Virtasen taloushistoria

Hyvinvointivaltiota on rakennettu historian saatossa pala kerrallaan. Miten nykyiseen malliin on päädytty ja miksi? Kuinka vahva rooli työmarkkinajärjestöillä on ollut päätettäessä hyvinvointivaltion rakenteista? Miksi meillä on ansiosidonnainen sosiaaliturva? Oliko vasemmistolainen ay-liike sitä mieltä, että suurituloisille pitää maksaa suurempaa työttömyysturvaa ja eläkettä kuin muille? Toimittaja Juha Virtasen vieraana historiantutkija, tohtori Tapio Bergholm.

Muistatko vielä ajat, kun hait pankin tiskiltä käteistä tai käytit kaupassa sekkejä? Suomalaiset pankit ovat olleet edelläkävijöitä sähköisten pankkipalvelujen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Nykyään ostoksien maksamiseen ei tarvita edes pankkikorttia, älysormus toimii yhtä hyvin. Miten pankkiasiat hoidettiin silloin, kun puhelinlinjoja ei ollut? Koska laskukone syrjäytti helmitaulun? Pankkitoiminnan historiasta keskustelevat Nordean pankkimuseon johtaja Kukka-Maaria Nummi ja toimittaja Juha Virtanen.

Tavaratalojen synnyllä on ollut suuri merkitys naisten elämän vapautumiselle. Tavaratalo soi naiselle turvallisen paikan viettää aikaa ja myös tehdä ostoksia. Ostosten lomassa nainen pystyi ilman miesseuraa syömään ja juomaankin. Mutta tavarataloja myös paheksuttiin. Joidenkin mielestä vaimot kävivät tavarataloissa kiihottamassa itseään ja toteuttamassa halujaan. Toimittaja Juha Virtasen vieraana taidehistorioitsija Anna Kortelainen.

Miksi Kuuba on tänään juuri sellainen kuin on? Toimittaja Juha Virtasen vieraana professori Pauliina Raento. Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Latinalaisen Amerikan heinäkuuta

Suomalaisetkin ovat päässeet osaksi siirtomaaherruudesta. Yksi siirtomaista oli Karibialla sijaitseva paratiisisaari Saint Barthelemy, jonka pääkaupungissa Gustaviassa näkyy edelleen ruotsinkielisiä katukylttejä. Suomessa levisi todellinen trooppinen huuma, kun levisi huhu, jonka mukaan paratiisisaarelle saa vapaasti muuttaa ja kuningas maksaa matkat. Kesti pitkään, ennen kuin totuus valkeni. Mistä oikein oli kyse ja minkälaista elämää 1700-luvun ruotsalais-suomalaisessa siirtomaassa elettiin? Toimittaja Juha Virtasen vieraina tohtori Jouko Aaltonen ja historiantutkija, dosentti Seppo Sivonen.

Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Latinalaisen Amerikan heinäkuuta.

Suomen viennistä vain pieni murto-osa menee Latinalaiseen Amerikkaan. Investointeja sinne on kuitenkin tehty. UPM omistaa Uruguayssa Fray Bentosin sellutehtaan ja rakentaa parhaillaan toista Paso de los Torosin lähelle. Kun se valmistuu, UPM:n sellusta reilusti yli puolet tuotetaan Uruguayssa. Millaista liiketoiminta on Latinalaisessa Amerikassa ja miten vientiä sinne voisi lisätä? Toimittaja Juha Virtasen vieraana johtaja Sari Hörkkö UPM:stä ja johtaja Timo Vuori Keskuskauppakamarista. Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Latinalaisen Amerikan heinäkuuta.

Virtasen taloushistoria -ohjelmassa tarkastellaan Venezuelan tilannetta. Miksi rikas öljyvaltio romahti taloudellisesti parissa vuosikymmenessä konkurssin partaalle? Toimittaja Juha Virtasen vieraana Venezuelassa suurlähettiläänä toiminut Mikko Pyhälä. Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Etelä-Amerikan hengessä vietettävää teemaheinäkuuta.

Mitä hyödyt osuuskaupasta vai hyödytkö mitään? Osuuskaupoilla on historia, joka ei ainakaan ole ollut helppo. SOK ja sen osuuskaupat pelastuivat 1970-luvun hurjasta syöksykierteestään, mutta se vaati rajuja uudistuksia. Osuustoimintaa oli ryhdistettävä monin tavoin. Kilpailu osuuskaupan ja yksityisen välillä oli kovaa. Omasta kaupasta on kiva ostaa – tuleepa tyydytys sitten osinkona arvo-osuustilille tai bonuksena maksukortille.

