Pieleen mennyt historia

Pieleen mennyt historia

Yle Areena

Ihmiskunnan historia on kuin roihuava roskistulipalo. Kansallisvaltioiden syntyminen, maanviljelyn kehittyminen, kivihiilen käyttö tai kielen kehittyminen, ovat huimia edistysaskeleita. Mutta onko edistys ollut vain marssi kohti elintasosairauksia, ilmastonmuutosta, kuudetta sukupuuttoaaltoa ja yhtä suurta kaaosta? Pieleen mennyt historia -podcast käy läpi ihmiskunnan perisyntejä. Milloin ihmislajin polku lähti väärään suuntaan ja ketä voimme siitä syyttää? Toimittaja Jussi Nygren Dramaturginen kehittely Lasse Nousiainen Äänitarkkailijat Anders Johansson, Mikko Majanen Tuottaja Marjo Harju Vastaava tuottaja Ville Alijoki

Jaksot

Ihminen on luova hullu – mikä teki meistä poikkeuksellisen lajin?

keskiviikkona 10.3.34 min

Homo sapiensin kanssa rinnakkain on kulkenut useita muitakin älykkäitä, työkaluja käyttäviä ihmislajeja, kuten Homo neanderthalis ja Homo naledi. Kuitenkin vain Homo sapiens istutti viljan, halkaisi atomin ja lähetti ensimmäisen ihmisapinan avaruuteen. Sapiensin luovuus avasi portin uudelle aikakaudelle. Ihminen alkoi siirtää tietoa ja taitoja yli sukupolvien, ei DNA:n muodossa vaan kulttuurina. Sapiens kääntyi evoluution ohituskaistalle ja alkoi hallita planeettaa.

Toimittaja Jussi Nygren ja biologi-tietokirjailija Juha Valste selvittävät, miten Homo sapiensista tuli niin tuhoisa laji.

Kolonialismin aika on ihmiskunnan suurin tragedia

keskiviikkona 3.3.41 min

1400-luvulla alkaneista löytöretkistä seurasi ennennäkemätöntä hävitystä: orjakauppaa, kulkutauteja ja kokonaisten kulttuurien alasajoa. Eurooppalaiset hovit ja kauppiaat alistivat koko planeetan vaikutusvaltansa alle lähes 500 vuoden ajaksi. Eikä kolonialismi ole missään vaiheessa loppunut. Se selittää edelleen pitkälti sen, miksi jotkut maat ovat vauraita ja toiset köyhiä.

Toimittaja Jussi Nygren, yleisen historian professori Leila Koivunen ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, miksi eurooppalaiset tutkimusmatkat johtivat globaalin sorron aikakauteen.

Miten palkkatyö alkoi hallita ihmisen elämää?

keskiviikkona 24.2.47 min

Ihminen on luonteeltaan työtä välttelevä laji. Kaikki keksinnöt tulen tekemisestä lähtien ovat keventäneet työmme taakkaa. Metsästäjä-keräilijät tulivat toimeen tekemällä työtä nelisen tuntia päivässä ja keskiaikana nautittiin pitkistä lomista. Vaikka meillä on nykyään valtavasti työtä helpottavia keksintöjä, niin palkkatyö hallitsee ajankäyttöämme, kulttuuriamme ja identiteettiämme enemmän kuin koskaan.

Toimittaja Jussi Nygren, historiantutkija ja työstäkieltäytyjä Eetu Viren sekä historianopettaja Lasse Hongisto pohtivat, kuka keksi palkkatyön.

1900-luvun tärkein keksintö kylvi kuolemaa ja ruokki miljardeja ihmisiä

keskiviikkona 17.2.31 min

Haber-Bosch-menetelmä on vaikuttanut ihmisten elämään kenties enemmän kuin mikään muu keksintö 1900-luvulla. Tämä kemiallinen menetelmä on tarjonnut ravintoa puolelle maapallon väestöstä, mutta myös riistänyt miljoonien ihmisten hengen. Samalla metodilla voitiin tuottaa lannotteita pelloille ja räjähteitä sotatantereille.

