Mistä maailma puhuu

Ajatus on vanha: Eurooppa haluaa turvapaikanhakijat pois silmistä. Mutta keino on nyt uusi.

Näin sanoo Ylen toimittaja Jenna Vehviläinen, joka on parhaillaan Itä-Afrikassa Ruandassa.

Ruanda muistetaan 1990-luvun kansanmurhasta. Nyt maa on ollut uutisissa, koska Britannia aikoo lennättää sinne turvapaikanhakijoita. Myös muun muassa Tanskassa on kiinnostusta vastaavaan.

Euroopassa moni vastustaa suunnitelmia. Vastustusta perustellaan ihmisoikeussopimuksilla ja myös sillä, että Ruanda ei olisi hyvä kohdemaa, koska se kohtelee huonosti monia omia kansalaisiaan.

Jenna kertoo siitä, mitä harvemmin kysytään – eli mitä tästä ajatellaan Ruandassa, jonne turvapaikanhakijoita on määrä viedä.

Näistä ihmisistä tulee varmasti täällä VIP-pakolaisia, totesi Jennalle ruandalainen keskustelukumppani.

Ruandalla on Jennan mukaan kova halu osoittaa, että se pystyy tekemään diilejä lännen kanssa. "Afrikan menestyjä" myy itsestään mielikuvaa pätevänä kumppanina.

Mutta miksi toimittajien on vaikea tehdä Ruandassa aiheesta juttuja? Millainen maa Ruanda oikein on?

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Se oli vain ajan kysymys, toteaa Brasiliaa seuraava ulkomaantoimittaja Vilma Romsi maata kuohuttaneista mellakoista. Vilma havaitsi syksyllä Rio de Janeirossa, kuinka poliittinen tunnelma maassa kiristyi ja väkivalta lisääntyi.

Loppiaisviikonloppuna joukko entisen presidentin Jair Bolsonaron kannattajia ryntäsi maan hallintorakennuksiin. Tapahtumat toistuivat kuin kopiona Yhdysvaltain parin vuoden takaisesta mellakasta. "Tropiikin Trumpina" tunnettu Bolsonaro oli hävinnyt vaalit, ja osa hänen tukijoistaan uskoo perättömiin väitteisiin vaalivilpistä.

Mellakoihin liittyy yhä paljon avoimia kysymyksiä: kuka niitä johti, mihin niillä pyrittiin ja kuullaanko bolsonaristeista vielä?

Jaksossa pohditaan myös Brasiliaa laajemmin. Jenny haluaa tietää, missä jamassa maa on äärioikeistolaisen Bolsonaron jäljiltä ja ovatko jakolinjat yhtä syviä kuin Yhdysvalloissa. Amazonin tuhoutuminen kiihtyi Bolsonaron kaudella mutta aikooko uusi presidentti suojella sademetsiä?

Vilma on varovaisen toiveikas, koska tuore presidentti Luiz Inácio Lula da Silva on jo purkanut edeltäjänsä Amazonia uhkaavia päätöksiä.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Täällähän on ihan kamalaa, puuskahtaa Yhdysvaltoihin muuttanut toimittaja Erkka Mikkonen. Ylen entinen Venäjän-kirjeenvaihtaja opiskelee nyt yliopistossa Kaliforniassa ja sanoo olevansa järkyttynyt siitä, miten selvästi huono-osaisuus näkyy Los Angelesissa.

Vuoden viimeisessä jaksossa vastataan yleisön kysymyksiin. Moni haluaa kuulla Erkalta, miltä maailma näyttää Moskovan vuosien jälkeen.

Erkan lisäksi mukana ovat podcastin vakioäänet Iida Tikka Yhdysvalloista ja Suvi Turtiainen Saksasta. Jenny käy läpi kysymyksiä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, Yhdysvaltain vaaliasetelmista ja Euroopan tasapainoilusta sodan naapurissa.

Entä miten säilyttää usko toimittajan työhön aikana, jolloin disinformaatio imee ihmisiä pauloihinsa? Mikä on absurdein tilanne, jossa kukin on ulkomaankirjeenvaihtajana ollut?

Iida oli joutua tšetšeenitaistelijan vaimoksi ja Jenny muistelee puun takana piileskellyttä varjostajaansa. Lopussa kukin saa esittää yllätyskysymyksen (paitsi Suvi, jonka liittokansleri Olaf Scholzia koskeva kysymys leikkaantui editointivaiheessa pois, koska kellään ei ollut aiheesta mitään sanottavaa).

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Miettikää, jos Venäjän joukot olisivat päässeet keväällä Kiovaan. Millainen Venäjä meitä olisi nyt vastassa? Sellainen, joka uhkaisi Eurooppaa Ukrainasta käsin.

Synkkä ajatusleikki kertoo siitä, että Ukrainan sota on meidän yhteinen. Näin korostavat Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen ja Ukraina-toimittaja Maxim Fedorov.

(Tämä podcast-jakso on nähtävillä myös videona. Pääset videoversioon tekstin lopussa olevan linkin kautta.)

Silti sotaväsymys vaivaa suomalaisia, sillä huonoja uutisia riittää. Kuinka toimittajat voivat ylläpitää kiinnostusta Ukrainan sotaa kohtaan? Miksi se on toimittajien tehtävä?

Jos ihmiset lakkaavat välittämästä, myös tuki Ukrainalle saattaa hiipua. Suvin mukaan se olisi huono uutinen koko Euroopalle, sillä Ukraina laittaa Venäjän armeijaa polvilleen meidän kaikkien puolesta.

Ukrainasta tänä vuonna uutisoineet Jenny, Maxim ja Suvi avaavat tapojaan löytää juttuaiheita. Tärkeää toimittajan työssä on miettiä, mitä suomalaiset juuri nyt pohtivat ja miten he voisivat samaistua aiheisiin.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

"Onhan se hyvin outo paikka. Tuntuu, että aika ja tila karkaavat", runoilee taloustoimittaja Janne Toivonen. Hän puhuu Suomen ensimmäisestä ydinjätehaudasta, joka sijaitsee Olkiluodossa Eurajoella.

Ydinonnettomuuden riski on kasvanut, koska Venäjä on miehittänyt voimala-alueen Ukrainan Zaporižžjassa. Samaan aikaan Suomi yrittää viimein avata viidennen reaktorinsa Olkiluotoon.

Ydinvoima on suositumpaa kuin aikoihin. Kun sähkön hinta kohoaa pilviin, Suomi tuntuu olleen kaukaa viisas rakentaessaan ydinvoimaa viime vuodet.

(Tämä podcast-jakso on nähtävillä myös videona. Pääset videoversioon tekstin lopussa olevan linkin kautta.)

Janne maalailee tulevaisuutta, jossa kaupungeissa voisi olla pieniä ydinreaktoreita "vaikkapa Espoon perukoilla tai Vihdissä". Jenny pohtii, onko ilmastonmuutos puhdistanut ydinvoiman maineen.

Jannen retki ydinjätehautaan saa pohtimaan, mitä jos onnettomuus kuitenkin tapahtuisi. Pelastaako ydinvoima ilmaston ja suomalaiset kotitaloudet vai voiko se sotkea tulevaisuuden?

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Miksi kirjeenvaihtaja ei uskaltanut antaa numeroaan iranilaiselle miehelle? Koska Iranin pappisjohdon dystooppisen valvontakoneiston lonkerot ulottuvat lähes kaikkialle, myös ihmisten puhelimiin.

Iranissa kansa lähti syksyllä kaduille, kun nuori nainen kuoli siveyspoliisin käsissä. Sosiaalinen media täyttyi mielenosoitusvideoista, mutta uutisissa Iran tuntui näkyvän vähemmän.

Miksi? Sitä avaa Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen, joka lähti Prahaan jäljittämään kuolleen mielenosoittajan tarinaa.

(Tämä podcast-jakso on nähtävillä myös videona. Pääset videoversioon tekstin lopussa olevan linkin kautta.)

Toimittajien on hyvin vaikea päästä itse Iraniin raportoimaan. Kun kuvat protesteista leviävät somessa, uutismedian on pohdittava, mikä on varmasti totta. Samalla on suojeltava haastateltavia ja kuvissa näkyviä ihmisiä.

Jennyä kiinnostaa, miksi iranilaisten mitta on nyt täynnä. Kyse ei ole vain naisten ärtymyksestä, vaan myös miehet vaativat muutosta.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

"Yhdysvaltain demokratia on vaakalaudalla, enkä liioittele." Näin sanoo kirjeenvaihtaja Iida Tikka ja selittää miksi.

Tämä podcast-jakso on nähtävillä myös videona. Pääset videoversioon tekstin lopussa olevan linkin kautta.

Yhdysvaltalaiset siis valitsevat pian välivaaleissa uusia vallankäyttäjiä maan tärkeimmille johtopaikoille. Samalla jaetaan monia alueellisesti tärkeitä tehtäviä.

Ehdolla on satoja "vaalikieltäjiä". Kyse on heistä, jotka uskovat, että viime presidentinvaalien voitto varastettiin Donald Trumpilta.

Vaalikieltäjistä huolimatta suuri osa republikaaniäänestäjistä pysyy uskollisena puolueelleen. Hinnat nousevat ja rikollisuus kasvaa. Ne tuntuvat ongelmina painavammilta kuin demokratian tila. Republikaanien ennustetaankin voittavan vaalit.

Mutta miten käy, jos vaikutusvaltaisiin tehtäviin nousee ihmisiä, jotka haluavat romuttaa demokratian?

Luvassa on Amerikka-spesiaalin paluu eli puolen tunnin paketti Jennyn hämmennystä ja Iidan monologeja. Kuunneltuasi ymmärrät, missä Yhdysvaltain politiikassa juuri nyt mennään – ja miksi välivaaleilla on väliä.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Venäjä ottaa Afrikassa nyt kaiken irti siitä, että lännellä on niin huono maine.

Näin kiteyttää Ylen Afrikka-kirjeenvaihtaja Pasi Toivonen.

Venäjän viesti uppoaa, koska Venäjä ei saarnaa eikä syyttele. Se kertoo tukevansa Afrikan ratkaisuja. Se hyödyntää siirtomaa-ajan rakenteisiin väsyneiden suuttumusta ja esiintyy imperialismin vastustajana.

Afrikassa Venäjän näkemys Ukrainan sodasta saa paljon tukea. Puolet Afrikan maista ei ole halunnut tuomita Venäjän hyökkäystä YK:ssa. Onko Venäjä avannut Afrikkaan uuden rintaman? Ja onko Venäjällä plakkarissa puolet Afrikasta? Vai onko tämä vanhan maailman tulkintaa, suoraan kylmästä sodasta ellei peräti siirtomaa-ajoilta?

Mitä Venäjä Afrikasta juuri nyt tahtoo ja tuoko se Afrikan maille jotain sellaista, joka hyödyttää tavallisia ihmisiä?

Pasi Toivosen kanssa näihin ja muihin kysymyksiin etsii vastauksia ulkomaantoimittaja Maria Tolsa. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Naiset naisten oikeuksia vastaan – vai mistä oikein on kyse?

Italia on saamassa ensimmäisen naispääministerinsä, kun Giorgia Melonin johtama äärioikeisto voitti vaalit. Meloni puolustaa "luonnollisia perheitä" ja vastustaa aborttia.

Vaikka Melonia äänestettiin muistakin syistä, Italiaa johtaa nyt nainen, jonka arvomaailma on äärikonservatiivinen. Kyse on jättimäisestä EU-maasta, joten muutos on merkittävä, sanoo Ylen Italian-toimittaja Jenna Vehviläinen.

Jenny pyytää keskusteluun mukaan myös kirjeenvaihtaja Iida Tikan Yhdysvalloista. Maasta poistettiin yleinen aborttioikeus, ja tulevissa välivaaleissa raskaudenkeskeytys on merkittävä kysymys.

Jenna muistuttaa, että jo nyt Italiassa abortin saaminen voi olla hyvin vaikeaa – ja yksi syy tähän on Melonin johtaman puolueen paikallispolitiikka.

