Pieleen mennyt historia

Pieleen mennyt historia

Yle Areena

Ihmiskunnan historia on kuin roihuava roskistulipalo. Kansallisvaltioiden syntyminen, maanviljelyn kehittyminen, kivihiilen käyttö tai kielen kehittyminen, ovat huimia edistysaskeleita. Mutta onko edistys ollut vain marssi kohti elintasosairauksia, ilmastonmuutosta, kuudetta sukupuuttoaaltoa ja yhtä suurta kaaosta?

Pieleen mennyt historia -podcast käy läpi ihmiskunnan perisyntejä. Milloin ihmislajin polku lähti väärään suuntaan ja ketä voimme siitä syyttää?

Toimittaja Jussi Nygren Dramaturginen kehittely Lasse Nousiainen Äänitarkkailijat Anders Johansson, Joonatan Kotila ja Mikko Majanen. Kuva Heidi Gabrielsson Tuottaja Marjo Harju Vastaava tuottaja Ville Alijoki

Jaksot

Olemmeko tyhmempiä kuin kivikauden ihmiset?

keskiviikkona 7.12.202240 min

Kivikauden ihmiset olivat metsien ja savannien tuhattaitureita. Ihmisen luontaiset kyvyt saivat kukoistaa eri tavalla kuin nykyajassa. Piti tuntea luonnonmateriaalit ja vuodenaikojen tuomat käänteet. Piti osata itse valmistaa luonnonantimista kaikki tarvittava tekniikka. Vapaa-aikaa oli runsaasti ja se käytettiin luovissa harrastuksissa. Me nykyajan ihmiset taas harvoin edes ymmärrämme, miten käyttämämme tekniset laitteet toimivat. Emme joudu kohtaamaan arjessamme kovin haastavia ongelmia. Olemme syntyneet valmiiseen maailmaan. Meistä on tullut passiivisia, kapea-alaisia, toistaitoisia tunareita. Mitä me tiedämme kivikauden ihmisen älykkyydestä? Olivatko kivikauden ihmiset meitä viisaampia? Näitä kysymyksiä pohtivat arkeologi Mikael Manninen, arkeologi Janne Soisalo, psykologian professori Markus Jokela, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.

Juomisen historia – alkoholin ja ihmisen ikuinen liitto

keskiviikkona 30.11.202239 min

Jo tuhansien vuosien ajan olut on ollut jokapäiväinen juoma ja kännejäkin on otettu aika ajoin hyvässä seurassa. Maanviljelykulttuureissa oluesta saatiin iso osa päivän energiasta. Alkoholi oli ongelmaton osa elämää.

Alkoholin aiheuttamat sosiaaliset ongelmat moninkertaistuvat keskiajalla, kun viinan tislaamisen taito levisi Eurooppaan. Viinasta tuli hyvä bisnes talonpojille. 1900-luvun alussa yleinen mielipide kääntyi kannattamaan alkoholin täyskieltoa ja ihanteeksi nousi raittius. Päivä käynnistyi kahvilla eikä enää oluella tai viinalla.

Miksi alkoholista tuli ongelma? Tätä pohtivat historian professori Kustaa H. J. Vilkuna, historiantutkija Jenni Lares, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.

Kuluttamisesta tuli maailman tärkein uskonto

keskiviikkona 23.11.202238 min

Kuluttajayhteiskunnan synty on ollut mahtava arjen vallankumous. Se on merkinnyt elämän helpottumista ja ihmiskunnan vaurastumista. Ylellisyydestä on tullut arkea ja ylikuluttamisesta tavallista. On syntynyt maailma, jossa ihmiset etsivät merkitystä kulutusvalinnoista.

1980-luvulle asti tavaroiden tarjonnan lisääntyminen merkitsi parempaa elämää, mutta lopulta kulutus lähti lapasesta. Kuluttaminen ei ollutkaan enää perustarpeiden täyttämistä vaan mahdollisuus olla osa jotain suurempaa. Meille myytiin ajatus, että kuluttamalla voisimme muuttaa maailmaa.

Miten meistä metsästäjä-keräilijöistä tuli tyhjänpäiväisiä kuluttajia? Tekivätkö tavarat elämästämme parempaa? Näitä kysymyksiä pohtivat kuluttajaekonomian professori Visa Heinonen, kulutustutkija Matleena Frisk, Helsingin kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.

Moderni rakkaus on kirous

keskiviikkona 16.11.202240 min

Maatalousyhteiskunnassa rakkaus oli sidottu maahan. Parisuhteen ja avioliiton tavoite oli suvun ja maatilan jatkuminen. Vasta 1800-luvulla romanttinen rakkaus alkoi ohjata elämän tärkeitä valintoja. Rakkauden tunteet muuttuivat elämän korkeimmaksi päämääriksi. Avioliitot perustuivat romanttiselle rakkaudelle.