Toimittaja Jussi Nygren, maataloustieteen professori Juha Helenius ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, miten teollisten lannoitteiden kehittäminen muutti historian kulkua. Jakson taustoittamiseen osallistui myös sosiaalihistorian apulaisprofessori Sakari Saaritsa.

Öljy – ihmiskunnan likaisin synti?

keskiviikkona 10.2.39 min

Öljy on ihmiskunnan historiaa ohjaava voima. Se on liikuttanut ihmisiä, toiminut sotien polttoaineena ja saastuttanut ilmakehää. Öljyn massiivinen poltto on tehnyt meistä voimakkaan vastustajan tälle planeetalle ja myös itsellemme. Mutta historia olisi voinut mennä myös toisin. Jo 1900-luvun alussa sähkömoottori olisi voinut kehittyä yleisimmäksi ihmisten liikuttajaksi.

Toimittaja Jussi Nygren, tekniikan historian tutkija Panu Nykänen ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, miten öljyn poraaminen muutti maailmaa.

Laatikko joka mullisti maailman – rahtikontin historia

keskiviikkona 3.2.38 min

Lähes kaikki, mitä kulutamme, kelluu luoksemme merten yli metallilaatikoissa. Tämä yksinkertainen keksintö, rahtikontti, loi kestämättömän kulutuskulttuurin, vei työpaikat kaukomaille ja kiihdytti talouskasvua ennennäkemättömällä tavalla.

Toimittaja Jussi Nygren, Vuosaaren sataman terminaalipäällikkö Jani Ylämäki, taloushistorian professori Jari Eloranta ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, miten rahtikontit järjestivät maailman uudelleen ja tekivät maailmasta valtavan tehdasliukuhihnan.

Internetistä tuli vapauden ja sekasorron foorumi

keskiviikkona 27.1.39 min

Kaikista keksinnöistä internet on muuttanut ihmisen elämää kenties eniten. Kun World Wide Web avattiin 1993, se oli utopistinen visio vapaasta, valtarakenteet purkavasta teknologiasta. Nyt jokainen netissä viettämämme sekunti on kauppatavaraa mainostajille yksityisyytemme ja hyvinvointimme kustannuksella.

Toimittaja Jussi Nygren, taloushistorian professori Jari Eloranta ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, pilasiko internet kaiken.

Kehitys teki meistä yksinäisiä - ydinperhe tuhosi yhteisöt

keskiviikkona 20.1.40 min

Ydinperhe oli epäonnistunut kokeilu. Kahden vanhemman ja parin lapsen yksikkö, on historiallisesti tuore ilmiö, joka syntyi teollisuuskaupungeissa. Kehityksen aika on pilkkonut sosiaalisen piirimme laatikoihin ja tehnyt meistä yksinäisempiä. Toimittaja Jussi Nygren ja Pohjoismaiden historian professori Anu Lahtinen ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, miten yhteisöllisistä metsästäjä-keräilijöistä tuli laatikoissa asuvia yksinäisiä raukkoja.

Loputtoman talouskasvun tuhoava voima

keskiviikkona 6.1.27 min

Talousjärjestelmämme on rikki. Se ei enää lisää hyvinvointia, vaan tuottaa epätasa-arvoa ja ekologista kaaosta. Korjaako loputtoman kasvun kapitalismi itsensä vai tarvitaanko tilalle uusi järjestelmä?

Toimittaja Jussi Nygren, poliittisen talouden tutkija Heikki Patomäki ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, onko talouskasvusta tullut tuhoava voima.

Onko ihminen sotaisa laji?

keskiviikkona 30.12.202026 min

Ihmiskunnan historia on loputon jatkumo sotia, kahakoita ja kansanmurhia. Euroopassa tuhansia vuosia sitten käytyjen veristen taisteluiden jäljet näkyvät edelleen geeneissämme. Tällä hetkellä elämme kuitenkin ihmiskunnan rauhanomaisinta aikaa. Ovatko sodat viimein loppumassa?

Toimittaja Jussi Nygren, historianopettaja Lasse Hongisto ja biologinen antropologi Markku Niskanen pohtivat, onko ihminen luonteeltaan sotaisa laji.

