Tiedeykkönen Extra

Tiedeykkönen Extra

Yle Areena

Tiedepodcastit kertovat isoja ja pieniä asioita tieteestä ja sen reunoilta. Tiedeykkönen Extraa toimittavat Leena Mattila, Jaana Sormunen, Teija Peltoniemi. Tuottaja Maija Kaipainen.

Jaksot

Magnetismi: Magneettikentät toimivat mustien aukkojen ympäristössä

torstaina 20.12.201821 min

4/4 Magneettikenttien uskotaan olevan merkityksellisiä mustan aukon aktiivisuudelle. Ne vaikuttavat siihen, kuinka musta aukko ahmii kuumaa kaasua ympäristöstään. Magneettikentillä on roolinsa myös silloin, kun mustan aukon navoilta syöksyy avaruuteen lähes valonnopeudella eteneviä suihkuja. NASA:n Sofia-hankkeessa mitataan lentokoneesta käsin kaukana avaruudessa olevien mustien aukkojen magneettikenttiä. Avaruudessa on magneettikenttiä sielläkin missä näyttäisi olevan tyhjää.

Haastateltavana on tutkijatohtori Pauli Pihajoki Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

Magnetismi: Aurinko on magneettikenttien hornankattila

torstaina 20.12.201824 min

3/4 Auringon magneettikenttä syntyy plasman hiukkasten liikkeestä. Monimutkaisen mekanismin kaikkia yksityiskohtia ei vielä tunneta. Auringon pinnassa havaitaan useita ilmiöitä kuten auringonpilkkuja, protuberansseja ja roihuja, joiden syntyyn magneettikenttä vaikuttaa. Auringosta tulevat voimakkaat purkaukset saattavat häiritä ja vahingoittaa sähkölaitteita ja elektroniikkaa maapallolla ja satelliiteissa. Pyrkimyksenä onkin kehittää menetelmiä, joiden avulla Auringon aktiivisuutta ja avaruussäätä voidaan ennustaa.

Haastateltavana on apulaisprofessori Emilia Kilpua Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

Magnetismi: Maailman suurimmat magneetit kootaan fuusioenergian tutkimushankkeeseen ITERiin Ranskaan

torstaina 20.12.201820 min

2/4 Suurta fuusioenergian koelaitosta ITERiä rakennetaan Ranskan Caradacheen kansainvälisin voimin. Laitokseen kootaan maailman suurimmat magneetit, joiden avulla on tarkoitus tuottaa suuria magneettikenttiä reaktorissa olevan plasman koossapitoon. Hanke on varsin haasteellinen, koska aiemmin ei ole rakennettu mitään vastaavaa.

Haastateltavana on johtava tutkija Tuomas Tala VTTstä. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

Magnetismi: Kuinka sähkömagnetismin teoria löytyi?

torstaina 20.12.201833 min

1/4 Jo muinaisessa Kiinassa käytettiin kompassia, joka lienee vanhin magnetismin sovellus. Viime vuosisatojen aikana fysiikka edistyi Euroopassa ja vähitellen alettiin ymmärtää, mistä magnetismissa on kysymys ja miten sähkövirta ja magnetismi liittyvät toisiinsa. Magnetismin ilmiötä ovat ratkoneet muun muassa Oersted, Ampère, Faraday, Hertz ja Maxwell.

Magnetismin ja magneettisuuden historiasta kertoo professori Ari Sihvola Aalto-yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

Tunteet 2: Kateuden avulla tunnistetaan omat tarpeet

maanantaina 26.11.201823 min

4/4 Hyvä kateus on tavoiteltavaa, sillä se auttaa meitä huomaamaan ja saavuttamaan itsellemme merkityksellisiä asioita. Huono kateus puolestaan voi lamauttaa ja katkeroittaa, jopa uuvuttaa. Kuinka välttää kateutta parisuhteessa, ystävyyssuhteissa ja työpaikalla? Voiko kateuden tunne olla vaarallinen? Haastateltavana psykologi Katja Myllyviita. Toimittajana on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

Tunteet ovat elämän suola, mutta mistä ne syntyvät, missä ne tuntuvat ja mitä kaikkea ne voivat aiheuttaa? Milloin tunteisiin pitää puuttua, vai pitääkö? Tiedeykkösen neliosaisessa podcast-sarjassa käsitellään tunnetaitoja ja neljää tunnetta lisää: inhoa, rakkautta, häpeää ja kateutta. Aikaisemmassa tunnesarjassahan käsiteltiin iloa, surua, vihaa ja pelkoa. Psykologi Katja Myllyviita kertoo näistä jokapäiväisistä, mutta joskus hankalistakin tunteista. Professori Lauri Nummenmaan johtaman tutkimusryhmän julkaisemista kehon tunnekartoista selviää, missä päin kehoa ja millä tavoin tunteet tuntuvat.

Tunteet 2: Häpeän tunne on aina haitallinen, mutta pientä hyvääkin voi siitä löytyä

maanantaina 26.11.201826 min

3/4 Häpeä syntyy ympäristöstä ja ympäristön asettamista vaatimuksista, tai niiden luomasta arvottomuuden tunteesta. Häpeän tunnetta edeltää yleensä aina jokin toinen tunne, ja usein se myös peitetään toisella tunteella. Häpeän tunne on tuskallinen ja voi synnyttää ongelmia, tai ainakin muita negatiivisia tunteita. Mikä häpeän tunteessa siis voi olla hyvää? Haastateltavana psykologi Katja Myllyviita.Toimittajana on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

Tunteet ovat elämän suola, mutta mistä ne syntyvät, missä ne tuntuvat ja mitä kaikkea ne voivat aiheuttaa? Milloin tunteisiin pitää puuttua, vai pitääkö? Tiedeykkösen neliosaisessa podcast-sarjassa käsitellään tunnetaitoja ja neljää tunnetta lisää: inhoa, rakkautta, häpeää ja kateutta. Aikaisemmassa tunnesarjassahan käsiteltiin iloa, surua, vihaa ja pelkoa. Psykologi Katja Myllyviita kertoo näistä jokapäiväisistä, mutta joskus hankalistakin tunteista. Professori Lauri Nummenmaan johtaman tutkimusryhmän julkaisemista kehon tunnekartoista selviää, missä päin kehoa ja millä tavoin tunteet tuntuvat.

Tunteet 2: Rakkaus syntyy kemiallisen prosessin tuloksena - intohimon lisäksi se mahdollistaa huolenpidon

maanantaina 26.11.201831 min

2/4 Ihana tunne, joka usein saa alkunsa aivojen välittäjäainecocktailista. Kun se on nautittu loppuun, jää jäljelle kiintymys ja läheisyys, jos olemme onnekkaita. Mutta rakkaudella on myös varjopuolia: huolestuminen, pelko, ikävä ja mustasukkaisuus. Mitä on rakkauden syntymisen taustalla? Entä miksi rakkaus loppuu? Haastateltavana psykologi Katja Myllyviita. Toimittajana on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

Tunteet ovat elämän suola, mutta mistä ne syntyvät, missä ne tuntuvat ja mitä kaikkea ne voivat aiheuttaa? Milloin tunteisiin pitää puuttua, vai pitääkö? Tiedeykkösen neliosaisessa podcast-sarjassa käsitellään tunnetaitoja ja neljää tunnetta lisää: inhoa, rakkautta, häpeää ja kateutta. Aikaisemmassa tunnesarjassahan käsiteltiin iloa, surua, vihaa ja pelkoa. Psykologi Katja Myllyviita kertoo näistä jokapäiväisistä, mutta joskus hankalistakin tunteista. Professori Lauri Nummenmaan johtaman tutkimusryhmän julkaisemista kehon tunnekartoista selviää, missä päin kehoa ja millä tavoin tunteet tuntuvat.

Tunteet 2: Inho on pitänyt ihmiskunnan hengissä, mutta se voi myös tappaa

maanantaina 26.11.201822 min

1/4 Vaikka inho on lajityypillisesti hyödyllinen tunne, voi se yleistyneenä olla myös vaarallinen: se voi johtaa esimerkiksi syömishäiriöön. Moraalinen inho voi ilmetä kehossa samoin fyysisin merkein kuin vaikkapa pilaantuneen ruoan haistaminen, mutta sen tehtävä on toinen: se auttaa meitä tunnistamaan omia arvoja. Voiko inho muuttua hyväksynnäksi ja millä edellytyksillä? Haastateltavana psykologi Katja Myllyviita. Toimittajana on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

Tunteet ovat elämän suola, mutta mistä ne syntyvät, missä ne tuntuvat ja mitä kaikkea ne voivat aiheuttaa? Milloin tunteisiin pitää puuttua, vai pitääkö? Tiedeykkösen neliosaisessa podcast-sarjassa käsitellään tunnetaitoja ja neljää tunnetta lisää: inhoa, rakkautta, häpeää ja kateutta. Aikaisemmassa tunnesarjassahan käsiteltiin iloa, surua, vihaa ja pelkoa. Psykologi Katja Myllyviita kertoo näistä jokapäiväisistä, mutta joskus hankalistakin tunteista. Professori Lauri Nummenmaan johtaman tutkimusryhmän julkaisemista kehon tunnekartoista selviää, missä päin kehoa ja millä tavoin tunteet tuntuvat.

Astrobiologiaa 2: Avaruustutkija huolestuu Maan ongelmista

perjantaina 26.10.201821 min

Osa 4/4. Yhdysvaltalainen Jonathan Trent työskenteli parikymmentä vuotta NASAn tutkijana ja teki töitä sen eteen, kuinka Marsissa tuotetaan ruokaa ja energiaa. Mutta huoli ihmiskunnan tulevaisuudesta ja isoista globaaleista ongelmista sai hänet siirtämään huomionsa avaruudesta Maahan. Trentille oli karttunut osaamista suljetusta kierrosta ja mikrobeista. Tiedemiehenä hän koki vastuun kotiplaneetan tilasta ja halusi hyödyntää tietämystään Maan auttamiseksi. Jonathan Trent on rakentanut suljetun kierron systeemin, joka toimii luonnollisessa tai keinotekoisessa lammessa. Siinä viljellään nopeasti kasvavaa mikrolevää ja kaloja, joiden jätökset ruokkivat mikroleviä. Levien happi päätyy taas kaloille, mikä kasvattaa kalansaaliita. Trent testasi mikrolevien osuutta Kaliforniassa San Franciscon lahdella. Kiertävä systeemi toimi jätevedessä, ja samalla vesi puhdistui. Näin syntynyt biomassa muunnettiin biopolttoaineeksi. Kestävyystieteen professori Helena Kahiluoto Lappeenrannan yliopistosta pitää tällaista vesiviljelysysteemiä hyvänä, koska se ei tarvitse maata. Euroopan astrobiologit ovat perustamassa virtuaalista eurooppalaista astrobiologian instituuttia. Tämä tutkijoiden verkosto julkaisi kesällä 2018 nk. valkoisen paperin, jossa käydään läpi astrobiologian vaikutusta yhteiskuntaan tämän päivän Euroopassa. Yksi raportin teemoista on ympäristö ja kestävä kehitys. Elämän alkuperän ja levittäytymisen tutkimuksen lisäksi on pohdittava elämän kestävää tulevaisuutta maapallolla. Avaruuden kaivostoiminta ja mahdollinen asuttaminen pitää tehdä kestävällä tavalla. Dosentti Kirsi Lehto Turun yliopistosta miettii, miten avaruutta voidaan hyödyntää kestävällä tavalla. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Äänisuunnittelija Katri Koivula.