Toimittaja Juha Virtanen, äänisuunnittelija Juha Jäntti, äänitarkkailija Juha Hjelm, arkistotoimittaja Petri Ikonen ja tuottaja Marjo Harju.

Satelliittikuvia katsomalla voi todeta, että Suomi elää konkreettisesti metsässä, ei vain metsästä. Mutta onhan metsä meille myös korvaamaton kansallisaarre, jossa kasvaa rahaa. Kun metsätyökoneet korvasivat osan työvoimasta, samalla ne yli kymmenenkertaistivat hakkuut per työntekijä 50 vuodessa. Metsätyön eri vaiheita ei enää tehty vain lihastyöllä, ja työn tehostumisen seurauksena myös elintaso nousi.

Toimittaja Juha Virtanen, äänisuunnittelija Juha Jäntti, äänitarkkailija Juha Hjelm, arkistotoimittaja Petri Ikonen ja tuottaja Marjo Harju.

Suomen taloushistorian suurimpaan lakkoon vuonna 1956 osallistui 400 000 työntekijää. Kyseessä oli SAK:n yleislakko, jossa menetettiin 7 miljoonaa työpäivää. Maassamme on lakkoiltu ahkerasti. Vaikutusvaltaa saa, kun menee lakkoon tai edes uhkailee sillä. Lakoilla haetaan lisää liksaa ja vaikutetaan myös politiikkaan. Mutta onnistuvatko tavoitteet?

Toimittaja Juha Virtanen, äänisuunnittelija Juha Jäntti, äänitarkkailija Juha Hjelm, arkistotoimittaja Petri Ikonen ja tuottaja Marjo Harju.

Globalisaatio iski navetan nurkalle jo 1800-luvulla, kun voita alettiin viedä jopa Englantiin saakka. Rikastumisen himossa talonpojat perustivat osuusmeijereitä ja vientiä varten vielä erikseen osuuskuntien osuuskunnan eli Valion. Esimerkkiä katsottiin ulkomailta ja osuustoiminta edisti markkinataloutta. Nykyisin jo viidennes kansantuloista tuotetaan osuuskunnissa. Toimittaja Juha Virtanen, äänisuunnittelija Juha Jäntti, äänitarkkailija Juha Hjelm, arkistotoimittaja Petri Ikonen ja tuottaja Marjo Harju.

Työttömyys ei ole vain rahaa ja matematiikkaa, vaan myös henkinen isku. Toimeentulo voidaan hoitaa korvauksilla, mutta henkistä iskua ei. Niin taloustieteilijät kuin poliitikotkin ovat kautta historian miettineet ratkaisuja työttömyyden ehkäisyyn. Nyt moni pohtii samaa kuin jo vuosikymmeniä sitten: kannattaisiko kuulua työttömyyskassaan vai ei?

Toimittaja Juha Virtanen, äänisuunnittelija Juha Jäntti, äänitarkkailija Juha Hjelm, arkistotoimittaja Petri Ikonen ja tuottaja Marjo Harju.

Onko itsepalvelu palvelun puutetta vai talouden tehostamista? “Näpyttelykassoilla” saa asioida itsekseen, samoin verkkopankeissa. Itsepalvelu ei kuitenkaan ole mikään uusi juttu. Ensimmäinen itsepalvelumyymälä avattiin Oulussa jo vuonna 1948. Mikä muuttui, kun tiskin takana ei enää häärinyt myyjä, joka ensin kuunteli asiakkaan toivomukset ja punnitsi ja pakkasi tuotteet? Ainakin heräteostokset lisääntyivät, samoin myymälävarkaudet.

Toimittaja Juha Virtanen, äänisuunnittelija Juha Jäntti, äänitarkkailija Juha Hjelm, arkistotoimittaja Petri Ikonen ja tuottaja Marjo Harju.

Jos ruotsin opetus koulussa herättää keskustelua ja tunteita, herätti se sitä jo vuosikymmeniä sitten. Oli yllättävän lähellä, että ruotsi olisi jätetty pois pakollisten oppiaineiden joukosta. Kansakoulun jälkeisessä peruskoulussa kiisteltiin myös monista muista aiheista. Mitä yhteiskunta koulutuksella halusi? Nykyinen peruskoulukeskustelu on laimeaa verrattuna keskusteluun, jota aiheesta käytiin aiemmin.

Toimittaja Juha Virtanen, äänisuunnittelija Juha Jäntti, äänitarkkailija Juha Hjelm, arkistotoimittaja Petri Ikonen ja tuottaja Marjo Harju.

