Länsimaisen sivistyksen lyhyt oppimäärä

Länsimaisen sivistyksen lyhyt oppimäärä

Yle Areena

...eli se mitä koulussa jäi oppimatta syystä tai toisesta. Kuinka kristinusko, Marx tai Freud ovat vaikuttaneet ajatteluumme?

Jaksot

Länsimaisen sivistyksen lyhyt oppimäärä: Länsimaisen sivistyksen 10 kaupunkia nyt Yle Areenassa

torstaina 8.3.20181 min

Länsimaisen sivistyksen 10 kaupunkia -sarjassa oppaina ovat hyvin kaupunkinsa tuntevat suomalaiset. Elokuvaohjaaja Alli Haapasalo lähti New Yorkiin, koska hänellä oli nuorena sellainen tunne, että elämä tapahtuu jossain muualla. Ottomaanien islamilainen Istanbul on myös juutalais-kristillisen kulttuuriperinnön suurkaupunki, sanoo toimittaja-kirjailija Pia Ingström, jonka kaupunki vei mennessään yli 35 vuotta sitten. Pitkän työuran Pariisissa tehnyt ja kaupungissa yhä osittain asuva toimittaja-kirjailija Helena Petäistö ei tunnustaudu frankofiiliksi, vaikka Pariisista tulikin hänen elämänsä kaupunki. Suomen Saksan-instituutissa Berliinissä työskentelevä Suvi Wartiovaara viihtyy Berliinissä, koska kaupungissa on helppo hengittää. Vuosituhannen vaihteessa Wienissä pitkään suurlähettiläänä ollut Tom Grönberg sanoo, että Wien oli tuolloin mielenkiintoinen asemapaikka monessa mielessä. Wien oli yksi Euroopan kolmesta YK-kaupungista. Hyvin Pietarin tunteva toimittaja-tietokirjailija Heikki Haapavaara toivoo, että Pietari voisi palata vanhaan kansainväliseen asemaansa ja loistoonsa. Vaikka Lontoo on suuri, se on jättiläismäinen pikkukaupunki, sanoo Lontoon ja Ison-Britannian hyvin tunteva kokoomuksen kansanedustaja Pertti Salolainen. Ateena on metropoli idän ja lännen välillä, ja siellä voi tapahtua mitä tahansa, sanoo dosentti Martti Leiwo, joka on työskennellyt Suomen Ateenan-instituutissa ja asunut kaupungissa useaan otteeseen. Helsingissä asuva entinen näyttelijä ja nykyinen hahmoterapeutti Maria Heiskanen lähti Tukholmaan 1990-luvun alussa pakoon Helsingin kylmää ja kovaa ilmapiiriä. Tukholmasta tulikin hänelle turvapaikka. Colosseum sykähdyttää ja vetää edelleen puoleensa jokaisella visiitillä, kertoo suomentaja Anu Rinkinen, jolle Rooma on tullut tutuksi parinkymmenen viime vuoden aikana. Sarjaa toimittaa Salme Unkuri.

Alan Turing - mies tietokoneen ja tekoälyn takana

keskiviikkona 27.12.201729 min

Brittiläinen matemaatikko Alan Turing oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä tiedemiehistä, kertoo tekniikan tohtori Teemu Leppänen. Turing muun muassa kehitti nykyaikaisen tietokoneen periaatteen ja pohti tekoälyä yli puoli vuosisataa sitten, sekä mursi saksalaisten salakirjoitusjärjestelmät toisen maailmansodan aikana. Vain 41-vuotiaana kuolleen Turingin ura tiedemiehenä jäi lyhyeksi. Hänen perintönään puhutaan kuitenkin yhä “Turingin koneesta”, josta PC ja älypuhelin ovat käytännön esimerkkejä. “Turingin testissä” puolestaan pohditaan nyt megatrendiksi nousseen tekoälyn mahdollisuuksia ja rajoja. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: Kalevi Rytkölä/Yle.

Nuorisokulttuurista yhdenikäisyyden kulttuuriin

keskiviikkona 13.12.201729 min

Nuorisokulttuurin katsotaan usein syntyneen 1950-luvulla Yhdysvalloissa, mutta nuorisokulttuuria on ollut jo paljon ennen Elvistä, kertoo tutkija Janne Poikolainen Nuorisotutkimusseurasta. Kaupallinen nuorisokulttuuri teki Yhdysvalloissa sotien jälkeen läpimurtonsa ja levisi maailmanlaajuisesti, mutta jo sotien välissä oli koettu muun muassa swing-kuume. Nuorisokulttuurin myötä lapsuudesta ei enää siirrytty suoraan aikuisuuteen kuten aikaisemmin, jolloin lapset ja nuoret olivat tehneet työtä. Samalla koulunkäynti yleistyi ja piteni, ja nuoruus elämänvaiheena syntyi. Nyt suuri osa nuorisokulttuurista löytyy netistä, toisaalta nuorisokulttuuria on alettu myydä myös lapsille ja aikuisille. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: Mika Kanerva. Rock-muusikko Arto Muna yhtyeineen esiintyy.

Modernismia ja postmodernismia

keskiviikkona 6.12.201729 min

Modernin termi liitetään usein Euroopassa 1700-luvulla alkaneeseen teollistumis- ja kapitalisoitumisprosessiin, ja tämän kehityksen tuomiin mullistuksiin eri elämänaloilla. Taidehistorian ja -teorian professori Anita Seppä Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta toteaa, että elämme yhä modernia aikaa, koska modernin piirissä luodut rakenteet ohjaavat edelleen vahvasti elämäämme, vaikka nykyaika eroaakin aiemmista modernin vaiheista. Modernia on myös kritisoitu paljon 1900-luvun aikana. Erityisesti 1960-luvun jälkeen kehittynyt postmoderni keskustelu on halunnut joko hylätä modernin käsitteen vanhentuneena tai määritellä sen uudelleen. Näiden kysymysten ohella Seppä pohtii kriittisesti postmodernin filosofian ydinväitteitä “suurten tarinoiden” kuolemisesta. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: @NEX6ki Nevada, Yhdysvallat.