Kuuntele myös Astrobiologiaa-sarjan aiemmat, huhtikuussa 2018 julkaistut jaksot!

Astrobiologiaa 2: Varhainen evoluutio ja solukalvot

perjantaina 26.10.201837 min

Osa 3/4. Elämän syntyminen ja kehittyminen on yksi keskeinen astrobiologian tutkimusaihe. Miljardien vuosien takaisia vaiheita biomolekyyleistä soluiksi emme tunne juurikaan, sillä kaikki välivaiheet ovat kuolleet sukupuuttoon. Mitä tiedetään esisolujen kalvorakkuloista ja niiden vaiheista aidoksi soluksi? Tätä selvittää tutkija Anni Kauko. Hän hakeutui tekemään töitä dosentti Kirsi Lehdon kanssa, koska elämän synty sekä varhainen evoluutio kiehtoivat. Elämän puun kolme haaraa, alkeistumalliset bakteerit ja arkeonit sekä aitotumalliset eukaryootit, ovat tärkeässä roolissa, kun elämän kehittymistä tutkitaan. Bakteerit ja arkit ovat niin kutsuttuja prokaryootteja. Ne ovat yksisoluisia eikä niissä ole tumaa. Eukaryootit, joihin kuuluvat niin ihmiset, eläimet ja kasvit kuin myös ameebat ja sienet, ovat polveutuneet jostain – minkälainen oli viimeinen aitotumallisten yhteinen esi-isä? Kuinka alkeellisista yksisoluisista kasvoi monimutkaisia ja monimuotoisia eliöitä? Elämä on enemmän kuin osiensa summa. Monimutkainen elämä vaatii keskeisten järjestelmien olemassaoloa, että elämää syntyy. ”Tästä seuraa paljon muna-kana-ongelmia, mikä oli ensin?”, tietää Anni Kauko. Hän on tutkinut solun alkuperää, ja nyt työn alla on aitotumallisten eli eukaryoottien polveutuminen. Nämä molemmat asiat ovat oleellisia sen ymmärtämiselle, mistä me tulemme ja voisiko muilla planeetoilla olla tuttua elämää. Aitotumallisten synnyn yhteydessä kehittyi paljon uusia proteiinilaskoksia. Minkälaisia nämä proteiinilaskokset ovat? Toimittaja on Teija Peltoniemi. Äänisuunnittelija Katri Koivula.

Kuuntele myös Astrobiologiaa-sarjan aiemmat, huhtikuussa 2018 julkaistut jaksot!

Astrobiologiaa 2: Avaruuden valloituksen eettisyys

perjantaina 26.10.201818 min

Osa 2/4. Jos Marsissa on elämää, vaikkapa vain alkeellisia pieneliöitä, meidän pitää jättää sellainen elämä marsilaisille. Näin sanoi aikoinaan tähtitieteilijä Carl Sagan. Dosentti Kirsi Lehdon mielestä Marsiin on syytä mennä nimenomaan tutkimusmielessä eikä niinkään varmistamaan, että siellä on ihmiselle paikka maapallon elinolojen rappeuduttua. Tutkimuspäällikkö Pekka Janhusen mielestä Marsin mikrobien miettimiseen ei ole syytä, ennen kuin niitä sieltä todella löydetään. Hyvin todennäköisesti asteroideilla ei ole elämää, joten ne olisivat parempi kohde avaruuden kaivostoiminnalle ja ne tarjoaisivat materiaalia asuinsijoihin. Elämä pitää itsekkäästi puoliaan ja pyrkii leviämään. Jos elämä ihmisen muodossa leviää asteroidivyöhykkeelle, joka oli ennen eloton, kukaan ei häviä, sanoo Pekka Janhunen. Kirsi Lehtoa harmittaa ihmisen loputon ahneus, jolta ei säästy avaruuskaan. Tuhlaaminen ja taloudellinen kasvu asetetaan etusijalle. Toisaalta ihmiskunta on hyötynyt suuresti avaruustutkimuksesta. “Meillä on käytössämme paikannus- ja tietoliikennejärjestelmät ympäri maapallon. Nykyinen elämänmuoto ei olisi mahdollista ilman näitä satelliitteja”, muistuttaa Janhunen. Hänen mukaansa avaruustutkimuksen anti ja sen taloudellinen hyöty on moninkertainen verrattuna siihen, mitä tutkimukseen on laitettu. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Äänisuunnittelija Katri Koivula.

Kuuntele myös Astrobiologiaa-sarjan aiemmat, huhtikuussa 2018 julkaistut jaksot!

Astrobiologiaa 2: Marsiin asumaan, mineraaleja asteroideilta

perjantaina 26.10.201836 min

Osa 1/4. Astrobiologian kiehtova kysymys on, kuinka elämä sai alkunsa ja kehittyi yksinkertaisista molekyyleistä. Nyt ihminen haluaa levittäytyä avaruuteen, mutta minkälaisissa oloissa tämä Maa-planeetalla syntynyt elämä pärjää, kun asutusta suunnitellaan Marsiin ja asteroidivyöhykkeelle. Marsin oloissa riittää haasteita. Tämän planeetan ilmakehä on suureksi osaksi vain hiilidioksidia, ja sitähän ihminen ei voi hyödyntää muuta kuin kasvien välityksellä. Lisäksi Marsin ilmanpaine on huomattavasti alhaisempi kuin Maan. Painovoima on vain kolmasosa maapallon gravitaatiosta. Kylmäkin siellä on. Siksi ihmisen suojaksi tarvitaan vahvoja paineen kestäviä kupuja, joissa olisi meille sopiva ilman koostumus. Voisiko ihminen asettua Marsin sata metriä syviin laavatunneleihin, pohtii dosentti Kirsi Lehto Turun yliopistosta. Hän on tutkinut, miten alkeelliset yhteyttävät syanobakteerit pärjäisivät Marsin matalassa ilmanpaineessa. Lehto osallistui Pyhäsalmen kaivoksessa seminaariin, jossa pohdittiin Marsin olojen simulointia. Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen puolestaan suuntaisi katseen asteroideille. Ne ovat ihmisille vaarallisia, koska asteroidi voi törmätä maahan. Siksi asteroidit pitäisi ottaa haltuun. Janhunen visioikin mineraalien louhimisesta asteroidivyöhykkeellä sekä noin kilometrin läpimittaisista asuinsijoista. Asteroidien kaivostoiminta ja isojen kiertävien kapselien rakentaminen kulkisivat käsi kädessä. Janhusen kehittämä sähköpurje olisi keino päästä asteroidivyöhykkeelle. Hänen mielestään olisi hyvä asia, jos meidän kaltaistamme elämää leviäisi myös avaruuteen. Näin elämä säilyisi, mikäli maapallo tuhoutuisi. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Äänisuunnittelija Katri Koivula.

Ilmastonmuutos: Valtameriin on uponnut valtavasti lämpöä ja hiilidioksidia

perjantaina 5.10.201851 min

Osa 6/6. Vuosien mittaan valtameriin on imeytynyt suuret määrät lämpöä ja hiilidioksidia. Hiilidioksidipäästöt ilmaan ovat kasvaneet jatkuvasti, mutta ilman CO2-pitoisuus ei ole niin korkea kuin voisi luulla, sillä suuri osa hiilidioksidista on imeytynyt meriveteen. Maapallon lämpeneminen on lämmittänyt myös meriä jäämeriltä päiväntasaajalle. Eniten lämpötilat ovat nousseet napa-alueilla. Napa-alueiden lämmönnousua selittää se, että lumen ja jään sulaessa napaseutujen albedo vähenee eli auringon säteilyn heijastuminen takaisin avaruuteen vähenee. Valkoinen lumi heijastaa 90 % auringon säteilystä takaisin, mutta jään alta paljastunut tumma meri imee 90 % auringon säteilystä. Ennestään lumettomilla alueilla muutos ei ole yhtä suuri. CO2-lisäys merivedessä haittaa monella tavalla merten ekosysteemejä. Hiilidioksidi happamoittaa merivettä ja aiheuttaa ongelmia korallieläimille, simpukoille ynnä muille kalkkia kaipaaville meren eliöille. Kohonnut meriveden lämpötila on myös haitaksi vakaisiin oloihin sopeutuneille lajeille, Maailman suurin koralliriutta Iso Valliriutta on jo osittain kuollut, koska korallieläimet eivät siedä lämmön nousua. Varsinkin Pohjoinen Jäämeri on lämmennyt. Koillisväylä ja Luoteisväylä ovat olleet auki, ja meriliikenne on tunkeutumassa näille reiteille. Turistiliikennettä hoitavat jo useat alukset. Jopa ilman jääluokitusta olevat Karibian risteilyalukset ovat seilanneet Luoteisväylää jäävuorten seassa. Lämpimät meret lykkäävät talven tuloa napa-alueille, ja se aiheuttaa lisää ongelmia jäätiköille. Merentutkimusyksikön päällikkö, tutkimusprofessori Jari Haapala Ilmatieteen laitokselta on seilannut myös pohjoisella jäämerellä. Toimittaja on Leena Mattila, äänisuunnittelija Katri Koivula.

Ilmastonmuutos: Kaadetaanko viimeinenkin viidakko soija- ja öljypalmuplantaasien tieltä?

perjantaina 5.10.201844 min

Osa 5/6. Sademetsät ovat ikivanhoja, siis ne ovat, joita ihminen ei ole hävittänyt. Trooppisten sademetsien kannalta ihminen on haitallinen tuholainen. Amazonas on pärjännyt trooppisena sademetsänä yli 200 000 vuotta, mutta nyt ihminen on ahneuksissaan hävittänyt sitäkin ruokottomasti. Sademetsiä on hävitetty karjan laidunten sekä laajojen soija- tai öljypalmuplantaasien tieltä. Epäselvien maanomistusolojen vuoksi maankaappaajat ovat saaneet hankittua suuria maa-alueita, joilta on raivattu sekä metsät että paikkakunnan asukkaat. Paikalliset viljelijät raivataan kaupunkien slummeihin ja bisnes kukoistaa - ympäristön ja ihmisten kustannuksella. Plantaaseilla tuotettu soija syötetään Euroopan sioille ja öljypalmusta saadaan biopolttoainetta teollisuusmaihin. Kun sademetsiä hävitetään soija- tai öljypalmuplantaasien tieltä, niin puhutaan biodiversiteetin köyhtymisestä. Yleensä silloin tarkoitetaan lajidiversiteettiä eli lajien monimuotoisuutta. Runsaslajinen sademetsä hävitetään ja tilalle perustetaan monokulttuuri, missä viljellään vain yhtä lajia esim. soijaa tai öljypalmua. Ilmasto ja ihminen vaikuttavat sademetsiin, ihminen usein haitallisesti. Vastaavasti sademetsän hävitys ja maankäytön muutos vaikuttavat ilmastoon, sademääriin ja sitä kautta ihmisten oloihin. Ihminen ei kuitenkaan ole täysin toivoton tapaus. Ihmisen toiminnasta löytyy hyviäkin esimerkkejä, kertoo uusiutuviin luonnonvaroihin perehtynyt trooppisen metsätieteen professori Markku Kanninen Helsingin yliopistosta ja Helsingin kestävyystieteen instituutista. Brasilia on rajoittanut karjatilojen ja plantaasien pinta-alojen lisäämistä ja Costa Rica lopetti sademetsien hävittämisen ja vaihtoi elinkeinoksi ekoturismin. Toimittaja on Leena Mattila, äänisuunnittelija Katri Koivula.

