Virtasen taloushistoria

Hyvinvointivaltiota ylläpidetään velkarahalla. Moni toivoo, että hyvinvointivaltio säilyisi, mutta harvempi luottaa siihen, että niin käy. Mitä miettii entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä hyvinvointivaltion tulevaisuudesta? Rahan ja palvelujen lisäksi pohditaan sitä, mikä tekee ihmisen onnelliseksi ja mitä tarkoittaa hyvinvointi.

Luokkaretki. Sellaiseksi on kutsuttu suomalaisten sosiaalista nousua viime vuosisadalla. Maalta muutettiin kaupunkeihin uusiin ammatteihin. Lapset pantiin kouluun ja osasta heistä tuli ihan aitoja herroja. Mutta kuinka helppoa nykyaikana on tehdä sosiaalinen nousu, vaihtaa yhteiskuntaluokkaa? Haastateltavana on Turun yliopiston sosiologian professori Jani Erola.

On kaikkien etu, että taitavat ja ahkerat tekevät paljon töitä, ja siksi heille pitää yhteisestä hyvästä antaa hieman enemmän kuin muille. Tuloeroista ei siis päästä eroon vaikka haluttaisiinkin, mutta sitten on eri käsityksiä, kuinka suuret tuloerot saavat olla. Hetkellinen pienituloisuus ei ole köyhyysriski, mutta vuodesta toiseen jatkuvana se voi johtaa syrjäytymiseen. Haastateltavana on THL.n tutkimusprofessori Pasi Moisio.

Miksi 1980-luvun ihanat kulutusjuhlat muuttuivat 90-luvun alussa syvään lamaan? Miten lamasta selvittiin? Ja miten hyvinvointivaltion käy, jos palveluja ei tulevaisuudessa voida rahoittaa ottamalla lisää velkaa? Suomen talouden lähihistoriaa ja nykytilannetta käydään läpi entisen toisen valtiovarainministerin ja pitkäaikaisen kansanedustajan, tohtori Arja Alhon kanssa.

Eteenpäin on menty, lopussa saatiin yksi kulma. Sellaista oli Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen historia, mutta marraskuun 15. päivänä vuonna 2019 kaikki muuttui. Suomi voitti Lichtensteinin ja pääsi EM-kisoihin. Vieraana on Paavo Arhinmäki, joka on käynyt jalkapalloa katsomassa ja kannustamassa yli 40 maassa ja yli viidelläsadalla stadionilla. Mutta miksi hän ei innostunut vuoden 2022 MM-kisoista?

Laivojen ja lastien omistajat juttelivat kahvilassa riskeistä. Jos laiva uppoaa, omistajalle käy huonosti. Jos porukalla vakuutetaan toistemme laivat, yksi uppoaminen ei aja ketään vararikkoon. Paikka oli Edward Lloydin kahvila Lontoossa. Kahvilasta tuli jälleenvakuutusmarkkinapaikka. Toiminta alkoi virallisesti 1688 ja on jatkunut jo satoja vuosia, tosin nykyisin siinä on mukana tuhansia työntekijöitä, joten toimitilat on jouduttu hakemaan muualta kuin kahvilasta. Turussa myytiin aikoinaan paljon palovakuutuksia. Kun kaupunki sitten paloi, vakuutusyhtiöt joutuivat vaikeuksiin. Jälleenvakuuttaminen ei ollut silloin suosiossa. Vakuutusten historiasta ja riskien jakamisesta kertoo Finanssialan ry:n varatoimitusjohtaja, vakuutusmatemaatikko Esko Kivisaari.

Eläkkeitä maksetaan jo enemmän kuin maksuina kerätään. Mutta rahastoidut eläkevarat tuottavat hyvin. Rahat eivät ole loppumassa. Moni muistaa vielä menneiden vuosikymmenten kauhutarinat eläkepommista, sellaista ei tullut eikä tule. Vaikka eläkeikäisten määrä suhteessa työikäiseen väestöön kasvaisikin, mitään erityisen suurta korotuspainetta eläkemaksuihin ei ole tulossa. Eläkkeelle tosin päästään entistä myöhemmin. Virtasen taloushistoriassa vieraana on Eläketurvakeskuksen osastopäällikkö Ismo Risku.

Suomi oli hevosvetoinen maa vielä 1900-luvun puolivälissä. Traktorit syrjäyttivät hevoset pelloilla ja metsissä, mutta eivät raviradoilla. Kauppareissuja alettiin tehdä mopoilla, ja autotkin alkoivat yleistyä. Miksi hevosia haluttiin edelleen pitää? Ja miksi suomalaiset pitävät nimenomaan raveista eivätkä laukkakilpailuista tai hevospoolosta? Onko syynä protestanttinen uskonto? Missä kaksi tai useampi ohjastaja hevosineen on tavannut, varmasti on usein myös kilpailtu, kenen hevonen on nopein. Mutta vanhin kirjallinen todiste Suomessa järjestetystä kilpailuista on vuodelta 1817, kun Aurajoen jäällä hevoset ottivat mittaa toisistaan. Silloin yleisö ei nauttinut kahvia lämmitetyssä katsomossa. Vieraana on raviurheilusta, hevospelaamisesta ja hevostaloudesta tohtoriksi väitellyt Matti Mahlamäki.

