Yle Sámi iđit - iiđeed - tue'les

Yle Sámi iđit - iiđeed - tue'les

Universitehta haitá sámegielagiid dihtoeriid, Helssegis lágidit sámevahkuid

pe 17.1. klo 7.00–7.30
Viimeisin

Lappi universitehta Roavvenjárggas mearridii sihkastit sámegielagiid dihtoeari eret studeantavállljemiin eret. Sámegielat ohcciide leat leamaš dihtoearit riektediehtagiid dieđagoddái, dáiddalaš dieđagoddái ja bajásgeassindiehtagiid dieđagoddái. Veahkkerektor Satu Uusiautti muitala, ahte dan áššis leat ságastallan vuosttas geardde juo moadde jagi dassái. Mearrádussii váikkuhii maiddái ođđa riikkaviidosaš studeantaid válljensystema. Helssegis álgá vuossárgga Sámevahkku, Saamenmaa 2020 dáhpáhusain muitala Sami Lehto (govva: Juha Länsman). Reporter Linda Tammela, studios Jouni Aikio.

Seuraava lähetys

Yle Sámi iđit - iiđeed - tue'les

huomenna klo 7.00–7.30

Yle Sámi iđit - iiđeed - tue'les.

Yle Sámi iđitsátta golmma sámegillii. Yle Säämi iiđeedvuolgâttâs kuulmâ sämikielân. Yle Sääʹm tueʹlesvuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.

Aiemmat lähetykset

Universitehta haitá sámegielagiid dihtoeriid, Helssegis lágidit sámevahkuid

pe 17.1. klo 7.00–7.30

Lappi universitehta Roavvenjárggas mearridii sihkastit sámegielagiid dihtoeari eret studeantavállljemiin eret. Sámegielat ohcciide leat leamaš dihtoearit riektediehtagiid dieđagoddái, dáiddalaš dieđagoddái ja bajásgeassindiehtagiid dieđagoddái. Veahkkerektor Satu Uusiautti muitala, ahte dan áššis leat ságastallan vuosttas geardde juo moadde jagi dassái. Mearrádussii váikkuhii maiddái ođđa riikkaviidosaš studeantaid válljensystema. Helssegis álgá vuossárgga Sámevahkku, Saamenmaa 2020 dáhpáhusain muitala Sami Lehto (govva: Juha Länsman). Reporter Linda Tammela, studios Jouni Aikio.

Girjebusset fállet buriid bálvalusaid

to 16.1. klo 7.00–7.30

Ohcejogas vuodjigođii fas johtti girjerádju, Deanu ja Unjárgga girjebusse. Soađegili gielddas girjebusse bálvalus leamaš juo jagi 1967 rájes. Vuohččolaš Nina Hirvonen (govas) lea hirbmat duđavaš buot dan bálvalussii man gieldda girjebusse Hilla fállá, go vel dálkasiidge fidne doppe. Piera Niiles Paltto ja Eila Laiti muitaleaba makkár girjjiid soai luoikkaheba girjebusses. Jouni S. Laiti logaldallá eahkedis Siida sámemuseas iežas masterdutkamušas Ádjá áddjás árbi. Studios Jouni Aikio

Olgoriikalaš bargiide vearuhusa ja dearvvasvuođabálvalsuaid ádden sáhttá leat lea váttis Suomas

ke 15.1. klo 7.00–7.30

Olgoriikkalaččat dárbbašuvvojit eanet aht eanet dienasbargguin Sámis, eandalii mátkeealáhusas. Anár gieldda ealáhus- ja ovddidanfitnodaga guorahallan čájeha ahte bargit leat duđavaččat vuostáváldimii, dihto bálvalusaid ja bábirhommáid birra oaččošii juogadit dieđu vel buorebut. Jan Denks bargá gieldda fidnus ja Katarina Nyqvist (govas) lea okta guhte lea fárren duiskkas dienasbargui Sápmái, Anárii. Reporter Sara Wesslin. Studios Jouni Aikio.