Ilmastonmuutos: Kestääkö pohjoinen havumetsävyöhyke ilman kunnon talvea?

perjantaina 5.10.201846 min

Osa 4/6. Kaataako raju talvimyrsky viimeisenkin kuusen Suomesta, ja mitä tulee tilalle vai tuleeko? Entä palaako helteen kuivaksi paahtama Siperian taiga metsäpaloissa taivaan tuuliin? Kuumat ja kuivat kesät paahtavat maastoa ja puustoa, joten metsäpalot saavat puhtia riehua. Venäjällä, Välimeren maissa, Yhdysvalloissa ja Australiassa yleiset suuret metsäpalot voivat yleistyä myös meillä pohjoismaissa. Leutoina talvina maa pysyy sulana ja talvimyrskyt kaatavat metsää kuin heinää. Normaalin roudan puute on riesa varsinkin kuuselle. Kuusen juurakko on lähellä maanpintaa eikä jaksa pitää sulassa maassa puuta pystyssä, kun talvimyrsky iskee. Näiden riesojen lisäksi metsien kimppuun käyvät tuholaiset. Nykyiset metsätuholaiset tuottavat lisäsukupolven pitkän kesän turvin, lisäksi lämpö tuo myös uusia tuholaisia pohjoisiin metsiin. Boreaalisen havumetsävyöhykkeen metsät toimivat hiilinieluina tehokkaammin kuin trooppiset metsät, koska eloperäinen hiilipitoinen aines ei lahoa viileässä yhtä nopeasti. Myös boreaalisen vyöhykkeen metsämaa on merkittävä hiilen sitoja. Maassa on satojen vuosien aikana kertyneet hiilivarastot. Maankäytön muutokset voivat muuttaa hiiltä sitovan metsänpohjan hiilenlähteeksi. Avohakkuun jälkeen paljastunut metsämaa lämpiää ja lahottajat saavat vauhtia, joten kuntasta alkaa vapautua hiiltä. Avohakkuut lisäävät myös tulvariskiä ja lumivyöryjen riskiä vuoristoisilla alueilla. Sekametsät ovat varsinkin muuttuvissa oloissa monokulttuureja kestävämpiä. Tietty tauti tai tuholainen voi vahingoittaa yhden puulajin monokulttuurimetsää pahasti. Toisaalta mikään tauti tai tuholainen ei hävitä kaikkia puulajeja sekametsästä. Lisäksi lehtipuut havupuiden seassa pienentävät metsäpalon riskiä. Metsien ja metsämaan hiilinielua pitäisi hyödyntää paremmin, sanoo metsäekologian dosentti Timo Kuuluvainen Helsingin yliopistosta. Sarjan toimittaja on Leena Mattila. Äänisuunnittelusta vastaa Katri Koivula.

Ilmastonmuutos: Kuivuus ja uusi riistomaabisnes ajavat paikalliset slummiin tai pakolaisiksi

perjantaina 5.10.201863 min

Osa 3/6. Siirtomaa-aika on täällä taas. Land grabbing, maan kaappaus, on iskenyt uudelleen entisiin "merentakaisiin siirtomaihin". Rikkaat maat, firmat ja sijoittajat ovat kaapanneet viljelymaata omiin tarpeisiinsa Afrikasta, Kaakkois-Aasiasta ja Etelä-Amerikasta. Moderni riistomaavalta ei ryövää muiden mantereiden viljelymaita voimakeinoin. Nykyaikainen maan valtaus hoituu rahalla vallanpitäjien kanssa. Paikalliset viljelijät päätyvät orjatyövoimaksi tulokkaiden plantaaseille ja loput ajetaan nälkäpakolaisiksi. Kiinassa ja Intiassa omat viljelymaat eivät riitä ruuantuotantoon kasvavalle väestölle. Osittain maat on pilattu viljelykelvottomiksi, joten valtavia peltoaloja on hankittu muilta mantereilta. Ruotsi ja monet muut rikkaat maat ovat mukana tässä maankaappaajien Land Grabbing -clubissa. Köyhien maiden pellot otetaan riistomaaherrojen käyttöön, tuotetaan rikkaille ruokaa halvalla, ja paikalliset kärsivät aliravitsemuksesta. Ilmastonmuutos muuttaa maapallon sade- ja kuivuusalueita. Kuivuus lisääntyy tärkeillä viljanviljelyalueilla ja ruuantuotannon epävarmuus lisääntyy. Katovuodet nostavat viljan maailmanmarkkinahintaa ja konemainen ketjureaktio nostaa myös muiden elintarvikkeiden hintoja. Koska vesi on rajallinen resurssi, se sanelee missä viljelyä voidaan jatkaa tulevaisuudessa. Pitkään jatkuva keinokastelun tie johtaa umpikujaan, koska se aiheuttaa maan suolaantumisen viljelykelvottomaan kuntoon. Afrikassa kuivuus, liikalaidunnus ja maankaappaus, land grabbing, kutistavat paikallisten asukkaiden viljelymaita. Lisääntyvä kuivuus ja ihmisen pahentama eroosio haittaavat maanviljelyä ja aiheuttavat aliravitsemusta. Tämä voi johtaa levottomuuksiin ulkomaisten maankaappaajien kanssa ja ajaa jo nyt ihmisiä nälkäpakolaisiksi. Ihmisen aiheuttamia ongelmia ovat myös metsien ja sademetsien hävityksestä johtuvat pahentuneet tulvat ja vesieroosio. Kun metsät eivät enää pidätä sadevesiä ja sido maaperää, käy kuten Välimeren ympäristössä pari tuhatta vuotta sitten. Sateet ryöppyävät tulvina ja vievät mennessään irtonaisen maan. Välillä kannattaisi miettiä mistä ruoka tulee. Onko se tuotettu epäekologisesti, epäeettisesti tai sosiaalisesti epäoikeudenmukaisesti ympäristön tai viljelijöiden kustannuksella. Agroekologien professori Juha Helenius on myös Helsingin yliopiston Kestävyystieteiden instituutin kuvioissa. Ruuantuotantoa pohditaan Helsingin Viikissä. Toimittajana on Leena Mattila. Äänisuunnittelusta vastaa Tuomas Vauhkonen.

Ilmastonmuutos: Kuivuus purkaa soihin varastoituneen hiilen ilmastoa lämmittämään

perjantaina 5.10.201845 min

Osa 2/6. Muuttuvatko maailman suot hiilinieluista hiilen lähteiksi? Kas siinä pulma, joka johtuu paljolti ihmisistä. Siperian sulavista soista ryöppyävät metaani ja sitäkin voimakkaampi kasvihuonekaasu, ilokaasu, vauhdittavat ilmaston lämpenemistä enemmän kuin tarpeeksi. Siperian turve on yhteyttänyt iät ajat ja pistänyt pakkaseen tonneittain hiilidioksidia. Kymmenien tuhansien vuosien aikana kertynyt hiilivarasto on säilynyt lahoamatta hyisen Siperian oloissa. Nyt sulavista soista voi vapautua kerta rysäyksellä suuria määriä metaania. Metaania syntyy, kun märkä turve mätänee hapettomissa oloissa. Tuhansia vuosia turpeeseen varastoitunut typpi karkaa ilokaasuna, typpioksiduulina Kuivatut suot, sekä pohjoiset että trooppiset suot, muuttuvat hiilinieluista hiilen ja metaanin sekä ilokaasun lähteiksi. Tuhansien vuosien aikana kertynyt lahoamaton turve alkaa maatua, kun suo kuivataan. Kuivatun suon hapellisissa oloissa turve lahoaa mullaksi ja hiilidioksidi vapautuu takaisin ilmakehään. Pahimmassa tapauksessa kuiva suo palaa ja tukahduttaa valtavat alueet kitkerään savuun. Indonesian puuturvesoiden palaminen on aiheuttanut savuongelmia myös naapurivaltioissa. Paloalueiden lähiseuduilla joudutaan sulkemaan koulut ja työpaikat sankan savun vuoksi, ja koko ajan kytevät paksut turvekerrokset aiheuttavat jatkuvasti terveysongelmia. Myös meren takana Malesiassa kärsitään savuista, sillä kytevän turvepalon savupilvet eivät välitä valtionrajoista. Suuri osa paloista johtuu ihmisen holtittomasta tulen käsittelystä – jopa palomiehet tupakoivat vastasammutetulla paloalueella, kertoo suometsätieteen professori Harri Vasander. Turpeeseen varastoitunut hiilidioksidi vapautuu turhan nopeasti ja runsaasti. Homo sapiens voisi ajatella omaa tulevaisuuttaan ja jättää suot kuivattamatta, koska niistä vapautuvalla hiilidioksidilla pilataan omia elinoloja. Leena Mattila tapasi suometsätieteen professori Harri Vasanderin Helsingin yliopiston Metsätieteiden talossa Viikissä. Äänisuunnittelu Katri Koivula.

Ilmastonmuutos: Ihminen elää ilman vettä vain muutaman päivän

perjantaina 5.10.201849 min

Osa 1/6. Miten ihmeessä Homo sapiens, viisas ihminen, ei opi virheistään? Muinaisessa Neuvostoliitossa tehtiin järjetön päätös ja otettiin viljelyyn liian kuivia alueita Keski-Aasiassa. Kazakstanin ja Uzbekistanin pelloilla viljeltiin keinokastelun varassa mm. riisiä ja puuvillaa. Kuivan maan keinokasteluun tärvättiin valtavat määrät Aral-järveen laskevien jokien vettä, joten järveen asti vettä ei piisannutkaan. Järven pinta alkoi laskea, mutta hölmöläisten hommaa jatkettiin. Nyt maailman neljänneksi suurimman järven tilalla on pieniä järviä, pölyävää suola-aavikkoa ja hiekkamyrskyjä. Kasteluoperaation lopputulos on surkea, järvi ja kalastuselinkeino on tuhottu, pellot ovat suolaantuneet ja alueen ilmasto on muutettu mantereiseksi eli kesät ovat tukalan kuumia ja talvet jäätävän kylmiä. Ilmasto muuttui, koska Aralin valtava vesimassa tasasi ennen suuria lämpötilojen vaihtelua, vaan ei tasaa enää. Järveen laskevien jokien vesi tuhlataan edelleen kuivan ja suolaantuneen maan kasteluun. Kuivia alueita viljellään puoliväkisin keinokastelun voimalla muuallakin. Peltoja sekä hedelmä- ja vihannesviljelmiä kastellaan mm. Etelä- ja Pohjois-Amerikassa, Etelä-Afrikassa, Välimeren maissa, Intiassa, Kiinassa. Monilla seuduilla kastellaan jo pohjavedellä, koska kuivuusalueet ovat kasvaneet eikä jokien vesi enää riitä. Keinokastelu aiheuttaa maan suolaantumista ja suolaantuminen pilaa maan viljelykelvottomaksi. Pohjoismaihin rahdataan tonneittain vettä kuivuudesta kärsiviltä alueilta. Vesipitoisten kasvisten ja hedelmien tuonti kuivuudesta kärsiviltä alueilta kasvattaa myös suomalaisten vesijalanjälkeä. Vesitalouden professori Olli Varis ja vanhempi yliopistolehtori Marko Keskinen Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulun yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitokselta ovat olleet ratkomassa erilaisia vesiongelmia ympäri maailmaa. Lopuksi perehdytään myös vesidiplomatiaan, missä järki joskus voittaa valtionrajat. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia pohtivan podcast-sarjan toimittaa Leena Mattila. Äänisuunnittelusta vastaa Katri Koivula.