Muutama vuosikymmen sitten kaupassakaan ei hinnoilla juuri kilpailtu. Halpakauppaketjut yrittivät murtaa vanhoja tapoja ja onnistuivatkin siinä. Tavaroita tuotiin ulkomailta itse eikä turvauduttu maahantuojiin. Suomesta tuotteita ostettiin suoraan tehtaalta tukkukaupan ohi. Kauppaneuvos Kyösti Kakkonen oli yksi halpakaupan kehittäjistä. Veljensä Kari Kakkosen kanssa hän omisti aikoinaan Tokmanni -kauppaketjun, jonka nopean kasvun mahdollisti pääomasijoittaja. Nyt Kyösti Kakkonen on itse pääomasijoittaja.

Kuinka kallista on kuljettaa tavaroita meille maapallon toiselta puolelta? Pitäisikö kuluttamamme tuotteet valmistaa mahdollisimman lähellä jo pelkästään ympäristösyistä? Tavaroiden, ihmisten ja tiedon toimitusketjujen hallinnasta eli logistiikasta ja sen historiasta puhutaan nyt Virtasen taloushistoriassa. Vieraana on Aalto-yliopiston logistiikan professori Katri Kauppi.

Aurinko ja tuuli ei oo mikään huuli. Sellaista huudettiin aikoinaan ydinvoiman vastaisissa mielenosoituksissa. Mutta silloin aurinko ja tuuli eivät olleet taloudellisesti houkuttelevia energiantuotantomuotoja - nyt ne ovat. Parissa vuosikymmenessä insinöörit ovat saaneet kannattaviksi monia tuotantomuotoja, jotka aikoinaan herättivät lähinnä hilpeyttä. Entä miten saamme energiamme tulevaisuudessa? Porataanko maan uumeniin kilometrejä syviä reikiä? Vieraana on Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund.

Kaupallinen radiotoiminta oli pelottava ajatus. Vasemistossa pelättiin, mitä tapahtuu kun kapitalistit marssivat radiostudioon, ja paikallislehdet pelkäsivät ilmoitustulojensa vähenemistä. Kaupallisten radioiden alkutaival oli pääasiassa hauskaa hulluttelua, toki oli myös vakavaa asiaakin. Aluksi mainoksia oli vaikea saada, ainakaan riittävästi ja hyvään hintaan. Markku Heikkilä aloitti radiouransa Auran aaltojen päätoimittajana ja myöhemmin hän omisti osan useammastakin radioasemasta. Hän on juuri kirjoittanut kirjan Aalloilla sataa. Miten hulluttelu muuttui vakavaksi liiketoiminnaksi ja miten kaupalliset asemat vaikuttivat radioilmaisuun?

Jos haluaa vaurastuttaa valtiota, kannattaa tankata auto, ostaa tupakkaa ja käydä ylitöissä. Veroilla rahoitetaan hyvinvointivaltio - ja monen mielestä myös ihan joutaviakiin asioita. Verotus on ollut ennenkin kovaa, Kustaa II Aadolf oli himoverottaja, vaikka silloin ei ollut hyvinvointivaltiota. Nykyisin tietotekniikka kerää meiltä verot, enää ei tarvitse maksaa veroja tervana, kuivattuna kalana tai halkoina. Verotuksen historiaan meidät johdattaa Helsingin yliopiston Suomen ja Venäjän historian dosentti Antti Kujala.

Sosialismin aikana Romanian kansalliseläimeksi ehdotettiin pingviiniä, koska se ei syö lihaa, pärjää kylmässä ja taputtaa. Miten Itä-Euroopan maat ja niiden kansalaiset ovat pärjänneet sosialismin jälkeisinä vuosikymmeninä? Vieraana on Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti, tohtori Katalin Miklossy Aleksanteri-instituutista.

Pöydässä on taas vain kaalia ja naurista. Lähikauppaa ei ole eikä edes kivääriä. Keihäs käteen ja hirvijahtiin! Mutta miten ihmiset saivat riistalihaa aikana, jolloin ei ollut edes tuliaseita? Mitä vanhasta metsästyskulttuurista on säilynyt, kun nykypäivänä metsästäjillä on puhelimet ja koirilla gps-pannat? Haastateltavana on Heikki Lehikoinen, joka on kirjoittanut kirjan Tuo hiisi hirviäsi - metsästyksen kulttuurihistoria Suomessa.

Eväät reppuun ja polkupyörällä lähimetsään? Sekö on tulevaisuutta, jos hiilidioksipäästöjä halutaan vähentää ja lentämisen hinta nousee pilviin? Pitääkö jatkossa tutustua maailman museoihin virtuaalilaseilla omalla kotisohvalla? Matkailun tulevaisuudesta kertoo kulttuuriantropologi, tohtori Tom Selänniemi.

Autohallipaikka Helsingissä maksaa enemmän kuin rivitaloasunto Kiuruvedellä. Kun ostaa asunnon, tarkkaa tietoa tulevasta hinnasta ei ole. Jotkut ovat asunnoillaan rikastuneet, jotkut taas ovat köyhtyneet. Reilua tai ei, näin on käynyt aiemminkin historassamme. Vieraana on Juhana Brotherus Hypo-pankista.

Teltta auton tavaratilaan, lapset takapenkille ilman turvavöitä ja menoksi. Perillä odotti leirintäalue ja kylmä uimavesi. Samaiset lapset veivät oman jälkikarvunsa ilmastoiduissa autoissaa kylpylöihin lämpimien vesien ääreen. Hotellien ja muiden majoituspalvelujen historiasta kertoo tutkija Tiina Kiiskinen Hotelli- ja ravintolamuseosta.