Dálkkit lea nupopástuvvan - naba dálkkádat?

ti 14.1. klo 7.00–7.30

Dálvvit leat otnon das maid dat ledje 50-60 jagi dassá. Dan čájehit dálkediehtaga lágádusa mihtideamit ja veardádallamat 30 jagi áigodagain. Uhca-Bátnáš Máhte Issát, Iisakki Mattus lea oaidnán nuppástusa máŋgga láhkai. Studios Luobbal-Jovsset Jovnna, Jouni Aikio

Hávdeeatnamiid ginttalbázahusaid rádjan, Áilu Valle kolumnas sisáibmováttisvuođat

ma 13.1. klo 7.00–7.30

Ginttalbázahusat eai gula lundui. Gintaliid ja daid garaid rivttes duššadeamis rávve gulahallanhoavda Susanne Sokero Lapecos. Buollán gintaliid ja daid plastihkaid ii galggaše guođđit hávddiid ala. Nuvtte-Áile, Aili Koskinen fuolaha ginttalbázahusid eret girkoeatnamiin. Yle Sámi kolumnaráiddus gullat dál Áilu Valle vásáhusaid ja jurdagiid heajos sisáimmu dagahan stuorra váttisvuođain. Studios Jouni Aikio

Sámemusea Siidda viiddideapmi ja divodeapmi

pe 10.1. klo 7.00–7.30

Yle Sámi iđit -sáddagis lea sáhka sámemusea siidda viiddideamis ja divodeamis. Duorastaga ordnejuvvui álbmotdilálašvuođa gos muitaledje dan birra álbmogii. Sáddagis gullat duojár Jouni S. Laiti guhte sávvá, ahte boahttevuođas váldet vuhtii maiddái duojáriid dienasvejolašvuođaid. Dan lassin Sámi musea Siidda hoavda čilge vel oktii mo dát viiddideapmi ovdána ja mo dat váikkuha dábálaš galledeaddjái. Sáddaga lágida Heijá Ánne Inger-Ánne Inger-Elle, Inger-Elle Suoninen.

Lappi Universitehta ođđa rektor galledan Sámi oahpahusguovddáža

to 9.1. klo 7.00–7.30

Yle Sámi iđit -sáddagis lea sáhka das go dán mánu álggus, ja dán jagi 2020 álggu rájes Lappi universitehta rektorin lea álggahan hálddahusdiehtagiid doavttir Antti Syväjärvi. Sáddagis gullat Syväjärvi jearahallama lassin maiddai das go Sámi oahpahusguovddáža rektor Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen lea oalle movtta dainna go Lappi universitehta easkka álggahan rektor Antti Syväjärvi háliidii dalán virgeáigodagas álggus galledit universitehta ovttasbargo skuvllain justa Sámi oahpahusguovddážis Anáris. Eeva-Liisa muitala dás daid sávaldagain mat Sámi oahpahusguovddážis leat universitehta guvlui.

Sáddaga lágida Heijá Ánne Inger-Ánne Inger-Elle

Sámiráđi mánáid ja nuoraid čállingilvvu stuorámus vuoittu faskkestii Arla Magga noveallain "Veaiga"

ke 8.1. klo 7.00–7.30

Yle Sámi iđit -sáddagis gullat Sámiráđi mánáid ja nuoraid čállingilvvu 23–30-jahkásaččaid gilvoluohká vuoitti Arla Magga. Sáddagis gullat maiddái novealla “Veaiga” mainna Magga faskkestii čállingilvvus stuorámus ruhtavuoittu, oktiibuot 10 000 Norgga ruvnno.

Sáddaga lágida Heijá Ánne Inger-Ánne Inger-Elle, Inger-Elle Suoninen.