Onko aborttikeskustelun kuumeneminen laajempi maailmanlaajuinen trendi? Entä haluavatko konservatiiviset naispoliitikot naiset takaisin hellan ääreen ja synnyttämään? Iida ja Jenna selittävät, ettei asia ole näin mustavalkoinen.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Ei pidä olla enää naiivi.

Tähän ajatukseen Euroopassa on herätty sen jälkeen, kun Venäjä sulki kaasuhanat. Venäjän täysäännös sai Euroopan pohtimaan riippuvuussuhteitaan: olemme pahasti koukussa Kiinan kanssa käytyyn kauppaan.

Kiina on autoritäärinen maa, joka kohtelee omiaan kaltoin. Tähän saakka Euroopan maat ovat unohtaneet ihmisoikeusrikkomukset ja kasvattaneet kauppaa. Nyt Venäjä on muistuttanut, että itsevaltaisista suurvalloista ei voi koskaan tietää. Ne voivat helposti laittaa eurooppalaisten elämän sekaisin. Saksassa puhutaan jo Kiina-riippuvuuden purkamisesta, sanoo Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen. EU ei voi – eikä halua – käskeä jäsenmaita irtautumaan Kiinasta, mutta se on kannustanut siirtämään kriittistä tuotantoa kotimantereelle, lisää taloustoimittaja Janne Toivonen.

Jenny muistuttaa, ettei Kiinalla juuri nyt ole halua sotkea maailmantaloutta, mutta toisaalta kukaan ei tiedä, mitä maan johdossa suunnitellaan.

Siksi Euroopan pitää opetella pärjäämään enemmän omillaan. Mutta miten sipsit liittyvät asiaan – vai liittyvätkö sittenkään?

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

"Mitäs me sanoimme."

Jos itäisen Euroopan maat puhuisivat yhteen ääneen, ne sanoisivat todennäköisesti juuri näin.

Ennen kuin presidentti Vladimir Putin aloitti suurhyökkäyksen Ukrainaan, monet läntisen Euroopan maat uskoivat Venäjän vielä muuttuvan tai ainakin pysyvän yhteistyöllä aisoissa. Toisin kävi, aivan kuten Puola ja Baltian maat olivat varoittaneet.

Nyt jopa pääministeri Sanna Marin katuu, ettei Baltian maiden ääntä kuunneltu paremmin.

Euroopassa etsitään uutta tapaa olla Venäjän kanssa, eikä se ole helppoa. Ranskan presidentin mukaan Eurooppa on jakautumassa, eikä Ranska halua kuulua "sodanlietsojiin". Tällä Macron tulkittiin viitanneen Puolaan ja Baltiaan.

Mutta mihin joukkoon Suomi kuuluu? Itään, joka pelaa kovilla? Vai länteen, jonka mielestä Venäjän kanssa pitää vielä joskus tulla toimeen?

Tässä jaksossa Jenny haluaa viedä Suomen terapiaan, ja avuksi tulee entinen viisumivirkailija Suomen Pietarin-pääkonsulaatista. Sittemmin Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtajaksi edennyt Suvi Turtiainen pohtii, miksi Suomen on niin vaikea pitää Venäjää uhkana.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Kauhea krapula. Näin voisi kuvailla Euroopan nykytilannetta.

Vuosikymmeniä länsimaissa on saatu mällätä halvalla energialla, joka on taannut nopean talouskasvun ja pitkät kuumat suihkut. Varoitukset riippuvuussuhteesta Venäjän tuottamaan energiaan ovat kaikuneet kuuroille korville.

Nyt juhlat ovat ohi ja pitäisi maksaa lasku menneistä virheistä. Edessä on kovin talvi vuosikymmeniin, lataa EU-erikoistoimittaja Janne Toivonen.

Jenny haluaa tietää, onko energiakriisi niin paha kuin otsikot väittävät. Tuleeko ihmisiä kuolemaan kylmyyteen tai talousahdinkoon, kun energian hinta nousee? Onko kenelläkään enää varaa mihinkään kivaan?

Apuun soitetaan myös Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Iida Tikka. Voisiko Eurooppa saada energiaa idän sijaan lännestä?

Janne ja Iida pohtivat, onko edessä hiilen ja maakaasun tuotannon kasvattaminen vai nopea siirtymä uusiutuviin energialähteisiin. Oli miten oli, hetken ajan muutos tulee sattumaan. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Intia on kuuminta hottia – monella tapaa.

Alkukesällä maata on piinannut korventava helle. Intian Kolkata on lämmennyt eniten maailman suurkaupungeista, joita tarkasteltiin kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n vertailussa.

Silti Intia ahmii hiiltä kasvavaan tarpeeseensa.

Aurinkovoimaloita rakennetaan nopeasti, mutta kilpajuoksu on armoton: nousevan talouden on saatava koko ajan lisää energiaa. Ukraina sota ei ole sille este ostaa Venäjältä halpaa hiiltä.

Intian merkitystä ilmastopalapelissä ja maailmanpolitiikassa saapuu selvittämään ulkomaantoimittaja Mikko Leppänen.

Pasilan studio on viileä mutta Jenny pohtii, voisiko Intia auttaa meitä ymmärtämään, miten kamalaa kuumuus voi olla? Entä onko se itse tosissaan ilmastonmuutoksen torjunnassa?

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Aurinkopaneelit uusien talojen katolle ja reippaasti lisää tuulivoimaa! Näin patistaa EU:n komissio ja syyt tiedetään. Maapallo lämpenee, päästöjä pitää leikata - ja samalla EU pyrkii irti Venäjän öljystä ja kaasusta.

Iso muutos oli jo käynnissä, mutta Venäjän aloittama sota pani unionin tehosekoittimeen, sanoo EU-toimittaja Janne Toivonen.

Hollanti on yksi maista, joissa tuskaillaan siirtymän kanssa. Pyöräilyn suurvalta on Euroopan ykkönen aurinkoenergiassa. Nyt Hollannissa kuitenkin avataan myös uutta kaasukenttää ja varaudutaan nostamaan vanhankin tuotantoa.

Onko Venäjän aloittama sota takaisku EU:n ilmastotavoitteille? Ja miksi ilmastotoimista ja niiden vauhdista näyttää olevan vaikea päättää, kun tavoitteet on jo kerran yhdessä sovittu? Jarruttaako päättäjiä pelko siitä, että kansa suuttuu ja lähtee barrikadeille?

Tässä jaksossa nämä ja muut kysymykset kysyy ulkomaantoimittaja Maria Tolsa. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Miksi Ukraina tuntuu näin läheiseltä? Jenny kävelee Kiovan kaduilla ja pohtii, kuinka on aiemmin pitänyt Ukrainaa kaukaisena ja vieraana maana.

Suomalaisilla on erityinen kohtalonyhteys Ukrainaan, uskoo Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen. Huumori on mustaa, alkoholi vahvaa ja ruoka kaivetaan maasta. Yhteistä on myös historiassa: uhka on tullut idästä.

Samankaltaisuus näkyy myös siinä, miten avoimia ja urheita ukrainalaiset ovat hyökkäyksen keskellä. Harva haluaa salata mitään, päinvastoin.

Suomesta katsottuna Ukraina on tähän asti näyttänyt kuuluvan Venäjän vaikutuspiiriin. Onko kuva Ukrainasta ollut Venäjän tulkinnan välittämä?

Kun Venäjä hyökkäsi, Ukrainan rajat alkoivat piirtyä entistä kirkkaampina. Euroopassa ymmärrettiin viimein, että länsimaiset arvot ovat ukrainalaisten arvoja.

Luvassa on tunnepitoinen jakso, jossa puhutaan sodan sijaan ihmisistä ja jonka lopussa Suvi päätyy lausumaan runon.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Viileä ja varautunut, suorastaan erittäin cool. Sellainen on Suomi, jos uskoo eurooppalaista mediaa. Tämän kevään jutuissa suomalaiset nähdään maanpuolustusintoilijoina, jotka varautuvat uhkaan itärajan takana.

Suomi on otsikoissa kaikkialla, mutta vastaako uutisjuttujen antama kuva todellisuutta? Miten Suomen nopea marssi sotilasliitto Naton porteille nähdään muualla Euroopassa?

Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiaisen mukaan Suomi on onnistunut brändäämään itsensä sotilasliiton mallikokelaaksi, jolla on Natolle paljon annettavaa.

Media on ylistänyt Suomen armeijaa, yhtenäisyyttä ja sitä, kuinka Nato-hakemuskin lähetettiin kansan tahdosta. Suomi-kuva on tarkentunut mutta samalla ehkä yksipuolistunut – välillä jopa vääristynyt.

Luvassa on hitusen isänmaallinen jakso, josta tulee kiusallinen vasta lopussa. Suvi kertoo liikuttuneensa Berliinin metrossa kuunnellessaan saksalaista podcastia, jonka aiheena oli Suomi. Nyt hän saa selittää, miksi.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan palautti ydinsodan pelon, mutta nyt luvassa on tietoa, joilla tunteita voi hallita.

Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Iida Tikka selittää, miksi Vladimir Putinin johtama Venäjä käyttäisi hyvin epätodennäköisesti ydinaseita – uhkailustaan huolimatta.

Silti Yhdysvalloissa seurataan Venäjän ydinaseuhoa huolestuneempana kuin ehkä koskaan aiemmin. Sota ydinaseilla on sotaa pelolla.

Ydinaseita on käytetty maailman historiassa vain kahdesti. Ne ovat kamalia tappokoneita mutta myös aseita, jotka ovat estäneet sotia. Nyt ydinaseet ovat perimmäinen syy siihen, miksi Ukrainan sotaa ei saada loppumaan.

Jenny haluaa tietää, miksi kaikilla maailman mailla ei ole ydinaseita, vaikka ne takaisivat turvallisuuden parhaiten. Entä voisiko Suomeen tulla ydinase, jos maa liittyisi Natoon?

Luvassa on puolen tunnin oppimäärä maailman tuhoisimmista aseista. Lopuksi Iida kertoo yhden hyvän asian ydinaseista.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Kuuden kissan emäntä ja tiukka naisasianainen vai Vladimir Putinin kaveri? Se, miten äärioikeistolainen presidenttiehdokas Marine Le Pen nähdään, saattaa ratkaista Ranskan presidentinvaalit.

Vastakkain ovat toista kertaa istuva presidentti Emmanuel Macron ja kolmatta kertaa tehtävää tavoitteleva Marine Le Pen. Ehdokkaat edustavat ääripäitä.

Toisessa päässä on suurten kaupunkien eliitti, toisessa pikkupaikkakuntien pienituloiset ranskalaiset. Pariisissa asuva Ylen toimittaja Annastiina Heikkilä saa selittää, onko Ranska jakautumassa kahtia – vai jopa kolmeen osaan.

Ensimmäisellä kierroksella komean äänisaaliin nappasi myös äärivasemmiston ehdokas Jean-Luc Mélenchon. Nouseeko hänen kannattajistaan "uusi keltaliiviliike"?

Jennyä kiinnostaa, millainen olisi Marine Le Penin johtama Ranska. Voisiko Le Pen sotkea Suomen Nato-haaveet, jos hän voittaa vaalit? Annastiinan mukaan tuskin, mutta hänen johdossaan Ranskasta saattaa tulla arvaamaton kumppani.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Yksi sota siellä jossain. Näin kuvailee toimittaja Liselott Lindström monien afrikkalaisten näkemystä Ukrainan sodasta. Aiemmin Keniassa asunut Liselott joutui penkomaan maan lehtiä löytääkseen uutisia Butšan kauheuksista.

Kaikki eivät keskity Ukrainan sotaan – eikä koko maailma vihaa Vladimir Putinia. Euroopassa ja Yhdysvalloissa Putin tuomitaan laajasti, mutta Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa mielipiteet ovat jakautuneet.

Sotaa ei tueta mutta moni ajattelee, että se on ennen kaikkea Yhdysvaltain vika, kuvailee Latinalaista Amerikkaa seuraava toimittaja Maija Salmi. Monet mantereen maat ovat jakaantuneet poliittisesti kahtia, ja etenkin vasemmiston on vaikea uskoa, että yhdysvaltalaiset voisivat ikinä olla hyvien puolella.