Koska olet ostanut viimeksi jonkun Venäjällä tehdyn tuotteen? Maa saa kyllä rahaa viemällä raaka-aineita, mutta miksi siellä ei saada aikaiseksi korkean teknologian tuotteita? Fiksujakin ihmisiä siellä on, mutta Tetriksenkin keksijä muutti Yhdysvaltoihin. Onko vika venäläisten ajattelutavassa?Virtasen taloushistoriassa vieraana on dokumentaristi, tietokirjailija Arvo Tuominen on vast´ikään kirjoittanut kirjan Venäjä - kirjoituksia Venäjästä.

Maistuisikohan hiiligrillattu hummeri karhunlaukalla vai sittenkin possunleike ranskalaisilla? Ravintolaruokailusta tuli koko kansan huvi vasta muutama vuosikymmen sitten. Pizza voitti pihvin suosituimpana ravintolaruokana 1990-luvun puolivälissä. Samoihin aikoihin sääntely väistyi markkinatalouden tieltä. Ravintoloitsija sai itse päättää, paljonko hän ruoasta ja juomasta veloitti. Milloin pizza ja kebab rantautuivat Suomeen? Siitä ei voi tieteellisen tarkasti sanoa mitään, koska se on määrittelykysymys, ja siksi eri lähteissä on eri tiedot - mutta molempia sai ravintoloista Suomessa jo 1960-luvulla. Vieraana on tutkija Anna-Elina Hintikka Hotelli- ja ravintolamuseosta, ja toimittajana on Juha Virtanen.

Miksi jostakin urheilulajista tulee suosittu? Onko kyse vain ilmastosta vai kulttuurin syvemmistä virtauksista? Urheilu on kuin ruoka, se leviää kulttuurista toiseen tai sitten ei. Urheilulajien suosioiden syistä haastateltavana on tietopalvelukoordinaattori Matti Hintikka Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahdosta.

Norjalaisnaiset toivat 150 vuotta sitten hattumuodin Kotkaan. Heidän miehensä toivat höyrysahan. Hans Gutzeitin Norjan saha alkoi tehdä rahaa myös suomalaisille sahatyöläisille, uittojätkille ja maaseudun työläisille ja maanomistajille. Siitä alkoi Enso-Gutzeitin ja StoraEnson historia Suomessa. Puusta tehdään lautaa edelleenkin, mutta myös muovin korvaajia ja autojen sähköakkuja. Millainen taival StoraEnsolla on Suomessa ollut, ja mitä tulevaisuus voi tuoda tullessaan, siitä kertoo Virtasen taloushistoriassa kolmannen polven storaensolainen, viestintäjohtaja Satu Härkönen.

Enää vain kaksi kolmesta kuuluu kirkkoon. Miten seurakunnat pärjäävät taloudellisesti, kun veronmaksajien määrä vähenee koko ajan? Mistä asioista pitää luopua jos ja kun tulot vähenevät? Vieraana on tohtori ja konsultti Eero Laesterä, joka on erikoistunut kuntien ja seurakuntien talousasioiden neuvontaan.

Tunnetko jonkun työkaverin, joka tavoittelee täydellisyyttä tekemällä työnsä etanan vauhdilla eikä lopulta saa juuri mitään aikaiseksi? Vielä yleisempää lienee tapa tehdä kaikki asiat huolellisesti, ei osata panna aikaa tärkeisiin asioihin ja hoitaa ne vähemmän tärkeät asiat nopeammin eli tahallaan huonommin. Suhde työhön on vuosisataisten tapojen tulos. Miten voisi löytää hyvän kokonaisuuden, jossa yhdistyvät tuloksellisuus, jaksaminen, ilo ja onni? Virtasen taloushistroiassa vieraana on professori, filosofi Juha T. Hakala.

Eläkeläisiä on erilaisia. Joku työntää rollaattoria räntäsateessa Riihimäellä ja toinen maistelee tapaksia Torremolinoksessa aurinkovarjon alla. Köyhien eläkeläisten kohtalo on ollut karu. Sata vuotta sitten heitä huutokaupattiin, kuka halvimmalla suostui hoitamaan, sai vanhuksen. Vaivaistaloissa ei ollut omia huoneita ja ruoka oli kurjaa. Nykyisin moni asuu tai viettää talvet etelässä, mm. Espanjan Aurinkorannikolla. Onko etelän aurinko tulevaisuudessa yhä useamman eläkeläisen yllä? Vieraana on sosiaaligerontologian emeritusprofessori Antti Karisto

Oluenpano on kulttuuria, joka miltei katosi teollisen panimotoiminnan myötä. Erityisen suosittua kotioluen pano oli 1990-luvun alun laman aikana. Nykypäivänä raha ei ratkaise, vaan maku - näin kotioluenpanijat vakuuttavat. Millaisesta harrastuksesta on kyse, ja miten kotioloissa olunpano onnistuu, siitä kertoo Virtasen taloushistoriassa Suomen olutseuran puheenjohtaja Juha Sinisalo. Ja toimittajana on Juha Virtanen.

