KC Karemo

Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen on pitkän linjan tieteentekijä. Hänen tärkeimpiä tutkimuskohteitaan ovat olleet temperamentti ja sosiaaliset taidot. Karemon haastattelussa Keltikangas-Järvinen puhuu sivistyksen tilasta Suomessa sekä kahdesta elämänsä tärkeimmästä kirjasta: John Steinbeckin novellikokoelmasta Taivaan laitumet sekä Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla. Karemo saa Keltikangas-Järvisen kertomaan myös elämästään salaisuuden, josta edes tämän läheisetkään eivät tiedä.

Professori Matti Klinge on maamme arvostetuimpia historiantutkijoita. Hän täyttää piakkoin 85 vuotta, mutta kirjallinen työskentely jatkuu edelleen päiväkirjojen, tutkimusten ja omaelämäkerran viimeisen osan parissa. KC Karemossa Klinge kertoo viimeaikaisista kiinnostuksen kohteistaan, kuten aatelin merkityksestä Suomen historiassa sekä 800-luvulla eläneestä Suomi-nimisestä heimopäälliköstä. Lisäksi Klinge kertoo, miksi suomalais-ugrilaisten kansojen liitto on hänestä huuhaata ja mitä hän pitää noutopizzasta.

Laulaja-lauluntekijä Lydia Lehtola kuuluu kiinnostavimpiin uusiin suomalaisiin artisteihin. Lehtolan Meitä ei ole kutsuttu -niminen esikoislevy ilmestyi viime vuonna. Karemon haastattelussa Lehtola kertoo menneisyydestään, luomisprosessistaan ja persoonastaan lukemalla vanhoja päiväkirjojaan. Luvassa on teini-ihastuksia, ulkopuolisuutta, haltioitumista, häpeää, naiiviutta ja nuoren laulajan kipuilua.

Laulaja ja elokuvantekijä Anna Eriksson keskustelee Karemon kanssa siitä, mikä kaikki on päin helvettiä tämän ajan taiteessa ja taideinstituutioissa. Kritiikkiä saavat ainakin nykytaiteen museo Kiasma, poliittisen korrektiuden ja cancel-kultuurin kannattajat, feministit ja taiteilijat, jotka eivät uskalla käsitellä taiteessaan pahuutta.

Francis Bacon (1909-1992) käsitteli maalauksissaan paljon ihmisen suhdetta eläimiin, kuolemaa ja väkivaltaa. Baconin teoksista on hänen kuolemansa jälkeen maksettu tähtitieteellisiä summia ja hänen vaikutuksensa näkyy edelleen, esimerkiksi David Lynchin taiteessa. Karemo katsoo Baconin maalauksia ja keskustelee taiteilijan elämästä taidehistorioitsija ja kriitikko Marja-Terttu Kivirinnan kanssa.

Kirjallisella kentällämme on käyty keskustelua Jyrki Nummen taannoisesta kritiikistä, jossa hän rusikoi Olli Löytyn teosta Jäähyväiset kotimaiselle kirjallisuudelle. Nummen mukaan Löytyn kotimaa "hyljeksii kaikkea vierasta ja ulkoa tulevaa ja ylenkatsoo muunkielisiä kirjailijoita." Nummi sai sekä kiitoksia että moitteita kritiikistään. Mitä suomalaisen kirjallisuuden kansainvälisyys sitten tarkoittaa? Ja millaisia esimerkkejä kansainvälisyydestä Nummi nostaa esiin Aleksis Kiven ja Juhani Ahon tuotannosta? Jyrki Nummi perustelee väitteitään Karemolle.

Viggo Wallensköld on yksi arvostetuimpia taidemaalareitamme. Hänet tunnetaan erityisesti raajoista amputoiduista ja androgyynisistä hahmoistaan. Wallensköld on myös kirjailija, mutta kirjalliset työnsä hän on tehnyt toisena persoonana, kuvitteellisena sienitieteilijä Anatolij D. Mbdrinovina. Miksi Wallensköld leikittelee persoonallisuuksilla? Millainen hänen taidekäsityksensä on? Ja ennen kaikkea: miksi juuri sienet?

Karemon vieraana on taidekeräilijä Seppo Fränti, joka kertoo ensi kertaa julkisesti elämäänsä varjostaneesta pelostaan. Fränti pelkäsi nuoruudessaan puhelimen käyttämistä niin paljon, ettei hän pystynyt hoitamaan kunnolla käytännön elämäänsä. Millaista elämä puhelinpelon kanssa oli? Missä roolissa Fränti näkee pelon taiteessa?

Runoilija Eeva-Liisa Mannerin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Häntä pidetään yhtenä Suomen tärkeimmistä runoilijoista. Juhlavuoden kunniaksi KC Karemossa tavataan Mannerin ystävä, Marja-Leena Tuurna. Tuurna kertoo, miksi pitää Manneria yhtenä Suomen ensimmäisenä ekorunoilijana ja eläinten oikeuksien puolustajana. Tuurna paljastaa haastattelussa myös Mannerin persoonallisen kahvireseptin.

Kirjailija Christer Kihlman on Suomen tärkein kirjailija, sanoo Antti Hurskainen. Kihlman kuoli muutama viikko sitten 90-vuotiaana. Viimeisimmän romaaninsa, Gerdt Bladhin tuhon, Kihlman julkaisi vuonna 1987 - sen jälkeen hän vaikeni. Kirjailija Antti Hurskainen syntyi vuotta ennen kuin hänen esikuvansa vaikeni. Nykyään Hurskainen pitää Kihlmania tärkeimpänä esikuvanaan. Miksi? Entä mikä merkitys katkeruudella on kirjailijalle?

