guhte lei mielde Maajussille morsian -tv-prográmmas 11 jagi dassái. Mo lea ohcat guoimmi tv:s go olles Suopma geahččá go don datet? 

Manson realityi Anja searvvašii? 

Guldal maid Sohkaršohka lágideddjiid top 3 netflix-ávžžuhusaid!  

Studios Xia ja Sáárákáisá. 

Sohkaršohkka - juohke duorastaga 17.30 - 20.00 ja nuppádassii seamma áigge bearjadaga. WhatsApp +358 40 190 9114

Netflix & chill 

duorastat dmu 17.30

Tobdeh-uv sämmilâšnuorâh etnostressi politiikast já maid ton oovdân puávdáččij porgâđ?

Puhelinkyessin Suomâsäminuorâi väärisaavâjođetteijee Enni Similä. Kuullâb meiddei-uv uđđâ sämimuusik Mihku Laitist!

Sohkaršohkka - juohke duorastaga 17.30 - 20.00 ja nuppádassii seamma áigge bearjadaga. WhatsApp +358 40 190 9114

Politiik - mii tot lii? Vuolgâttâsast uđđâ muusik Mihku Laitist!

#badhairday, ságat bb:s ja ođđa musihkka!

Dán sáddagis guorahallat man olu das lea mearkkašupmi, makkár lea olggosoaidnit. Maninson vuovttat leat Jon-Erikii dat, maid son morašta eanemusat? Sáddagis mielde maid Amoc muitaleamen bajildusoainnu mearkkašumi go lea artista. 

Máhccat veaháš vel mannán vahki sáddagii: BB-vuoiti Andte Gaup-Juuso muittaša iežas vásáhusaid Big Brotheris. Andte lea mielde Arman Pohjantähden alla -prográmmas, šaddágo Arman Alizadis buorre reaŋga? 

Anja muitala manin ii gánnet smiŋkket. Sáddagis ođđa musihkka Felgen Orkesteris!

Studios Jon-Erik ja Xia! 

Sohkaršohkka - juohke duorastaga 17.30 - 20.00 ja nuppádassii seamma áigge bearjadaga. WhatsApp +358 40 190 9114

#badhairday, ságat BB:s ja ođđa musihkka!

Yle Sámi iđitsátta golmma sámegillii.
Yle Säämi iiđeedvuolgâttâs kuulmâ sämikielân.
Yle Sääʹm tueʹlesvuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.

nuortalaččaid ávvudoaluin čeavetjávrris ja ivdnás ruostavuojažiin avvil gilis

yle sámi iđit - iiđeed - tue'les

Álggus guovtti ruostavuojažis mat leat imaštahttán ja illudahttán olbmuid Avvil gili guovddážis, Eljas Niskanen lea okta guhte orustii govvet ja geačadit dáid vieris čáhcelottiid. Nuortasápmelaččaid 70-jagi ásaiduvvama ávvudoaluin Čeavetjávrris lei ipmilbálvalus, ávvufeasta, kadrilladánsun ja ollu eará, dain muitalit Veikko Feodoroff, Hannele Fofonoff ja Juha Feodoroff, guhte fuolahii das ahte ávvuvehkii lei fállun suovasguolli. Reporter Erkki Gauriloff, studios Jouni Aikio.    