Anarkismia ja avantgardea

keskiviikkona 29.11.201728 min

Moderni eurooppalainen anarkismi syntyi 1800-luvulla yhteiskunnan murroksessa teollisen vallankumouksen sivutuotteena. Anarkismi syntyi työväenliikkeestä, mutta anarkistien ja kommunistien tiet erosivat 1800-luvun lopulla, koska anarkistit vastustivat valtiota toisin kuin kommunistit. Avantgarde voidaan puolestaan nähdä anarkismin eräänlaisena esteettisenä ulottuvuutena, sanoo dosentti Marja Härmänmaa. Perusmerkityksessään avantgarde tarkoittaa uutta luovaa ajattelua ja toimintaa, ja taiteessa se alkoi näkyä 1800-luvulla. Yksi merkittävimmistä avantgarden liikkeistä oli ranskalaisen kirjailijan André Bretonin luoma surrealismi, joka näkyy yhä kulttuurissamme monin tavoin. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: Antti Eintola/Yle

Michel Foucault

keskiviikkona 15.11.201730 min

Ranskalainen historioitsija ja filosofi Michel Foucault oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä ajattelijoista. Filosofian tutkija Kai Alhanen kertoo, että Foucault´n vaikutus on ollut suuri muun muassa sosiologiaan, historiantutkimukseen ja filosofiaan, ja hänen keskeisistä käsitteistään kiistellään yhä. Michel Foucault kiinnostui valtavirran filosofian vieroksumista ilmiöistä kuten hulluudesta, rikollisuudesta, sairaudesta ja seksuaalisuudesta, ja teki myös käytännön työtä muun muassa vankilalaitoksen parissa. Foucault´lla oli radikaaleja käsityksiä siitä, kuinka kielen ja yhteiskunnan rakenteet ohjaavat ajatteluamme ja millaisessa vallankäytön yhteiskunnassa elämme. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: Eila Haikarainen/Yle.

Eksistentialismia ja angstia

keskiviikkona 8.11.201728 min

Eksistentialismi alkoi kehittyä jo ennen ranskalaista filosofia ja kirjailijaa Jean-Paul Sartrea, kertoo estetiikan professori Arto Haapala Helsingin yliopistosta. Sartreen vaikutti muun muassa saksalainen filosofi Martin Heidegger, joka puhuu ihmisen pysyvän minuuden sijasta eksistentiaaleista, jotka määrittelevät ihmistä. Ranskalaiset eksistentialistit psykologisoivat Heideggerin luomat käsitteet ahdistuksesta ja huolesta yksilötasolle, ja samalla niistä tuli mediaseksikkäitä. Eksistentialistien mukaan ihminen tekee itse itsensä omilla valinnoillaan ja omilla toimillaan, mistä seuraa vapauden lisäksi vastuu. Ihmisen täytyy siis itse löytää vastaukset myös moraalisiin kysymyksiin. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: Ylen arkisto/Ranskan suurlähetystö. Jean-Paul Sartre.

Elokuva tuli ja valloitti maailman

keskiviikkona 1.11.201730 min

Ranskalainen Louis Lumière järjesti vuonna 1895 Pariisin Grand Caféssa ensimmäisen kaupallisen elokuvaesityksen, jossa nähtiin kymmenen elokuvaa. Elokuvat olivat alle minuutin mittaisia näkymiä arkipäivän elämästä. Ihmisen halu nähdä liikkuvaa kuvaa oli kuitenkin synnyttänyt jo 1600- ja 1700-luvuilla erilaisia optisia laitteita kuvien katselemista varten. Elokuvan historian lehtori Satu Kyösola Aalto-yliopiston Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitokselta kertoo, että klassinen elokuva sai väistyä modernin elokuvan tieltä toisen maailmansodan jälkeen, sillä sodan kauhut pakottivat muuttamaan tarinan kertomista. Ihminen ei ollut enää maailman keskipisteessä, vaan hänet oli singottu sivuun. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: Juha-Pekka Inkinen/Yle. Helsinkiläinen elokuvateatteri Maxim, 1987.

Aarioita ja resitatiiveja

keskiviikkona 18.10.201730 min

Ooppera syntyi, kun antiikin näyttämötaide luotiin uudelleen Firenzessä 1600-luvulla. Yksinkertaisimmillaan oopperan tarina on tenorin, sopraanon ja baritonin kolmoisdraama. On kuitenkin paljon oopperoita, jotka luotaavat inhimillisen olemisemme ulottuvuuksia monipuolisesti ja taidokkaasti, toteaa professori Henry Bacon Helsingin yliopistosta. Elitistisenä pidetyn oopperan kulta-aika oli ennen elokuvan tuloa 1800-luvulla, jolloin Giuseppe Verdi teki oopperasta niin suosittua, että hänen oopperansa aarioita vihelleltiin kadulla. Samaan aikaan oopperan yhteiskunnallinen asema oli suurimmillaan eri puolilla Eurooppaa. Toisaalta jo barokkiaikana tehtiin paljon oopperaa. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: Yle Kuvapalvelu/ Ari-Pekka Keränen. Aulis Sallisen säveltämä uusi suomalainen ooppera Savonlinnan oopperajuhlilla, 1995.