Romanttisen rakkauden ihanteesta seurasi uudenlaisia ongelmia. Odotukset rakkaudelle kohosivat kohtuuttomiksi. Alkoi sinkkuuden aikakausi, joka on saanut mahdottomat mittasuhteet. Meistä on tullut toivottomia rakkauden kuluttajia. Moderni rakkaus on neuroottista ja monimutkaista. Loputon valinnan mahdollisuus on tehnyt meistä sitoutumiskammoisia.

Alkoiko rakkauden historia mennä pieleen, kun siitä tehtiin elämän ylin päämäärä? Onko rakastumisesta tullut mahdotonta nykyaikana? Aiheuttaako rakkauden tavoittelu enemmän surua ja kipua kuin ennen? Näitä asioita pohtivat historian professori Kirsi Vainio-Korhonen, Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.

Miksi Venäjästä ei tullut demokratiaa?

tiistaina 8.11.202244 min

Venäjällä valta on aina keskittynyt yhdelle johtajalle ja häntä ympäröivälle eliitille. Vallan jakaminen laajemmalle joukolle on nähty heikkoutena.

Eurooppaa 1800-luvulla myllertäneet ajatukset vapaudesta ja demokratiasta eivät koskaan juurtuneet moskovalaiseen ajatteluun. Poliittinen kulttuuri on pohjimmiltaan erilaista kuin lännessä. Johtaja on aina lain yläpuolella. Kansa ei luota johtajiin eivätkä johtajat kansaan. Valta on Venäjällä vaihtunut pikemminkin kapinoiden kuin vaalien kautta.

1990-luvulla ikkuna demokratiaan oli auki, mutta mahdollisuus hukattiin. Valta pysyi eliitillä. 2000-luvulla hallinto on muuttunut entistä itsevaltaisemmaksi ja alkanut korostaa ulkoisia uhkakuvia.

Milloin länsi ja itä lähtivät eri suuntiin? Voiko Venäjästä koskaan tulla demokratiaa? Näitä kysymyksiä pohtivat historian professori Jukka Korpela, Venäjän historian dosentti Kati Parppei, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.

Valtiorajojen tuhoisa historia

keskiviikkona 2.11.202244 min

Koko planeettamme on viipaloitu kuvitteellisilla rajaviivoilla, jotka jakavat ihmiset ja luonnon jonkin valtion omaisuudeksi. Maailma jakautuu meihin rajan sisäpuolella ja niihin toisiin rajan toisella puolella. Rajojen vetäminen on ikivanha perinne. Rajankäyntiä on harjoitettu niin kylien kuin imperiumien välillä. Varhaiset rajat eivät olleet kuitenkaan este ihmisten liikkumiselle. Rajat olivat sopimuksia luonnonvarojen käytöstä tai linnoitusten ketjuja valloittajia vastaan. Rajojen merkitys nousee nationalismin myötä 1800-luvulla ja uudenlainen valtiorajan ajatus johtaa väkivaltaisiin sotiin 1900-luvun alkupuoliskolla. Siksi maailmansotien jälkeen ihmiset alkoivat unelmoida maailmasta, jossa rajat voitaisiin purkaa ja unohtaa. Tuo unelma on lopulta toteutunut vain kaikkein vauraimmille ihmisille ja suurpääomalle. Maailmassa on nyt enemmän raja-aitoja kuin koskaan aikaisemmin. Miten näin on päässyt käymään? Tätä pohtivat Pohjois-Euroopan keskiajan tutkija Tapio Salminen, Siirtolaisuusinstituutin vastaava tutkija Miika Tervonen, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.

Velka hallitsee kaikkea

keskiviikkona 26.10.202245 min

Sana kiitos on varhaisin kuitti velasta. Se merkitsee, että olet saanut jotain arvokasta ja olet palveluksen velkaa. Lainaaminen on aina ollut sosiaalista liimaa, joka sitoo ihmisyhteisöt yhteen. Pohjimmiltaan laina on osoitus siitä, että olemme riippuvaisia toisistamme. Aikojen kuluessa velasta on kuitenkin tullut taakka, joka määrittelee kaikkea toimintaamme aina asuntovelallisen valinnoista valtioiden päätöksentekoon. Milloin velka alkoi hallita maailmaa ja voisimmeko ylipäätään elää ilman velkaa? Näitä asioita pohtivat taloushistorian professori Jari Eloranta, antropologi Matti Eräsaari, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.