Kieli teki meistä planeetan vaarallisimman pedon

keskiviikkona 23.12.202033 min

Kyky pukea suunnitelmia sanoiksi teki meistä planeetan vaarallisimman lajin ja lopulta sen teknologisen ihmisen, joka olemme nyt. Tarinankerronta on ennakkoehto uskontojen, talousjärjestelmien, valtioiden ja lopulta tieteen ja tekniikan synnylle. Miten kieli syntyi? Mikä oli ensimmäinen lause?

Toimittaja Jussi Nygren, kielitieteilijä Matti Miestamo ja paleontologi Mikael Fortelius selvittävät, onko kieli ihmiskunnan luoma joukkotuhoase.

Kansallisvaltio – ihmiskunnan verisin keksintö?

keskiviikkona 16.12.202032 min

Kansallisvaltio oli demokratian ja vapauden kehto. Monille kansoille valtion muodostuminen on ollut valtava edistysaskel itsenäisyyteen ja mahdollisuus jokaisen kansalaisen osallistua yhteiseen päätöksentekoon. Kiihkomielinen kansallisaate ja oman kansan suojeleminen ovat aiheuttaneet myös sortoa, sotia ja kansanmurhia.

Toimittaja Jussi Nygren, alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, oliko kansallisvaltion keksiminen ihmiskunnan verisin keksintö.

Kenen idea oli alkaa polttaa kivihiiltä?

keskiviikkona 9.12.202041 min

Kivihiilellä on rakennettu koko nykyinen moderni maailma. Kivihiili on mahdollistanut globaalin kaupankäynnin, synnyttänyt teollisuuskaupungit, mutta samalla aiheuttanut sotia ja lämmittää planeettaamme. Miksi siitä tuli niin suosittu polttoaine?

Toimittaja Jussi Nygren, tekniikan historian tutkija Panu Nykänen, voimahiilivoimalan päällikkö Jarmo Hagström sekä historianopettajat Johanna Norppa ja Lasse Hongisto selvittävät, onko kivihiilen käyttö ihmiskunnan suurin virhe.

Lihansyönti teki meistä älykkäitä

keskiviikkona 2.12.202039 min

Lihansyönti teki meistä älykkäitä ja mahdollisti leviämisen ympäri maapalloa. Vaikka hampaamme sopivat paremmin hedelmien ja hienonnetun ruuan syömiseen, olemme aina olleet persoja lihalle. Lihansyönti teki meistä ihmisiä, mutta tuhoaako lihanhimomme lopulta koko ekosysteemin?

Toimittaja Jussi Nygren, paleontologi Mikael Fortelius, biologinen antropologi Markku Niskanen ja karjanhoidon historiaa tutkinut Auli Bläuer selvittävät, miten lihansyönti on muuttanut ihmiskunnan elämää.

Maanviljely toi kurjuuden ja sairaudet

keskiviikkona 25.11.202034 min

Maanviljely tuhosi terveytemme ja kärjisti ihmisten välisiä hierarkioita. Tarttuminen kuokkaan tarkoitti raatamista, nälänhätää, kulkutauteja ja sortojärjestelmien syntyä.

Toimittaja Jussi Nygren ja biologinen antropologi Markku Niskanen, arkeologi Santeri Vanhanen ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, onko maanviljely ihmiskunnan perisynti.

Miksi ihminen muutti pimeään ja kylmään Pohjolaan?

keskiviikkona 18.11.202033 min

Elämme kylmän ja pimeän keskellä lähes koko vuoden. Kasvukausi on onnettoman lyhyt, kärsimme kaamosmasennukseta ja nautimme D-vitamiinit purkista. Vaikka ensimmäiset asukkaat saapuivat Pohjolaan jo tuhansia vuosia sitten, kehomme ei ole vieläkään sopeutunut karuun ilmastoon. Miksi ihmeessä ihmiset alunperin muuttivat pohjoisille alueille ja miksi he päättivät jäädä?

Toimittaja Jussi Nygren ja arkeologit Johanna Seppä ja Mikael Manninen selvittävät, onko muuttoliike pohjoiseen ihmiskunnan suuri virhe.