Samalla Venäjä on kasvattanut Euroopan ulkopuolella mainettaan avuliaana kumppanina. Maija ja Liselott selittävät, miksi Venäjän propaganda leviää nyt nopeasti.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Tämä ei ole harjoitus! Näin julistaa Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Iida Tikka ja kehottaa jokaista varautumaan myrskysäähän bensa-asemalla. Hän uskoo, että energian hinta tulee sahaamaan levottomasti tulevina vuosina.

Lännessä ei haluta enää Venäjän öljyä, ja bensan hinta hipoo kipurajaa myös Yhdysvalloissa. Siellä kotimaista öljyä on maaperässä, mutta sen talteenotto on kallista.

Energian takia on sodittu ja jätetty sotimatta. Liekö sattumaa vai ei, mutta myös Venäjän hyökkäyssotien ajoituksella on yhteys öljyn hintaan.

Jenny haluaa tietää, voiko kamalasta sodasta seurata jotain hyvää, kun Venäjän öljystä ja kaasusta halutaan irti. Voiko tämä olla se hetki, kun maailma hylkää fossiiliset polttoaineet? Voisivatko yhdysvaltalaisetkin viimein hypätä bussiin tai sähköautoon?

Energiapolitiikkaan intohimoisesti suhtautuva Iida haluaa olla optimisti ja maalaa kuvaa maailmasta, jossa energiasta ei enää sodita. Toisaalta kaasukauppa naapurin kanssa ei enää silloin sido valtioita yhteen.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Äiti peittelee lapsiaan nukkumaan vaikka tietää laivan uppoavan pian. Tällainen tunnelma alkaa nyt vallita Moskovassa – heidän keskuudessaan, jotka eivät ole presidentti Vladimir Putinin lumoissa.

Näin kuvailee kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen, jonka mukaan Venäjällä ollaan päivä päivältä lähempänä neuvostoliittolaista arkea. Kaikki, mitä lännen kanssa ennen tehtiin, on nyt ohi.

Sotaa käydään Ukrainassa, mutta koko Eurooppa on matkalla kohti suurta tuntematonta. Pakolaiset ovat täyttäneet juna-asemat, ja berliiniläisten sohvilla nukkuu ukrainalaisia tuttavia. Kirjeenvaihtaja Suvi Turtiaisen lapsen koulussa puhutaan sodasta avoimesti.

Jenny haluaa tietää, onko yksittäisten ihmisten toiminnalla väliä, kun vastassa on Putinin pahuus. Kyllä on, sanoo Suvi. Demokratioissa kelkat kääntyvät kansan painostuksesta.

Kun kansalla ei enää ole valtaa, voi tapahtua se, mikä tapahtui Venäjällä.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Teflonista tehty pääministeri Boris Johnson on elämänsä kriisissä. Ennen veijarimaineesta nauttinut brittijohtaja saattaa joutua omiensa hylkäämäksi. Johnson vietti isolla porukalla viini ja juusto -ilta tiukimpien koronarajoitusten aikaan, eikä kansaa enää naurata. Nyt hän odottelee puolueensa reaktioita. Mitä annettavaa Johnsonilla enää edes olisi? Konservatiivijohtaja nousi valtaan lupaamalla kansalle brexitin, joka on nyt tehty. Oliko Boris Johnson brexitin kantoraketti: tehtävänsä täyttänyt mutta nyt turha? Toisaalta brexit on auttanut poliitikkoja ymmärtämään köyhempien brittien ahdingon, huomauttaa Ylen Britannian-toimittaja Pasi Myöhänen. Mutta millaisen roolin brexit on jättänyt Britannialle tilanteessa, jossa Venäjä uhkaa Eurooppaa sodalla? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Varhaisaamun bilelento lähtee Berliinistä kohti Ukrainaa, ja koneen kyydissä istuu myös Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen. Lento vie Suvin juttukeikalle ja berliiniläiset kohti suosittua baarikaupunkia Kiovaa, jota uhkaa Venäjän suurhyökkäys.

Venäjä on kasannut joukkojaan Ukrainan rajalle, mutta kukaan ei ole varma, mitä presidentti Vladimir Putin aikoo. Kaikki saattaa olla pelkkää hämäystä.

Suvi oli Ukrainassa viimeksi vuonna 2014, kun kansannousu alkoi ja Venäjä lähetti rajan yli "vihreät miehensä" eli sotilaitaan. Jennyä kiinnostaa, miten sota tällä kertaa syttyisi. Voisiko se alkaa aivan tavallisena bileiltana?

Pääkaupungissa Kiovassa elämä jatkuu, kuten missä tahansa Euroopan pääkaupungissa. Tosin Putinin mielestä sekin on osa suurta Venäjän maata.

Suvi muistuttaa, että lopulta ei ole väliä, kuuluuko Ukraina itään vai länteen. Kyse on siitä, saako itsenäinen valtio määrätä oman kohtalonsa.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Urheilun arvokisojen katsominen on kuin söisi kauheasti lihaa. Näin kuvailee ulkomaantoimittaja Satu Helin, jolle olympialaisten seuraaminen on nykyisin lähes salainen pahe.

Talviolympialaiset alkavat helmikuussa Pekingissä. Kiinassa ihmisoikeustilanne on koko ajan huolestuttavampi, ja myös kisoihin lähteviä urheilijoita valvotaan.

Samalla eri maat pohtivat, kannattaako Pekingiin lähettää valtion edustajia. Yhdysvallat on päättänyt boikotoida kisoja diplomaattisesti mutta suomalaisministeri pakkaa jo laukkujaan.

Kisoihin matkustavan tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen mielestä kyse on vain urheilusta – Suomen Kiina-politiikka ei hänelle kuulu. Esimerkiksi Tanska ja Ruotsi eivät ole lähettämässä valtion edustajia Pekingiin.

Voiko tänä päivänä kukaan tosissaan väittää, että urheilun ja politiikan voi erottaa toisistaan? Ei, uskovat Jenny ja Satu, ja lataavat jakson täydeltä todisteita. Välillä käväistään Pekingissä, missä Aasian-kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley odottaa, mitä olympialaisissa lopulta tapahtuu.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Maailmanrauha natisee liitoksistaan, kun Venäjä on pakottanut Yhdysvallat neuvottelupöytään uhkailemalla Ukrainan sodalla. Tai näin asiat meillä koetaan.

Kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen muistuttaa, että Venäjän näkökulmasta asia on toisin. Presidentti Vladimir Putinin mukaan Yhdysvaltain johtama sotilasliitto Nato uhkaa Venäjää. Yhdysvalloilla riittää ongelmia ja Euroopassa on valtatyhjiö, joten länneltä voisi helposti irrota lupauksia.

Suomessa pelätäänkin, että Yhdysvallat suostuu jakamaan Euroopan ja jättämään Suomen Venäjän armoille ilman Nato-korttia.

Washingtonissa kirjeenvaihtaja Iida Tikkaa huvittaa, että samaan aikaan presidentti Sauli Niinistö haaveilee suurvaltakokouksesta Helsingissä. Sielläkin saattaisi käydä niin, että isot maat sopisivat asioista pienempien päiden yli.

Olisiko se jotenkin enemmän ok, jos se tapahtuisi Helsingissä? Ja miten teräsbetoni ja samppanja liittyvät asiaan?

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Kun katsoo Suomen uutisia, voisi luulla, että koko Afrikka on tulossa Eurooppaan.

Näin analysoi Ylen Afrikan-toimittaja Liselott Lindström viime vuosien uutisointia. Usein Afrikan maista kertovissa jutuissa pelotellaan uhkakuvilla samalla, kun yksilöt ja arki jäävät taka-alalle.

Liselott on palaamassa kotiin Keniasta neljän vuoden jälkeen, ja Jenny haluaa puhua kaikesta siitä, mikä Afrikasta on jäänyt sanomatta.

Suomessa rodullisuus ja identiteetti ovat jatkuvasti puheenaiheena, mutta millaista on keskustelu Keniassa?

Maassa valkoiset ovat vähemmistössä mutta syrjintä on arkipäivää. Sen taustalla on usein ihonvärin sijaan raha. Vaikka siirtomaaherrat lähtivät, syrjivät käytännöt ovat yhä läsnä yhteiskunnassa.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Koronatilanne kriisiytyy, mutta anarkistisessa Suomessa eletään kuin pellossa – tai ainakin siltä se Berliinissä asuvan kirjeenvaihtajan Suvi Turtiaisen silmin näyttää.

Suomi on koronatoimissa jäljessä Saksaa, jossa koronapassi on peruskauraa ja testejä tehdään koko ajan kaikkialla. Nyt myös rokotepakko on nostettu varteenotettavaksi vaihtoehdoksi.

Maan terveysministeri sanoo suoraan, että talven päätteeksi jokainen Saksassa on joko rokotettu parantunut tai kuollut.

Jenny puolestaan on matkustanut keskellä omikronkriisiä Brysseliin ja miettii, oliko mitään järkeä poistua kotimaasta. Pannaanko rajat taas kiinni? Perutaanko elämä?

Onneksi neljännen korona-aallon keskellä elävä Suvi laittaa jäitä hattuun. Hän muistuttaa, että kahden koronavuoden aikana on opittu paljon ja ennen kaikkea: meillä on nyt rokotteet.

Luvassa on vertaistukea koronatuskaan ja myös hieman lohtua. Ehkä elämä voi jatkua, kunhan muistaa järjen.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Nouskaa sikiöasennoistanne ja lopettakaa valitus. Tässä jaksossa Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Iida Tikka sanoo suoraan, mitä ilmaston pelastamiseksi pitäisi tehdä.

Jenny on palannut Glasgow’n ilmastokokouksesta ja nyt on toiminnan aika.

Valtiot ovat luvanneet vähentää hiilen käyttöä, mutta Iidan mielestä usein unohdetaan, etteivät poliitikot pelasta maailmaa – ainakaan yksin. Yrityksillä ja sijoittajilla on ilmastotaistelussa merkittävä edelläkävijän rooli.

Esimerkiksi teknologiajätti Google on päättänyt olla päästötön, vaikka kukaan ei ole pakottanut sitä siihen. Eikä kyse ole ilmastoteosta vaan rahallisesti järkevästä sijoituksesta.

Voisiko myös pankkisovelluksiaan hermostuneena näppäilevä suomalainen piensijoittaja olla osa muutosta?

Iida muistuttaa, että vaikka ilmastonmuutos on kapitalismin syytä, systeemin romuttaminen ei välttämättä ole todennäköisin, saati toimivin ratkaisu. Sen sijaan vasemmistosiiven pitäisi rauhoittua ja kapitalistien miettiä enemmän oikeudenmukaisuutta. Pois poteroista ja hommiin!

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Ei rahaa laiskoille italialaisille! sanoo suomalainen. Olemme ansainneet joka pennin! vastaa italialainen.

Näin voisi kärjistetysti kuvata nationalististen oikeistopopulistien keskustelua eurooppalaisesta yhteistyöstä. Siitä kokoontuvat jaksossa puhumaan Ylen Italian-toimittaja Jenna Vehviläinen ja ulkomaantoimittaja Satu Helin.

Päällimmäisenä pyörii kysymys, miksi menestyneet kansallismieliset populistipuolueet eivät ole saaneet juurikaan valtaa EU:ssa – saati hajottaneet sitä.

– Kun yhdistävä arvo on kansallinen itsekkyys, on vaikea tehdä yhteistyötä muiden maiden kanssa, Satu kuvaa.

Nationalistipuolueet ovat erimielisiä niissäkin kysymyksissä, jotka heitä yhdistävät. Kenen tehtävä on pysäyttää maahanmuutto ja minne? Vastaus on Italiassa eri kuin Unkarissa.