Muiston säilyttäjästä viestin välittäjäksi

keskiviikkona 11.10.201729 min

Ensimmäisen jälkimaailmalle säilyneen valokuvan valotus 1800-luvun alkupuolella kesti kahdeksan tuntia, nyt digikameran muistikortille mahtuu tuhansia kuvia. Tekniikan kehittyessä 1800-luvun loppupuolella alettiin ottaa muotokuvia tavallisista ihmisistä, syntyi kuvajournalismi sekä mainos- ja muotikuvaus. Lisäksi tavalliset ihmiset alkoivat valokuvata itse rullafilmin tulemisen myötä. Jos verkossa liikkuu päivittäin kymmeniä miljardeja sanoja, miksi sinne ei mahtuisi miljardeja kuvia, sanoo kuvallisen viestinnän ja valokuvauksen professori Merja Salo Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta. Tärkeä osa medialukutaitoa on kuitenkin kuvanlukutaito aikana, jolloin kuvia voidaan manipuloida rajattomasti. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: The U.S. National Archives Valokuvaaja Lewis Hine Kaksi 7-vuotiasta poikaa myymässä lehtiä Nashvillessä, Tennesseessä, 1910.

2500 vuotta eurooppalaista teatteria

keskiviikkona 4.10.201730 min

Länsimaisen teatterin juuret löytyvät Ateenan Dionysos-juhlista. Juhlissa esitettiin sankarilauluja, joista syntyi tragedia 480-luvulla eaa, kertoo teatterintutkija, dosentti Pentti Paavolainen. Osa teatterin historiasta on kuitenkin hämärän peitossa, sillä vain muistiin kirjoitetut näytelmät ovat säilyneet. Keskiajalla teatteritaide oli kiertävien ryhmien varassa, kunnes se syntyi uudelleen kirkoissa, kun papit alkoivat näytellä Raamatun tapahtumia. Myöhemmin Italia toi teatteritaiteeseen muun muassa Commedia dell´arten henkilöhahmot ja lavastustaiteen, Shakespearen Englanti puolestaan yksinkertaisen näyttämön, jossa lattialuukusta saattoi ilmestyä paholainen. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: Winifred Smithin teoksesta "The commedia dell'arte, a study in Italian popular comedy", 1912. Boston Public Library/Internet Archive Book Images.

Funktionalismi mullisti asumista

keskiviikkona 27.9.201728 min

Funktionalismi tuli Suomeen 1920-luvun lopulla, mutta vaikutti merkittävästi asumiseen vasta toisen maailmansodan jälkeen, kertoo taidehistorian professori Kirsi Saarikangas Helsingin yliopistosta. Selvimmin ajatukset modernista asunnosta näkyivät rintamamiestaloissa sodan jälkeisessä jälleenrakentamisessa ja lähiörakentamisessa. Ihanneasunnossa oli yksi tila yhtä tehtävää varten, eli keittiö, olohuone ja makuuhuone tai makuuhuoneita. Lisäksi modernia asuntoa määritti ajatus ympäristön vaikutuksesta ihmisiin ja kasvava tietoisuus hygieniasta. Funktionalistinen minimiasunto nähtiin luokattomana, eli se sopisi kaikille ihmisille kaikkialla. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: Ulla Ylönen/Yle Vuonna 1938 valmistunut Armilan koulu, Lappeenranta.

Keskeisperspektiiviä ja taidetta isolla T:llä

keskiviikkona 20.9.201729 min

Länsimainen kuvataide on saanut monia muotoja aikojen saatossa, ja nyt se pitää sisällään kaikkea lyijykynäpiirustuksista videotaiteeseen ja performansseihin. 1800-luvulta lähtien on pohdittu, mikä erottaa taiteen muusta tekemisestä, kertoo taidehistorian professori Ville Lukkarinen Helsingin yliopistosta. Antiikin perinnöllä on ollut merkittävä vaikutus länsimaiseen taiteeseen vuosisatojen ajan, mutta professori Lukkarisen mukaan taiteessa on aina esiintynyt samanaikaisesti erilaisia tyylejä ja ilmiöitä. Toisaalta esimerkiksi täysrenessanssin kuvataiteessa on kysymys hyvin italialaisesta ilmiöstä, muutaman miestaiteilijan aikaansaannoksista keskeisissä Italian kaupungeissa 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: Tiina Jutila/Yle

Liisan matkassa ihmemaassa

keskiviikkona 13.9.201728 min

Englantilaisen matemaatikon Lewis Carrollin kirja "Liisan seikkailut ihmemaassa" on lastenkirjallisuuden kuolematon klassikko ja yksi kirjallisuushistorian siteeratuimmista teoksista heti Raamatun jälkeen. Ilmestyessään vuonna 1865 se parodioi ajan kulttuuria ja lastenkirjallisuutta, jossa lapsille haluttiin antaa opetuksia sormi pystyssä. Filosofian tohtori Sakari Katajamäki kertoo, että Liisan seikkailut ihmemaassa edustaa nonsense-kirjallisuutta, jossa rikotaan sääntöjä tai leikitään niillä, sekä tasapainoillaan merkityksellisyyden ja merkityksettömyyden välillä. Liisa seikkailee maan alla unenomaisessa maailmassa ja kohtaa erikoisia hahmoja ja tilanteita, mikä tarjoaa rajattomat mahdollisuudet tehdä tulkintoja. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: wordyenglish.com John Tennielin kuvitusta Lewis Carrollin teoksessa Liisan seikkailut ihmemaassa,1865.

Länsimaisen musiikin tarina

keskiviikkona 24.5.201729 min

Länsimaisen musiikin jäljet johtavat Babyloniaan nykyisen Irakin seudulle. Keskiajalla kirkolla oli tärkeä rooli musiikin kehittämisessä, koska musiikkia kirjoitettiin muistiin nimenomaan kirkon piirissä. Suurin osa musiikista on kuitenkin aina ollut suullista perinnettä, kertoo musiikinhistorian professori Vesa Kurkela Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta. Nykyään länsimainen taidemusiikki yhdistetään usein klassiseen musiikkiin, josta alettiin puhua vasta 1800-luvulla, kun kuolleet säveltäjänerot Bachista Beethoveniin tulivat Euroopassa tärkeiksi. Samaan aikaan sinfoniaorkestereiden ja oopperan vakavoitumisen vastapainoksi syntyi länsimainen viihdeteollisuus, joka valloitti koko maailman. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: Arja Lento/Yle Nuottikirjoitusta.