Olympiakisoissa on usein kyse muustakin kuin urheilusta. Niin myös Helsingissä. Helsingin olympialaiset jättivät jälkeensä esimerkiksi uusia rakennuksia ja pitkiä drinkkejä. Kansainvälistä touhua kuvasivat myös Helsingin Postitalon ylle rakennettu helikopterikenttä ja Coca-Cola -laivan rantautuminen Suomeen. Mutta toteutuiko Suomen unelma olympialaisten jälkimainingeissa pohjoiseen virtaavasta turistimassasta? Kuten urheilussa, liiketoiminnassakaan tärkeintä ei ole voitto… vaan voiton maksimointi.

Toimittaja Juha Virtanen, äänisuunnittelija Juha Jäntti, äänitarkkailija Juha Hjelm, arkistotoimittaja Petri Ikonen ja tuottaja Marjo Harju.

Suomalaisen perusperheen omaisuus on oma koti. Eräässä Forbes-lehden varallisuuslistauksessa Suomi häviää Ruotsille luvuin 33-6. Miksi meillä suomalaisilla on niin vähän omaisuutta verrattuna Länsi-Eurooppaan? Minne suomalaisten rahat ovat kadonneet, ja onko niitä koskaan edes ollut?

Toimittaja Juha Virtanen, äänisuunnittelija Juha Jäntti, äänitarkkailija Juha Hjelm, arkistotoimittaja Petri Ikonen ja tuottaja Marjo Harju.

Tunnetko huonoa omatuntoa einesten syömisestä? Einekset helpottivat suomalaisten elämää monin tavoin – kun ei ollut varaa pitää kotiapulaista, laatikkoruoat auttoivat arjen ruoanlaitossa. Silti moni pelkäsi ruokakulttuurimme puolesta. Myös talouskasvu ja elintason nousu ovat vaikuttaneet siihen, mitä lautasillemme laitamme.

Toimittaja Juha Virtanen, äänisuunnittelija Juha Jäntti, äänitarkkailija Juha Hjelm, arkistotoimittaja Petri Ikonen ja tuottaja Marjo Harju.

Persaukinen -nimitys liitetään usein köyhään ihmiseen. Kyseessä on osa totuutta, sillä sellaisia, persaukisia, olivat aikoinaan varattomat, joiden housujen tai hameen takapuolen kohta oli kulunut puhki. Toki kyseessä oli myös säästeliäisyys ja vaatteen hyödyntäminen viimeiseen kangaskaistaleeseen asti. Rahassa ei ole kyse rikkaudesta tai köyhyydestä. Raha on ennen kaikkea vaihdannan väline, laskentayksikkö ja arvon varasto. Käteinen raha omassa kädessä tai lompakossa viestii kuluttamisen ilosta. Muovikortit ja kännykkämaksut eivät tuo samaa nautintoa. Toimittaja Juha Virtanen.

Vapautta, vaurautta ja valinnanmahdollisuuksia. Yhä useampi nuori aikuinen pyrkii tähän firettämällä. Firetys, eli taloudellisen riippumattomuuden saavuttaminen jo vuosikymmeniä ennen eläkeikää vaatii kurinalaisuutta ja suunnitelmallisuutta. Kituuttaminen harvoin houkuttelee ketään, mutta määrätietoisella sijoittamisella ja säästämisellä voi vapautua pakkotyön paineesta. Oman vaurastumisen kannustimena voisi pitää ajatusta: "Raha ei tuo onnea, mutta onnea muistuttavan olotilan." Toimittaja Juha Virtanen.

Nykypäivänä suomalaiset metsäteollisuusyhtiöt ja sille koneita tekevät yritykset ovat maailman huippua. Toisin oli vajaat 200 vuotta sitten. Silloin vihreän kullan maahan sahausoppia toi norjalainen Hans Gutzeit. Kotkaan nousi Suomen suurin höyrysaha sahaamaan puuta yli tuhat kuutiota viikossa. Kun Pohjanmaalta lähdettiin paremman elämän perässä Amerikkaan, Savosta lähdettiin töiden perässä Kotkaan. Suomalaisen metsäteollisuuden menestys sai alkunsa höyrysahojen perustamisesta. Toimittaja Juha Virtanen.