Seksitaudit: Huuli- ja genitaaliherpes viihtyvät kumpikin ihmisen molemmissa päissä

torstaina 28.6.201814 min

Osa 5/5. Ennen huuliherpes eli yskänrokko oli ihmisen yläpäässä ja genitaaliherpes alapäässä, näin ei aina ole enää. Molemmat Herpes simplex -virukset, HSV-1 ja HSV-2, voivat elellä ihmisen kummassakin päässä. Kuten HIV, myös Herpes-virukset jäävät loppuiäksi ihmiseen. Herpes jää pesimään hermotumakkeeseen, ja sieltä se pullahtelee ajoittain pintaan. Herpes uusii vakioalueellaan ja aiheuttaa kivuliaita rakkuloita. Uusiutumisen voi laukaista esimerkiksi vilustuminen, auringon UV-säteily, kuukautiset tai stressi. Yksillä herpes uusii tiuhaan tahtiin ja toisilla se pysyy täysin näkymättömissä. Herpes-virusta ei toistaiseksi pystytä hävittämään ihmisestä, mutta sen lisääntymistä voidaan hillitä viruslääkkeillä. Papilloomaviruksia on satoja, ihmiselläkin papilloomia on parisataa. Ne aiheuttavat sekä syyliä että syöpiä niin naisille kuin miehillekin. Yli 80 % HPV-infektioista paranee itsekseen ajan kanssa. Pieni osa infektioista jatkuu ja kehittyy aikaa myöten syöväksi. Visvasyylät eli kondyloomat ovat papilloomien kesyimmästä päästä. Kondyloomat ovat papilloomavirusten aiheuttamia syyliä sukuelinten alueella. Ne näkyvät paljaalla silmällä ja ne on helppo hoitaa pois päiväjärjestyksestä. Toista laitaa ovat suuren riskin virustyypit HPV 16 ja 18. Ne aiheuttavat noin 70 % kohdunkaulansyövistä, ja niitä vastaan on kehitetty HPV-rokote. Samat virustyypit lisäävät myös penissyövän riskiä. Herpes- ja papilloomaviruksesta jatkavat iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Eija Hiltunen-Back ja Leena Mattila. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

Seksitaudit: Tippuri yleistyy rivakasti nuorilla - testeillä se löytyy, kuten myös HIV

torstaina 28.6.201812 min

Osa 4/5. Tippuri lisääntyy Suomessa rivakkaa tahtia. Nykyään Suomesta löytyy 600 tapausta vuodessa, kun 10 vuotta sitten jäätiin alle sataan. Tippuri yleistyy nimenomaan nuorilla aikuisilla. Leviämiseen vaikuttaa myös se, että suuri osa tippuritapauksista on oireettomia. Ja oireettomat taudinkantajat levittävät tautia tietämättään. Uusi yhdistelmätesti löytää myös oireettomat tippurit ja klamydiat samalla kertaa. Tartunnan löytyminen edellyttää, että ihmisillä on älliä käydä testeissä. Oireiden odottelu ei välttämättä johda mihinkään muuhun kuin taudin leviämiseen ja jälkitauteihin. Myös HIV voi olla aluksi vähäoireinen, joten infektion toteamiseen tarvitaan testi. Nykyinen tehokas lääkitys voi pysäyttää myös HIV-infektion etenemisen. Jos lääkehoito aloitetaan jo oireettomassa alkuvaiheessa, niin sairastuminen AIDSiin voidaan mahdollisesti estää. Alkanutta lääkehoitoa ei saa keskeyttää. Katkot lääkityksessä lisäävät riskiä, että virus kehittää vastustuskyvyn lääkkeille ja niiden teho menetetään. - Säännöllinen pysyvä lääkitys estää viruksen lisääntymisen ja taudin tartuttamisen, sanoo erikoislääkäri Eija Hiltunen-Back. Leena Mattila tapasi Hiltunen-Backin HYKS:in sukupuolitautien poliklinikalla. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

Seksitaudit: Klamydia voi steriloida nuoria

torstaina 28.6.201812 min

Osa 3/5. Klamydiaa voisi sanoa nuorisotaudiksi, sillä 65 % tartunnoista löydetään alle 25-vuotiailta. Joka neljäs todettu tartunta on alle 20-vuotiaalla. Klamydia on myös Suomen yleisin seksitauti: vuodessa löytyy noin 14 000 tapausta. Oireeton klamydia jää helposti hoitamatta ja taudinkantaja levittää sitä tietämättään. Ongelmia tuovat myös jälkitaudit. Hoitamattomana klamydia voi arpeuttaa munanjohtimia ja riski lapsettomuuteen kasvaa. Miehille hoitamaton klamydia voi aiheuttaa lisäkivestulehduksen. Klamydia voi vaikuttaa myös miesten hedelmällisyyteen. Chlamydia trachomatis -bakteeri löydettiin vasta 70-luvulla. Solunsisäinen pieni bakteeri löydettiin, kun laboratoriomenetelmät kehittyivät riittävästi ja taudinaiheuttaja saatiin esiin. - Nykyään klamydia voidaan todeta geenimonistusmenetelmällä, kertoo iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Eija Hiltunen-Back. Uutta tulemista historian hämäristä tekee Euroopasta kertaalleen melkein kadonnut LGV-tauti eli sankkeri. Se on klamydia-bakteerin aggressiivinen muoto, jota löytyy jälleen Euroopastakin. Leena Mattila perehtyy klamydiaan ja muihinkin seksitauteihin HYKS:in Iho- ja allergiasairaalassa, sukupuolitautien poliklinikalla. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

Seksitaudit: Kuppa tarttuu helposti

torstaina 28.6.201815 min

Osa 2/5. Kuppa eli syfilis koituu edelleen kuolemaksi, jos sitä ei hoideta. Ennen penisilliinin keksimistä kuppa eteni kolmessa vaiheessa haavasta hulluuden kautta hautaan. Useita reipasta seuraelämää viettäneitä taiteilijoita ja kuninkaallisia hoidettiin elämänsä viime vaiheissa mielisairaalassa, kun kuppa eteni aivoihin asti. Kupan tunnistamista helpottavia haavoja ei kannata turhaan odottaa. Odottaessa voi käydä huonosti, ja lisäksi oireeton kantaja voi levittää tautia tietämättään. Jos harrastaa suojaamatonta seksiä, niin verikoe selvittää, tuliko hommattua syfilis. Kuppaakaan ei enää tarvitse hakea ulkomaan matkoilta. Sitä löytyy nykyään koto-Suomestakin. Varsinkin löytyy sitä vähäoireista, joka on jäänyt tunnistamatta ja hoitamatta. Kuppaa aiheuttava Treponema pallidum on siitä outo bakteeri, että se ei ole kehittänyt antibioottiresistenssiä. Sama vanha kunnon penisilliini, jolla kuppaa lääkittiin jo sotien jälkeen, puree siihen edelleen. Kupasta eli syfiliksestä kertoo erikoislääkäri Eija Hiltunen-Back. Leena Mattila jututtaa häntä HYKS:in sukupuolitautien poliklinikalla. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

Seksitaudit: Nykyiset seksitaudit ovat usein oireettomia

torstaina 28.6.20189 min

Osa 1/5. Iso osa sukupuolitaudeista on nykyään kavalasti oireettomia. Oireettomina ne jäävät löytymättä ja ehtivät siksi levitä laajalle ennen paljastumistaan. Vilkasta seura- ja seksielämää viettävän kannattaa ajoittain käydä testeissä ja varmistaa, ettei itse ole oireeton seksitaudin kantaja. Luonnonvalinta on karsinut pelistä oireita aiheuttavat seksitautimikrobien tyypit. Selvästi oireilevat taudit löydetään ja hoidetaan nopeasti. Itsensä paljastavat tautimikrobit tapetaan, ennen kuin ne ehtivät levittäytyä ympäri maailmaa. Koska oirehtivat seksitaudit löytyvät ajoissa, niiden leviäminen on helppo pysäyttää ja tartuntaketju katkaista. Oireettomat seksitaudit ehtivät levitä ympäri kyliä ja maasta toiseen ennen kuin ne löydetään ja lääkitään pois pelistä. - Nykyään monet taudinkantajat ovat oireettomia ja levittävät tartuntaa tietämättään, kertoo iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Eija Hiltunen-Back. Nykymaailmassa ei kannata odotella seksitaudin oireita ennen tutkimuksiin menoa. Niitä oireita ei ehkä tule ikinä, mutta pitkään muhinut tauti ehtii kyllä aiheuttaa liudan vakavia lisävaivoja. Leena Mattila perehtyy seksitauteihin HYKS:in Sukupuolitautien poliklinikalla. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

Tunteet: Suru näyttää, mikä on tärkeää elämässä

perjantaina 25.5.201823 min

Suru auttaa hidastamaan tahtia ja pysähtymään silloin, kun menetämme jotain merkityksellistä, jota ei voi saada takaisin. Suru auttaa myös näkemään, mikä on itselle tärkeää. Suru tekee meidät helpommin lähestyttäväksi ja antaa muille mahdollisuuden lohduttaa. Jos surun mitätöi tai se jatkuu liian kauan, voi se muuttua masennukseksi. Psykologi Katja Myllyviita kertoo surun tunteesta. Kehon tunnekartasta selviää, missä päin kehoa ja millä tavoin suru tuntuu. Toimittaja on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

Tunteet: Ilo antaa hyvää virettä, mutta voi johtaa uupumukseen

perjantaina 25.5.201819 min

Osa 3/4. Ilo tekee keveäksi ja antaa hyvää virettä. Se värittää todellisuutta miellyttävään suuntaan ja ohjaa tekemään lisää sitä, mikä tuntuu hyvältä. Iloisuus on tavoiteltava tunne, mutta joskus sen tuoma nautinto voi johtaa addiktioon tai uupumiseen. Sen estämiseksi tarvitaan säätelyä ja rauhoittumista. Psykologi Katja Myllyviita kertoo ilon tunteesta. Kehon tunnekartasta selviää, missä päin kehoa ja millä tavoin ilo tuntuu. Toimittaja on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

Tunteet: Pelko auttaa pelastumaan

perjantaina 25.5.201821 min

Osa 2/4. Pelon avulla tunnistamme vaaroja ja pysymme turvassa, kun jokin uhkaa meitä. Pelko voi saada meidät kokemaan asiat uhkaavina ja värittää tilannetta, jolloin emme näe niitä enää objektiivisesti. Kun pelko on ylimitoitettua tai jää päälle, voi se muuttua ahdistukseksi. Kuinka siis säädellä pelkoa? Psykologi Katja Myllyviita kertoo pelon tunteesta. Kehon tunnekartasta selviää, missä päin kehoa ja millä tavoin pelko tuntuu. Toimittaja on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