Puoli kuuta peipposesta, kesätyöntekijästä ei päivääkään.Vieläkö on muistissa elämän ensimmäinen kesätyöpaikka? Omaa rahaa, tärkeyden tunnetta, kivoja työkavereita vai raskasta raadantaa? Onko sokerijuurikkaan harvennus Suomen historian ikävin kesätyö? Haastateltavana on palvelujohtaja Mika Salo Uudenmaan TE-toimistosta.

Miksi niin moni käy töissä? Raha ei ole ainoa selitys. Meillä suomalaisilla on hyvinkin toisistaan poikkeavia näkemyksiä siitä, mitä työ meille antaa. Käsityksemme ovat lisäksi osin ristiriitaisia. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA tutkii säännöllisesti meidän suomalaisten suhdettamme työhön. Miten se on muuttunut ajan myötä? Haastateltavana on EVA:n tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Miksiköhän kaupassa ne kalliit tuotteet ovat silmien korkeudella ja halvat lattianrajassa? Ja suurissa kaupoissa maidon luo pääsee kävelemällä alusvaate- ja sukkaosaston läpi. Kaiken takana on... käyttäytymistaloustiede, jonka tuntija Markus Kanerva on vieraana Virtasen taloushistoriassa.

Sotien jälkeen Suomesta vietiin Neuvostoliittoon vaikka mitä. Kapitalistien ja kommunistien välistä kauppaa ei tehty dollareilla. Suomi sai maksut öljynä. Lisäksi ostettiin mm. Ladoja ja borschkeittoa. Millaista se idänkauppa oikein oli, siitä kertoo idänkaupan veteraani, tohtori Kari Ketola.

Voihan Venäjä! Senkin nimisen kirjan on kirjoittanut tohtori Kari Ketola, joka aikoinaan teki idänkauppaa UPM:n, Rauma-Repolan ja Tampellan palveluksessa. Neuvostoliiton romahdettua kauppakin romahti. Jeltsinin ja Putinin aikana tulivat uudet kuviot. Ja nykyinen kuvio on myös uusi, perätikö umpisolmu?

Ei ole enää seteleissä Sibeliusta. Markat vaihtuivat euroiksi kaksi vuosikymmentä sitten. Onko osa kansallisesta identiteetistämme kadonnut? Mitä raha merkitsee? Vieraana on neljä vuosikymmentä Suomen Pankissa työskennellyt taloustieteilijä, tohtori Juha Tarkka.

Ensin mentiin bussilla, nyt suihkukoneilla. Muistatko ruotsinlaivan buffetin? Missä söit ensimmäiset pitsasi tai simpukkasi? Mutta mitä korviemme välissä tapahtuu, kun lähdemme lomamatkalle? Vapautta jostakin, vapautta johonkin? Studiovieraana on kulttuuriantropologi, tohtori Tom Selänniemi.

Kebabpizzeriat ovat varsinkin maahanmuuttajille suosittuja työpaikkoja, kielitaitoa ei juuri tarvitse, mutta kilpailu on kovaa. Kuinka vaikeata maahanmuuttajien on löytää itselleen hyvätuloinen työ? Vieraina ovat johtava asiantuntija Minna Säävälä, Työ- ja elinkeinoministeriön kotoutumisen osaamiskeskuksesta ja ravintoloitsija Serkan Buga.

Kautta historian työpaikkoja on kadonnut ja uusia on tullut tilalle. Muutokset ja murrokset synnyttävät ylpeyttä ja innostusta, mutta myös epävarmuutta ja ahdistusta. Onko tämän päivän epävarmuus erilaista kuin ennen? Polarisaation sijaan Suomessa ehkä onkin suurempana vaarana, että vauhdista tippuu yhä enemmän pudokkaita, jotka eivät enää pääse muun yhteiskunnan kyytiin sen enempää taloudellisesti kuin poliittisestikaan.

Pitäisikö kaikkien naisten mennä armeijaan vai onko nykyinen vapaaehtoinen palvelus parempi vaihtoehto? Naisten vapaaehtoinen asepalvelus alkoi jo vuonna 1995. Ammattiupseereina toimii jo lukuisia korkea-arvoisia naisia. Reservin majureista kaksi on naisia, toinen heistä on studiovieras Tiina Laisi-Puheloinen.

Tarinoita talouden myllerryksistä. Ennen EU-jäsenyyttä Suomessa lihasta oli ylituotantoa ja se oli kaupassa kallista. Valtion tuella sitä vietiin ulkomaille. Kun lihan hinta aleni, sitä ruvettiin syömään entistä enemmän. Ruoan hintakehitys on ollut poukkoilevaa. Onko ruoka nyt kallista vai halpaa, ja mitä se maksaa tulevaisuudessa? Vieraana on Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell.

Miltä kuulostaisi ajaa sähköautolla 70 kilometriä ja ladata sitä sitten 7 tuntia? Sellainen oli tekniikka vielä 1980-luvulla. Sähköauto ei sinänsä ole mikään uusi keksintö, ne olivat suosittuja jo yli sata vuotta sitten. Mummo Ankallakin on aina ollut sähköauto. Sähkö nähtiin ratkaisuksi energiapulmiin jo kauan sitten. Öljykriisin jälkimainingeissa Suomessakin alkoi atomihuuma, päätettiin rakentaa nopeasti neljä ydinvoimalaa. Viides ydinvoimala käynnistettiin joulukuussa 2021, paljonko se helpottaa tilannetta? Vieraana on Teollisuuden Voiman toimitusjohtaja Jarmo Tanhua.