Milloin sukupuolesta tuli ongelma?

keskiviikkona 19.10.202240 min

Muinaisille ihmisille sukupuoli ei ollut ongelma. Pienissä yhteisöissä ihmiset tunsivat toisensa yksilöinä ja roolit olivat joustavat. Sukupuolta olennaisempia olivat kyvyt ja taidot, joilla yhteisöä saattoi hyödyttää. Sukupuoliroolit kärjistyivät, kun siirryttiin viljelemään peltoa ja yhteisöjen koko alkoi kasvaa. Maasta tuli isän omaisuutta ja uskonto alkoi pakottaa ihmisiä kapeneviin rooleihin. Sukupuoli on ymmärretty eri tavoin eri aikakausina ja tämä on alettu ottaa myös arkeologiassa huomioon. Vanhoja hautalöytöjä on tarkasteltu uudestaan kriittisellä silmällä välttäen olettamasta biologisen sukupuolen perusteella liikaa vainajan asemasta. Milloin sukupuoliroolit alkoivat puristaa ja miten sukupuolten välinen epätasa-arvo sai alkunsa? Näitä kysymyksiä pohtivat sukupuolihistorian tutkija Heli Valtonen, arkeologi Johanna Enqvist, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.

Sivilisaatio nousi liejusta – varhaiset kaupungit olivat kurjuuden saarekkeita

keskiviikkona 30.3.202247 min

Kaupunki on ollut ihmiskunnan historian suurin pyramidihuijaus, johon lankesimme jo 7000 vuotta sitten muinaisessa Mesopotamiassa. Varhaisissa kaupungeissa kehitettiin sivistys, kirjoitustaito, verotus, valtio, tähtitiede ja matematiikka. Mutta sivilisaatio pohjautui luokkahierarkiaan, sodankäyntiin ja orjuuteen. Muinaisissa kaupungeissa kymmenet tuhannet työläiset kannattelivat pientä eliittiä, joka eli runoilijoiden ja filosofien elämää.

Miksi alunperin ahtauduimme kaupunkeihin ja millaiseksi ihmisen elämä muuttui varhaisissa kaupungeissa? Näitä kysymyksiä pohtivat Muinaiset Lähi-idän imperiumit -tutkimusyksikön johtaja Saana Svärd Helsingin yliopistosta, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.

Vanhat metsät katosivat maanviljelyn ja teollistumisen kitaan

keskiviikkona 23.3.202231 min

Ennen ihmistä koko Eurooppa oli yhtä metsää. Kun ihminen alkoi viljellä maata, metsien tuhoaminen alkoi. Metsistä tuli uhka maanviljelijälle ja este edistykselle. Ihmisen eteneminen tällä planeetalla on merkinnyt metsien perääntymistä. Puut piti kaataa peltojen ja teollisuuden tieltä. Nyt jäljellä on vain hajanaisia luonnonmetsän riekaleita siellä täällä.

Miten vanhat metsät katosivat ja millainen maailma siinä menetettiin? Tätä pohtivat metsähistorioitsija Heikki Roiko-Jokela, metsätieteen professori Timo Kuuluvainen, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren. Jaksoa varten on haastateltu myös muinaisten aikojen ilmastonmuutoksia tutkinutta geologi Heikki Seppää.

Moderni maailma taottiin teräksestä – teräs toi valtaa, voimaa ja tuhoa

keskiviikkona 16.3.202240 min

Teräksen massatuotanto oli yksi ratkaisevista keksinnöistä teollisen vallankumouksen taustalla. Toisin kuin kultaa, hopeaa ja kuparia, terästä ei esiinny luonnollisesti planeetallamme. Teräksen valmistus rautamalmista oli pitkään seppien salatiedettä, kunnes 1850-luvulla Henry Bessemer löysi menetelmän, jolla terästä voitiin tuottaa tonnikaupalla edullisesti. Bessemerin menetelmä mullisti kaiken ja antoi ihmiselle mahtavan kyvyn rakentaa ja tuhota. Rautatieverkostoja, rahtilaivoja, pilvenpiirtäjiä, aseita ja autoja oli äkillisesti mahdollisuus rakentaa ennennäkemättömällä mittakaavalla.

Teräksen valmistus on syönyt valtavasti metsää ja kivihiiltä. Edelleen yli 10 prosenttia kaikista ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä tulee teräksen ja raudan valmistamisesta. Miten terästä opittiin valmistamaan ja miten teräs mullisti rakentamisen, liikenteen ja sodankäynnin? Näitä kysymyksiä pohtivat tekniikan historian tutkija Panu Nykänen, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.