Jenny pohtii, voisiko isojen johtajaegojen joukosta nousta megaego, joka kokoaisi Euroopan laitaoikeiston yhteen.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Suomessa matkailijat tähyävät Jäämerelle karun kauniiden maisemien takia. Mutta voiko arktinen alue muuttua hiljaisuuden tyyssijasta jopa sodan näyttämöksi?

Jenny ja Venäjän-kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen pyöräyttävät karttaa ja katsovat, miltä maapallo näyttää pohjoisesta katsottuna. Suurvallat ovat yllättävän lähellä toisiaan – ja Suomea.

Pohjoinen on aina haluttu valloittaa, ja nyt moni maa on yhä kiinnostuneempi Arktiksesta. Ilmastonmuutos sulattaa pohjoista jäätä ja vapauttaa alueen luonnonvarat. Samalla avautuu uusia merireittejä. Kiina hamuaa jo kulkua pohjoisnavan yli.

Iso osa arktisista alueista kuitenkin kuuluu Venäjälle, ja se aikoo pitää omastaan kiinni. Se haaveilee pumppaavansa yhä enemmän arktista öljyä.

Erkka kertoo käynnistään ydinkäyttöisellä jäänmurtajalla, jolla kuka tahansa voi risteillä pohjoisnavalle 30 000 eurolla. Jenny puolestaan löysi Huippuvuorilta palan Neuvostoliittoa.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Suomi kuohuu pääministerin lenkkeily- ja terassikuvista Instagramissa. Saksassa puolestaan neljä poliitikkoa julkaisi vaalien jälkeen tylsän kimppakuvan samaisella somekanavalla, ja maa meni sekaisin. Miksi?

Koska Saksan valtapuolueet todella vanhakantaisia, vastaa Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen Berliinistä.

Aikaisemmin Saksan valtaapitävät polttelivat pikkusikareita kammioissaan ja vähät välittivät käynnissä olevasta muutoksesta. Siksi keskisuurten puolueiden viime viikolla julkaisema Instagram-kuva kertoo suuresta muutoksesta.

Saksa on ollut nuorille pettymys. Netti takkuilee jopa Berliinissä, koronasulku vei elämästä ilon ja maapallo on kriisissä. Rikkaalla maalla olisi ollut varaa korjata ongelmansa, mutta poliitikot ovat vuodesta toiseen sivuuttaneet nuorten huolen.

Nyt nuorten aikuisten suosimat puolueet ovat ottamassa somen lisäksi haltuun myös maan politiikan.

Jenny haluaa puhua myös Instagramin ja demokratian suhteesta. Onko Instagramin poliitikolle ilmaista mainosta vai aito tapa keskustella äänestäjien kanssa?

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Unohda kaikki, mitä tiedät vaaleista. Yritä vasta sen jälkeen ymmärtää Venäjällä nähtyä näytelmää, jota kutsutaan vaaleiksi.

Niissä mikään ei ole kuten ajattelemme, tiivistää kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen Moskovasta.

Venäjän politiikassa meno on koko ajan härskimpää ja vaalivilppi räikeämpää. Presidentti Vladimir Putin elää vainoharhaisena ilman internetiä ja pelkää, että maa seuraa Valko-Venäjän mallia. Siellä massat nousivat epäsuosittua johtajaansa vastaan. Siksi Putin kiristää koko ajan otteitaan.

Uskooko Putin oikeasti voittaneensa vaalit rehellisesti? Uhkaako vanha liittolainen kommunistipuolue häntä oikeasti?

Vaalivilppivideoita katsellessaan Jenny pohtii, miksi kukaan edes jaksaa äänestää, jos kaikki tietävät vaalien olevan feikit.

Vastaukseksi Erkka vertaa äänestystä näytelmään, johon kansa ottaa osaa tukeakseen johtajaansa.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Ikään kuin osa naisista haluaisi tehdä mahdollisimman paljon abortteja.

Tältä Yhdysvalloissa käytävä aborttikeskustelu Jennyn mielestä usein kuulostaa. Sen sijaan, että yritettäisiin puuttua aborttien syihin, puhutaan lakipykälistä ja poliittisista vakaumuksista.

Iida Tikka muistuttaa, että Yhdysvalloissa ison osan raskaudenkeskeytyksistä tekevät pienituloiset naiset. Heille kyse ei ole vain siitä, onko lapsi haluttu vaan siitä, onko heillä mahdollisuutta pitää lapsesta huolta.

Jennyä kiinnostaa, mitä Texasin aborttilakimuutos tarkoittaa. Osavaltiossa kuka tahansa kansalainen voi saada itselleen 10 000 dollaria vahingonkorvauksia, jos käräyttää vaikkapa lääkärin laittoman abortin tekemisestä.

Alkaako tästä kyttäyslakien vyöry? Voiko joissain osavaltioissa olla lopulta edessä aborttien täyskielto?

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Jokainen itseään kunnioittava somevaikuttaja on ottanut Afganistanin kriisin omakseen. Mutta onko siitä hyötyä afganistanilaisille? Vai hoitaako Instagramissa itkeminen vain hyväosaisten tunteita?

Kirjeenvaihtajat Iida Tikka ja Suvi Turtiainen pohtivat, miksi juuri tämä kriisi tuntuu kiinnostavan länsimaissa. 20 vuotta kestäneen sodan aikana Afganistanista on tullut meille läheinen.

Kyse on myös omatunnosta, uskoo Suvi. Suomalaisia ja saksalaisia hävettää, että oma maa luki tilannetta niin väärin seuraamalla sokeasti Yhdysvaltoja.

Jenny puolestaan etsii mittakaavaa: Onko Afganistanin valtaus lännen loppu? Onko nyt alkamassa uusi ajanjakso, jossa Yhdysvallat käpertyy varjoihin?

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Yhdysvalloissa Kiinasta ei tykätä, mutta vain harvoja jaksaa kiinnostaa uiguurien tilanne.

Kirjeenvaihtaja Iida Tikka joutuu sanoittamaan pääkaupungin kyynistä ilmapiiriä: Washingtonista katsottuna jossain päin maailmaa on aina käynnissä kansanmurha. Ihmiset eivät ehdi huolestua kaikesta.

Kiinan ja Yhdysvaltain vastakkainasettelusta puhutaan jo kylmänä sotana. Jennyä kiinnostaa, onko se entisen presidentin Donald Trumpin tekosia. Iidan mukaan ei, vaan Kiina-angstin juuret ovat paljon syvemmällä.

Jakson lopussa haaveillaan jo kesästä ja päädytään pohtimaan sodan mahdollisuutta.

Haluaako Kiina valloittaa maailman? Taiwanista on pakko puhua, mutta miten lääkkeet liittyvät asiaan?

Mistä maailma puhuu -podcast jäljittää kolmessa jaksossa Kiinan valtaa.

Liselott Lindström on Pemban lentokentällä Mosambikissa, kun Jenny soittaa ja haluaa tietää, valloittiko Kiina Afrikan kuten reilu kymmenen vuotta sitten ennustettiin.

Afrikka-toimittaja alkaa ajatella strategisesti ja pohtii, mistä lopulta onkaan kyse. Onko Kiina fiksu ja muu maailma naiivi, vai onko sittenkin kyse siitä, että jokainen tekee parhaansa pärjätäkseen?

Kongossa kobolttia käsin keräävä lapsi myy saaliinsa kiinalaisille, koska rahaa on saatava. Sama motiivi lienee afrikkalaisella diplomaatilla, joka sanoo, ettei Kiina tee Xinjiangissa mitään väärää.

Köyhän on vaikea olla huolissaan muista. Nairobilaiset ostavat käytettynä t-paitoja, jotka joku Suomessa heittää roskiin, koska ne on tehty Xinjiangin puuvillasta.

Vaikka Liselott näkee kiinalaisia kaikkialla, hän ei usko että Afrikka on suurvallan taskussa.

Mistä maailma puhuu -podcast jäljittää kolmessa jaksossa Kiinan valtaa.

Ei ole eikä ehkä tulekaan olemaan, ennustaa Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen.

Unkarilaiset tyrmäsivät kiinalaisyliopiston rakentamisen Budapestiin. Se on osoitus siitä, että eurooppalaisten suhtautuminen Kiinaan on muuttumassa, sanoo Suvi.

Tästä huolimatta Xinjiangin tilanne ei saa paljoakaan huomiota Euroopassa.

Syynä on tietenkin raha mutta myös Saksan liittokansleri Angela Merkel, joka on uskonut Kiinan muuttuvan. Mutta onko Saksa heräämässä Kiinan valtaan, kun Merkel syksyllä väistyy?

Jenny muistelee opiskeluaikojaan Kiinassa ja pohtii, miten voimakas Kiina Euroopassa lopulta on.

Mistä maailma puhuu -podcast jäljittää kolmessa jaksossa Kiinan valtaa.

Miksi ebolavirus matkasi termospullossa Kongosta Belgiaan, ja mitä se kertoo Afrikan yliopistoista?

Ainakin sen, että ne painivat samojen ongelmien kanssa kuin Yhdysvaltain koulut: opetuksen päämäärä on hukassa.

Afrikassa on vauhdilla kasvava nuoriso, joka janoaa parempaa koulutusta. Mutta onko sellaista tulevaisuudessa tarjolla?

Ainakin kouluja on koko ajan enemmän. Se ei kuitenkaan riitä, sanoo Afrikka-toimittaja Liselott Lindström.

Sillä mitä tekee kouluilla, jos a) niihin on rahaa mennä vain silloin tällöin ja b) niissä ei opi mitään?

Liselott pääsee puhumaan lempiaiheestaan, korkeista koulumaksuista ja kolonialismista. Suomikin mainitaan, sillä Keniassa otetaan nyt varhaiskasvatuksen mallia Suomesta ja myydään sitä rikkaille yksityiskouluissa.

Mistä maailma puhuu -podcast ruotii koulutusta menestyksen kahdella äärilaidalla, Yhdysvalloissa ja Afrikassa.

Oletko koskaan miettinyt, miksi yhdysvaltalaiset eivät tiedä, missä Suomi sijaitsee?

Tämän podcast-jakson jälkeen tiedät. Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Iida Tikka selittää, miksi Yhdysvaltain koulujärjestelmä on läpimätä.

Presidentti Joe Bidenilla on vireillä koulutusuudistus, mutta se ei kiinnosta Iidaa. Hän kertoo, miksi Yhdysvalloissa koulu on koko ajan kalliimpi ja sen myötä entistä epätasa-arvoisempi.

Maassa ei ole yhtenäistä opetussuunnitelmaa, vaan koulut saavat opettaa mitä tahtovat. Menestys mitataan sillä, kuka osaa matematiikkaa ja äidinkieltä.

Siksi näitä aineita testataan maanisesti. Ne jotka pärjäävät testeissä, pääsevät eteenpäin. Jalkoihin jäävät julkiset koulut, köyhät lapset ja oppimisen oppiminen.

Jenny hämmentyy ja laulaa taas, vaikka lupasi ettei enää ikinä tekisi niin.

Mistä maailma puhuu -podcast ruotii koulutusta menestyksen kahdella äärilaidalla, Yhdysvalloissa ja Afrikassa.

Mannerlaatat liikkuvat ja kansankodin perustukset tutisevat. Puolue toisensa jälkeen on tehnyt U-käännöksen ja sanoo olevansa joissain asioissa valmis yhteistyöhön maahanmuuttovastaisen ruotsidemokraattien kanssa.

Entisestä hylkiöstä on tullut kulmien kiinnostavin kaveri. Ottaako länsinaapuri pian harppauksia (ääri)oikealle?

Ainakin istuva pääministeri pelottelee demokratian romahduksella.

Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Kirsi Heikel toppuuttelee mutta sanoo, että puolueen avaukset ovat herättäneet huolta kulttuurin vapaudesta. Esimerkiksi viime syksynä ruotsidemokraattien puolue halusi poistaa paperittomilta oikeuden käyttää kirjastoja.

Jenny pohtii, miten Ruotsilla oikein menee. Kirstut ovat täynnä, mutta voiko kahtia jakautunutta kansankotia korjata edes rahalla?