Dál galggašii leat čoggon easkka bealli oppa dálvvi muohttagis

ti 7.1. klo 7.00–7.30

Muohta barggaha. Ii dárbbašivčče aiddo juohke beaivvi muohttit, dan oaivilis leat Eevi Korva (govas), Raimo Remes ja Kalle Kosonen. Okta hoigá muohttaga šiljus, okta doallá čuoiganláhttuid ja okta vuodjá plogabiilla. Dákkár dálvviid muohta čoggo ollu maid visttiid ala, das váruha Bertel Vehviläinen birasguovddážis. Studios Jouni Aikio

Skábmagivat -filbmafestivála gullo aymara ja haida eamiálbmotgielat

pe 3.1. klo 7.00–7.30

Ođđajagi lohpádusain ja mearrádusain, Minna Näkkäläjärvi geahččala muitit gávdnat álo buriid beliid áššiin. Skábmagovat 2020 prográmma lea dál ammuhuvovn ođđa neahttasiidduin. Festivála dáiddalaš jođiheaddji Jorma Lehtola muitala filbmaválljemiin. Studios Jouni Aikio.

Influenssa váikkuhusain ja gálldendutkamušas

to 2.1. klo 7.00–7.30

Influensa sáhttá leat garra dávda soapmásiidda, dán dálvvi dávdaáigodat lea álgimin davvinge. Ohcejoga gielddadoavttir Heidi Eriksen muitala dávdamearkkain ja boahkoheami váikkuhusain. Gáldema dahje gáskima váikkuhusain bohccuide dahká nákkosgirjedutkamuša eallidoavttir (šibitdoavttir) Hanna Nurmi ja su lea oktan veahkkin boazodutki Sauli Laaksonen. Reporterat Kaisa Aikio ja Kaija Länsman. Studios Jouni Aikio.

Filmma luossadutkamušain beassá farga oaidnit, muitala Hans Pieski

ti 31.12.2019 klo 7.00–7.30

Ákšoalmmái, turistaoahpisteaddji ja dutkanveahkki Hans Pieski lea mielde ráhkadeamain dokumeanta filmma luosas. Son lea ovttas bagadalliin govven luossadutkamušaid Vuolle-Ohcejogas. Filbma lea boađi boađi. Dás son muitala dutkan- ja govvenbarggus ja gullat maiddái su oaiviliid das man dilis lea Deanu oalgejoga Ohcejoga luossanálli. Studios Jouni Aikio.

Bohcco historjjá dutkan ja ođđa jagi rakeahtat

ma 30.12.2019 klo 7.00–7.30

Sáhka dutkamušas mas Anna-Kaisa Salmi ohcá dieđuid bohcco dápmama historjjás. Rakeahttavuovdima meroštallet čavga dorvvolašvuođamearrádusat - oaiviliskkadeami mielde rakeahtaid báhčin lea ollugiid mielas joavdelas stajideapmi. Gávppis Hans Niiles Tapiola ja Samuel Paltto. Studios Kaisa Aikio ja Jouni Aikio.

Duodjeleairras Meksikos, juovllaid áiggeájanasat

pe 27.12.2019 klo 7.00–7.30

Sámi allaskuvlla stipendiáhtta Maarit Magga oahpásmuvai duodjeleairras mayaid jea eará álbmogiid duodjemáhttui Oaxacas Mátta-Meksikos, seamma mátkkis finadii maiddái Davvi-Amerihkas ja Lulli-Amerihka Ecuadoris. Ságastallat maiddái juovllaid áiggeájanasain, studios Susanna Guttorm ja Jouni Aikio.

Vaikkoba ullosuohkut ja ovttaslávlun buktet liegga miela

ma 23.12.2019 klo 7.00–7.30

Mohtorgielkájohtolagaid merken álggii Anáris vahku ovdal juovllaid, Markku Välitalo muitala. Eaktodáhtolaš joavku gođđá ullosuohkuid boarrásiida juolvaskeaŋkan, gullat Marja-Liisa Tammela, Leena Ranta ja Mauno Ranta. Soalddatbálvalusa nohkanfeasttas Avvilsi lávlo vearssa maiddái sámegillii, lávlumin Áron Korpi ja Risto Alakärppä (govas). Studios Jouni Aikio.