Tunteet: Vihan avulla saavutetaan tavoitteita

perjantaina 25.5.201827 min

Osa 1/4. Vihantunnetta tarvitaan, jotta tunnistamme omat rajamme, reviirimme sekä itsellemme tärkeät asiat. Vihansukuiset tunteet liikkuvat pienestä ärtymyksestä silmittömään raivoon, mutta parhaimmillaan ne tuovat lisävirtaa tekemiseen, antavat pontta sanoille ja auttavat saavuttamaan tavoitteita. Psykologi Katja Myllyviita kertoo vihan tunteesta. Kehon tunnekartasta selviää, missä päin kehoa ja millä tavoin viha tuntuu. Toimittaja on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

Tiedeykkönen Extra: Astrobiologiaa: Tulivatko elämän rakennusaineet Maapallolle komeetoilta?

maanantaina 23.4.201832 min

Osa 4/4. Onko tuntemamme elämä voinut syntyä kometaarisen pölyn mukana tulleista orgaanisista molekyyleistä ja raskaista alkuaineista? Entä mistä maapallon vesi on tullut? Turun yliopiston tutkijat Boris Zaprudin ja Esko Gardner tutkivat dataa, jota Euroopan avaruusjärjestö ESA:n Rosetta-luotain keräsi komeetta 67P:stä. Tutkijoiden käytössä oli myös valokuvia, joissa komeetan pöly oli iskeytynyt COSIMA-mittalaitteen keräyspinnalle. Mitä kuvista nähtiin? Geologi Kari Kinnunen tuo nähtäväksi harvinaisen hiilikondriitin, joka on komeetalta lähtöisin oleva kivimeteoriitti. Mitä se kertoo aurinkokunnan varhaisista vaiheista? Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Tiedeykkönen Extra: Astrobiologiaa: Komeetoista tietoa elämän synnystä Maassa

maanantaina 23.4.201828 min

Osa 3/4. Jäiset komeetat ovat parhaiten säilyneitä taivaankappaleita aurinkokunnassa. Siksi ne tarjoavat tietoa elämän synnystä ja elämän kehityksestä myös Maassa. Tuleehan kotiplaneetallemme vuodessa 40-60 000 tonnia kometaarista pölyä. Mitä tämä aines on? Euroopan avaruusjärjestö ESA lähetti sitä tutkimaan Rosetta-luotaimen vuonna 2004. Se saavutti 10 vuotta myöhemmin satojen miljoonien kilometrien päässä olevan 67P-komeetan kaasukehän. Rosetan COSIMA-mittalaite mittasi pölyn alkuainekoostumusta sekä orgaanisten ja epäorgaanisten molekyylien koostumusta. Millaista uutta tietoa Maan elämän synnystä komeetalta saatiin? Turun yliopiston Tuorlan observatorion tutkijat Boris Zaprudin ja Esko Gardner tekivät töitä tulosten parissa. Geologi Kari Kinnunen puolestaan tuntee komeettojen mineraalikoostumusta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Tiedeykkönen Extra: Astrobiologiaa: Mikä oli elämän alkuneste? Mitä on elämän informaatio?

maanantaina 23.4.201826 min

Osa 2/4. Kun elämä sai alkunsa yli 4 miljardia vuotta sitten, oliko alkuliemessä vettä vai jotain muuta? Mikä sai elämän kehittymään? Elämään on kehittynyt erilaisia eliöitä ja haaroja. Silti kaikki eliöt ovat samaa alkujuurta: bakteereista sieniin sekä kasvi- ja eläinkuntaan. Elämä on yksi prosessi, sanoo fyysikko Pekka Janhunen. Dosentti Kirsi Lehto puolestaan puhuu solujen muistoista, me kaikki kannamme tätä perimään liittyvää koodia soluissamme. Nukleiinihappojen kopioituminen oli yksi kehityksen ratkaiseva hetki: informaatio alkoi siirtyä seuraavalle solulle ja sukupolvelle. Entä onko elämä tietoista? Minkälaista on ollut molekyylien vuorovaikutus varhaisina aikoina: kilpailua vai yhteistyötä? Evoluutiossa on oleellista kilpailu, mutta myös yhteistyötä tarvitaan. Jo alussa sellaiset elämänmuodot alkoivat säilyä, jotka sopeutuivat parhaiten ympäristöön, muistuttaa Kirsi Lehto Turun yliopistosta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Tiedeykkönen Extra: Astrobiologiaa: Miten elämä syntyi? Astrobiologian kiehtova kysymys

maanantaina 23.4.201841 min

Osa 1/4. Elämän synty on täydellinen mysteeri. Minkälainen oli miljardeja vuosia sitten se hetki ja ne molekyylit mistä Maan elämä lähti liikkeelle? Tuliperäinen ympäristö loi ilmeisesti otolliset olosuhteet orgaanisten molekyylien synnylle ja edelleen nukleiinihapoille, RNA:han ja DNA:han pohjautuvalle elämälle. Ajoiko elämän syntyä sattumalta fiksaantunut kemia, jota edusti nukleiinihappojen synty ja niiden kopioituminen sekä tiedon muuntuminen proteiineiksi? Vai määräsikö sitä fysiikan lämpöopista tuttu epäjärjestyksen lisääntyminen? Onko elämä itseään kopioiva systeemi, jossa vapautuu lämpöä ja epäjärjestys lisääntyy, vaikka paikallisesti elämä lisääkin järjestystä DNAn muodossa. Jos elämä sai alkunsa tällä tavoin, voiko sitä olla muuallakin? Elämän syntyä pohtivat dosentti Kirsi Lehto Turun yliopistosta ja tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen Ilmatieteen laitokselta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Tiedeykkönen Extra: Lentäminen: Lentokone laskeutuu kentälle

maanantaina 18.12.201719 min

Osa 4/4. Lentokone laskeutuu joko manuaali- tai automaattiohjauksella. Miten kone saadaan laskemaan korkeutta ja lopulta laskeutumaan turvallisesti lentokentälle? Miten kentän liukkaus vaikuttaa laskeutumisessa? Liikennelentäjät Aleksi Kuosmanen ja Tom Hakala Finnairista kertovat lentokoneen laskeutumisesta. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Tiedeykkönen Extra: Lentäminen: Lentäminen on lentämistä mittareiden avulla

maanantaina 18.12.201718 min

Osa 3/4. Lentäjä lentää mittarilentoa mutta hän seuraa myös muuta liikennettä ikkunasta ja näytöiltä käsin. Oleellinen osa lentäjän työstä on keskustelua lennonjohtajien kanssa. Lennon aikana voi esiintyä turbulenssia, joka voi saada koneen heittelehtimään. Nykyiset lentokoneet lähettävät automaattisesti dataa säätilasta sääpalveluille. Sakkaus on vaarallinen ilmiö. Jää ja lumi vaikuttavat siiven aerodynamiikkaan. Liikennelentäjät Aleksi Kuosmanen ja Tom Hakala kertovat lentämisestä. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Tiedeykkönen Extra: Lentäminen: Lentokone lentää matkalentokorkeudessa

maanantaina 18.12.201717 min

Osa 2/4. Matkalentokorkeudessa liikennelentokonetta ohjataan automatiikalla. Mikä on koneen lentonopeus nykyisin ja miksi lentokorkeus on tavallisesti 11-12 kilometriä? Ovatko pienet koneet alttiimpia turbulenssin heittelyille? Kysymyksiin vastaavat liikennelentäjät Aleksi Kuosmanen ja Tom Hakala Finnairista. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Tiedeykkönen Extra: Lentäminen: Lentokone nousee ilmaan

maanantaina 18.12.201715 min

Osa 1/4. Miten lentokone nousee ilmaan ja miten nostovoima syntyy? Miten konetta ohjataan? Kysymyksiin vastaavat liikennelentäjät Aleksi Kuosmanen ja Tom Hakala Finnairista. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Tiedeykkönen Extra: Zoonoosit: Miten ihmeessä meissä on pätkät virusten perimää?

maanantaina 18.12.20176 min

Osa 4/4. Perimästä näkyy mitä tauteja jo esivanhemmat sairastivat. Sama toimii kärpäsillä, niillä aikaisemmin sairastetut taudit näyttävät vaikuttavat taudinkestävyyteen. Osa perimään jääneestä virusgenomista voi myös toimia ja tuottaa proteiineja ainakin kärpäsillä. Meillä ihmisilläkin on perimässä jälkiä parantuneista taudeista. Virusten jäljistä perimässä keskustelevat zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti ja Leena Mattila. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Tiedeykkönen Extra: Zoonoosit: Miten lepakon tauti karkasi sivettikissan kautta ihmisen kimppuun eli miten eläinsairaus muuttuu

maanantaina 18.12.20178 min

Osa 3/4. Onko meillä ihmisen omia Homo sapiensin tauteja ollenkaan? Monet ihmisten taudit ovat peräisin eläimiltä. Ihmisellä on edelleen tapana ängetä liian liki villejä eläimiä. Lähikontaktissa niistä hankitaan uusia tauteja ihmiskunnan riesoiksi. Villieläimiä ei ole syytä metsästää ja nylkeä, jos ei halua hankkia vaivoikseen Ebolaa tai muita zoonooseja. Muinaiset ihmiset hankkivat meille tauteja myös kesyttämistään hyötyelämistä, mutta se on jo vanha juttu ja niiden kanssa pärjätään. Uudet eläinkunnasta haetut taudit sen sijaan ovat usein tappavia. Miten vanhojen ja uusien tautien kanssa pärjätään, sitä selvittävät professori Olli Vapalahti ja Leena Mattila. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Tiedeykkönen Extra: Zoonoosit: Onko lepakko vampyyrin veroinen tappaja?

maanantaina 18.12.20178 min

Osa 2/4. Vampyyrit ja lepakot liitelevät yössä verta imien ja kuolemaa kylväen ainakin kauhuleffoissa, mutta mitä niistä todellisuudessa tiedetään? Lepakoita ja niiden tappavuutta on tutkittu ihan vakavalla mielellä ja kas, yllätyksiä on löytynyt. Kylki kyljessä lepakkoluolan katossa roikkuvat lepakot ovat mahtava muhimisalusta monelle taudinaiheuttajalle. Ahtaudessa virukset tarttuvat eläimestä toiseen ja muuttuvat moniksi uusiksi versioiksi, joista ärhäkimmät valikoituvat jatkoon. Osa ärhäköistä viruksista onnistuu loikkaamaan lajista toiseen, ja siitä maailmanvalloitus voikin alkaa. Professori Olli Vapalahti ja Leena Mattila ovat lepakoiden jäljillä. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Tiedeykkönen Extra: Zoonoosit: Zoonoosit tarttuvat eläimistä ihmisiin ja päinvastoin

maanantaina 18.12.20176 min

Osa 1/4. Ebola, rabies eli vesikauhu, lintuinfluenssa ja muut zoonoosit ovat eläimistä ihmisiin tarttuvia tauteja. Miksi iso ja vahva ihminen ei kestä zoonooseja, vaan kuolla kupsahtaa helpommin kuin pieni ja heikko lepakko. Mikä selittää sen, että monet eläimet kestävät tauteja, joita ihminen ei kestä. Miten eläinten taudista voi ajan mittaan kehittyä ihmisten tauti, joka tarttuu ihmisestä toiseen vaikka eläimiä ei olisi mailla halmeilla. Leena Mattila tapasi zoonoosivirologian professori Olli Vapalahden. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Aivojen kehitys: Tunteet ja itsesäätely opitaan vuorovaikutuksessa