Mistä maailma puhuu -podcast piirtää kolmen jakson ajan kuvaa muuttuvasta Euroopasta.

Brexit meni, onko nyt skoxitin vuoro? Skotlannissa etenkin nuoret haluavat maansa irti Britanniasta ja takaisin Euroopan unioniin. Uusi itsenäisyysäänestys saattaa olla nurkan takana.

Millainen valtio Skotlanti olisi? Maata johtava puolue haaveilee sen olevan isona Pohjoismaa, jossa kaikista pidetään huolta.

Unelmia siivittävät muistot omista öljyvaroista ja usko siihen, että itsenäisenä kaikki olisi paremmin. Mutta onko se totta? Olisiko Skotlannilla varaa olla Norja? Vai onko sitkeä Suomi lopulta paras verrokki?

Ylen Britannian-toimittaja Pasi Myöhänen joutuu taas selittämään kansallistunteita. Missä menee raja hyvän ja huonon nationalismin välillä?

Mistä maailma puhuu -podcast piirtää kolmen jakson ajan kuvaa muuttuvasta Euroopasta

Äijä on koira! Näin on tapana kehua poliitikkokaveria Baijerissa, kun tämä on onnistunut kiertämään sääntöjä ja vetämään välistä.

Tällainen peli on ollut Saksassa tavallista samalla, kun Angela Merkel on antanut politiikalle nöyrät ja työteliäät kasvot.

Nyt Merkelin aika on ohi. Rakkaat säännötkään eivät ole (juuri) auttaneet koronan hoidossa, ja saksalaiset ovat turhautuneet. He haluavat asioiden muuttuvan, sanoo Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen.

Jenny miettii, meneekö turvallisuushakuisilla saksalaisilla sittenkin pupu pöksyyn ennen syksyn vaaleja.

Tuleeko Merkelin jälkeen mini-Merkel eikä mikään muutu – vai nouseeko Saksan ja Euroopan johtoon vihreän puolueen 40-vuotias naisjohtaja?

Mistä maailma puhuu -podcast piirtää kolmen jakson ajan kuvaa muuttuvasta Euroopasta.

Rikkaat maat haalivat rokoteannokset ja Afrikkaan myydään ei-oota. Afrikkalaispoliitikot puhuvatkin jo rokote-apartheidista, kertoo Liselott Lindström Keniasta.

Kenialaisille on annettu ensimmäiset pistokset, mutta rokotustahti ei päätä huimaa. Kolmasosa kansasta pitäisi olla rokotettu vasta kahden vuoden päästä.

Vaikka Afrikassa korona ei ole vaatinut niin paljon uhreja kuin muilla mantereilla, hyvin ei mene.

Lapset eivät palaa etäjaksoilta kouluun, tyttöjä silvotaan taas enemmän ja koronan sulkemissa slummeissa kuollaan viruksen sijaan nälkään.

Jenny haluaa tietää, voiko maailman pelastaa pandemialta, jos afrikkalaisia ei rokoteta. Entä kuinka paljon takapakkia Afrikan kehitys tulee ottamaan?

Jenny Matikaisen juontama Mistä maailma puhuu -podcast pohtii kolmessa jaksossa, miten koronakriisi on lisännyt eriarvoisuutta.

Sputnikia lihakseen ja ehjänä eteenpäin!

Venäjän johto on vakuuttanut pandemian ajan, että maalla menee koronan keskellä ihan hyvin. Talous porskuttaa ja kuolintilastotkin ovat maailman mittakaavassa kelvolliset. Kaiken lisäksi Venäjä on kehittänyt menestyvän koronarokotteen.

Mutta onko kaikki sitä, miltä näyttää? Eipä ole, paljastaa Venäjän kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen.

Makaronin hinta on nousussa ja kansa vieroksuu Sputnik-rokotetta. Kaikki ei siis suju kuten Putin toivoo ja siksi Jenny haluaa taas tietää, tuleeko vallankumous.

Erkka kertoo, miksi moskovalaiset lähtivät Krimin valtauksen jälkeen Ikeaan ja selittää, että sama sitkeys auttaa myös koronakriisissä.

Jenny Matikaisen juontama Mistä maailma puhuu -podcast pohtii kolmessa jaksossa, miten koronakriisi on lisännyt eriarvoisuutta.

Verkkokauppa Amazonin perustajalla Jeff Bezosilla on niin paljon rahaa, että Jennyltä loppuvat sanat.

Yhteiskuntaa pystyssä pitävät työntekijät sen sijaan raatavat pikkupalkalla ja sairastumisen uhalla, samalla kun jättifirmojen kassat kilisevät.

Koronapandemia on jakanut Yhdysvallat yhä selvemmin voittajiin ja häviäjiin.

Ja siksi Yhdysvallat on muuttumassa sosialistisemmaksi, sanoo kirjeenvaihtaja Iida Tikka.

Iidan ystävät kannattavat hämmentyneenä lapsilisää ja työttömyystukia, joita he aiemmin pitivät vasemmistolaisena hapatuksena. Nyt ymmärrystä alkaa löytyä.

Jenny Matikaisen juontama Mistä maailma puhuu -podcast pohtii kolmessa jaksossa, miten koronakriisi on lisännyt eriarvoisuutta.

Paljon ihmisiä mutta vähän päästöjä. Ilmaston näkökulmasta Afrikalla menee hyvin! Numeroiden takana on kuitenkin miljoonien ihmisten elämä vailla perusasioita – kuten sähköä, joka on Afrikassa yhä luksustuote.

Jos Afrikkaan saataisiin enemmän sähköä moni ongelma voisi ratketa. Mutta miten lisätä energian käyttöä ja torjua samalla kasvihuonepäästöjä? Ylen Afrikka-toimittaja Liselott Lindström ei ehdi keksiä podcastin aikana ratkaisua mutta muistuttaa, että aurinkoisen ja tuulisen Afrikan vihreä tulevaisuus voisi olisi mahdollinen. Helppoa se ei kuitenkaan ole.

Jenny muistelee matkaansa kenialaiseen tuulipuistoon, missä jättimäisistä turbiineista ei vedetä sähköä paikallisille. Entä pitääkö afrikkalaisille riittää, että majaan syttyy sähkövalo samalla, kun me saamme nauttia modernista elämästä?

Jenny Matikaisen juontama Mistä maailma puhuu -podcast pohtii kolmessa jaksossa, miksi ilmastonmuutoksen torjuminen on niin vaikeaa.

Pellolle Berliinin kylkeen on noussut saksalaisten ilo ja kauhu: sähköautotehdas. Automaalle tuottaa kipua, että gigafactoryn omistaa Elon Musk ja se puskee pian amerikkalaisia Tesloja sisuksistaan. Samalla työntekijät nauttivat elämästään tehtaan omassa raveluolassa.

Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen kertoo, miksi autoilun puhtaampi tulevaisuus yllätti Saksan autoteollisuuden housut kintuissa.

Ylimielisiä autopamppuja kauhistuttaa, kun päästöjään vähentävät Euroopan maat latelevat nyt kilpaa takarajoja polttomoottoriautoille. Ehtivätkö Bemarit ja Volkkarit koronatukien avulla Teslan perään?

Jenny oppii, että autobaanalla saa oikeasti ajaa täysillä ja kertoo, miksi kiinalaisetkaan eivät enää pian halua Saksan diesel-Mersuja.

Jenny Matikaisen juontama Mistä maailma puhuu -podcast pohtii kolmessa jaksossa, miksi ilmastonmuutoksen torjuminen on niin vaikeaa.

Yhdysvaltain tuore presidentti Joe Biden jakelee innokkaasti käskyjä onnistuakseen kunnianhimoisissa ilmastotavoitteissaan.

Rec-nappula on hädin tuskin painettu alas, kun Iida alkaa jo pauhata siitä, miksi kaikkien ilmastoasioista kiinnostuneiden pitäisi kiinnostua myös energiapolitiikasta. Yhdysvallat on nykyisin maailman suurin öljyn ja kaasun tuottaja, minkä vuoksi fossiilisista luopuminen on vaikeaa.

Miksi Yhdysvallat on naimisissa öljyn kanssa ja mitä poliittinen taikasana fracking oikein tarkoittaa?

Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Iida Tikka selittää, miten luova tuho liittyy energiapolitiikkaan ja Jenny tajuaa, että öljy ei loppunutkaan maailmasta.

Jenny Matikaisen juontama Mistä maailma puhuu -podcast pohtii kolmessa jaksossa, miksi ilmastonmuutoksen torjuminen on niin vaikeaa.

Osa 3/3. Nyt on luvassa tiukkaa asiaa. Huumori ja Kiina jäävät jalkoihin, kun kaksi Venäjä-tuntijaa avaavat naapurimaamme suhdetta Trumpin lopun aikoihin.

Miksi hyökkäys kongressiin ei hetkauttanut venäläisiä, mutta Trumpin Twitter-potkut kiinnostavat sitäkin enemmän? Venäläispropaganda parjaa Yhdysvaltain demokratian tilaa, mutta onko maalla tarjota jotain parempaa tilalle?

Venäjän kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen saa kaverikseen Takaisin Pasilaan -podcastin Toivo Haimin, joka seuraa Venäjää aktiivisesti.

Välillä Jenny pätee Kiinasta ja haluaa tietää, olisiko Venäjästä johtamaan maailmaa. Lopuksi Erkka tekee ennustuksen: vaikka Trump väistyy, maailmasta eivät yllätykset lopu.

Jenny Matikaisen juontama Mistä maailma puhuu -podcast tähyää kolmen jakson ajan Donald Trumpin jälkeiseen aikaan.

Osa 2/3. Presidentti Donald Trump on hallinnut uutisten ilmatilaa neljän vuoden ajan. Nyt on aika kysyä, mitä Atlantin tälle puolelle kuuluu.

Onko Eurooppakin salaliittojen syövyttämä ja jopa natsi-Saksan tiellä? Miten se voi selvitä ehjänä eteenpäin?

Näihin kysymyksiin ei yksi kirjeenvaihtaja riitä vastaamaan.

Britanniassa toimittaja Pasi Myöhänen avaa salaliittojen suhdetta brexitiin ja pohtii, mitä tapahtuu kun britit huomaavat, ettei EU:n jättäminen auttanutkaan heidän ongelmiinsa.

Berliinissä Suvi Turtiainen taas tuskailee, miten saisi ihmiset kiinnostumaan Saksan kuivasta politiikasta. Make German politics sexy again on kuitenkin liian raflaava slogan, joten podcast päätyy tuunaamaan sitä hieman. Ei pidä tuijottaa mellakoitsijoiden show’ta vaan sitä, mitä parlamenteissa oikeasti tapahtuu.

Jenny Matikaisen juontama Mistä maailma puhuu -podcast tähyää kolmen jakson ajan Donald Trumpin jälkeiseen aikaan.

Osa 1/3. Presidentti vaihtuu mutta Donald Trumpin liikkeelle sysäämät voimat eivät hevillä pysähdy. Yhdysvalloissa tähytään kuitenkin jo eteenpäin, ja halu tunkea likapyykki sängyn alle on suuri. Jos kirjeenvaihtaja Iida Tikkaa on uskominen, maa ei taaskaan tule oppimaan virheistään.

Mitä merkitystä on sillä, millä nimellä kongressiin tunkeutumista kutsutaan? Entä miten Washingtonin naiset virittävät Tinderissä ansoja toivoen voivansa käräyttää poliisille trumpistin?

IIda paasaa Yhdysvaltain omahyväisyydestä ja siitä, miten vaikeaa amerikkalaisten on puhua valkoisten tekemästä väkivallasta. Salaliittoporttiteorian pelossa Jenny päättää, ettei enää koskaan mene vauva.fi-sivuille.

Jenny Matikaisen juontama Mistä maailma puhuu -podcast tähyää kolmen jakson ajan Donald Trumpin jälkeiseen aikaan.