Ensimmäisiä tietokonepelejä käytettiin koneiden tarkastamisessa. Jo 1960-luvulla MIT:n huippumatemaatikot kehittivät pelin, jossa hiiri etsii labyrintissä juustoa ja samalla testaa koneen suorituskykyä. Tietokone-, konsoli- ja mobiilipelit ovat kehittyneet käsi kädessä tietotekniikan kanssa. Matopeli,Tetris ja Super Mario olivat tullessaan alansa huippuja. Pelien ja peliteollisuuden historiasta kertoo Neogamesin johtaja KooPee Hiltunen.

Muoti on ajan hengitystä, ihmisen tapa olla toisten ihmisten kanssa. Se on vakavaa leikkiä, joka kuuluu lajimme olemukseen. Virtasen taloushistoriassa kysytään, miten muoti muuttuu aikojen saatossa? Ennen pipoa ei pidetty edes pakkasilla, nyt istutaan sisälläkin pipot päässä. Haastateltavana on stylisti Minttu Vesala. Häneltä kysytään myös, miksi jotkut tyylit tulevat takaisin kuten naisten olkatoppaukset? Toimittajana on Juha VIrtanen.

Voissa paistetuista perunoista on siirrytty salaatteihin ja pastoihin.Kouluruokailua pidetään hyvänä asiana, mutta onko hampurilaisten ja pitsojen syönti syntiä? Miten ja miksi suomalainen ruokakulttuuri on muuttunut, sitä pohditaan Virtasen taloushistoria -ohjelmassa. Vieraana on ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä ja toimittajana on Juha Virtanen.

Miten saataisiin houkuteltua ihmiset nousemaan kotisohviltaan ja menemään töihin? Virtasen taloushistoriassa pohditaan, olisiko perustulo ratkaisu. Nyt pienetkin lisätulot vähentävät heti rajusti sosiaalitukia, töistä ei jää käteen paljoakaan ylimääräistä. Taloustutkija ja tietokirjailija Osmo Soininvaara on jo vuosikymmenet puhunut perutustulon puolesta. Mutta onko vaarana, että perustulosta tulisikin laiskistava kansalaispalkka, helppo raha passivoisi entistä enemmän. Toimitajana on Juha Virtanen ja vieraana ietokirjailija, valtiotieteen lisensisaatti Osmo Soininvaara.

Moni nuori pelkää, että pääsekö koskaan eläkkeelle, ja ovatko eläkkeet tulevaisuudessa pienemmät kuin nyt. Eläkeiät ovat jo nousseet ja eläkkeiden tasoa on sidottu eliniän pituuteen. Virtasen taloushistoriassa yritetään ennustaa tulevaisuutta - tai ainakin pohtia sitä, millä keinoin voimme turvata nykynuorten eläkepäivät. Haastateltavana on Työeläkevakuuttajat r.y. Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes ja toimittajana on Juha Virtanen. Eläkkeiden rahoitusongelmien taustalla on sinänsä hyvä asia - eliniän piteneminen.

Keskiolut R-kioskeihin! Aikoinaan tätä vaatimusta pitivät suurena vitsinä myös sen esittäjät. Virtasen taloushistoria -ohjelmassa kysytään, miksi Alko perusti myymälöitä maaseudulle vasta 1970-luvulla? Miksi kirkkoon sai tulla humalassa 1600-luvulla? Kuinka paljon alkoholipolitiikan historia on ollut vallanpitäjien ja alamaisten välistä historiaa, sitä pohtivat historiantutkija, tohtori Jenni Lares ja toimittaja Juha Virtanen.

Hyvinvointivaltiota on rakennettu historian saatossa pala kerrallaan. Miten nykyiseen malliin on päädytty ja miksi? Kuinka vahva rooli työmarkkinajärjestöillä on ollut päätettäessä hyvinvointivaltion rakenteista? Miksi meillä on ansiosidonnainen sosiaaliturva? Oliko vasemmistolainen ay-liike sitä mieltä, että suurituloisille pitää maksaa suurempaa työttömyysturvaa ja eläkettä kuin muille? Toimittaja Juha Virtasen vieraana historiantutkija, tohtori Tapio Bergholm.

Muistatko vielä ajat, kun hait pankin tiskiltä käteistä tai käytit kaupassa sekkejä? Suomalaiset pankit ovat olleet edelläkävijöitä sähköisten pankkipalvelujen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Nykyään ostoksien maksamiseen ei tarvita edes pankkikorttia, älysormus toimii yhtä hyvin. Miten pankkiasiat hoidettiin silloin, kun puhelinlinjoja ei ollut? Koska laskukone syrjäytti helmitaulun? Pankkitoiminnan historiasta keskustelevat Nordean pankkimuseon johtaja Kukka-Maaria Nummi ja toimittaja Juha Virtanen.

Tavaratalojen synnyllä on ollut suuri merkitys naisten elämän vapautumiselle. Tavaratalo soi naiselle turvallisen paikan viettää aikaa ja myös tehdä ostoksia. Ostosten lomassa nainen pystyi ilman miesseuraa syömään ja juomaankin. Mutta tavarataloja myös paheksuttiin. Joidenkin mielestä vaimot kävivät tavarataloissa kiihottamassa itseään ja toteuttamassa halujaan. Toimittaja Juha Virtasen vieraana taidehistorioitsija Anna Kortelainen.