Kanaria, Mallorca, Rhodos! Lämpö ja eksotiikka hulvahtivat suomalaisten elämään noin 60 vuotta sitten, kun ulkomaanmatkailu yleistyi. Kun elintaso nousi, muillakin kuin johtajilla ja lääkäreilla oli varaa lentää etelän lämpöön. Matkailua markkinoitiin hauskutteluna. Auringosta ja eksoottisista ruuista nauttiminen oli moraalisesti hyväksyttyä. Matkailu laajensi myös suomalaisten makuelämyksiä. Keittiöissä alkoi tuoksua valkosipuli ja oliivit päätyivät lautasille. Toimittaja Juha Virtanen.

Sodan jälkeen oli pulaa kaikesta. Lapsiperheillä oli vaikeinta, koska pöydässä oli monta suuta ruokittavana. Perheitä yritettiin tukea verohelpotuksilla, perhelisillä, kiertokoreilla ja viljelyspalstoilla. Lapsilisän maksaminen oli kuitenkin yksi merkittävä suomalaista hyvinvointivaltiota eteenpäin puskeva toimi. Moni maaseudun äiti sai lapsilisän myötä ensimmäistä kertaa omaa rahaa käyttöönsä. Aktiivisen lapsiperhepolitiikan taustalla ovat olleet köyhyyden vähentäminen ja tasa-arvon lisääminen, mutta voimakkain motiivi löytynee uusien veronmaksajien synnyttämisestä.

Kurjuus kidutti suomalaisia reilut 150 vuotta sitten. Kylmyys oli pilannut viljasadot, sateet mädättäneet perunat peltoihin ja kulkutaudit vaanivat nälkäisiä ihmisiä. Silloin mietittiin, pitäisikö ihmisten pysyä kodeissaan, välttää suuria ihmisjoukkoja ja valtion ottaa rutkasti lainaa. Nälkä ajoi kuitenkin ihmiset kerjuulle ja lavantauti, pilkkukuume, punatauti ja isorokko iskivät. Ainakin 150 tuhatta suomalaista kuoli, lähes kymmenesosa väestöstä. Koettelemuksilla/kurjuudella oli kuitenkin puolensa, kun maataloutta ja kulkuyhteyksiä jouduttiin kehittämään pakon edessä.

Rautateidemme historia on täynnä sotilaspolitiikkaa, lobbausta ja kähmintää. Esimerkiksi Keski-Suomessa junalla matkustavat saavat kiittää Tsaarin armeijaa, sillä Jyväskylän ja Pieksämäen välinen rataosuus päätettiin rakentaa sotilaallisista syistä. Osa päätöksentekijöistä piti rautatietä Suomessa turhina ja kierona pyrkimyksenä vahvistaa suomenkielisten asemaa. Tärkeät kuljetukset hoidettiin sisävesillä pitkään laivoilla. Kun rautatiet yhdistettiin vesireitteihin, sisämaan puunjalostusteollisuus rupesi kukoistamaan. Rautateitä rakennettiin Etelä-Suomessa erityisesti tavarankuljetusta varten. Ihmisten matkustusmukavuus oli toissijaista, matka Helsingistä Turkuun kesti kahdeksan tuntia.

1990-luvun alussa Suomeen iski talouden talvisota. Joka viides työssäkäyvä jäi työttömäksi. Keitetyt perunat ilmestyivät yhä useammin ruokapöytään. Kirpputorit valloittivat kaupunkien keskustat. Konkurssit repivät ihmisten elämät hajalle. Talouden suuri syöksylasku jätti syvät jäljet, mutta siitä selvittiin. Toimittaja Juha Virtanen.

Työpaikoilla kului virvoitus- ja energiajuomia, pizzalaatikoita oli siellä sun täällä. Töitä tehtiin, kun oli hyvä fiilis, vaikka keskellä yötä. Työntekijä valitsi työntekijän, koska kysyntä oli kovaa. Työnhakuilmoituksia laitettiin jopa Aku Ankkaan. Suomen yli oli pyyhkäissyt it-huuma. It-yritysten osakekurssit sinkoutuivat kohti taivasta, raha paloi ja elämä maistui makealta. Ja sitten - kupla puhkesi. Toimittaja Juha Virtanen

Oli vuosi 2008. Upouusi unelmakoti oli juuri rakenteilla. Kylppäriin valittiin isot, punaiset kaakelit ja olohuoneeseen teetettiin lisätöinä upea takka. Samaan aikaan toisella puolella maapalloa, maailman finanssikeskittymässä New Yorkin Wall Streetillä kaatui kuuluisa rahoitusalan yritys. Rakennusliike meni konkurssiin. Maailmanlaajuinen finanssikriisi vyöryi suomalaisten elämään. Toimittaja Juha Virtanen