Opiaattien historia – miten hyvistä lääkkeistä tuli tappavia huumeita?

keskiviikkona 9.3.202249 min

Unikon kukasta eristetty oopiumi on ollut vuosituhansien ajan tunnettu rohto yskään ja mahakipuihin. Oopiumista on kehitetty sukupolvi toisensa jälkeen vahvempia kipulääkkeitä, joista on tullut myös addiktoivia huumeita. 1960-luvulta lähtien huumeiden haittoja on lisännyt käyttäjien kontrolliin perustuva huumausainepolitiikka. Tällä hetkellä Suomessakin kuolee yli sata ihmistä vuodessa opiaattien yliannostuksiin.

Miten opiaateista tuli tappavia huumeita? Milloin opiaattien historia alkoi mennä pieleen? Näitä kysymyksiä pohtivat tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, huumausainetutkija Teemu Kaskela A-klinikkasäätiöstä, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren

Atlantin orjakauppa oli ihmiskunnan synkintä aikaa

keskiviikkona 2.3.202243 min

Orjuuttaminen ei ollut osa metsästäjä-keräilijöiden elämäntapaa. Orjuuden historia alkaa maatalouteen perustuvien korkeakulttuurien myötä. Tehokkaimman ja raaimman muodon orjuudesta kehittivät länsi-eurooppalaiset kauppiaat 1500-luvulta alkaen. Tuolloin alkoi Atlantin orjakauppa, jossa miljoonia ihmisiä vietiin meren yli Amerikan siirtomaihin tekemään töitä vasten tahtoaan. Vaikka orjuudesta tehtiin laitonta 1800-luvulla, ei orjuus ole kadonnut maailmasta. Tällä hetkellä pakkotyötä tekee enemmän ihmisiä kuin kahleorjuuden huippuvuosina.

Miten Atlantin orjakauppa kehittyi? Mitä samoja piirteitä nykyajan pakkotyössä on? Näitä kysymyksiä selvittävät historian tohtori Lauri Tähtinen, Finnwatchin ihmisarvoisen työn tutkija Anu Kultalahti, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.

Pehmeällä puuvillalla on karkea menneisyys – teollinen lapsityö tuli Suomeen

keskiviikkona 23.2.202241 min

Puuvillan historia on globaalin kapitalismin syntytarina. Puuvillan tuotanto on kautta historian perustunut heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ja luonnon alistamiseen. 1800-luvulla vauhtiin lähtenyt puuvillakauppa nojasi eurooppalaiseen imperialismiin, orjakauppaan ja halpatyövoiman eli naisten ja lasten hyödyntämiseen teollisuudessa. Puuvillateollisuuden myötä orjatuotteet ja teollinen lapsityö tulivat myös Suomeen.

Miksi juuri puuvillasta tuli ensimmäinen globaali kulutustavara? Milloin ihmiset alkoivat pukeutua puuvillaan myös kylmässä Euroopassa? Näitä kysymyksiä pohtivat Suomen historian professori Pertti Haapala, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.

Kuka keksi vankilan?

keskiviikkona 16.2.202257 min

Vankila on melko uusi keksintö ihmiskunnan historiassa. Vankilat syntyivät 1700-luvulla osana modernia teollista yhteiskuntaa. Tuolloin vankila merkitsi edistystä. Se oli valistunut vaihtoehto barbaariselle kuolemanrangaistukselle. Siitä tuli myös keino kontrolloida yhteiskunnan alinta luokkaa. Vankilan ajateltiin parantavan rikolliset ja ennaltaehkäisevän rikollisuutta. Mutta vankila epäonnistui. Se ei parantanut rikollisia, eikä tuomioiden koventaminen toiminut rikollisuutta ehkäisevänä pelotteena.

Miten vankila kehitettiin? Onko vankila pakollinen osa modernia massojen yhteiskuntaa? Näitä kysymyksiä pohtivat oikeushistorian professori Jukka Kekkonen, kriminologian ja oikeustieteen yliopistonlehtori Miikka Vuorela, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.

Hitler, Stalin, Mussolini – miksi Eurooppa lankesi diktaattoreihin?

keskiviikkona 9.2.202233 min

Ensimmäisen maailmansodan jälkikuohunnoissa valtaan nousi moderneja diktaattoreita, jotka eivät perineet kruunua vaan saivat valtansa kansan kiihottamisesta. Mussolini, Stalin ja Hitler ovat heistä tunnetuimmat, mutta monissa muissakin maissa uudenlaiset yksinvaltiaat lupasivat murskata aiemman korruptoituneen eliitin. Uudet johtajat halusivat totaalisen kontrollin kaikista yhteiskunnan tasoista. Alkoi diktaattorien aika.