Miksi Kuuba on tänään juuri sellainen kuin on? Toimittaja Juha Virtasen vieraana professori Pauliina Raento. Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Latinalaisen Amerikan heinäkuuta

Suomalaisetkin ovat päässeet osaksi siirtomaaherruudesta. Yksi siirtomaista oli Karibialla sijaitseva paratiisisaari Saint Barthelemy, jonka pääkaupungissa Gustaviassa näkyy edelleen ruotsinkielisiä katukylttejä. Suomessa levisi todellinen trooppinen huuma, kun levisi huhu, jonka mukaan paratiisisaarelle saa vapaasti muuttaa ja kuningas maksaa matkat. Kesti pitkään, ennen kuin totuus valkeni. Mistä oikein oli kyse ja minkälaista elämää 1700-luvun ruotsalais-suomalaisessa siirtomaassa elettiin? Toimittaja Juha Virtasen vieraina tohtori Jouko Aaltonen ja historiantutkija, dosentti Seppo Sivonen.

Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Latinalaisen Amerikan heinäkuuta.

Suomen viennistä vain pieni murto-osa menee Latinalaiseen Amerikkaan. Investointeja sinne on kuitenkin tehty. UPM omistaa Uruguayssa Fray Bentosin sellutehtaan ja rakentaa parhaillaan toista Paso de los Torosin lähelle. Kun se valmistuu, UPM:n sellusta reilusti yli puolet tuotetaan Uruguayssa. Millaista liiketoiminta on Latinalaisessa Amerikassa ja miten vientiä sinne voisi lisätä? Toimittaja Juha Virtasen vieraana johtaja Sari Hörkkö UPM:stä ja johtaja Timo Vuori Keskuskauppakamarista. Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Latinalaisen Amerikan heinäkuuta.

Virtasen taloushistoria -ohjelmassa tarkastellaan Venezuelan tilannetta. Miksi rikas öljyvaltio romahti taloudellisesti parissa vuosikymmenessä konkurssin partaalle? Toimittaja Juha Virtasen vieraana Venezuelassa suurlähettiläänä toiminut Mikko Pyhälä. Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Etelä-Amerikan hengessä vietettävää teemaheinäkuuta.

Mitä hyödyt osuuskaupasta vai hyödytkö mitään? Osuuskaupoilla on historia, joka ei ainakaan ole ollut helppo. SOK ja sen osuuskaupat pelastuivat 1970-luvun hurjasta syöksykierteestään, mutta se vaati rajuja uudistuksia. Osuustoimintaa oli ryhdistettävä monin tavoin. Kilpailu osuuskaupan ja yksityisen välillä oli kovaa. Omasta kaupasta on kiva ostaa – tuleepa tyydytys sitten osinkona arvo-osuustilille tai bonuksena maksukortille.

Toimittaja Juha Virtanen, äänisuunnittelija Juha Jäntti, äänitarkkailija Juha Hjelm, arkistotoimittaja Petri Ikonen ja tuottaja Marjo Harju.

Satelliittikuvia katsomalla voi todeta, että Suomi elää konkreettisesti metsässä, ei vain metsästä. Mutta onhan metsä meille myös korvaamaton kansallisaarre, jossa kasvaa rahaa. Kun metsätyökoneet korvasivat osan työvoimasta, samalla ne yli kymmenenkertaistivat hakkuut per työntekijä 50 vuodessa. Metsätyön eri vaiheita ei enää tehty vain lihastyöllä, ja työn tehostumisen seurauksena myös elintaso nousi.

Toimittaja Juha Virtanen, äänisuunnittelija Juha Jäntti, äänitarkkailija Juha Hjelm, arkistotoimittaja Petri Ikonen ja tuottaja Marjo Harju.

Suomen taloushistorian suurimpaan lakkoon vuonna 1956 osallistui 400 000 työntekijää. Kyseessä oli SAK:n yleislakko, jossa menetettiin 7 miljoonaa työpäivää. Maassamme on lakkoiltu ahkerasti. Vaikutusvaltaa saa, kun menee lakkoon tai edes uhkailee sillä. Lakoilla haetaan lisää liksaa ja vaikutetaan myös politiikkaan. Mutta onnistuvatko tavoitteet?

Toimittaja Juha Virtanen, äänisuunnittelija Juha Jäntti, äänitarkkailija Juha Hjelm, arkistotoimittaja Petri Ikonen ja tuottaja Marjo Harju.

Globalisaatio iski navetan nurkalle jo 1800-luvulla, kun voita alettiin viedä jopa Englantiin saakka. Rikastumisen himossa talonpojat perustivat osuusmeijereitä ja vientiä varten vielä erikseen osuuskuntien osuuskunnan eli Valion. Esimerkkiä katsottiin ulkomailta ja osuustoiminta edisti markkinataloutta. Nykyisin jo viidennes kansantuloista tuotetaan osuuskunnissa. Toimittaja Juha Virtanen, äänisuunnittelija Juha Jäntti, äänitarkkailija Juha Hjelm, arkistotoimittaja Petri Ikonen ja tuottaja Marjo Harju.

Työttömyys ei ole vain rahaa ja matematiikkaa, vaan myös henkinen isku. Toimeentulo voidaan hoitaa korvauksilla, mutta henkistä iskua ei. Niin taloustieteilijät kuin poliitikotkin ovat kautta historian miettineet ratkaisuja työttömyyden ehkäisyyn. Nyt moni pohtii samaa kuin jo vuosikymmeniä sitten: kannattaisiko kuulua työttömyyskassaan vai ei?