Tiloja ihmisiä ja jumalia varten

keskiviikkona 17.5.201729 min

Länsimaisen arkkitehtuurin alkutaival tarjoaa ikuisia arvoituksia. Professori Markus Hiekkasen mukaan esimerkiksi Knossoksen raunioista Kreetan saarella on vaikea sanoa, oliko rakennukset alun perin tehty ihmisiä vai jumalia tai jumalien palvelemista varten. Antiikin arkkitehtonisia saavutuksia on aikojen saatossa sovellettu niin, että ne sopivat paremmin omaan aikaan. Renessanssi korosti oikeaoppisuutta rakennusten muotoilussa, jotta ne palvelisivat parhaiten tarkoitustaan. Samaan tapaan satoja vuosia myöhemmin modernismi on etsinyt asioiden ydintä pyrkimällä eroon turhasta. Toisaalta teollistuminen sekä tieteen ja tekniikan kehitys loivat aivan uudenlaiset edellytykset 1900-luvun rakentamiselle. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: Yle La Maison Carrée, Rooman aikainen temppeli, Nîmes, Etelä-Ranska.

Sananvapautta ja sensuuria

keskiviikkona 10.5.201728 min

Länsimainen sananvapausajattelu syntyi 1500-luvulla vastareaktiona erilaisille rajoituksille. Maailman ensimmäinen julkisuuslaki, painovapausasetus, säädettiin Ruotsi-Suomessa vuonna 1766. Lain takana oli valistusajan viimeiseen aaltoon kuulunut Sotkamossa syntynyt pappi Anders Chydenius. Sananvapauden voi määritellä monella eri tavalla, sanoo julkisoikeuden yliopistonlehtori Riku Neuvonen Tampereen yliopistosta. Myös sensuuria on monenlaista. Tänä päivänä Neuvosen mielestä suurin uhka sananvapaudelle on niin sanottu hiljennysvaikutus, jota tapahtuu, kun seuraukset julkaisusta ovat niin epätoivottavia, että on helpompi vaieta. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: Kalle Kultala Mies lukee Helsingin Sanomia 1970-luvun alussa.

Kansainliitosta Yhdistyneisiin kansakuntiin

keskiviikkona 3.5.201729 min

Idea kollektiivisesta turvallisuudesta synnytti Kansainliiton ensimmäisen maailmansodan jälkeen, kertoo valtiotieteen tohtori Pekka Visuri. Kansainliitto onnistui ratkaisemaan muun muassa pakolaiskysymyksen sekä Suomen ja Ruotsin välisen kiistan Ahvenanmaan asemasta, mutta liitto menetti merkityksensä jo ennen toisen maailmansodan syttymistä. Myös Kansainliiton seuraaja Yhdistyneet Kansakunnat on saanut osakseen arvostelua. Visurin mukaan YK:n suurin merkitys on siinä, että järjestö antaa kansainväliselle toiminnalle normeja, vaikka niitä välillä rikotaankin. Lisäksi toiminnassaan ovat onnistuneet hyvin YK:n eri alajärjestöt kuten esimerkiksi pakolaisjärjestö UNHCR sekä rauhanturvatoiminta. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: Hannu Hellstén/Yle Yhdistyneiden kansakuntien päämaja Manhattanilla New Yorkissa.

Kylmä sota jakoi maailmaa

keskiviikkona 26.4.201729 min

Berliinin muurin murtuminen vuonna 1989 päätti kylmän sodan, joka oli alkanut toisen maailmansodan jälkeen, kun länsivaltojen ja Neuvostoliiton sodanaikainen liittolaisuus muuttui vastakkainasetteluksi. Kylmän sodan vuosikymmeniin mahtui erilaisia vaiheita Kuuban ohjuskriisistä 1960-luvulla jännityksen lievenemiseen 1970-luvulla. Kylmässä sodassa oli useita eri konfliktitasoja, kertoo poliittisen historian professori Pauli Kettunen Helsingin yliopistosta. Sotilaallis- ja turvallisuuspoliittisen tason lisäksi maailma oli jakautunut talousjärjestelmien ja poliittisten järjestelmien perusteella, ja eri tasoilla rajat maailmassa menivät eri tavoin. Toisaalta myös puolueettomuus oli mahdollista. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: Helena Myllykoski/Yle Osa jäljellä olevaa Berliinin muuria Kreutzbergin kaupunginosassa, 2011.

Sota, joka raunioitti Euroopan

keskiviikkona 19.4.201727 min

Kymmeniä miljoonia kuolonuhreja vaatineen toisen maailmansodan jälkeen Eurooppa oli raunioina ja miljoonat ihmiset kodittomia. Rauhan varmistamiseksi Euroopassa perustettiin sodan jälkeen muun muassa EU:n edeltäjä Euroopan hiili- ja teräsyhteisö, kertoo poliittisen historian professori Kimmo Rentola Helsingin yliopistosta. Toisen maailmansodan kauheuksia ovat myös holokausti, Leningradin saarto, Stalingradin taistelut sekä Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommit. Itse sodan syttyminen vuonna 1939 ei ollut yllätys, sillä Saksassa vuonna 1933 valtaan noussut Adolf Hitler oli alkanut varustaa Saksaa uudelleen, mistä ensimmäisen maailmansodan voittajavaltiot huolestuivat. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: SDASM Archives Toinen maailmansota, 1939-1945.