Miksi diktaattorit nousivat valtaan Euroopassa maailmansotien välisenä aikana ja mitkä tekijät näitä johtajia yhdistivät? Näitä kysymyksiä pohtivat Euroopan historian professori Laura Kolbe, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.

Historiankirjoitus on eliitin puuhaa – kenen historiaa me opettelemme?

keskiviikkona 25.8.202143 min

Historiaa ei ole olemassakaan. Ainakaan, jos kuvittelemme, että historia on totuus siitä, mitä menneisyydessä on tapahtunut. Historiankirjoitus on 1900-luvulle asti ollut vallanpitäjien käsissä ja sitä on käytetty oman aseman oikeuttamiseen. Varhaiset historiankirjat käsittelevätkin nimenomaan hallitsijoille tärkeimpiä asioita; sotia, rauhoja ja hallituskausia.

Historian tutkija Elise Garritzen, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren miettivät, kenellä on valta kirjoittaa historiaa ja mitä historia ylipäätään on.

Masennus on aivojen reaktio hulluun maailmaan, jossa elämme

keskiviikkona 18.8.202142 min

Kivikautiset aivomme eivät ole sopeutuneet moderniin elinympäristöömme ja yksilökeskeiseen yhteiskuntaan. Metsästäjä-keräilijän kamppailu eloonjäämisestä on vaihtunut nykyihmisen sisäiseksi kamppailuksi merkityksellisestä elämästä. Ongelmamme ovat muuttuneet hahmottomiksi: Mikä on elämäni tarkoitus? Riitänkö minä maailmalle? Miksi en löydä mielekästä työtä?

Aatehistorian professori Petteri Pietikäinen, psykiatri Jukka Kärkkäinen ja toimittaja Jussi Nygren pohtivat, miten meistä tuli näin masentuneita?

Rikkaat aina rikastuvat – tasa-arvolla on lyhyt historia

keskiviikkona 11.8.202141 min

Maailma on aina ollut raadollisen epätasa-arvoinen. Muinaisesta orjayhteiskunnista 1800-luvun teollistumiseen asti, rikkaat ovat rikastuneet ja köyhät köyhtyneet. 1900-luvulla tämä luonnonlaki kumottiin. Luotiin hyvinvointiyhteiskunta, joka jakoi rikkautta kaikille. Nyt olemme kuitenkin suuntaamassa takaisin kohti epätasa-arvon aikoja. Miljardöörejä on ennätyksellisen paljon ja samalla äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä on kääntynyt nousuun.

Poliittisen talouden tutkija Teppo Eskelinen, taloushistorian tutkija Petri Roikonen, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren selvittävät, miten rikkaus ja köyhyys syntyivät.

Urheilu ei ole luonnollista ihmiselle

keskiviikkona 4.8.202139 min

Urheilun harrastaminen kunnon kohottamisen vuoksi on vierasta ihmisluonteelle. Muinaiset ihmiset liikkuivat aina hyvästä syystä: jäljittääkseen eläimiä, vaihtaakseen leiriä tai kerätäkseen kasveja syötäväksi. Evoluutiohistoriaamme verrattuna nykyinen elämäntapamme on kummallinen vääristymä. Pieni hyvinvointieliitti urheilee mielipuolisesti, mutta suurin osa meistä on sohvaperunoitunut. Ihmiskunta on matkalla kohti maailmanlaajuista terveyskatastrofia.

Ihmisen evoluution tutkija Markku Niskanen, liikuntasosiologi Hanna-Mari Vehmas, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren pohtivat, miten meistä tuli sohvaperunoita.

Uskonto on valtaa – kirkko syrjäytti muinaista kulttuuriperintöä

keskiviikkona 28.7.202144 min

Uskonto on kenties ihmiskunnan voimakkain keksintö. Sen avulla on voitu johtaa suuria ihmisjoukkoja. Suomessa kirkko alkoi hallita elämää keskiajalla. Uskonnon mukana tulivat kontrolli, sivistys ja lukutaito. Ihmisten piti hylätä vanhat uskomusperinteet, uhripuut ja metsäjumalat. Käännytystyö jatkuu edelleen Perun sademetsissä, missä lähetyssaarnaajat eri kirkkokunnista kilpailevat alkuperäiskansojen sieluista.

Kansanuskon tutkija Kaarina Koski, uskontotieteen tutkija Minna Opas, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren pohtivat, millaisen kansanuskontojen ja perinteiden maailman suuret kirjauskonnot ovat jyränneet alleen.