Rooma on kukoistanut ja kärsinyt turistien vuoksi, mutta nyt kaupunki on tyhjä. Roomassa asuva Ylen toimittaja Jenna Vehviläinen kulkee autioilla kaduilla ja haistaa kerrankin muutakin kuin roskat, saasteet ja rasvankäryn. Onko tämä pohjoismaisen kaupungin kaltainen Rooma sittenkin parempi kuin se toinen?

Roomalaiset iloitsevat, koska voivat kiertää kotikaupungin autioituneilla nähtävyyksillä. Niitä eivät enää peitä turistimassat. Mutta millainen on Rooma, jossa ei saa suudella tuttavaa? Onko hedonismi pilalla, kun pitkät illalliset on vaihdettu reippaaseen retkeilyyn? Mistä maailma puhuu lähtee puolestasi matkalle Euroopan suurkaupunkeihin selvittämään, millaista on elämä koronan jälkeen.

Koronakriisi on uuden sukupolven 9/11, joka muuttaa pysyvästi, miten koemme, näemme ja matkustamme. Kaupunkien kadut ja torit ovat tyhjiä, kun ihmiset ovat eristäytyneet koteihinsa. Jättääkö pandemia peruuttamattoman jäljen suurkaupunkien sieluun? Millainen on nuorten taiteilijoiden ja turistien rakastama Berliini, kun kaikki tämä on takanapäin? Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen selvittää asiaa Berliinin tunnetuimmalla fetissiklubilla, joka on nykyisin koronatestausasema. Vakiokävijä kertoo, että paikka oli ennen hygieniasääntöjen vastakohta, mutta nyt yksikään bakteeri tai virus ei siirry ihmisestä toiseen. Mistä maailma puhuu lähtee puolestasi matkalle Euroopan suurkaupunkeihin ja selvittää, millaista on elämä koronan jälkeen.

Joe Biden on valittu Yhdysvaltain presidentiksi, mutta Donald Trump ei myönnä tappiotaan. Iida ja Jenny kohtaavat Washingtonissa ja pohtivat maan kahtiajakoa, nuorten ääniä ja demokratian tilaa vaalien jälkeisessä todellisuudessa.

CNN-kanavan ovensuukyselyt saavat Iidan sisäisen datanörtin heräämään: hän zoomaa katseensa Menomonien piirikuntaan, jolla oli vaaleissa yllättävä rooli. Jenny muistelee nuoruuttaan tajutessaan, että parikymppiset ottivat näissä vaaleissa vallan.

Amerikka-spesiaali etsii vastauksia Yhdysvaltain vaalisyksynä mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Jenny Matikaisen vieraana on Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Iida Tikka.

Vaalikuume Yhdysvalloissa nousee kohti huippuaan, ja Iida sekä Floridaan matkustanut Jenny pureutuvat tässä jaksossa kuuntelijoiden lähettämiin kysymyksiin. Selviää, miksi presidentinvaaleja kannattaa seurata ja millä tavalla äänestystulos mahdollisesti ratkeaa.

Kuulijan pyynnöstä Iida ennustaa sisällissodan todennäköisyyttä ja muistuttaa kysymystulvan keskellä, että kaikkea ei tarvitse tietää. Sen vuoksi on olemassa kirjeenvaihtajia.

Amerikka-spesiaali etsii vastauksia Yhdysvaltain vaalisyksynä mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Jenny Matikaisen vieraana on Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Iida Tikka.

Korona on tehnyt postiäänestyksestä kansaa kiinnostavan vaihtoehdon. Siitä presidentti Donald Trump ei pidä – tai ainakin hän väittää niin, voidakseen tarvittaessa vaali-iltana väittää vaaleja vilpillisiksi. Miksi on todennäköistä, että vaaleista alkaa kaaoksen aika ja voiko tilanne äityä väkivaltaiseksi?

Onko Yhdysvaltain systeemi rikki ja mikä on Trumpin rooli? Kirjeenvaihtaja Iida Tikka suistuu synkkään monologiin ja auttaa lopuksi ymmärtämään rivirepublikaaneja, joille Trump on ainoa vaihtoehto.

Amerikka-spesiaali etsii vastauksia Yhdysvaltain vaalisyksynä mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Jenny Matikaisen vieraana on Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Iida Tikka.

Yhdysvaltain presidentiksi pyrkii kaksi yli 70-vuotiasta miestä. Johtavien poliitikkojen keski-ikä pyörii kuudenkympin tuntumassa. Miksi millenniaaleja ja vasta äänestysikään ehtinyttä Z-sukupolvea ei näy missään?

Ylen kirjeenvaihtaja Iida Tikka sai kuulla lounaalla, että raha ratkaisee kaiken. Mutta rahattomat nuoret voivat käyttää valtaa uusilla tavoilla, kuten Tiktokissa. Mitä on tekonurmittaminen ja millainen olisi Yhdysvaltain ongelmat ratkaiseva nuorisolainen keskustapuolue?

Amerikka-spesiaali etsii vastauksia Yhdysvaltain vaalisyksynä mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Jenny Matikaisen vieraana on Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Iida Tikka.

Tunteet ja tilastot osoittavat, että Yhdysvallat on jakaantuneempi kuin koskaan. Puolueiden puheissa tärkeämpää on se, mitä vastustetaan – ei se, mitä asioita puolustetaan.

Jaksossa selviää, onko kahtiajako presidentti Donald Trumpin syytä ja miksi se voi ratkaista presidentinvaalit. Lisäksi kirjeenvaihtaja Iida Tikka oppii takapihalla, mitä Black Lives Matter -liikkeessä pelätään.

Amerikka-spesiaali etsii vastauksia Yhdysvaltain vaalisyksynä mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Jenny Matikaisen vieraana on Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Iida Tikka.

Koronakriisi on tehnyt aikaisempaa näkyvämmiksi Yhdysvaltain terveydenhuoltojärjestelmän ongelmat. Huhtikuussa tehdyn kyselyn mukaan yksi seitsemästä yhdysvaltalaisesta kertoi, ettei edes halua hakeutua koronahoitoon, koska se maksaisi liikaa. Presidentti Barack Obaman hallinnon terveydenhuoltouudistuksen ansiosta useampi yhdysvaltalainen on päässyt sairausvakuutuksen piiriin, mutta kaikkia ongelmia se ei suinkaan ratkaissut. Pekka Vahvasen vieraana on Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Paula Vilén.

Koronakriisi on nostanut fysikaalisesta kemiasta aikanaan väitelleen Angela Merkelin koko maailman ihailemaksi johtajaksi. Liittokansleri Merkel on saanut saksalaiset sisäistämään ajatuksen, että tavalliset ihmiset ovat keskeisiä tämän kriisin ratkaisemisessa. Pekka Vahvasen vieraana on Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen.

Viime viikkoina koulut ovat olleet suljettuina Virossa koronavirusepidemian takia kuten Suomessakin. Viime vuosien aikana puolestaan virolaisoppilaat ovat pikkuhiljaa nousseet Pisa–testeissä Euroopan kärkeen samalla, kun Suomi on menettänyt mallimaan asemaansa. Virossa on pärjätty hieman vanhakantaisena pidetyllä, Suomea opettajakeskeisemmällä lähestymistavalla. Viro, jossa oppivelvollisuus tuli voimaan muutama vuosikymmen Suomea aikaisemmin, on onnistunut oppilaiden tasa-arvoisessa kouluttamisessa erityisen hyvin. Pekka Vahvasen vieraana on Ylen Tallinnan-toimittaja Silja Massa.

Katolisessa Italiassa lääkärit eivät ole järin innoissaan abortista. Vaikka abortti on laillinen, noin 70 prosenttia gynekologeista ei halua suorittaa sitä. Lääkärien ja muun kansan konservatiivisuuden seurauksena Italian aborttiluvut ovat Euroopan alhaisimpien joukossa. Euroopan unionin maista Ruotsissa tehdään abortteja eniten – väkilukuun suhteutettuna yli kolme kertaa useammin kuin Italiassa. Pekka Vahvasen vieraana on Ylen Italian-toimittaja Jenna Vehviläinen.

Afrikkalaiset ovat suhtautuneet epäillen kansainväliseen rikosoikeuteen. Heistä on vaikuttanut siltä, että vain afrikkalaisia yritetään tuomita sotarikoksista samalla kun muun maailman johtajat ja sotilaat eivät joudu vastaamaan raakuuksistaan. Muutamat Afrikan valtiot ovat uhanneet irtisanoutua Kansainvälisestä rikostuomioistuimesta, mutta vain Burundi on lähtenyt pysyvästi. Pekka Vahvasen vieraana on Ylen Afrikan-toimittaja Liselott Lindström.

Ranskassa on esitetty paljon arvostelua #metoo-liikettä kohtaan. Tunnettu ranskalainen näyttelijä Catherine Deneuve on yksi lukuisista kulttuurivaikuttajanaisista, jotka ovat kritisoineet seksuaalista häirintää vastaan taistelevaa liikettä "noitavainoksi". Mutta ei #metoo-liikkeellä kuitenkaan aivan kurjasti Ranskassa mene. Noin puolet ranskalaisista kannattaa kampanjaa. Ja uudet tuulet näkyvät myös lainsäädännössä. Pekka Vahvasen vieraana on Ylen Pariisin toimittaja Annastiina Heikkilä.

Venäjä vetää nyt ideologisesti puoleensa hyvin erilaisia ihmisiä kuin kylmän sodan vuosina. Neuvostoliiton aikana maa esittäytyi köyhien ja sorrettujen puolustajana, edistyksellisen vallankumouksen tuojana. Nyt Venäjä pyrkii ennemmin puhuttelemaan länsimaiden arvokonservatiiveja, jotka haikailevat parempaa eilistä takaisin. Venäjällä uskotaan kuitenkin edelleen – pehmeää viehätysvoimaa enemmän – kovaan sotilaalliseen voimaan poliittisen vallan lähteenä. Pekka Vahvasen vieraana on Ylen Moskovan kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen.

Japanilaisnuoria ei seksi kiinnosta, ja maan nuorista aikuisista neljäsosa on neitsyitä. Tästä on puhuttu viime vuosina paitsi Japanissa, myös kansainvälisessä mediassa. Ilmiöstä on jopa käytetty käsitettä ”selibaattisyndrooma”. Nuoret japanilaiset selittävät tavallisesti vähäistä seksiaktiivisuuttaan kiireellä ja parin etsimisen hankaluudella. Pekka Vahvasen vieraana on Ylen Aasian kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen.

Järjestäytyneen rikollisuuden ansaintamahdollisuudet heikkenevät ja valtion kassaan tulee lisää verorahoja. Näin kannabiksen laillistamista on puolustettu Pohjois-Amerikassa. Nyt kannabis on laillista Kanadassa ja kymmenessä Yhdysvaltain osavaltiossa. Miten hyvin kokeilu on mennyt? Pekka Vahvasen vieraana on Ylen Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Paula Vilén.

Belgiassa eutanasiatapausten määrä on kymmenkertaistunut viidessätoista vuodessa. Suurin osa eutanasian saaneista on parantumattomasti sairaita, jotka kärsivät kovista kivuista. Toisaalta psykiatristen syiden perusteella myönnettävien eutanasiatapausten määrä on viime vuosina myös lisääntynyt. Lisäksi vuodesta 2014 saakka Belgiassa eutanasia on ollut laillista alaikäisillekin. Pekka Vahvasen vieraana on Brysselissä asuva Ylen EU-kirjeenvaihtaja Susanna Turunen.

Naisiin kohdistuvat väkivaltarikokset ovat tuoneet feminismin yhteiskunnallisen keskustelun ytimeen Espanjassa. Naiset ovat marssineet suurten kaupunkien kaduilla reaktiona raiskauksia koskeviin, lievinä pidettyihin tuomioihin ja lähisuhdeväkivaltaan. Myös epäoikeudenmukaiseksi koettu työelämä ja laitaoikeiston Vox-puolueen vaatimukset aborttioikeuden kaventamisesta ovat nostattaneet vastarintaa. Pekka Vahvasen vieraana on Ylen Espanjan toimittaja Maija Salmi.