Rauni Mollberg (1929-2007) kuuluu suomalaisen elokuvan tärkeimpiin ohjaajiin. Ingmar Bergmanin kerrotaan arvostaneen suuresti Mollbergin esikoispitkää elokuvaa Maa on syntinen laulu (1973). Veikko Aaltonen paljastaa uusimmassa dokumenttielokuvassaan Dinosaurus, kuinka rankkoja metodeja Mollberg käytti elokuviensa kuvauksissa. Aaltonen kertoo KC Karemossa, millaista oli työskennellä Mollbergin kanssa ja miksi hän kaipaa tätä. Dinosaurus nähdään Yle Teemalla 17. maaliskuuta klo 21.

Tällä kertaa KC Karemossa puhutaan syntyvyyden vähäisyydestä ja parinmuodostuksen ongelmallisuudesta. Pariutuminen ja perheiden perustaminen ovat myöhentyneet ja vähentyneet. Miksi? Tuomaksen vieraana on tietokirjailija Osmo Tammisalo, joka sai toisen lapsensa viisikymppisenä.

PS. Menin käyttämään haastattelussa erheellisesti sanaa transseksuaalinen, vaikka tarkoitin transsukupuolista. Terveisin termeissä sekoileva Karemo

Näinä aikoina moni asia vituttaa meitä. Miksemme puhuisi suoraan asioista, jotka ottavat meitä raskaasti päähän? Tuomas pyysi vieraakseen näyttelijä ja ohjaaja Mikko Kivisen. Kumpikin laati lyhyen listan tällä hetkellä eniten heitä vituttavista asioista. Haastattelu sisältää paljon kiroilua.

Jani Leinonen on tullut tunnetuksi poliittisesti kantaaottavasta taiteestaan ja ennen kaikkea suuryrityksiä ja brändejä kritisoivista teoksistaan. KC Karemon haastattelussa Leinonen myöntää, että on päästänyt itsensä liian helpolla taiteessaan kritisoidessaan kaukana olevia suuryrityksiä - lähellä olevien ihmisten toimintaan on paljon vaikeampaa puuttua kuin vinoilla McDonald'sin kustannuksella. Haastattelussa Leinonen puhuu poliittisen taiteen ongelmien lisäksi Kuvataideakatemian seksuaalisista häirintätapauksista, meemien hienoudesta, suomalaisen taidemaailman epäkohdista ja paniikkihäiriöistään.

Palkittu elokuvaohjaaja ja elokuvakerronnan professori Lauri Törhönen joutui kolme vuotta sitten kohun keskelle. Ylen julkaisemassa jutussa kerrottiin tuolloin, että Törhönen on lukuisten naisten mukaan häirinnyt heitä seksuaalisesti. Törhönen ei kommentoinut artikkelia, mutta esitti julkisen anteeksipyyntönsä niille henkilöille, "joita olen katsomalla, koskemalla tai puhumalla häirinnyt." Mitä Törhönen haluaa sanoa tapahtumista nyt? Miten hän kokee tulleensa kohdelluksi uutisoinnin jälkeen? Haastattelusta on peitetty kaksi Lauri Törhösen mainitsemaa nimeä henkilöiden suojelemiseksi.

Mitä Yle-kriitikko haluaa sanoa, kun pääsee haastateltavaksi Ylen ohjelmaan? Missä asioissa Ylen pitäisi skarpata? Yleisradio herättää paljon intohimoja puolesta ja vastaan - tässä podcastissa tavataan kansalainen, joka näkee Ylellä paljon parantamisen varaa. Tuomas Karemo kutsui vieraakseen äänekkään Yle-kriitikon, toimittaja-kirjailija Maria Asunnan.

Toimittaja ja kirjailija Anu Silfverbergin teos Sinut on nähty (2020) käsittelee katsetta ja siihen liittyvää vallankäyttöä. Silfverberg käsittelee kirjassaan kriittiseen sävyyn esimerkiksi Lars von Trierin ja Martin Scorsesen elokuvia. Tuomas Karemo kutsui kirjailijan vieraakseen, koska näkee kyseisten ohjaajien elokuvat eri tavalla. Mistä katseen vallassa on oikein kyse? Entä miksi Silfverberg etsii kirjassaan elokuvien kohtauksia, joissa mies hyväilee sormillaan naista?

Teologian tohtori Juha Ahvio oli Tuomas Karemon vieraana Kulttuuricocktailin radiolähetyksessä nelisen vuotta sitten puolustamassa Trumpia, kun tämän kausi presidenttinä oli alkuvaiheessa. Millaisena Ahvio näkee Trumpin kauden nyt? Mikä saa hänet kannattamaan edelleen Trumpin politiikkaa?

Huuhaata! Vaarallista! Ihan täysi vitsi! Hyvinvointivalmentaja Maria Nordinin Eroon oireista -verkkokurssi, samanniminen kirja sekä Nordinin kommentit sosiaalisessa mediassa herättävät paljon vastustusta ja ivallisia kommentteja. Toisaalta hänen näkemyksilleen löytyy kannattajia. Tuomas Karemo keskustelee Nordinin kanssa rahameditaatiosta, menkkataiteesta ja sisäisestä voimasta.

Filosofi Mikko Lahtinen on harrastanut nuoruudestaan lähtien Niccolò Machiavellia. Mahchiavellin Ruhtinaasta (1532) ilmestyy pian uusi suomennos. Lahtinen opettaa Tuomakselle tämän hallitsemisen klassikon perusteita.

Elokuvatutkija Mia Öhman opettaa Tuomaksen katsomaan Andrei Tarkovskin elokuvia.