Ylikalastuksen historia on tarina ihmisen ahneudesta

keskiviikkona 21.7.202134 min

Iso osa maailman kalakannoista on romahtanut ylikalastuksen vuoksi. Kaikilla maailman merillä kalaa otetaan merestä nopeammalla tahdilla kuin kalat ehtivät lisääntyä. Esimerkiksi Kiinan rannikolla merestä ei saada enää juuri muuta kuin pikkukalojen ja meduusojen liejua, jota voidaan lähinnä käyttää rehuna kalafarmeilla. Nyt mikään kalalaji eikä merialue ole turvassa ihmisen trooleilta ja pitkäsiimoilta.

Merenkäynnin historian tutkija Aaro Sahari, WWF:n kestävän kalastuksen asiantuntija Perttu Tamminen, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren selvittävät, miten ihminen sai mahdin kalastaa meret lähes tyhjiksi.

Betoni on ihmiskunnan saastuttavin rakennusmateriaali

keskiviikkona 14.7.202138 min

Betoni on tekokiveä, jota ei ole sellaisenaan luonnossa. Sitä on käytetty jo antiikin Roomassa. Tällä hetkellä betonia tuotetaan enemmän kuin koskaan, miljoonia tonneja joka päivä. Betonin valmistus on ihmiskunnan eniten ilmastopäästöjä tuottava teollisuuden ala. Betoni on mullistanut rakentamisen ja luonut sen urbaanin ympäristön, jossa elämme. Edullisista betonielementeistä valmistetuista asuinkeskittymistä tuli 1970-luvulla sosiaalisten ongelmien pesiä. Betonin piti olla ikuista, mutta nyt käynnissä on betonirakennusten purkutalkoot.

Rakennustekniikan dosentti Jukka Lahdensivu, Arkkitehti-lehden päätoimittaja Kristo Vesikansa, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren pohtivat, miten betoni on vaikuttanut ihmiskunnan historiaan.

Ihminen jalosti eläimet söpöiksi ja sairaiksi

keskiviikkona 7.7.202127 min

Olemme kotieläimille paljon velkaa. Ihminen kesytti ensimmäiset eläimet tuhansia vuosia sitten. Viimeisen 200 vuoden aikana olemme jalostaneet kotieläimistä alkuperäisten, elinvoimaisten villieläinten irvikuvia. Koiria, joiden aivot eivät mahdu niiden pääkalloihin. Sydänvaivoista ja nivelkivuista kärsiviä broilerikanoja. Lehmiä, joilla on niin suuret utareet, että ne eivät pysty kunnolla liikkumaan.

Arkeologi Auli Bläuer, eläinjalostuksen tutkija Hilja Solala, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren pohtivat, milloin eläinjalostus meni pieleen.

Ihminen on luova hullu – mikä teki meistä poikkeuksellisen lajin?

keskiviikkona 10.3.202134 min

Homo sapiensin kanssa rinnakkain on kulkenut useita muitakin älykkäitä, työkaluja käyttäviä ihmislajeja, kuten Homo neanderthalis ja Homo naledi. Kuitenkin vain Homo sapiens istutti viljan, halkaisi atomin ja lähetti ensimmäisen ihmisapinan avaruuteen. Sapiensin luovuus avasi portin uudelle aikakaudelle. Ihminen alkoi siirtää tietoa ja taitoja yli sukupolvien, ei DNA:n muodossa vaan kulttuurina. Sapiens kääntyi evoluution ohituskaistalle ja alkoi hallita planeettaa.

Toimittaja Jussi Nygren ja biologi-tietokirjailija Juha Valste selvittävät, miten Homo sapiensista tuli niin tuhoisa laji.

Kolonialismin aika on ihmiskunnan suurin tragedia

keskiviikkona 3.3.202141 min

1400-luvulla alkaneista löytöretkistä seurasi ennennäkemätöntä hävitystä: orjakauppaa, kulkutauteja ja kokonaisten kulttuurien alasajoa. Eurooppalaiset hovit ja kauppiaat alistivat koko planeetan vaikutusvaltansa alle lähes 500 vuoden ajaksi. Eikä kolonialismi ole missään vaiheessa loppunut. Se selittää edelleen pitkälti sen, miksi jotkut maat ovat vauraita ja toiset köyhiä.

Toimittaja Jussi Nygren, yleisen historian professori Leila Koivunen ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, miksi eurooppalaiset tutkimusmatkat johtivat globaalin sorron aikakauteen.

Miten palkkatyö alkoi hallita ihmisen elämää?

keskiviikkona 24.2.202147 min

Ihminen on luonteeltaan työtä välttelevä laji. Kaikki keksinnöt tulen tekemisestä lähtien ovat keventäneet työmme taakkaa. Metsästäjä-keräilijät tulivat toimeen tekemällä työtä nelisen tuntia päivässä ja keskiaikana nautittiin pitkistä lomista. Vaikka meillä on nykyään valtavasti työtä helpottavia keksintöjä, niin palkkatyö hallitsee ajankäyttöämme, kulttuuriamme ja identiteettiämme enemmän kuin koskaan.