Toimittaja Juha Virtanen, äänisuunnittelija Juha Jäntti, äänitarkkailija Juha Hjelm, arkistotoimittaja Petri Ikonen ja tuottaja Marjo Harju.

Onko itsepalvelu palvelun puutetta vai talouden tehostamista? “Näpyttelykassoilla” saa asioida itsekseen, samoin verkkopankeissa. Itsepalvelu ei kuitenkaan ole mikään uusi juttu. Ensimmäinen itsepalvelumyymälä avattiin Oulussa jo vuonna 1948. Mikä muuttui, kun tiskin takana ei enää häärinyt myyjä, joka ensin kuunteli asiakkaan toivomukset ja punnitsi ja pakkasi tuotteet? Ainakin heräteostokset lisääntyivät, samoin myymälävarkaudet.

Toimittaja Juha Virtanen, äänisuunnittelija Juha Jäntti, äänitarkkailija Juha Hjelm, arkistotoimittaja Petri Ikonen ja tuottaja Marjo Harju.

Jos ruotsin opetus koulussa herättää keskustelua ja tunteita, herätti se sitä jo vuosikymmeniä sitten. Oli yllättävän lähellä, että ruotsi olisi jätetty pois pakollisten oppiaineiden joukosta. Kansakoulun jälkeisessä peruskoulussa kiisteltiin myös monista muista aiheista. Mitä yhteiskunta koulutuksella halusi? Nykyinen peruskoulukeskustelu on laimeaa verrattuna keskusteluun, jota aiheesta käytiin aiemmin.

Toimittaja Juha Virtanen, äänisuunnittelija Juha Jäntti, äänitarkkailija Juha Hjelm, arkistotoimittaja Petri Ikonen ja tuottaja Marjo Harju.

Olympiakisoissa on usein kyse muustakin kuin urheilusta. Niin myös Helsingissä. Helsingin olympialaiset jättivät jälkeensä esimerkiksi uusia rakennuksia ja pitkiä drinkkejä. Kansainvälistä touhua kuvasivat myös Helsingin Postitalon ylle rakennettu helikopterikenttä ja Coca-Cola -laivan rantautuminen Suomeen. Mutta toteutuiko Suomen unelma olympialaisten jälkimainingeissa pohjoiseen virtaavasta turistimassasta? Kuten urheilussa, liiketoiminnassakaan tärkeintä ei ole voitto… vaan voiton maksimointi.

Toimittaja Juha Virtanen, äänisuunnittelija Juha Jäntti, äänitarkkailija Juha Hjelm, arkistotoimittaja Petri Ikonen ja tuottaja Marjo Harju.

Suomalaisen perusperheen omaisuus on oma koti. Eräässä Forbes-lehden varallisuuslistauksessa Suomi häviää Ruotsille luvuin 33-6. Miksi meillä suomalaisilla on niin vähän omaisuutta verrattuna Länsi-Eurooppaan? Minne suomalaisten rahat ovat kadonneet, ja onko niitä koskaan edes ollut?

Toimittaja Juha Virtanen, äänisuunnittelija Juha Jäntti, äänitarkkailija Juha Hjelm, arkistotoimittaja Petri Ikonen ja tuottaja Marjo Harju.

Tunnetko huonoa omatuntoa einesten syömisestä? Einekset helpottivat suomalaisten elämää monin tavoin – kun ei ollut varaa pitää kotiapulaista, laatikkoruoat auttoivat arjen ruoanlaitossa. Silti moni pelkäsi ruokakulttuurimme puolesta. Myös talouskasvu ja elintason nousu ovat vaikuttaneet siihen, mitä lautasillemme laitamme.

Toimittaja Juha Virtanen, äänisuunnittelija Juha Jäntti, äänitarkkailija Juha Hjelm, arkistotoimittaja Petri Ikonen ja tuottaja Marjo Harju.

Persaukinen -nimitys liitetään usein köyhään ihmiseen. Kyseessä on osa totuutta, sillä sellaisia, persaukisia, olivat aikoinaan varattomat, joiden housujen tai hameen takapuolen kohta oli kulunut puhki. Toki kyseessä oli myös säästeliäisyys ja vaatteen hyödyntäminen viimeiseen kangaskaistaleeseen asti. Rahassa ei ole kyse rikkaudesta tai köyhyydestä. Raha on ennen kaikkea vaihdannan väline, laskentayksikkö ja arvon varasto. Käteinen raha omassa kädessä tai lompakossa viestii kuluttamisen ilosta. Muovikortit ja kännykkämaksut eivät tuo samaa nautintoa. Toimittaja Juha Virtanen.

Vapautta, vaurautta ja valinnanmahdollisuuksia. Yhä useampi nuori aikuinen pyrkii tähän firettämällä. Firetys, eli taloudellisen riippumattomuuden saavuttaminen jo vuosikymmeniä ennen eläkeikää vaatii kurinalaisuutta ja suunnitelmallisuutta. Kituuttaminen harvoin houkuttelee ketään, mutta määrätietoisella sijoittamisella ja säästämisellä voi vapautua pakkotyön paineesta. Oman vaurastumisen kannustimena voisi pitää ajatusta: "Raha ei tuo onnea, mutta onnea muistuttavan olotilan." Toimittaja Juha Virtanen.