Suuri sota, jonka piti lopettaa kaikki sodat

keskiviikkona 12.4.201728 min

Vuosisadanvaihteen “La Belle Epoque” - “kaunis aika” päättyi Euroopassa, kun ensimmäinen maailmansota alkoi vuonna 1914. Itse sota syttyi kuin vahingossa, kun Itävalta-Unkarin kruununperillinen Ferdinand puolisoineen salamurhattiin Sarajevossa. Asetelma oli kuitenkin valmis suursodalle, sillä Euroopassa oli alkanut muodostua suurvaltojen liittoumia. Sodan alkaessa uskottiin, että tämä “suuri sota” olisi sota, joka lopettaa kaikki sodat, mutta Versailles´n rauhansopimus kylvi jo uuden sodan siemenen Eurooppaan, kertoo emeritusprofessori Seppo Hentilä. Noin 16 miljoonaa kuolonuhria vaatineen sodan tuhot olivat valtavat uuden tekniikan takia, ja myös siviilit joutuivat sodan jalkoihin ensimmäistä kertaa. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: Mitchell Library, State Library of New South Wales Miehiä juoksuhaudassa kapteeni F. Hurleyn kuvaamana, 1917-1918.

Siirtolaisia ja pakolaisia

keskiviikkona 5.4.201729 min

Siirtolaisia ja pakolaisia koskevat kysymykset puhuttavat nyt paljon, mutta ihmiset ovat aina siirtyneet paikasta toiseen paremman elämän toivossa. Aikaisemmin eurooppalaiset lähtivät sankoin joukoin asuttamaan Amerikan mannerta ja Australiaa, nyt Eurooppa on maahanmuuton kohde. Pakolaispolitiikan suuntaviivat muotoutuivat toisen maailmansodan kokemusten jälkeen, kun maailmassa oli paljon pakolaisia. Ihmisille haluttiin jonkinlainen suoja vastaavanlaisten tilanteiden varalle, kertoo sosiaali- ja kulttuuriantropologian dosentti Minna Säävälä. Taustalla oli myös Ranskan vallankumouksen ajoilta peräisin oleva ajatus yksilön oikeuksista, muun muassa uskonnonvapaudesta. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: Bain News Service/The Library Congress Puolalaisia pakolaisia ensimmäisen maailmansodan aikana, 1914-1918.

Teollinen vallankumous toi talouskasvun

keskiviikkona 22.3.201729 min

Britanniasta 1700-luvulla alkanut teollinen vallankumous synnytti muun muassa työväestön, nykyaikaisen kapitalismin ja talouskasvun, joka on jatkunut näihin päiviin asti, kertoo taloushistorian professori Sakari Heikkinen Helsingin yliopistosta. Lisäksi Pohjois-Amerikan talous yhdentyi osaksi Eurooppa- keskeistä maailmantaloutta. Samaan aikaan ihmiset alkoivat tehdä entistä enemmän työtä ja heistä tuli osa tuotantokoneistoa. Teollisen vallankumouksen aiheuttamat mullistukset ihmisten elämässä muistuttavat tämän päivän työelämän muutoksia siinä mielessä, että myös tuolloin osa ammateista katosi kokonaan ja toisaalta syntyi uusia ammatteja. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: The U.S. National Archives Valokuvaaja Lewis Hine Tekstiilityöntekijä Whitnelin puuvillatehtaassa Pohjois-Carolinassa, 1908.

Kolonialismia ja imperialismia

keskiviikkona 15.3.201729 min

Kolonialismi alkoi 1500-luvulla, kun maailma jaettiin löytöretkien jälkeen Espanjan ja Portugalin kesken. Kolonialismin toinen vaihe alkoi 1800-luvun lopulla eikä se ole ehkä vieläkään päättynyt, sanoo yleisen historian dosentti Janne Lahti Helsingin yliopistosta. Kolonialismia on ollut monenlaista ja sitä ovat harjoittaneet niin yksilöt, kauppakomppaniat kuin valtiotkin. Siirtomaiden luonnonvarojen hyödyntämisen lisäksi alueita haluttiin asuttaa oman maan kansalaisilla ja luoda uusia Euroopan kaltaisia alueita. Seuraukset olivat tuhoisia, kun eurooppalaiset katsoivat tehtäväkseen sivistää muuta maailmaa viemällä siirtomaihin oman uskontonsa, tapakulttuurit ja moraalikäsitykset. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: The British Library Piirros Robert Brownin teoksessa The Story of Africa and its Explorers, 1892.

Euroopan herruus alkoi löytöretkistä

keskiviikkona 8.3.201729 min

Euroopasta lähdettiin 1400-luvulla löytöretkille sekä taloudellisista että uskonnollisista syistä, kertoo yleisen historian yliopistonlehtori Risto Marjomaa Helsingin yliopistosta. Löytöretket johtivatkin Euroopan herruuteen maailmankaupassa ja samalla alkoi maailman eurooppalaistaminen. Löytöretkistä seurasi myös ihmiskunnan historian suuri katastrofi, Amerikan alkuperäisväestön menehtyminen. Kahden suuren mantereen väestöstä kuoli jopa 90 prosenttia eurooppalaisten tuomiin tauteihin. Samalla tuhoutui valtaosa ihmiskunnan saavutuksista ja maapallon kulttuureista. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: Internet Archive Book Images Kristoffer Kolumbus kuvattuna C.F. Petersonin teoksessa Ett hundra år: en återblick på det nittonde seklet, 1892.

Kansainvaellukset muovasivat Eurooppaa

keskiviikkona 1.3.201729 min

Kansainvaellukset alkoivat Euroopassa 300-luvulla, kun hunnien hyökkäys länteen sai gootit liikkeelle kohti Rooman valtakuntaa. Kansainvaellusten aikana piirrettiin jo pohjaa Euroopan kartalle, vaikka liikkeelle lähteneet ryhmät eivät olleetkaan kansoja siinä mielessä kuin me ne tänä päivänä ymmärrämme. Suomen Akatemian tutkijatohtori Jesse Keskiaho Helsingin yliopistosta kertoo, että kansainvaellukset vaihtelivat improvisoiduista ryöstöretkistä organisoituihin armeijoiden liikkeisiin. Siksi Keskiaho ei puhuisikaan kansainvaelluksista Eurooppaan viime vuosina pyrkineiden siirtolaisten ja pakolaisten yhteydessä. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: Internet Archive Book Images Emile Bayardin piirros teoksessa Ridpath's history of the world,1897.