Toimittaja Jussi Nygren, historiantutkija ja työstäkieltäytyjä Eetu Viren sekä historianopettaja Lasse Hongisto pohtivat, kuka keksi palkkatyön.

1900-luvun tärkein keksintö kylvi kuolemaa ja ruokki miljardeja ihmisiä

keskiviikkona 17.2.202131 min

Haber-Bosch-menetelmä on vaikuttanut ihmisten elämään kenties enemmän kuin mikään muu keksintö 1900-luvulla. Tämä kemiallinen menetelmä on tarjonnut ravintoa puolelle maapallon väestöstä, mutta myös riistänyt miljoonien ihmisten hengen. Samalla metodilla voitiin tuottaa lannotteita pelloille ja räjähteitä sotatantereille.

Toimittaja Jussi Nygren, maataloustieteen professori Juha Helenius ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, miten teollisten lannoitteiden kehittäminen muutti historian kulkua. Jakson taustoittamiseen osallistui myös sosiaalihistorian apulaisprofessori Sakari Saaritsa.

Öljy – ihmiskunnan likaisin synti?

keskiviikkona 10.2.202139 min

Öljy on ihmiskunnan historiaa ohjaava voima. Se on liikuttanut ihmisiä, toiminut sotien polttoaineena ja saastuttanut ilmakehää. Öljyn massiivinen poltto on tehnyt meistä voimakkaan vastustajan tälle planeetalle ja myös itsellemme. Mutta historia olisi voinut mennä myös toisin. Jo 1900-luvun alussa sähkömoottori olisi voinut kehittyä yleisimmäksi ihmisten liikuttajaksi.

Toimittaja Jussi Nygren, tekniikan historian tutkija Panu Nykänen ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, miten öljyn poraaminen muutti maailmaa.

Laatikko joka mullisti maailman – rahtikontin historia

keskiviikkona 3.2.202138 min

Lähes kaikki, mitä kulutamme, kelluu luoksemme merten yli metallilaatikoissa. Tämä yksinkertainen keksintö, rahtikontti, loi kestämättömän kulutuskulttuurin, vei työpaikat kaukomaille ja kiihdytti talouskasvua ennennäkemättömällä tavalla.

Toimittaja Jussi Nygren, Vuosaaren sataman terminaalipäällikkö Jani Ylämäki, taloushistorian professori Jari Eloranta ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, miten rahtikontit järjestivät maailman uudelleen ja tekivät maailmasta valtavan tehdasliukuhihnan.

Internetistä tuli vapauden ja sekasorron foorumi

keskiviikkona 27.1.202139 min

Kaikista keksinnöistä internet on muuttanut ihmisen elämää kenties eniten. Kun World Wide Web avattiin 1993, se oli utopistinen visio vapaasta, valtarakenteet purkavasta teknologiasta. Nyt jokainen netissä viettämämme sekunti on kauppatavaraa mainostajille yksityisyytemme ja hyvinvointimme kustannuksella.

Toimittaja Jussi Nygren, taloushistorian professori Jari Eloranta ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, pilasiko internet kaiken.

Kehitys teki meistä yksinäisiä - ydinperhe tuhosi yhteisöt

keskiviikkona 20.1.202140 min

Ydinperhe oli epäonnistunut kokeilu. Kahden vanhemman ja parin lapsen yksikkö, on historiallisesti tuore ilmiö, joka syntyi teollisuuskaupungeissa. Kehityksen aika on pilkkonut sosiaalisen piirimme laatikoihin ja tehnyt meistä yksinäisempiä. Toimittaja Jussi Nygren ja Pohjoismaiden historian professori Anu Lahtinen ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, miten yhteisöllisistä metsästäjä-keräilijöistä tuli laatikoissa asuvia yksinäisiä raukkoja.

Loputtoman talouskasvun tuhoava voima

keskiviikkona 6.1.202127 min

Talousjärjestelmämme on rikki. Se ei enää lisää hyvinvointia, vaan tuottaa epätasa-arvoa ja ekologista kaaosta. Korjaako loputtoman kasvun kapitalismi itsensä vai tarvitaanko tilalle uusi järjestelmä?

Toimittaja Jussi Nygren, poliittisen talouden tutkija Heikki Patomäki ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, onko talouskasvusta tullut tuhoava voima.