Kun Berliinin muuri murtui, liberaalin demokratian voittokululle ei näyttänyt olevan esteitä. Viime vuosina tuon ajan unelmat ovat kuitenkin murtuneet; on koittanut demokratian laskukausi, ja itäisessä Euroopassa ei enää ihailla länttä. Toisaalta entisen rautaesiripun takana ollaan nyt yhtä onnellisia kuin lännessäkin.

Ranskalaisten mielissä maaseutu näyttäytyy houkuttelevana paikkana. Yli puolet kaupunkilaisista haaveilee maaseudulla asumisesta. Pienillä paikkakunnilla ei kuitenkaan usein voida hyvin. Ylen Pariisin toimittaja Annastiina Heikkilä korostaa, että keltaliivi-ilmiössä ja Marine Le Penin Kansallisen liittouman nousussa on pitkälti kyse periferian vastaiskusta. Ohjelman toimittaa Pekka Vahvanen.

FBI kertoi hiljattain, että henkirikoksia tehtiin viime vuonna jälleen edellisvuotta vähemmän. Yhdysvalloissa väkivaltarikollisuus on vähentynyt noin puoleen 1990-luvun alun huippuvuosista. Suurta muutosta on yritetty selittää monella tekijällä: vankiloiden täyttäminen vangeilla, poliisien määrän lisääminen, ikääntyvä väestö, vähemmän viinaa ja crack-kokaiinia, enemmän abortteja... Mihin teoriaan on syytä uskoa?

Pekka Vahvasen vieraana on Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen.

Erikoisjakso: Ylen kirjeenvaihtajat vierailivat Suomessa Ylen Pointti -festivaaleilla elokuun alussa. Seurasimme heidän päiväänsä ja kysyimme, millaista kirjeenvaihtajan työn arki on ja mikä siinä on parasta. Helsinkiin olivat matkanneet Jenny Matikainen Pekingistä, Erkka Mikkonen Moskovasta, Paula Vilén ja Mika Hentunen Washingtonista, Petri Raiviota Brysselistä, Suvi Turtiainen Berliinistä, Kirsi Heikel Tukholmasta, Annastiina Heikkilä Pariisista ja Liselott Lindström Nairobista. Toimittajana Simo Ortamo.

Kun Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Paula Vilén pyöräilee lapsensa kanssa kouluun, muut vanhemmat ihmettelevät ja ihailevat. Vilénin mukaan pyöräily on vaarallinen ja harvinainen harrastus, mutta nyt Piilaakson teknologiaraha haluaa mullistaa liikkumisen muun muassa kaupunkipyörien ja sähköpotkulautojen avulla. Paulan suositus: Eero Saarisen TWA-terminaali New Yorkin JFK:n lentokentällä. Toimittajana Simo Ortamo.

Keniassa oikeusistuin päätti pitää voimassa siirtomaa-aikaisen lain, joka kieltää homoseksuaaliset suhteet. Nairobista raportoiva Liselott Lindström kertoo, millaista on elää maassa, jossa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat joutuvat pelkäämään poliisia, naapureitaan ja omaa perhettään. Jakso sisältää kuvailua näihin vähemmistöihin kohdistuvasta väkivallasta ja syrjinnästä. Liselottin esseesuositus: Binyavanga Wainaina: How to Write about Africa. Toimittajana Simo Ortamo.

16-vuotias ilmastolakkoilija Greta Thunberg on saanut ruotsalaiset miettimään elämäntapojaan uudella tavalla. Ilmastonmuutoksen torjumisesta käydään samalla kiivasta keskustelua, kertoo Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Riikka Uosukainen. Kevään viimeinen yleisönauhoitus Turussa. Ammattiopisto Spesian opiskelijat kysyvät Riikalta muun muassa Ruotsin lomakohteista, erityisopetuksesta ja maahanmuuttajien asemasta. Riikan kirjasuositus: Malena ja Beata Ernman, Svante ja Greta Thunberg; Sydämen asioita – Perhe ja planeetta kriisissä. Toimittajana Simo Ortamo.

Espanjassa nuorten naisten sosiaalinen media pursuaa mainoksia, joissa tarjotaan palveluja munasolujen pakastamiseen. Toimittaja Maija Salmi Barcelonasta kertoo, miksi moni hänen kolmekymppisistä ystävistään on päättänyt lykätä lasten mahdollista hankintaa myöhemmälle iälle. Hän kertoo myös naisten asemasta työelämässä sekä Espanjan perhepolitiikasta. Maijan elokuvasuositus: Pedro Almodóvar, Dolor y gloria. Toimittajana Simo Ortamo.

Äänitimme jakson yleisön edessä Lappeenrannassa. Saksassa Kölnin lähellä luonnonsuojelijat ovat jo vuosikausia asuneet puumajoissa, jotta vanhaa metsää ei tuhottaisi ruskohiilikaivoksen tieltä. Paikalla käynyt Eurooppa-kirjeenvaihtaja Dan Ekholm kertoo, miten metsä lopulta säästyi tuholta, kun Saksa päätti lopettaa hiilen polton. LUT-yliopiston opiskelijat kysyivät Danilta myös muun muassa ydinvoiman tulevaisuudesta ja Saksan hintatasosta. Danin kirjasuositus: Hans Fallada, Yksin Berliinissä. Toimittajana Simo Ortamo.

Intian kaupunkien ilmansaasteet ovat maailman pahimpia. Vihreässä Kolkatassa sitä on vaikea uskoa, ja harva intialainen tuntee ongelman vakavuutta, kertoo Aasian-kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen. Myös poliitikot vähättelevät kasvavaa terveysongelmaa. Jennyn kirjasuositus: Tommi Nieminen, Vastaus on Intia. Toimittajana on Simo Ortamo.

Yleisöäänitys Kemistä! Koululaiset ovat menneet ympäri Eurooppaa lakkoon, koska he vaativat tarmokkaita otteita ilmastomuutoksen torjumiseksi. Myös Euroopan unioni haluaa leikata päästöjä, mutta moni jäsenmaa jarruttelee, kertoo Ylen EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio. Kemissä opiskelijat kysyivät Petriltä brexitin vaikutuksesta vaihto-opintoihin, harjoitteluista EU:ssa ja arjesta Brysselissä. Petrin elokuvasuositus: Werk ohne Autor - Never Look Away. Toimittajana Simo Ortamo.

Argentiinaan on tullut lyhyessä ajassa kymmeniä tuhansia venezuelalaisia, jotka pakenevat maansa kaaosta. Argentiinalaiset ovat ottaneet heidät vastaan avosylin, kertoo toimittaja Erkka Mikkonen Buenos Airesista. Samalla Argentiinan talous syöksyy, ja monet argentiinalaiset haaveilevat paremmasta tulevaisuudesta muualla. Erkan elokuvasuositus: Juan José Campanella: Katseeseen kätketty. Toimittajana Simo Ortamo.

Podcastin ensimmäinen äänitys yleisön edessä Jyväskylässä! Yli puolet ranskalaisista tukee hallitusta vastustavia keltaliivejä, vaikka mielenosoitukset ovat olleet poikkeuksellisen väkivaltaisia. Hulina Ranskan kaupunkien kaduilla on kuitenkin vasta alkua, sanoo toimittaja Annastiina Heikkilä Pariisista. Jyväskyläläiset opiskelijat kysyvät Annastiinalta arjesta, juttukeikoista ja ranskalaisesta kulttuurista. Annastiinan suositus: Museoperjantai ja valokuvaaja JR. Toimittajana Simo Ortamo.

Poliitikot kertovat Yhdysvalloissa yhä enemmän tarinoita, jotka saattavat olla tuulesta temmattuja. Samalla toimittajat ja tietokirjailijat turvautuvat yhä useammin kaunokirjallisuuden keinoihin, kertoo Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Hän pohtii myös sitä, miksi yhdysvaltalaiset luottavat yhä vähemmän instituutioihinsa. Mikan elokuvasuositus: Vice – vallan oikeat kasvot. Toimittajana Simo Ortamo.

Kun Yhdysvallat kokeili ydinaseitaan Enewetakin atollilla asukkaat evakuoitiin naapurisaarille. Vuosikymmeniä myöhemmin jäljellä on radioaktiivista jätettä ja ulkomaisen avun varassa elävä yhteisö. Toimittaja Mika Mäkeläinen kävi Marshallinsaarilla, jota uhkaa nyt ilmastonmuutos. Simon suositus: Mikan Paratiisi-kokonaisuus, yle.fi/paratiisi. Toimittajana Simo Ortamo.

Kaikki tietävät, että italialaiset pysyvät vanhempiensa nurkissa pohjoismaalaisia pitempään. Monilla ei kuitenkaan ole varaa muuttaa pois kotoa, kertoo Jenna Vehviläinen Roomasta. Hän kertoo myös, minkälaisia paketteja vanhemmat lähettävät lapsilleen Etelä-Italiasta ja miten italialaisnuoret ovat pärjänneet pitkän talouslaman aikana. Jennan sarjasuositus: Gomorrah. Sarjan toimittaja on Simo Ortamo.

Suomalaisilla tuotteilla on aina ollut Venäjällä hyvä maine, kun taas oman maan tuotantoa on vierastettu, sanoo Venäjän-kirjeenvaihtaja Marjo Näkki. Hän kertoo myös, miksi Pohjoismaat kiinnostavat nyt enemmän kuin pitkään aikaan ja miten Venäjän hallinto yrittää nostaa talouttaan pakotteista huolimatta. Marjon kirjasuositus: Marquis de Custine, Letters from Russia. Seuraavassa jaksossa vieraana on ulkomaantoimittaja Mika Mäkeläinen, jonka juttumatkasta voi lähettää kysymyksiä osoitteeseen simo.ortamo@yle.fi Sarjan toimittaja on Simo Ortamo.

Virossa on alkanut vauvabuumi. Valtio tukee perheitä avokätisesti, ja monet naiset kokevat synnyttämisen velvollisuudeksi. Lapsettomalla naisella ei kuitenkaan ole aina helppoa, kertoo toimittaja Silja Massa Tallinnasta. Massa kertoo myös, miksi feminismillä on yhä huono kaiku Virossa. Siljan elokuvasuositus: Moonika Siimets, Toveri lapsi. Seuraavassa jaksossa kirjeenvaihtajan arjesta ja työstä kertoo Venäjän-kirjeenvaihtaja Marjo Näkki, lähetä hänelle kysymyksiä sähköpostiin simo.ortamo@yle.fi Sarjaa toimittaja on Simo Ortamo.

Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Paula Vilén on päässyt pienen lapsen vanhempana järjestämään koulun joulujuhlaa ja kustantamaan koulunkäyntiavustajan palkkaa. Yhdysvalloissa myös julkiset koulut ovat riippuvaisia vanhempien rahasta ja talkoohengestä. Samalla osavaltiot ovat leikanneet koulutusmenojaan. Yhdysvalloissa onkin Suomea eriarvoisempi ja tehottomampi koulujärjestelmä. Paulan suositus: Michelle Obama, Minun tarinani. Toimittaja Simo Ortamo.

Saksan 4G-verkko on samalla tasolla kuin Albaniassa. Puhelut katkeilevat junissa ja moottoriteillä, koska puhelinverkkoa ei yksinkertaisesti ole. Eurooppa-kirjeenvaihtaja Dan Ekholm kertoo, mistä Saksan jälkeenjäänyt puhelinteknologia johtuu ja mitä sille yritetään tehdä. Danin sarjasuositus: Babylon Berlin, TV1. Toimittajana Simo Ortamo.

Argentiina on jälleen syöksynyt talouskriisiin. Buenos Airesista raportoiva Erkka Mikkonen kertoo, millaisia keinoja argentiinalaiset ovat keksineet selviytymiseen ja miksi he ovat hauskaa seuraa myös synkkinä aikoina.

Zimbabwen kaupoissa ei ole ruokaa, ja raha menettää arvoaan päivittäin. Toimittaja Liselott Lindström kertoo, miten arki sujuu maassa, jonka johtajat ovat ajaneet vararikkoon. Hän puhuu myös kenialaisten naisten rikkaista elättäjistä ja presidentti Donald Trumpin perheen vaikeasta suhteesta Afrikkaan. Liselottin kirjasuositus: Tsitsi Dangarembga, Tambu. Simon podcast-suositus: Podden om Afrika. Toimittaja Simo Ortamo.

