Virtasen taloushistoria

Persaukinen -nimitys liitetään usein köyhään ihmiseen. Kyseessä on osa totuutta, sillä sellaisia, persaukisia, olivat aikoinaan varattomat, joiden housujen tai hameen takapuolen kohta oli kulunut puhki. Toki kyseessä oli myös säästeliäisyys ja vaatteen hyödyntäminen viimeiseen kangaskaistaleeseen asti. Rahassa ei ole kyse rikkaudesta tai köyhyydestä. Raha on ennen kaikkea vaihdannan väline, laskentayksikkö ja arvon varasto. Käteinen raha omassa kädessä tai lompakossa viestii kuluttamisen ilosta. Muovikortit ja kännykkämaksut eivät tuo samaa nautintoa. Toimittaja Juha Virtanen.

Vapautta, vaurautta ja valinnanmahdollisuuksia. Yhä useampi nuori aikuinen pyrkii tähän firettämällä. Firetys, eli taloudellisen riippumattomuuden saavuttaminen jo vuosikymmeniä ennen eläkeikää vaatii kurinalaisuutta ja suunnitelmallisuutta. Kituuttaminen harvoin houkuttelee ketään, mutta määrätietoisella sijoittamisella ja säästämisellä voi vapautua pakkotyön paineesta. Oman vaurastumisen kannustimena voisi pitää ajatusta: "Raha ei tuo onnea, mutta onnea muistuttavan olotilan." Toimittaja Juha Virtanen.

Nykypäivänä suomalaiset metsäteollisuusyhtiöt ja sille koneita tekevät yritykset ovat maailman huippua. Toisin oli vajaat 200 vuotta sitten. Silloin vihreän kullan maahan sahausoppia toi norjalainen Hans Gutzeit. Kotkaan nousi Suomen suurin höyrysaha sahaamaan puuta yli tuhat kuutiota viikossa. Kun Pohjanmaalta lähdettiin paremman elämän perässä Amerikkaan, Savosta lähdettiin töiden perässä Kotkaan. Suomalaisen metsäteollisuuden menestys sai alkunsa höyrysahojen perustamisesta. Toimittaja Juha Virtanen.

Kanaria, Mallorca, Rhodos! Lämpö ja eksotiikka hulvahtivat suomalaisten elämään noin 60 vuotta sitten, kun ulkomaanmatkailu yleistyi. Kun elintaso nousi, muillakin kuin johtajilla ja lääkäreilla oli varaa lentää etelän lämpöön. Matkailua markkinoitiin hauskutteluna. Auringosta ja eksoottisista ruuista nauttiminen oli moraalisesti hyväksyttyä. Matkailu laajensi myös suomalaisten makuelämyksiä. Keittiöissä alkoi tuoksua valkosipuli ja oliivit päätyivät lautasille. Toimittaja Juha Virtanen.

Sodan jälkeen oli pulaa kaikesta. Lapsiperheillä oli vaikeinta, koska pöydässä oli monta suuta ruokittavana. Perheitä yritettiin tukea verohelpotuksilla, perhelisillä, kiertokoreilla ja viljelyspalstoilla. Lapsilisän maksaminen oli kuitenkin yksi merkittävä suomalaista hyvinvointivaltiota eteenpäin puskeva toimi. Moni maaseudun äiti sai lapsilisän myötä ensimmäistä kertaa omaa rahaa käyttöönsä. Aktiivisen lapsiperhepolitiikan taustalla ovat olleet köyhyyden vähentäminen ja tasa-arvon lisääminen, mutta voimakkain motiivi löytynee uusien veronmaksajien synnyttämisestä.

Kurjuus kidutti suomalaisia reilut 150 vuotta sitten. Kylmyys oli pilannut viljasadot, sateet mädättäneet perunat peltoihin ja kulkutaudit vaanivat nälkäisiä ihmisiä. Silloin mietittiin, pitäisikö ihmisten pysyä kodeissaan, välttää suuria ihmisjoukkoja ja valtion ottaa rutkasti lainaa. Nälkä ajoi kuitenkin ihmiset kerjuulle ja lavantauti, pilkkukuume, punatauti ja isorokko iskivät. Ainakin 150 tuhatta suomalaista kuoli, lähes kymmenesosa väestöstä. Koettelemuksilla/kurjuudella oli kuitenkin puolensa, kun maataloutta ja kulkuyhteyksiä jouduttiin kehittämään pakon edessä.

Rautateidemme historia on täynnä sotilaspolitiikkaa, lobbausta ja kähmintää. Esimerkiksi Keski-Suomessa junalla matkustavat saavat kiittää Tsaarin armeijaa, sillä Jyväskylän ja Pieksämäen välinen rataosuus päätettiin rakentaa sotilaallisista syistä. Osa päätöksentekijöistä piti rautatietä Suomessa turhina ja kierona pyrkimyksenä vahvistaa suomenkielisten asemaa. Tärkeät kuljetukset hoidettiin sisävesillä pitkään laivoilla. Kun rautatiet yhdistettiin vesireitteihin, sisämaan puunjalostusteollisuus rupesi kukoistamaan. Rautateitä rakennettiin Etelä-Suomessa erityisesti tavarankuljetusta varten. Ihmisten matkustusmukavuus oli toissijaista, matka Helsingistä Turkuun kesti kahdeksan tuntia.

1990-luvun alussa Suomeen iski talouden talvisota. Joka viides työssäkäyvä jäi työttömäksi. Keitetyt perunat ilmestyivät yhä useammin ruokapöytään. Kirpputorit valloittivat kaupunkien keskustat. Konkurssit repivät ihmisten elämät hajalle. Talouden suuri syöksylasku jätti syvät jäljet, mutta siitä selvittiin. Toimittaja Juha Virtanen.

Työpaikoilla kului virvoitus- ja energiajuomia, pizzalaatikoita oli siellä sun täällä. Töitä tehtiin, kun oli hyvä fiilis, vaikka keskellä yötä. Työntekijä valitsi työntekijän, koska kysyntä oli kovaa. Työnhakuilmoituksia laitettiin jopa Aku Ankkaan. Suomen yli oli pyyhkäissyt it-huuma. It-yritysten osakekurssit sinkoutuivat kohti taivasta, raha paloi ja elämä maistui makealta. Ja sitten - kupla puhkesi. Toimittaja Juha Virtanen

Oli vuosi 2008. Upouusi unelmakoti oli juuri rakenteilla. Kylppäriin valittiin isot, punaiset kaakelit ja olohuoneeseen teetettiin lisätöinä upea takka. Samaan aikaan toisella puolella maapalloa, maailman finanssikeskittymässä New Yorkin Wall Streetillä kaatui kuuluisa rahoitusalan yritys. Rakennusliike meni konkurssiin. Maailmanlaajuinen finanssikriisi vyöryi suomalaisten elämään. Toimittaja Juha Virtanen