Onko ihminen sotaisa laji?

keskiviikkona 30.12.202026 min

Ihmiskunnan historia on loputon jatkumo sotia, kahakoita ja kansanmurhia. Euroopassa tuhansia vuosia sitten käytyjen veristen taisteluiden jäljet näkyvät edelleen geeneissämme. Tällä hetkellä elämme kuitenkin ihmiskunnan rauhanomaisinta aikaa. Ovatko sodat viimein loppumassa?

Toimittaja Jussi Nygren, historianopettaja Lasse Hongisto ja biologinen antropologi Markku Niskanen pohtivat, onko ihminen luonteeltaan sotaisa laji.

Kieli teki meistä planeetan vaarallisimman pedon

keskiviikkona 23.12.202033 min

Kyky pukea suunnitelmia sanoiksi teki meistä planeetan vaarallisimman lajin ja lopulta sen teknologisen ihmisen, joka olemme nyt. Tarinankerronta on ennakkoehto uskontojen, talousjärjestelmien, valtioiden ja lopulta tieteen ja tekniikan synnylle. Miten kieli syntyi? Mikä oli ensimmäinen lause?

Toimittaja Jussi Nygren, kielitieteilijä Matti Miestamo ja paleontologi Mikael Fortelius selvittävät, onko kieli ihmiskunnan luoma joukkotuhoase.

Kansallisvaltio – ihmiskunnan verisin keksintö?

keskiviikkona 16.12.202032 min

Kansallisvaltio oli demokratian ja vapauden kehto. Monille kansoille valtion muodostuminen on ollut valtava edistysaskel itsenäisyyteen ja mahdollisuus jokaisen kansalaisen osallistua yhteiseen päätöksentekoon. Kiihkomielinen kansallisaate ja oman kansan suojeleminen ovat aiheuttaneet myös sortoa, sotia ja kansanmurhia.

Toimittaja Jussi Nygren, alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, oliko kansallisvaltion keksiminen ihmiskunnan verisin keksintö.

Kenen idea oli alkaa polttaa kivihiiltä?

keskiviikkona 9.12.202041 min

Kivihiilellä on rakennettu koko nykyinen moderni maailma. Kivihiili on mahdollistanut globaalin kaupankäynnin, synnyttänyt teollisuuskaupungit, mutta samalla aiheuttanut sotia ja lämmittää planeettaamme. Miksi siitä tuli niin suosittu polttoaine?

Toimittaja Jussi Nygren, tekniikan historian tutkija Panu Nykänen, voimahiilivoimalan päällikkö Jarmo Hagström sekä historianopettajat Johanna Norppa ja Lasse Hongisto selvittävät, onko kivihiilen käyttö ihmiskunnan suurin virhe.

Lihansyönti teki meistä älykkäitä

keskiviikkona 2.12.202039 min

Lihansyönti teki meistä älykkäitä ja mahdollisti leviämisen ympäri maapalloa. Vaikka hampaamme sopivat paremmin hedelmien ja hienonnetun ruuan syömiseen, olemme aina olleet persoja lihalle. Lihansyönti teki meistä ihmisiä, mutta tuhoaako lihanhimomme lopulta koko ekosysteemin?

Toimittaja Jussi Nygren, paleontologi Mikael Fortelius, biologinen antropologi Markku Niskanen ja karjanhoidon historiaa tutkinut Auli Bläuer selvittävät, miten lihansyönti on muuttanut ihmiskunnan elämää.

Maanviljely toi kurjuuden ja sairaudet

keskiviikkona 25.11.202034 min

Maanviljely tuhosi terveytemme ja kärjisti ihmisten välisiä hierarkioita. Tarttuminen kuokkaan tarkoitti raatamista, nälänhätää, kulkutauteja ja sortojärjestelmien syntyä.

Toimittaja Jussi Nygren ja biologinen antropologi Markku Niskanen, arkeologi Santeri Vanhanen ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, onko maanviljely ihmiskunnan perisynti.

Miksi ihminen muutti pimeään ja kylmään Pohjolaan?

keskiviikkona 18.11.202033 min

Elämme kylmän ja pimeän keskellä lähes koko vuoden. Kasvukausi on onnettoman lyhyt, kärsimme kaamosmasennukseta ja nautimme D-vitamiinit purkista. Vaikka ensimmäiset asukkaat saapuivat Pohjolaan jo tuhansia vuosia sitten, kehomme ei ole vieläkään sopeutunut karuun ilmastoon. Miksi ihmeessä ihmiset alunperin muuttivat pohjoisille alueille ja miksi he päättivät jäädä?

Toimittaja Jussi Nygren ja arkeologit Johanna Seppä ja Mikael Manninen selvittävät, onko muuttoliike pohjoiseen ihmiskunnan suuri virhe.