maanantaina 18.12.201721 min

Osa 4/4. Jo vastasyntynyt voi tunnistaa ympärillään vallitsevan tunneilmaston, mutta tunteiden säätely opitaan myöhemmin. Aikuisella onkin tärkeä tehtävä lapsen tunteiden peilaamisessa ja tunnesäätelyn sekä vuorovaikutustaitojen kehittymisessä. Emotionaalinen ja kognitiivinen kehitys kulkevat käsi kädessä, ja turvallinen kiintymyssuhde tukee tätä kehitystä. Äidin stressi voi vaikuttaa sikiön ja imeväisen aivojen kehitykseen ja siten myöhemmin käytöksen ja tunne-elämän säätelyyn. Kehitys- ja kliinisen psykologian professori Anu-Katriina Pesonen Helsingin yliopistosta kertoo vauvan tunne-elämästä sekä tunteiden ja vuorovaikutuksen kehittymisestä. Toimittaja on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelija Katja Kostiainen. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Aivojen kehitys: Muistin avulla maailma jäsentyy

maanantaina 18.12.201725 min

Osa 3/4. Vastasyntyneen muisti on kuin työkalupakki: siellä on sikiöaikana kertyneitä tietoja ja taitoja, joita vauva sitten linkittää merkityksiin ja tunteisiin. Arjen tapahtumien, niiden toistojen ja säännöllisyyden avulla vauva oppii jäsentämään maailmaa - päivän kulkua, ihmissuhteita, merkityksiä, motoriikkaansa - ja kehittämään omaa toiminnanohjausta. Aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin Yliopistosta kertoo vauvan muistista ja sen vaikutuksesta muuhun kehitykseen. Toimittaja on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelija Katja Kostiainen. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Aivojen kehitys: Kieli kehittyy vuoropuhelussa

maanantaina 18.12.201724 min

Osa 2/4. Vastasyntyneen vauvan kuulojärjestelmässä on paljon taitoja, jotka ovat peräisin sikiöajalta. Jo syntyessään vauva tunnistaa äidinkielensä ja puhetilanteisiin liittyviä tunteita, ja aivoihin on tarttunut myös oman äidin puhetyyli ja lempimusiikki. Vauva osaa jopa itkeä äidinkielellään! Kieli kehittyy muiden puhetta kuulemalla ja vuoropuhelussa perheen kanssa. Mahdollisia lukivaikeuksiakin voi ennakoida ja kuntouttaa jo vauvana. Aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin Yliopistosta kertoo vastasyntyneen kuulojärjestelmästä ja kielenkehityksestä. Toimittaja on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelija Katja Kostiainen. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Aivojen kehitys: Sikiöaikana kehittyvät aistit

maanantaina 18.12.201722 min

Osa 1/4. Kun vauva syntyy, eivät aivot ole vielä valmiit, mutta paljon on tapahtunut jo sikiöaikana: tunto-, haju- ja makuaistia on harjoitettu, kuuloaisti on saanut paljonkin työstettävää ja jopa näköaistia on treenattu. Kävely- ja hengitysharjoituksetkin ovat sujuneet, vaikkei paikka ole siihen ideaali. Kuinka sikiön aivot kehittyvät liskoaivoista ihmisvauvan aivoiksi, ja miten siihen vaikuttaa kohdun ulkopuolinen maailma? Aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin Yliopistosta kertoo aivojen ja aistien kehityksestä sikiöaikana. Toimittaja on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelija Katja Kostiainen. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Tiedeykkönen Extra: Onnellisuusharjoituksia 2: Liikunnasta hyvinvointia

maanantaina 18.12.201723 min

Osa 9/9. Mikä merkitys liikunnalla on ihmisen kokemassa onnellisuudessa? Monien tutkimusten mukaan liikuntaa harrastavat ihmiset sairastuvat harvemmin masennukseen. ”Olemme fyysisiä olentoja, lapsethan liikkuvat kokoajan. Liikunta vaikuttaa aivokemiaan ja tuo rentoutumisen tunteen”, sanoo psykoterapeutti Pekka Aarninsalo. Emeritusprofessori Markku Ojanen painottaa liikunnassa hallinnan kokemusta; voimat lisääntyvät ja kunto kohenee. Teija Halonen pitää tärkeänä oman lajin ja motivaation löytämistä. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Äänisuunnittelija Katja Kostiainen. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Tiedeykkönen Extra: Onnellisuusharjoituksia 2: Oman tien löytäminen

maanantaina 18.12.201718 min

Osa 8/9. Pitääkö elämässä olla tavoitteellinen? Auttaako se löytämään oman tien? Teija Halosta onnellisuusharjoitukset auttoivat löytämään oman äänen ja pitämään suunnan – vaikka elämä vammaisen lapsen kanssa ei ole helppoa. Psykoterapeutti Pekka Aarninsalo puhuu ihmekysymyksestä, ja pohtii onko se suomalaiselle: mitä tekisit jos saisit lottovoiton? Mietitkö sinä, miten haluaisit asioiden olevan vaikka parin vuoden päästä? Miten siihen päästäisiin? Toimittaja on Teija Peltoniemi. Äänisuunnittelija Katja Kostiainen. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Tiedeykkönen Extra: Onnellisuusharjoituksia 2: Sosiaalisuus – ihminen ei tykkää olla yksin

maanantaina 18.12.201714 min

Osa 7/9. Ihminen on sosiaalinen olento. Me tarvitsemme muita ihmisiä. ”Ihmisten kyky ja halu yhteistyöhön saattaa jäädä taka-alalle aikakaudella, jossa korostetaan yksilöllisyyttä”, pohtii psykoterapeutti Pekka Aarninsalo. Monien tutkimusten mukaan ihmisten seura on yksi keskeinen onnellisuuden lähde. Mutta jokainen on sosiaalinen omalla tavallaan ja kaipaa yksin oloa. Teija Halonen sanoo olevansa erakko, joka rakastaa ihmisiä. Mikä on hänelle luonteva tapa olla muiden ihmisten kanssa? Toimittaja on Teija Peltoniemi. Äänisuunnittelija Katja Kostiainen. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Tiedeykkönen Extra: Onnellisuusharjoituksia 2: Pilvestä rohkeutta – saako sieltä rahaakin?

maanantaina 18.12.201725 min

Osa 6/9. Kuvittele pilvi, josta saat itsellesi tarvittavia asioita: rohkeutta, voimaa kohdata ikävät asiat ja uskoa tulevaisuuteen hankalassa tilanteessa. Teija Halonen lykkää aina asioiden hoitamista puhelimella, mutta pilvestä rohkeuden ottaminen saa toimimaan. Lääkäri Pekka Aarninsalo vertaa pilveä it-maailmaan – meillä on hyviä asioita pilvessä, ja sitten haasteellisen hetken tullen otamme sieltä kaivatun asian. Entä mikä on rahan merkitys onnellisuudessa? Toimittaja on Teija Peltoniemi. Äänisuunnittelija Katja Kostiainen. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Tiedeykkönen Extra: Onnellisuusharjoituksia 2: Valokuvan voima

maanantaina 18.12.201714 min

Onnellisuusharjoitukset jatkuvat! Osa 5/9. ”Olenpa tyhmän näköinen tässä valokuvassa”. Näin saattaa moni meistä ajatella itsestään. ”Voisitko vaihtaa näkökulmaa ja pitääkin itseäsi valokuvassa kauniina, upeana”, kysyy psykoterapeutti Pekka Aarninsalo. Teija Halonen koki olevansa kuin harmaa kodinkone; hän oli vammaisen lapsensa kuntouttaja, lakimies ja autonkuljettaja. ”Olin unohtanut itseni, ja minkälainen olen. Löysin piiloon jääneet puoleni uudelleen valokuvien kautta”, kertoo Teija Halonen. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Tiedeykkönen Extra: Onnellisuusharjoituksia: Hyvien asioiden näkeminen ja niiden vahvistaminen

maanantaina 12.6.201720 min

Osa 4/9. Kun ihminen on tehnyt onnellisuusharjoituksia jonkin aikaa, hän kenties pystyy näkemään aikaisempaa enemmän hyviä asioita. Huomio on siirtynyt negatiivisesta ajattelusta myönteisempään suuntaan. Miten tätä kehitystä voi vahvistaa? Mikä merkitys on symboleilla? Hopeaseppä Teija Halonen suunnitteli itselleen koruja, jotka antoivat pontta muutokselle. Psykoterapeutti Pekka Aarninsalo kertoo, mistä tässä on kysymys. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Tiedeykkönen Extra: Onnellisuusharjoituksia: Anteeksiantaminen vapauttaa

maanantaina 12.6.201719 min

Osa 3/9. Miten suhtautua sinua loukanneeseen ihmiseen? Kostaa vai kertoa loukkaajalle, miten hänen tekonsa satutti sinua - ja toivoa anteeksiantoa. Voiko loukattu antaa anteeksi, vaikka siltä ei tunnukaan? Teija Halonen on työstänyt ajatteluaan anteeksiannossa ja saavuttanut tuloksia. Psykoterapeutti Pekka Aarninsalo tietää työnsä ja tutkimusten perusteella, miksi katkeruudesta ja kaunasta olisi hyvä päästä eteenpäin. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Tiedeykkönen Extra: Onnellisuusharjoituksia: Kiitollisuus tuo onnellisuutta

maanantaina 12.6.201716 min

Osa 2/9. Mikä tekee sinut tyytyväiseksi? Mikä saa sinut iloiseksi? Kun Teija Halosen elämä oli kriisissä, hän näki vain negatiivisia asioita. Teijan lista hyvistä asioista oli perin lyhyt. Alussa kiitollisuusharjoitukset tuntuivat hänestä pelkästään teennäisiltä ja turhan juhlavilta. Yli viiden vuoden harjoitus on tehnyt kuitenkin tehtävänsä. Psykoterapeutti Pekka Aarninsalon mielestä kiitollisuuden juhlavuudessa on ideaa. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Tiedeykkönen Extra: Onnellisuusharjoituksia: Vatvomisesta eroon

maanantaina 12.6.201730 min

Osa 1/9. Aika moni meistä tuppaa murehtimaan asioita. Ongelmaksi se muodostuu, jos ajatukset kiertävät samaa negatiivista kehää. Vatvominen ei kuitenkaan edistä asioiden ratkeamista. Pääseekö vatvomisesta eroon - pelkällä huoliroskiksellako? Omasta kokemuksestaan kertoo hopeaseppä Teija Halonen. Psykoterapeutti Pekka Aarninsalo tietää, kuinka asioiden vatvominen ylläpitää surullista mielialaa ja masennusta. Mitä tutkimuksissa on havaittu murehtimisen ja terveyden yhteydestä? Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Tiedeykkönen Extra: Oppimisvaikeudet: Huono työmuisti hankaloittaa päässälaskua ja muita arkisia toimia

maanantaina 12.6.201718 min

Osa 4/4. Työmuisti on yksi osa ihmisen muistijärjestelmää, mutta oppimisen kannalta hyvin tärkeä osa. Huono työmuisti näyttäytyy esim. vaikeutena ymmärtää moniosaisia ohjeita tai muistaa mitä pitää tehdä seuraavaksi. Työmuistin vaikeudet voivat johtua erilaisista oppimisvaikeuksista - tai olla oppimisvaikeuksien taustalla. Erityispedagogiikan dosentti Minna Törmänen Helsingin yliopistosta kertoo huonosta työmuistista ja sen kuntoutusmenetelmistä. Toimittajana on Jaana Sormunen.