Nykypäivänä suomalaiset metsäteollisuusyhtiöt ja sille koneita tekevät yritykset ovat maailman huippua. Toisin oli vajaat 200 vuotta sitten. Silloin vihreän kullan maahan sahausoppia toi norjalainen Hans Gutzeit. Kotkaan nousi Suomen suurin höyrysaha sahaamaan puuta yli tuhat kuutiota viikossa. Kun Pohjanmaalta lähdettiin paremman elämän perässä Amerikkaan, Savosta lähdettiin töiden perässä Kotkaan. Suomalaisen metsäteollisuuden menestys sai alkunsa höyrysahojen perustamisesta. Toimittaja Juha Virtanen.

Kanaria, Mallorca, Rhodos! Lämpö ja eksotiikka hulvahtivat suomalaisten elämään noin 60 vuotta sitten, kun ulkomaanmatkailu yleistyi. Kun elintaso nousi, muillakin kuin johtajilla ja lääkäreilla oli varaa lentää etelän lämpöön. Matkailua markkinoitiin hauskutteluna. Auringosta ja eksoottisista ruuista nauttiminen oli moraalisesti hyväksyttyä. Matkailu laajensi myös suomalaisten makuelämyksiä. Keittiöissä alkoi tuoksua valkosipuli ja oliivit päätyivät lautasille. Toimittaja Juha Virtanen.

Sodan jälkeen oli pulaa kaikesta. Lapsiperheillä oli vaikeinta, koska pöydässä oli monta suuta ruokittavana. Perheitä yritettiin tukea verohelpotuksilla, perhelisillä, kiertokoreilla ja viljelyspalstoilla. Lapsilisän maksaminen oli kuitenkin yksi merkittävä suomalaista hyvinvointivaltiota eteenpäin puskeva toimi. Moni maaseudun äiti sai lapsilisän myötä ensimmäistä kertaa omaa rahaa käyttöönsä. Aktiivisen lapsiperhepolitiikan taustalla ovat olleet köyhyyden vähentäminen ja tasa-arvon lisääminen, mutta voimakkain motiivi löytynee uusien veronmaksajien synnyttämisestä.

Kurjuus kidutti suomalaisia reilut 150 vuotta sitten. Kylmyys oli pilannut viljasadot, sateet mädättäneet perunat peltoihin ja kulkutaudit vaanivat nälkäisiä ihmisiä. Silloin mietittiin, pitäisikö ihmisten pysyä kodeissaan, välttää suuria ihmisjoukkoja ja valtion ottaa rutkasti lainaa. Nälkä ajoi kuitenkin ihmiset kerjuulle ja lavantauti, pilkkukuume, punatauti ja isorokko iskivät. Ainakin 150 tuhatta suomalaista kuoli, lähes kymmenesosa väestöstä. Koettelemuksilla/kurjuudella oli kuitenkin puolensa, kun maataloutta ja kulkuyhteyksiä jouduttiin kehittämään pakon edessä.

Rautateidemme historia on täynnä sotilaspolitiikkaa, lobbausta ja kähmintää. Esimerkiksi Keski-Suomessa junalla matkustavat saavat kiittää Tsaarin armeijaa, sillä Jyväskylän ja Pieksämäen välinen rataosuus päätettiin rakentaa sotilaallisista syistä. Osa päätöksentekijöistä piti rautatietä Suomessa turhina ja kierona pyrkimyksenä vahvistaa suomenkielisten asemaa. Tärkeät kuljetukset hoidettiin sisävesillä pitkään laivoilla. Kun rautatiet yhdistettiin vesireitteihin, sisämaan puunjalostusteollisuus rupesi kukoistamaan. Rautateitä rakennettiin Etelä-Suomessa erityisesti tavarankuljetusta varten. Ihmisten matkustusmukavuus oli toissijaista, matka Helsingistä Turkuun kesti kahdeksan tuntia.

1990-luvun alussa Suomeen iski talouden talvisota. Joka viides työssäkäyvä jäi työttömäksi. Keitetyt perunat ilmestyivät yhä useammin ruokapöytään. Kirpputorit valloittivat kaupunkien keskustat. Konkurssit repivät ihmisten elämät hajalle. Talouden suuri syöksylasku jätti syvät jäljet, mutta siitä selvittiin. Toimittaja Juha Virtanen.

Työpaikoilla kului virvoitus- ja energiajuomia, pizzalaatikoita oli siellä sun täällä. Töitä tehtiin, kun oli hyvä fiilis, vaikka keskellä yötä. Työntekijä valitsi työntekijän, koska kysyntä oli kovaa. Työnhakuilmoituksia laitettiin jopa Aku Ankkaan. Suomen yli oli pyyhkäissyt it-huuma. It-yritysten osakekurssit sinkoutuivat kohti taivasta, raha paloi ja elämä maistui makealta. Ja sitten - kupla puhkesi. Toimittaja Juha Virtanen

Oli vuosi 2008. Upouusi unelmakoti oli juuri rakenteilla. Kylppäriin valittiin isot, punaiset kaakelit ja olohuoneeseen teetettiin lisätöinä upea takka. Samaan aikaan toisella puolella maapalloa, maailman finanssikeskittymässä New Yorkin Wall Streetillä kaatui kuuluisa rahoitusalan yritys. Rakennusliike meni konkurssiin. Maailmanlaajuinen finanssikriisi vyöryi suomalaisten elämään. Toimittaja Juha Virtanen