Yhdysvalloissa syksyn katsotuimpia televisio-ohjelmia on ollut tuomariehdokas Brett Kavanaugh'n kuuleminen senaatissa. Ehdokkaan ylimieliseltä vaikuttanut käytös on aloittanut keskustelun yläluokan asemasta. Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen kertoo myös vaurastuvasta Washingtonista, jonne on muuttanut nuoria joka puolelta maata. Mikan kirjasuositus: Bob Woodward: Fear. Toimittaja Simo Ortamo.

Ruotsin nuoret haluavat hillitä ilmastonmuutosta ja vaativat vastuullisia ja kestäviä vaatteita. Silti he hylkäsivät vaaleissa ympäristöpuolueen. Ylen Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Riikka Uosukainen kertoo, mikä nuoria ruotsalaisia innostaa ja miksi maahanmuuttajalähiöiden asukkaat tuntevat olevansa toisen luokan kansalaisia. Riikan elokuvasuositus: Ali Abbas: Raja. Toimittaja Simo Ortamo.

Kiinan sosiaalinen media kuohuu, kun treffi- ja kyytipalvelun yhdistäneen taksiyhtiön naisasiakkaita on murhattu raa'asti. Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen kertoo myös, miten nuoret kiinalaiset suhtautuvat naisten ahdisteluun ja miten #metoo-liike yrittää saada ääntään kuuluviin sensuurista huolimatta. Jennyn elokuvasuositus: Jon M. Chu: Crazy Rich Asians. Toimittaja Simo Ortamo.

Raekuurot, kuivuus ja entistä raittiimmat nuoret uhkaavat ranskalaisten lempiharrastusta eli viinin siemailua, kertoo Ylen toimittaja Annastiina Heikkilä Pariisista. Hän kertoo myös, miten presidentti Emmanuel Macron aikoo selvitä uransa pahimmasta skandaalista. Annastiinan kirjasuositus: Leïla Slimani, kehtolaulu. Toimittajana on Simo Ortamo.

Kreikkalaiset ovat toiveikkaita, vaikka vuosia jatkunut velkakriisi jättikin syvät jäljet ihmisten arkeen ja toimeentuloon. Ateenasta Ylelle raportoiva Sara Saure kertoo myös, miltä näytti maastopalojen hävittämässä turistikylässä. Suositus: Apóstolos Doxiádis, Petros-setä ja Godlbachin hypoteesi. Toimittajana Simo Ortamo.

Lontoon kuuluisat kauppakadut ovat hätää kärsimässä, kun verkkokauppa leviää vauhdilla. Entä mitä kuuluu brexitille? Tästä kertoo Ylen toimittaja Lontoossa, Kirsi Crowley. Suositus: John Lanchester, Capital. Toimittajana Simo Ortamo.

Ylen Iida Tikka ja Simo Ortamo keskustelevat ekstrajakosssa siitä, miksi presdentti Donald Trumpin puheista nousi niin kova äläkkä Yhdysvalloissa ja miksi Venäjän Vladimir Putinilla oli velmu hymy kasvoillaan.

Ylen Liselott Lindström seuraa Keniassa, miten internet - ja kiinalaiset - muovaavat maan taloutta. Entä miten käy sarvikuonojen, joiden sarvia kiinalaiset himoitsevat? Toimittajana Iida Tikka.

Mitä käy vanhemmistaan erotelluille lapsille Yhdysvalloissa? Entä miten milleniaalien sukupolvi muuttaa amerikkalaisten suhtautumista lomailuun? Näitä aiheita sekä presidentti Donald Trumpin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaamista pohtii podcastissa Ylen Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Paula Vilen. Toimittajana Iida Tikka.

Vauvavatsan ja uran yhdistelmä herättää kummastelua Saksassa - siitä huolimatta, että maan vahvin nainen liittokansleri Angela Merkel pyörittää käytännössä koko Eurooppaa. Mutta miten Merkelin suosio on oikein vaikuttanut naisten asemaan ja miksi itäsaksalainen feminismi eroaa yhä länsimaisesta? Asiasta juttelevat Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen ja toimittaja Iida Tikka.

Ylen toimittaja Erkka Mikkonen raportoi nykyään Buenos Airesista. Argentiinassa hänen huomionsa ovat varastaneet jatkuvat ja monia eri asioita protestoivat mielenosoitukset, joissa on Mikkosen mukaan usein festarimainen tunnelma. Mutta miksi mielenosoittaminen on juuri argentiinalaisille niin tärkeä ja arvostettu asia? Toimittajana Iida Tikka.

Samaan aikaan kun presidentti Recep Tayyip Erdogan runnoo kansalaisyhteiskuntaa Turkissa, naisten oikeuksia puolustavat järjestöt keräävät yhä enemmän kannatusta. Toisaalta konservatiivit pyrkivät yhä rajoittamaan esimerkiksi naisten deittailua. Ylen Sanna Raita-Aho seuraa tätä kaikkea Istanbulissa. Toimittajana Iida Tikka.

Yhdysvalloissa on jälleen vaalivuosi, mutta tällä kertaa jokin on eri tavalla kuin ennen: nyt on alkanut nuorten esiinmarssi, johon Ylen Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Mika Hentunen on kiinnittänyt huomionsa. Erityisesti tämä näkyy paitsi aseiden vastaisissa mielenosoituksissa, myös Russell Bucklew -nimisen miehen kuolemantuomion herättämässä keskustelussa. Toimittajana Iida Tikka.

Euroopan Unionin ehkä vaikutusvaltaisin mies löytyy virkakoneiston huipulta: hän on Martin Selmayr, komission pääsihteeri. Mutta kuinka paljon henkilökemiat oikeastaan vaikuttavat EU-päätöksenteossa? Ylen EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio keskustelee aiheesta toimittaja Iida Tikan kanssa.

Kirsi Crowley seuraa Filippiineillä hurjasta talouskasvusta nauttivan maan kehitystä poliisin valtaoikeuksia venyttävän presidentti Rodrigo Duterteen käskyn alla. Maassa käytävä raju huumesota jatkuu nyt toista vuotta ja vienyt tuhansien hengen. Samalla Eu arpoo, miten suhtautua Filippiinien nykyhallitsijaan. Toimittajana Iida Tikka.

Ylen Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Riikka Uosukainen pohtii, miten jengirikollisuus vaikuttaa politiikkojen puheisiin Ruotsissa - erityisesti vaalien lähestyessä. Samaan solmuun kytkeytyy myös pelko Ruotsin vaaleihin vaikuttamisesta.

Viime vuonna Kiinassa yksi elokuva oli ylitse muiden: Susisoturi 2 veti kansan elokuvateattereihin. Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen Kiinassa kertoo, miltä näyttää tämä kiinalainen toimintasankari, ja miten Kiina vaikuttaa Hollywood-elokuvien tuotantoon - ihan ilman sensuuria. Toimittajana Iida Tikka.

Miten Israelin armeija, ultraortodoksien erilainen elämäntapa ja korruptioskandaalin pyörteisiin joutunut pääministeri Benjamin Netanjahu linkittyvät toisiinsa? Ylen Lähi-Idän kirjeenvaihtaja Aishi Zidan avaa podcastissa Israelin sirpaleisen yhteiskunnan kerrostumia. Toimittajana Iida Tikka.

Ylen toimittaja Annastiina Heikkilä seuraa Pariisissa, kun kannettavat tietokoneet valtaavat alaa perinteisissä kahviloissa. Läppärit herättävät närkästystä älymystössä, mutta oikeastaan kyse on jostain paljon suuremmasta: nuorten työtilanne on epävarma. Mutta miltä näyttää silppusukupolven tulevaisuus Ranskassa? Toimittajana Iida Tikka.

Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja on seurannut syksystä alkaen Saksan hallitusveivausta, jonka saksalaiset itse tuntuvat ottavan varsin lungisti. Silti nuorten ja vanhempien poliitikkojen linjaerot saavat ilmapiirin sähköistymään.

Ylen Venäjän kirjeenvaihtaja Marjo Näkki seuraa Moskovassa, kuinka maa valmistautuu maaliskuun presidentinvaaleihin. Suomalaisille tuttujen ehdokkaiden mukaan yrittää ujuttautua vieraampia nimiä. Samaan aikaan Kremlin tavoite on patistaa kansa vaaliuurnille. Toimittajana Iida Tikka.

Vuoden viimeisessä Mistä maailma puhuu -podcastissa Washingtonin kirjeenvaihtaja Paula Vilén pohtii, miten presidentti Donald Trumpin aikainen yhteiskunnan jakautuneisuus eroaa Barack Obaman kaudesta vai eroaako ollenkaan. Kertaamme myös vuoden olennaisimmat, nopeasti ohi kiitäneet tapahtumat. Toimittajana Iida Tikka.

Ylen Israelin kirjeenvaihtaja Aishi Zidan raportoi jakautuneen yhteiskunnan keskeltä. Erityisesti se näkyy Jerusalemin tulehtuneen tilanteen noustessa maailman puhutuimmaksi uutiseksi, mutta myös arjessa Zidanin naapurustossa.

Ylen EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio on seurannut ihmeissään, kun vuosikymmeniä vanhoja ryöstömurhia on alettu jälleen tutkia uusien johtolankojen paljastuttua. Belgian poliisi on ollut nyt muutoinkin keskustelun keskipisteessä, kun Brysselin keskustassa riehuneiden mellakoiden jälkipuinti on jatkunut.

Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Sampo Vaarakallio on Berliinissä asuessaan saanut huomata, että saksalaiset eivät pelkää näyttää tunteitaan - ainakaan, kun kyse on autoista. Autot ja autoteollisuus vaikuttavat myös politiikan takahuoneissa, erityisesti uuden hallituksen muodostamisen eri vaiheissa. Toimittajana Jere Pehkonen.

Ylen Washingtonin kirjeenvaihtajan viikko on ollut kiireinen: ensin Yhdysvalloissa kauhistuttivat presidentinvaaleihin liittyvän Venäjä-tutkintan uusimmat käänteet, sitten terrori-isku New Yorkissa. Samaan aikaan kotikaduilla on liikkunut jos jonkinlaista kauhistusta, kun Halloween on vallannut kaupungin. Toimittajana Jere Pehkonen.

Ylen Venäjän kirjeenvaihtaja Marjo Näkki seuraa Moskovassa, kuinka presidentinvaalit lähestyvät ja kulttuuri kietoutuu Krimin ympärille. Näin erityisesti elokuvissa, joiden teemoja ja tyyliä on taidettu jäljitellä Yhdysvalloista - toki venäläisittäin.

Ylen Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Riikka Uosukainen on havainnut, että Ruotsissa kaikkesta diskuteerataan eri malliin kuin Suomessa. Juuri nyt keskustelunaiheet ovat painavia: länsinaapurissa puhutaan esimerkiksi koulujen turvallisuudesta, ja Pohjoismaisen vastarintaliikkeen uusnatsit aiheuttavat pohdintaa.

Ylen Aasian kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen seuraa vierestä, kun turhautuneet kiinalaiset paiskovat pysäköityjä pyöriä pois kulkureiteiltään. Pekingissä kaupunkipyörien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti muutamassa vuodessa, ja aiheuttaa jo ongelmia. Matikainen pohtii myös muita Kiinan muutoksia, kuten nopeaa harppausta mobiilimaksamiseen sekä politiikan vähän hitaampaa muuttumista. Toimittajana Jere Pehkonen.

Ylen Mika Hentusen kirjeenvaihtajakausi on alkanut vauhdikkaasti Washington D.C:ssä. Hurrikaani Harveyta paikan päällä seurannut Hentunen kertoo, mitä raporttien taustalla tapahtuu ja muistelee juttukeikkaansa hirmumyrsky Katrinaan. Hentusen kanssa keskustelevat Yle Puheen Jere Pehkonen ja Suvi Puukangas.