Tiedeykkönen Extra: Oppimisvaikeudet: Hahmotushäiriö voi vaikuttaa kellon tuntemiseen ja kartanlukutaitoon

maanantaina 12.6.201724 min

Osa 3/4. Hahmotushäiriöt ilmenevät tilan hahmottamisen, liikkeen ja etäisyyksien arvioinnin tai asioiden välisten suhteiden hahmottamisen vaikeuksina, tai esim. motorisena kömpelyytenä. Koulussa se löytyy usein oppimisvaikeuksien taustalta, erityisesti matematiikassa ja luetun ja kuvallisen materiaalin ymmärtämisessä. Neuropsykologian erikoispsykologi Pekka Räsänen kertoo, mitä kaikkea hahmotushäiriö voi pitää sisällään ja kuinka sitä voidaan kuntouttaa. Toimittajana on Jaana Sormunen.

Tiedeykkönen Extra: Oppimisvaikeudet: Dyskalkulia vaikeuttaa muttei estä laskemaan oppimista

maanantaina 12.6.201719 min

Osa 2/4. Laskemiskyvyn häiriöstä eli dyskalkuliasta kärsivälle perusmatematiikka, kuten esim. yhteen- ja vähennyslaskut tai määrien arvioiminen, tuottaa suuria vaikeuksia. Dyskalkulia vaikuttaa muutenkin koulunkäyntiin, arkipäivään ja jopa ammatinvalintaan. Matemaattisten oppimisvaikeuksien professori Pirjo Aunio Oslon yliopistosta kertoo millä tavoin dyskalkulia ilmenee, kuinka sitä voidaan kuntouttaa ja miten sen kanssa tulee toimeen. Toimittajana on Jaana Sormunen.

Tiedeykkönen Extra: Oppimisvaikeudet: Lukivaikeus voi haitata vielä työelämässäkin

maanantaina 12.6.201724 min

Osa 1/4. Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus on yleisin oppimisvaikeuksista, ja dysleksia on yksi osa sitä. Lukivaikeudesta voi kärsiä vielä aikuisenakin, vaikka kouluiän kuntoutuksella saadaan hyviä tuloksia. Erityispedagogiikan professori Leena Holopainen Itä-Suomen yliopistosta kertoo, mitä lukivaikeuden synnystä tiedetään tällä hetkellä ja millaisia apukeinoja sen kanssa arjessa selviytymiseen on. Toimittajana on Jaana Sormunen.

Tiedeykkönen Extra: Atomi: Sähkömagneettinen vuorovaikutus pitää atomin kasassa

maanantaina 12.6.20174 min

Osa 4/4. Plus ja miinus vetävät toisiaan puoleensa ja näin käy myös atomissa, jossa ydin on plusmerkkinen ja elektronit miinusmerkkisiä. Näin atomi pysyy kasassa. Käytännössä ydin ja elektronit lähettävät ja vastaanottavat keskenään massattomia välittäjähiukkasia fotoneja eli valohiukkasia. Metallikappaleissa elektronit kieppuvat yhtenään ja suosivat tietyntyyppisiä ratoja, mikä saa aikaan metallien magneettisuuden. Toimittajana on Sisko Loikkanen. Sisältöä varten on haastateltu professori Kari Rummukaista Helsingin yliopistosta.

Tiedeykkönen Extra: Atomi: Heikon voiman ansiosta ydin voi hajota toiseksi

maanantaina 12.6.20174 min

Osa 3/4. Joskus atomiydin hajoaa toiseksi ytimeksi. Silloin puhutaan radioaktiivisesta hajoamisesta, joka on heikon vuorovaikutuksen ansiota. Heikko vuorovaikutus tarvitsee massiivisia välittäjähiukkasia, jotka potkaistaan esiin tyhjästä avaruudesta virtuaalisina hiukkasina. Niin merkillistä kuin se onkin, tyhjä avaruus kihisee ja kuhisee nykyfysiikan mukaan virtuaalisia hiukkasia. Toimittajana on Sisko Loikkanen. Taustatiedot ovat Helsingin yliopiston professorin Kari Rummukaisen haastattelusta.

Tiedeykkönen Extra: Atomi: Vahva voima paketoi atomiytimen

maanantaina 12.6.20174 min

Osa 2/4. Atomiytimen protonit ja neutronit sisältävät kumpikin kolme kvarkkia, jotka niputtaa yhteen vahva voima eli vahva vuorovaikutus. Se myös pakkaa protonit ja neutronit yhteen ytimeksi. Vahvan voiman työjuhta on gluoni eli liimahiukkanen, joka toimii kuminauhan tavoin kvarkkien välillä. Sisko Loikkanen kertoo vahvasta voimasta. Sisältö perustuu Helsingin yliopiston professorin Kari Rummukaisen haastatteluun.

Tiedeykkönen Extra: Atomi: Atomi on pelkkää tyhjää

maanantaina 12.6.20175 min

Osa 1/4. Atomiko täynnä tyhjää? Kyllä, jos nimittäin pääsisimme katsomaan atomin sisään, huomaisimme, että atomiytimen etäisyys sen ulkoreunoilla kiertävistä elektroneista on suhteessa jopa suurempi kuin maapallon etäisyys Auringosta. Tästä huolimatta kiinteä aine näyttää meistä tiheältä ja tiiviiltä. Atomin massa keskittyy ytimeen, jossa majailevat protonit ja neutronit. Keveät elektronit kiertävät pilvenä ytimen ympärillä. Atomista kertoo Sisko Loikkanen. Sisältöä varten on haastateltu professori Kari Rummukaista Helsingin yliopistosta.

Tiedeykkönen Extra: Verenluovutuksessa: Annettu veri pelastaa yli 10.000 ihmishenkeä vuodessa

maanantaina 12.6.201712 min

Osa 4/4. Kuinka paljon ihminen voi menettää verta ja silti toipua henkiin? Kuinka paljon verta virtaa Suomen Punaisen Ristin veripalvelun kautta ja kenelle se menee? Luovutettu veripussillinen jaotellaan punasoluihin, trombosyytteihin eli verihiutaleisiin ja plasmaan eli verivalmisteiksi, joita annetaan potilaille. Mihin tarkoituksiin verta tai verivalmisteita tarvitaan ja kuinka paljon niitä tarvitaan? Verenluovutuksen lääkäri Johanna Castren kertoo veren osajaosten käytöstä. Sarjan toimittaja Leena Mattila vieraili SPR:n Veripalvelussa Kivihaassa.

Tiedeykkönen Extra: Verenluovutuksessa: Veriryhmällä on väliä ja muilla jakoluokilla

maanantaina 12.6.201716 min

Osa 3/4. Miksi ihminen hylkii väärän sorttista verta? Entä mikä veriryhmä hylkii tai sietää mitäkin? Maallikkokin tietää ABO-veriryhmät, mutta se ei SPR:n Veripalvelun hommissa riitä. Suomalaisten yleisimmät veriryhmät ovat A+ ja O+, mutta mitä on hätäveri? Mihin perustuu jako ABO-veriryhmiin, Rh(esus) positiivisiin ja negatiivisiin tai HLA-kudostyyppeihin? Verenluovutuksen lääkäri Johanna Castren opastaa Leena Mattilaa veriryhmätekijöiden koukeroihin.

Tiedeykkönen Extra: Verenluovutuksessa: Veri jaotellaan verivalmisteiksi eri tarkoituksiin

maanantaina 12.6.201713 min

Osa 2/4. Miksi veri jaotellaan osaverivalmisteiksi eikä anneta kokoverenä potilaille? Itsensä kuiviin hikoilleen maratoonarin suoneen pistetään ensiavussa suolaliuosta, mutta se kaikille riitä. Minkälaisille potilaille annetaan mitäkin verivalmistetta: punasoluja, verihiutaleita tai veriplasmaa? Entä miten pakastetut punasolut sulatetaan ilman että ne lussahtavat kasaan kuin pakastemansikat? Verenluovutuksen lääkäri Johanna Castren vastaa ja Leena Mattila kyselee.

Tiedeykkönen Extra: Verenluovutuksessa: Verihiutaleiden luovuttaja voi pelastaa syöpäpotilaan

maanantaina 12.6.201711 min

Osa 1/4. Mihin verihiutaleita tarvitaan? Verta luovutetaan tavallisesti puolisen litraa kerrallaan, mutta nyt ei luovutetakaan kokoverta. Joukko verihiutaleiden luovuttajia makoilee letkuineen Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun lepolavereilla. Nakuttava laite erottelee verihiutaleet pussiin ja palauttaa loput verestä takaisin suoneen. Mitä järkeä siinä on, miksi heiltä ei oteta kokoverta, verenluovutuksen lääkäri Johanna Castren. Leena Mattila tutustuu verenluovutukseen.

Tiedeykkönen Extra: Aikamatkalla: Kun kristinusko saapui Suomeen

keskiviikkona 8.3.20177 min

Aikamatkalla osa 4/4. Kansalliskirjaston vanhojen karttojen asiantuntija ja keskiajan tutkija Jaakko Tahkokallio haluaisi matkustaa 1230-luvun Halikkoon. Halikko oli turkiskaupan keskus, ja todennäköisesti ensimmäisiä paikkoja, joihin Suomessa juurrutettiin kristinuskoa. Jaakko haluaisi tavata Halikossa vaikuttaneen englantilaisen piispa Thomaksen. Miltä 1200-luvun Suomi näytti englantilaispiispan silmissä? Toimittajana Harri Alanne.

Tiedeykkönen Extra: Aikamatkalla: Martti Lutherin puheilla

keskiviikkona 8.3.20178 min

Aikamatkalla osa 3/4. Latinalaisen Amerikan historian dosentti Pekka Valtonen haluaisi tavata matkustaa Wormsin valtiopäiville vuonna 1521. Pekka haluaisi tavata siellä aikansa vaikutusvaltaisimman monarkin Kaarle V:n sekä reformaation käynnistäneen Martti Lutherin. Pekalla on kysymys Martti Lutherille: "Kannattiko hajottaa eurooppalainen yhtenäinen ajatusmaailma?" Toimittajana Harri Alanne.

Tiedeykkönen Extra: Aikamatkalla: Elisabet I:n hovissa

keskiviikkona 8.3.20175 min

Aikamatkalla osa 2/4. Tietokirjailija Marjo Nurminen haluaisi tavata Englantia vuosina 1558-1603 hallinneen Elisabet I:n. Elisabet I:stä pidetään yhtenä Englannin menestyksekkäimmistä monarkeista. Elisabet hallitsi yli neljä vuosikymmentä, ja hänen aikanaan Englanti nousi eurooppalaiseksi suurvallaksi. Miehisessä maailmassa naismonarkin asema oli taatusti haastava, ja Marjo haluaisikin kysyä Elisabetilta: "Miten sä sen teit?". Toimittajana Harri Alanne.