Einstein ja E=mc²

keskiviikkona 7.12.201628 min

Fyysikko Albert Einsteinin oivallukset näkyvät monissa nykypäivän sovelluksissa. Esimerkiksi laser, ydinvoima ja GPS-paikannus hyödyntävät Einsteinin teorioita, kertoo teoreettisen filosofian yliopistonlehtori Paavo Pylkkänen. Albert Einstein on symboli uudelle aikakaudelle, jolloin muun muassa aika, avaruus ja materia jouduttiin ajattelemaan uudelleen. Einstein tunnetaan parhaiten suhteellisuusteorioistaan ja tärkeästä roolistaan kvanttiteorian synnyssä. Lisäksi hänen myöhempi kritiikkinsä kvanttiteoriaa kohtaan on edelleen vilkkaan filosofisen keskustelun aihe. Toimittajana on Salme Unkuri. Länsimaisen sivistyksen lyhyt oppimäärä -sarja jää tauolle, mutta jatkuu jälleen keväällä.

C.G. Jung ja kollektiivinen alitajunta

keskiviikkona 30.11.201629 min

Sveitsiläinen psykiatri Carl Gustav Jung tunnetaan analyyttisen psykologian perustajana. Jung oli Sigmund Freudin kollega, josta Freud toivoi työnsä jatkajaa, mutta heidän yhteistyönsä päättyi välirikkoon. Tästä alkoivat psykoterapia-alan yhä jatkuvat eri koulukuntien väliset riidat, mitä dramaturgi, psykoanalyytikko Harri Virtanen pitää valitettavana. Ihmisen sisäistä kokemusta korostanut C.G. Jung kehitti muun muassa teorian kollektiivisesta piilotajunnasta, arkkityypeistä ja yksilöitymisestä. Jungin maailmassa tärkeässä osassa ovat uskonto, myytit, sadut ja unet. Toimittajana on Salme Unkuri.

Freud – psykoanalyysin isä

keskiviikkona 16.11.201630 min

Itävaltalainen lääkäri ja tutkija Sigmund Freud mullisti käsityksiä ihmisen psyykestä 1800-luvun lopussa. Uutta oli muun muassa Freudin ajatus siitä, että tietoisuutemme on vain pieni osa mielemme toimintaa, kertoo dosentti, psykoanalyytikko Jussi Kotkavirta. Freudin ajattelussa tärkeitä ovat uni- ja seksuaaliteoria sekä ajatus oidipuskompleksista. Freudin mukaan ihmistä olennaisesti määrittävä tekijä on seksuaalisuus. Se ilmenee jo lapsena seksuaalisena energiana ja tulee osittain torjutuksi. Unien tulkinnassa Freudin keskeinen ajatus on, että unet ovat lapsenomaisten toiveiden toteumia. Toimittajana on Salme Unkuri.

Nietzsche ja tulkitsemisen vaikeus

keskiviikkona 9.11.201629 min

Saksaksi ajatellut filosofi Friedrich Nietzsche on sekä filosofian että kirjallisuuden klassikko, jonka seurassa aika ei käy pitkäksi, sanoo filosofi Jarkko S. Tuusvuori. Nietzschen vaikutus oli mittaamaton 1800-luvun lopusta ensimmäiseen maailmansotaan asti, ja hän on kestänyt aikaa hyvin. Nietzsche tiesi rakentavansa arvoituksia ja ymmärsi, että hänen teoksistaan etsittäisiin merkityksiä ja herätteitä vielä pitkään. Hän loi omia käsitteitä kuten yli-ihmisyys, mutta pohti myös nihilismiä yleisenä käsitekatona. Nietzsche on yhdistetty natsismiin, vaikka hän eli ennen sen syntyä ja vastusti niin nationalismia kuin antisemitismiä. Toimittajana on Salme Unkuri.

Darwin loi pohjan modernille biologialle

keskiviikkona 2.11.201628 min

Charles Darwin ymmärsi jo ennen evoluutioteoriansa julkaisemista, että teoria mullistaisi 1800-luvun maailmankuvan. Lajien synty -teos oli yleisömenestys, mutta sai osakseen arvostelua sekä tiedeyhteisön että kirkon taholta. Darwinin teoriat evoluutiosta ja luonnonvalinnasta loivat pohjaa nykyaikaiselle evoluutioteorialle, vaikka perinnöllisyystiede jäi Darwinille vielä arvoitukseksi, kertoo teoreettisen filosofian professori Matti Sintonen Helsingin yliopistosta. Toisaalta Darwiniin on saatettu osin liittää esimerkiksi rodunjalostusoppi, vaikka hän itse irtisanoutuikin siitä. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: StockSnap

Marx ja talouden ristiriidat

keskiviikkona 26.10.201630 min

Sosialismin romahdus heikensi Karl Marxin aatteiden suosiota 1990-luvulla, mutta meneillään oleva talouskriisi on taas lisännyt kiinnostusta Marxia kohtaan, kertoo valtiotieteiden tohtori Pertti Honkanen. Marxin ajatukset ovat vaikuttaneet merkittävästi ihmiskunnan historiaan 1800-luvun lopulta lähtien. Marxilaisessa ajattelussa kommunismi on utopinen yhteiskunnan tila, jossa vallitsee yleinen runsaus eikä valtion puuttumista ihmisten elämään tarvita. Sosialismi on puolestaan välivaihe, kun siirrytään kapitalismista kommunismiin. Toimittajana on Salme Unkuri.

Hegelin hengessä

keskiviikkona 19.10.201628 min

Saksalainen filosofi Georg Wilhelm Friedrich Hegel on vaikuttanut monien tuntemiemme filosofien ajatteluun, vaikka on itse jäänyt suurelle yleisölle melko tuntemattomaksi. Hegelin ajatuksilla oli suuri vaikutus muun muassa marxismiin. Väitöskirjatutkija Lauri Kallio Helsingin yliopistosta kuvailee Hegeliä ristiriitojen filosofiksi, joka yhdisti vastakkaiset asiat joksikin korkeammaksi. Tästä ajatuksesta on saanut nimensä Hegelin dialektiikka. Suomessa kansallista herättäjää J.V. Snellmania on pidetty puhdaslinjaisena hegeliläisenä, joka korosti muun muassa tavallisen kansan sivistystä. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: Yle/Kansalliskirjasto

Napoleon – pieni suuri mies

keskiviikkona 12.10.201629 min

Sirpaloitunut Eurooppa tarjosi Napoleon Bonapartelle oivan tilaisuuden valloittaa ja yhdistää maanosaa, kertoo Euroopan historian professori Laura Kolbe Helsingin yliopistosta. Valistuksen ja vallankumouksen hengessä Napoleon myös edisti yhteistä hyvää muun muassa uudistamalla lainsäädäntöä ja koulujärjestelmää sekä rakentamalla sairaaloita. Professori Kolben mukaan Napoleon on osa Euroopan vahvaa historiallista itseymmärrystä. Napoleonin kautta voimme yhä pohtia, mikä eurooppalaisuudessa on olennaista, mikä paikallisuudessa on tärkeää, ja miten näiden asioiden välillä voidaan käydä vuorovaikutusta. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: Yle/Kuvapalvelu Maalaus: Montfort. Napoleon jättää jäähyväiset kaartilleen Fontainebleaun linnan hovissa.

Romantiikka toi esiin tunteet

keskiviikkona 5.10.201629 min

1700-luvulla lopulla Euroopassa alkoi vaikuttaa uusi taiteellinen ja älyllinen suuntaus - romantiikka. Romantiikka korosti järjen sijasta tunteita, vapautta ja mielikuvitusta, kertoo filosofian tohtori Markku Kekäläinen. Ihmisen pimeät puolet alkoivat kiinnostaa ja taiteilijasta tuli luova nero, joka oli välittäjä jumalallisen luovuuden ja inhimillisyyden välillä. Romantiikan vaikutukset näkyvät tänä päivänä muun muassa keskiajasta ammentavassa fantasiaviihteessä ja kauhutarinoissa. Myös koskemattoman villin luonnon arvostaminen on peräisin romantiikan ajalta. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: Wikimedia Commons Caspar David Friedrich: Abtei im Eichenwald

Shakespeare – yksi suurista

keskiviikkona 28.9.201629 min

Englannissa 1500-luvulla syntynyt William Shakespeare elää vahvasti keskuudessamme näytelmillään ja lausahduksillaan, vaikka koko hänen olemassaolonsa on kyseenalaistettu. Shakespearella oli eläessään hyvin kiinteä ja elävä yhteys teatteriin ja teatterintekijöihin sekä muihin kirjailijoihin, kertoo yleisen kirjallisuustieteen professori Hannu K. Riikonen. William Shakespeare loi uutta kieltä ja tragikomedian, mutta sai myös runsaasti vaikutteita muun muassa antiikin kirjallisuudesta ja englantilaisista kronikoista. Shakespeare kuvaa kaunistelematta ihmistä ja elämää monitahoisten henkilöhahmojensa kautta. Toimittajana on Salme Unkuri.

Feminismistä ja sukupuolijärjestelmästä

keskiviikkona 15.6.201629 min

Ranskan vallankumoukseen johtaneet ajatukset ihmisten tasa-arvosta ja ihmisarvosta loivat pohjaa myös naisliikkeelle, kertoo sukupuolentutkimuksen professori Tuija Pulkkinen Helsingin yliopistosta. Feminismin ensimmäisen aallon katsotaan kuitenkin alkaneen vasta sata vuotta myöhemmin 1800-luvun lopussa. 1960-luvulla syntyneen feminismin toisen aallon monien vaiheiden kautta on edetty kyseenalaistamaan koko sukupuolijärjestelmä. Samalla tiedemaailmassa naistutkimuksesta on tullut sukupuolentutkimusta. Toimittajana on Salme Unkuri. Länsimaisen sivistyksen lyhyt oppimäärä -sarja jää kesätauolle, mutta sarja jatkuu syksyllä uusin aihein.

Nationalismin ja fasismin jäljillä

keskiviikkona 8.6.201627 min

Nationalismi syntyi Euroopassa 1700-luvulla, levisi laajalti 1800-luvulla ja vaikutti hyvin dramaattisella tavalla Euroopan 1900-luvun historiaan. Eri ideologioista nationalismin merkitys Euroopan kehitykselle on ollut suurin, sanoo historian professori Henrik Meinander Helsingin yliopistosta. Jos kansallisvaltio joutuu jostain syystä vaikeuksiin tai kriisiin, kansallismieliset vaatimukset voivat muuttua vaarallisiksi ja nationalismi kansalliskiihkoksi, mikä on nähtävissä tämänkin päivän Euroopassa. Toimittajana on Salme Unkuri.

Liberalismin monet kasvot

keskiviikkona 1.6.201627 min

Liberalismin määritteleminen yksiselitteisesti on mahdotonta, sillä termillä on tarkoitettu monia erilaisia asioita 1800-luvulta lähtien. Näin sanoo yleisen historian professori Kari Saastamoinen Helsingin yliopistosta. Liberalismista ovat peräisin muun muassa ajatuksemme yksilön itsemääräämisoikeudesta ja mahdollisuudesta itsensä toteuttamiseen. Usein puhutaan taloudellisesta liberalismista, joka yhdistetään 1700-luvulla eläneeseen skotlantilaiseen moraali- ja yhteiskuntafilosofiin Adam Smithiin. Smithiä on kuitenkin ymmärretty ja käytetty väärin. Toimittajana Salme Unkuri.