Tiedeykkönen Extra: Aikamatkalla: Itämeren myrskyissä 1700-luvulla

keskiviikkona 8.3.20175 min

Aikamatkalla osa 1/4. Pohjoismaiden historian dosentti Mikko Huhtamies haluaisi päästä Itämerellä 1700-luvulla seilaavan kauppalaivan kyytiin. Mikko tutkii 1700-luvun haaksirikkoja ja haluaisi jutella laivan kapteenin kanssa. Kannattiko Pietariin purjehtia Suomenlahden etelä- vai pohjoisrannikkoa pitkin? Miksi kauppamatkoille uskaltauduttiin myöhään syksyllä, kun Itämerellä saattoi iskeä myrsky? Toimittajana Harri Alanne.

Tiedeykkönen Extra: Puiden biologinen kello: Miten puu tekee talveksi pakkasnestettä?

keskiviikkona 8.3.20178 min

Puiden biologinen kello osa 4/4. Mitä puiden soluissa tapahtuu ja miten puu tekee pakkasnestettä? Kesällä tuotettu tärkkelys muutetaan takaisin sokeriksi, josta saadaan luomupakkasnestettä. Solun sisällä lilluva sokeriliuos pitää solut sulina ja jääkiteitä muodostuu vain solujen väleihin. Homma toimii, jos kasvi on sopeutunut näihin vuodenaikoihin, mutta lämmöstä Suomeen siirretyt kasvit eivät pakkasnestettä tuota. Fiikus ja kiinanruusu on siis syytä tuoda syksyllä sisälle. Professori Kurt Fagerstedt ja Leena Mattila talvisissa tunnelmissa.

Tiedeykkönen Extra: Puiden biologinen kello: Miksi koivu varautuu talveen jo kesällä?

keskiviikkona 8.3.20176 min

Puiden biologinen kello osa 3/4. Kuinka pitkän talven koivu tarvitsee ja millaisen talven? Miten koivu hoksaa talven tulon jo heinäkuussa? Elokuussa, kun päivä lyhenee, se jo väsää talvehtimissilmuja. Talven heittelehtivät lämpötilat eivät koivua hämää, sillä se laskee talvipäiviä. Lisäksi koivu on vuosituhansien aikana sopeutunut siihen, että lämpimiin talvipäiviin ei voi luottaa, mutta päivänvaloon voi. Kevättä odotellessa koivu mittaa lämpötiloja ja laskee talvipäiviä. Koivun ja fiikuksen eroja vertailevat professori Kurt Fagerstedt ja Leena Mattila.

Tiedeykkönen Extra: Puiden biologinen kello: Miksi kaukaa haetut taimet eivät osaa talvehtia?

keskiviikkona 8.3.20175 min

Puiden biologinen kello osa 2/4. Pohjois-Suomen kesien yötön yö sotkee eteläsuomalaisen puuntaimen elämän. Keskieurooppalaisen taimen systeemit sekoavat jo Etelä-Suomen kesäöissä. Valojaksoisuus ratkaisee koska puu menee syyslepoon tai herää kevääseen. Puiden aivot ovat geeneissä, joten se alkaa kasvun sekä talvehtimisen kotiseutunsa valoisuuden mukaan. Syksyllä käy köpelösti, kun eteläinen taimi ei älyä aloittaa syysvalmisteluja yöttömässä yössä. Suomessakin taimet kannattaa hankkia alle 100 kilometrin etäisyydeltä pohjois-eteläsuunnassa, jotta valomittarit ajastavat puun oikein. Valomittari toimii kotiseudun vuodenaikojen mukaan, toteavat professori Kurt Fagerstedt ja Leena Mattila.

Tiedeykkönen Extra: Puiden biologinen kello: Miten koivu näkee onko valoisaa vai pimeää?

keskiviikkona 8.3.20178 min

Puiden biologinen kello osa 1/4. Miten puu täällä pohjolassa tajuaa onko talvi vai kevät, vaikka se on aivoton kasvi? Näin pohjoisessa puiden on syytä pysyä talvilevossa satunnaisista lämpöjaksoista huolimatta tai käy köpelösti. Miten puu ymmärtää, että ei heittäydy keväiseen kasvuun liian aikaisin, koska voi paleltua? Toisaalta talveen sopeutuneet kasvit tarvitsevat riittävän kylmäkäsittelyn tai keväällä kasvu ei käynnisty. Kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa puiden talvehtimiseen, sitäkin selvittävät Leena Mattila ja professori Kurt Fagerstedt Helsingin yliopistosta kevättalven tunnelmissa.

Tiedeykkönen Extra: Maailmankaikkeus: Aine on avaruudessa kosmisena verkostona

keskiviikkona 8.3.201735 min

Maailmankaikkeus osa 4/4. Vaikka suuressa mittakaavassa maailmankaikkeuden aineen katsotaan olevan tasaisesti jakautuneena, galaksit ovat kuitenkin keskittyneinä paikallisiksi ryhmittymiksi ja niiden välissä on tyhjempää aluetta. Ryhmittymässä voi olla satojakin galakseja. Oma Linnunratamme kuuluu Neitsyen superjoukkoon. Linnunrata etenee avaruudessa Suureksi attraktoriksi kutsuttua painovoimakeskittymää kohti ja Andromedan galaksi on törmäyskurssilla Linnunradan kanssa. Maailmankaikkeuden suurista rakenteista kertoo astrofysiikan apulaisprofessori Peter Johansson Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Tiedeykkönen Extra: Maailmankaikkeus: Pimeä energia on suuri arvoitus

keskiviikkona 8.3.201743 min

Maailmankaikkeus osa 3/4. Pimeä energia lienee avaruuden suurimpia arvoituksia tällä hetkellä. Sitä olisi nykyajattelun mukaan maailmankaikkeuden aineesta peräti kaksi kolmannesta, mutta aivan varmoja ei olla siitä, onko sitä olemassakaan. Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Euclid-tutkimussatelliitti laukaistaan näiltä näkymin vuonna 2020 selvittämään maailmankaikkeuden kiihtyvää laajenemista ja pimeän energian arvoitusta. Haastateltavana ovat teoreettisen fysiikan emeritusprofessori Keijo Kajantie ja dosentti Hannu Kurki-Suonio Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Sisko Loikkanen.

Tiedeykkönen Extra: Maailmankaikkeus: Pimeä aine menee lävitsemme

keskiviikkona 8.3.201735 min

Maailmankaikkeus osa 2/4. Pimeää ainetta on yli neljännes maailmankaikkeuden kaikesta aineesta. Tällä hetkellä ei tiedetä, mitä pimeä aine on. Tutkijat ovat ehdottaneet kandidaateiksi heikosti vuorovaikuttavia massiivisia WIMP-hiukkasia ja aksioneja. Pimeää ainetta on kaikkialla ja joka hetki sitä kulkee lävitsemme vaikkemme huomaa mitään. Haastateltavana on yliopistonlehtori Kimmo Tuominen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Tiedeykkönen Extra: Maailmankaikkeus: Alussa kaikki oli kuumaa ja tiheää

keskiviikkona 8.3.201751 min

Maailmankaikkeus osa 1/4. Kosmologiasta, joka tutkii maailmankaikkeuden syntyä ja rakennetta, on tullut täsmätiedettä ja nykyisin tutkijat pystyvät varsin tarkkaan hahmottelemaan maailmankaikkeuden kehitysvaiheita syntymästä nykyhetkeen. Suuria arvoituksia ovat silti pimeä aine ja pimeä energia, jotka muodostavat suurimman osan maailmankaikkeuden aineesta. Kosmologian professori Kari Enqvist Helsingin yliopistosta kertoo, miten maailmankaikkeus alkoi muotoutua ja miten se kehittyi. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Tiedeykkönen Extra: Nykybiologiaa: Mikä on solukuolema?

keskiviikkona 8.3.201718 min

Biologiaa osa 4/4. Ilman luonnollista solukuolemaa meissä kaikissa olisi syöpä. Nyt sen saa onneksi vain kolmasosa, ja kokoajan etsitään kiihkeästi ratkaisua syövän hoitoon ja estoon. Elimistön miljardeissa soluissa tapahtuu kokoajan solujen jakaantumista ja kuolemista. Solukuolema vartioi solujen lisääntymistä ja määrää. Syöpää ei tule, kun solukuolema ohjelmoituu päälle ja ylimääräiset solut kuolevat. Mutta syövässä tämä vartiointi on mennyt pieleen. Miten tämä tapahtuu? Asiaa tutkivat tutkimusjohtaja Juha Klefström ja tutkija Heidi Haikala Helsingin yliopistosta. Toimittajana Teija Peltoniemi.

Tiedeykkönen Extra: Nykybiologiaa: Yksilöllinen lääketiede

keskiviikkona 8.3.201711 min

Biologiaa osa 3/4. Mitä on henkilökohtainen lääketiede? Onko mahdollista, että jokaisen ihmisen omaan tautiin saadaan juuri hänellä sopiva yksilöllinen lääke? Syöpätaudeissa on jo täsmälääkkeitä, mutta aika niukalti. Pisimmällä tutkimus on verisyöpien eli leukemioiden hoidossa. Miten tällainen tutkimus etenee? Professori Kimmo Porkka HUSin hematologian klinikalla koettaa ratkaista akuutin myelooisen leukemian lääkehoitoa.

Tiedeykkönen Extra: Nykybiologiaa: Koeputkesta klinikkaan - in vitrosta, ex ja in vivoon

keskiviikkona 8.3.201710 min

Biologiaa osa 2/4. Elämää on bakteereissa, soluissa, ihmisissä ja eläimissä, homeissa sekä hiivoissa. Solu on elävien olioiden perusyksikkö, ja ne tarjoavat tutkijoille oppia elämästä ja sairauksista. Solujen avulla voidaan mallintaa asioita. Tutkijat pyrkivät saamaan solut elämään koeputkessa vaikka testatakseen uusia lääkkeitä. In-vitro fertilisaatiossa munasolu hedelmöitetään maljalla, ja oikeampi nimi olisikin ex-vivo fertilisaatio. Mitä ovat ex- ja in-vivot ja in-vitrot? Asiaa valottavat syöpätutkimuksen näkökulmasta Juha Klefström ja Heidi Haikala sekä professori Kimmo Porkka Helsingin yliopistosta. Toimittajana Teija Peltoniemi.

Tiedeykkönen Extra: Nykybiologiaa: Synteettistä biologiaa

keskiviikkona 8.3.201717 min

Biologiaa osa 1/4. Mitä on synteettinen biologia? Jo sanojen yhdistelmä, synteettinen ja biologia, vaikuttaa erikoiselta - keinotekoinen yhdistyy orgaaniseen. Synteettistä biologiaa kuvataan uutena tapana tehdä bioteknologiaa. Sen sanotaan pelastavan maailman: ruokitaan miljardit ihmiset, ratkotaan energiaongelmat ja saadaan sairauksiin yksilöllisiä hoitoja. Mihin se perustuu? Miten bioinformatiikkaa ja in silico liittyvät uuteen biologian alaan? Asiaa valottavat synteettisen biologian ryhmänjohtaja Jussi Jäntti VTT, Timo ja Kari pohtivat synteettistä biologiaa, professori Markus Linder Aallon biomateriaaliyksiköstä, tutkimusprof Merja Penttilä VTT, rintasyöpätutkimusta tekevä tutkimusjohtaja Juha Klefström Helsingin yliopistosta, tekniikan kandidaatti Oskari Vinko Sveitsin valtiollisesta teknillisestä korkeakoulusta. Toimittajana Teija Peltoniemi.