Valistuksen avulla kohti parempaa yhteiskuntaa

keskiviikkona 25.5.201627 min

Ajatukset ihmisten tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista syntyivät 1700-luvun valistuksen ja Ranskan vallankumouksen ansiosta. Vaikutukset naisten asemaan olivat sitä vastoin ristiriitaisia, kertoo akatemiatutkija, Euroopan historian dosentti Charlotta Wolff Helsingin yliopistosta. Tieteellinen vallankumous loi pohjaa valistukselle, joka korosti tiedon ja järjen merkitystä ajattelussa. Valistusfilosofit uskoivat, että heidän oma aikansa on edistyksellinen verrattuna edeltäviin aikakausiin, ja että ihmiskunta kehittyy kohti parempaa yhteiskuntaa. Toimittajana Salme Unkuri.

Yleissivistys on renessanssin perintöä

keskiviikkona 18.5.201627 min

Italian kaupunkivaltioissa syntynyt renessanssi jätti mittavan perinnön läntisen maailman kulttuuriin. Kirjapainotaidon ansiosta renessanssin humanistien tekstit myös levisivät nopeasti laajalle alueelle. Filosofian tohtori Timo Joutsivuo kertoo, että yksi keskeinen renessanssin jälki nykypäivään on yleistiedon merkityksen kasvaminen. Keskiajan skolastiikasta siirryttiin humanismiin, joka muun muassa korosti palaamista antiikin ja Raamatun alkulähteille. Lisäksi alettiin korostaa ihmisen yksilöllisyyttä ja omaa tahtoa. Toimittajana Salme Unkuri.

Pimeä keskiaika ei ollut kovin pimeä

keskiviikkona 11.5.201626 min

Luostarit säilyttivät ja ylläpitivät antiikin sivistystä varhaiskeskiajalla, jota on pidetty pimeänä aikakautena Euroopan historiassa. Toisaalta suuri merkitys läntisen kristikunnan kehitykseen oli myös arabi- ja juutalaissivilisaatioilla. Euroopan historian dosentti Tuomas Lehtonen Helsingin yliopistosta kertoo, että Euroopassa oli jo sydänkeskiajalla eräänlainen renessanssi, jonka aikana syntyi esimerkiksi kouluja ja yliopistoja. Tätä 1100-luvun renessanssia voidaan pitää tärkeänä harppauksena kohti nykytiedettä antiikin ja tieteellisen vallankumouksen ohella. Toimittajana Salme Unkuri.

Kristinusko leviää Välimereltä Jäämerelle

keskiviikkona 4.5.201627 min

Jeesuksen persoonassa ja opetuksissa oli jotain hyvin erityistä, koska se teki suuren vaikutuksen ihmisiin. Näin sanoo kirkkohistorian professori Kaarlo Arffman Helsingin yliopistosta. Kristinusko tarjosi syntyessään vaihtoehdon Rooman viralliselle kultille, joka oli alistajien uskonto. Kristinusko on yksi Rooman valtakunnan pysyvimmistä vaikutuksista ja sitä levitettiin ristiretkien avulla, jotka muuttuivat ajan saatossa vainoiksi ja sodiksi. Uskonpuhdistuksen myötä kristinusko sai monet erilaiset kasvot, Lutherin perintönä puhumme luterilaisesta työmoraalista ja Calvin taas teki taloudellisesta menestyksestä hyveen. Toimittajana Salme Unkuri.

Kaikki tiet vievät Roomaan

keskiviikkona 27.4.201624 min

Euroopan ja Euroopan unionin voidaan sanoa syntyneen Rooman valtakunnan raunioihin. Rooman perintö elää myös monella tavalla kulttuurissamme valtiomuodosta lakeihin ja oikeuteen, arkkitehtuurista kirjallisuuteen ja taiteeseen, kertoo latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden dosentti Maijastina Kahlos Helsingin yliopistosta. Roomalaisen mytologian mukaan Rooman perustivat kaksoisveljet Romulus ja Remus, jotka susiemo oli adoptoinut sen jälkeen, kun heidät oli hylätty vauvoina. Valtakunta pysyi kasassa jopa 500 vuotta, ja tuhoutui lopulta sekä sisäisten että ulkoisten syiden takia. Toimittajana Salme Unkuri.

Raamattu – maailman luetuin bestseller

keskiviikkona 20.4.201623 min

Raamattu on avain länsimaisen kirjallisuuden, taiteen ja musiikin ymmärtämiseen. Näin sanoo eksegetiikan tutkija, emeritaprofessori Raija Sollamo, jonka mukaan Raamatun tuntemus on viime vuosikymmenien aikana heikentynyt. Raamattu on myös muokannut esimerkiksi ihmiskäsitystämme ja naiskuvaamme, halusimme sitä tai emme. Raamattu on säilyttänyt asemansa vuosisatoja kristillisen kirkon ansiosta, joka on opettanut Raamattua ja kääntänyt sen kansan kielille. Toisaalta vanhoina aikoina ei juuri ollut kilpailevaa kirjallisuutta, joka olisi uhannut Raamatun asemaa. Toimittajana Salme Unkuri.

Kreikka – länsimaisen kulttuurin kehto

perjantaina 15.4.201624 min

Kreikkalaisen mytologian mukaan härän hahmossa esiintynyt ylijumala Zeus toi Lähi-idästä nuoren neidon nimeltä Europe Kreetan saarelle. Myöhemmin aikojen saatossa monien vaiheiden kautta syntyi Eurooppa, joka sai nimensä tämän Foinikian kuninkaan tyttären mukaan. Antiikin Kreikan perintö elämällemme ja kulttuurillemme on valtava, kertoo kreikan kielen ja kirjallisuuden professori Mika Kajava Helsingin yliopistosta. Antiikin Kreikassa syntyi myös yksilö, joka on kiinnostunut omasta paikastaan suhteessa jumaliin ja yhteiskuntaan. Toimittajana Salme Unkuri.